Lue keskustelun säännöt.
Häpeätkö OLEMATONTA ruotsin kielen taitoa?
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
En, koska osaan sitä hyvin. Toimin asiakaspalvelussa Helsingissä, tarvitsen ruotsinkieltä päivittäin monta kertaa. En olisi saanut tätä työtä ilman ruotsin osaamista. Tosin englantiakin on osattava.
Siis tässähän kysyttiin häpeätkö jos ei osaa. Ääliö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En häpeä. Puhun suomea, englantia, ranskaa sekä espanjaa. Opiskelin myös latinaa. Toki myös ruotsia. Valitettavasti ruotsin kursseista ei jäänyt oikeastaan mitään päähäni, sillä en halunnut opiskella sitä. Se vei aikaa kaikesta muusta itseäni aidosti kiinnostavasta. En ole tarvinnutkaan ruotsia sitten kouluvuosieni. Työelämässä ei ole tullut kertaakaan vastaan sellaista tilannetta, jossa ruotsin osaaminen olisi ollut tarpeellista.
Vierailija kirjoitti:
En häpeä. Puhun suomea, englantia, ranskaa sekä espanjaa. Opiskelin myös latinaa. Toki myös ruotsia. Valitettavasti ruotsin kursseista ei jäänyt oikeastaan mitään päähäni, sillä en halunnut opiskella sitä. Se vei aikaa kaikesta muusta itseäni aidosti kiinnostavasta. En ole tarvinnutkaan ruotsia sitten kouluvuosieni. Työelämässä ei ole tullut kertaakaan vastaan sellaista tilannetta, jossa ruotsin osaaminen olisi ollut tarpeellista.
Antaa ihmisestä suoraan sanottuna yksinkertaisen kuvan jos väittää, ettei ole muka yhtään oppinut yhtä kieltä mutta sen sijaan on kuitenkin oppinut sujuvasti muita kieliä.
Kielitaito on itseään ruokkiva kierre eli ensimmäinen kieli tekee toisen kielen oppimisen helpommaksi jne. Minäkin ”jouduin” lapseni ranskan vuoksi opiskelemaan samojen oppikirjojen mukaan kuin hänkin. Opin ranskaa ja kävimme ihan preppaamassa kieltä Ranskassa.
Ruokahalu kasvoi syödessä kun olen katsellut huvikseni Areenasta myös espanjan- ja italiankielisiä sarjoja. Siispä ajauduin opiskelemaan niitäkin kieliä ja kulttuureita omaksi ilokseni. Ne on helppo oppia kun osaa sukulaiskieli ranskaa. Toki oppimisprosessini on elinikäinen aivan kuten lapsellanikin. Meillä ei kyllä ole koettu yhdenkään kielen oppimista negatiivisena asiana ja on mielenkiintoista puhua kunkin maan kielellä matkaillessa.
Matkamme eivät ole mitään pakettimatkoja vaan asumme ihan apartementos-hotelleissa ja käymme paikallisissa kaupoissa ja riennoissa paikallisten ihmisten kanssa. Paljon on koettu ja moneen uuteen ihmiseen olemme tutustuneet tällä tavoin. Aikuiseksi varttunut lapseni haaveilee ulkomailla olevasta koulusta, jonka opetuskieli on ranska. Eli ei se kielivalinta ihan pieleen mennyt vaikka sen vuoksi joutuikin aluksi tekemään töitä koska Suomessa kuulee harvoin ranskaa.
Elämän pitäisi olla elinikäistä oppimista ja taitojen ylläpitoa. Se on paras ase vanhuuden dementiaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En häpeä. Puhun suomea, englantia, ranskaa sekä espanjaa. Opiskelin myös latinaa. Toki myös ruotsia. Valitettavasti ruotsin kursseista ei jäänyt oikeastaan mitään päähäni, sillä en halunnut opiskella sitä. Se vei aikaa kaikesta muusta itseäni aidosti kiinnostavasta. En ole tarvinnutkaan ruotsia sitten kouluvuosieni. Työelämässä ei ole tullut kertaakaan vastaan sellaista tilannetta, jossa ruotsin osaaminen olisi ollut tarpeellista.
Antaa ihmisestä suoraan sanottuna yksinkertaisen kuvan jos väittää, ettei ole muka yhtään oppinut yhtä kieltä mutta sen sijaan on kuitenkin oppinut sujuvasti muita kieliä.
Kielitaito on itseään ruokkiva kierre eli ensimmäinen kieli tekee toisen kielen oppimisen helpommaksi jne. Minäkin ”jouduin” lapseni ranskan vuoksi opiskelemaan samojen oppikirjojen mukaan kuin hänkin. Opin ranskaa ja kävimme ihan preppaamassa kieltä Ranskassa.
Ruokahalu kasvoi syödessä kun olen katsellut huvikseni Areenasta myös espanjan- ja italiankielisiä sarjoja. Siispä ajauduin opiskelemaan niitäkin kieliä ja kulttuureita omaksi ilokseni. Ne on helppo oppia kun osaa sukulaiskieli ranskaa. Toki oppimisprosessini on elinikäinen aivan kuten lapsellanikin. Meillä ei kyllä ole koettu yhdenkään kielen oppimista negatiivisena asiana ja on mielenkiintoista puhua kunkin maan kielellä matkaillessa.
Matkamme eivät ole mitään pakettimatkoja vaan asumme ihan apartementos-hotelleissa ja käymme paikallisissa kaupoissa ja riennoissa paikallisten ihmisten kanssa. Paljon on koettu ja moneen uuteen ihmiseen olemme tutustuneet tällä tavoin. Aikuiseksi varttunut lapseni haaveilee ulkomailla olevasta koulusta, jonka opetuskieli on ranska. Eli ei se kielivalinta ihan pieleen mennyt vaikka sen vuoksi joutuikin aluksi tekemään töitä koska Suomessa kuulee harvoin ranskaa.
Elämän pitäisi olla elinikäistä oppimista ja taitojen ylläpitoa. Se on paras ase vanhuuden dementiaa vastaan.
Elämässä on erittäin paljon muita hyödyllisiä taitoja opittavaksi kuin kielet. Varsinkaan hyödyttömät kielet. Teknologia kehittyy vauhdilla, matematiikka ja tilastotiede ovat jatkuvasti entistä keskeisempiä (ja niissä ei todellakaan riitä peruskoulun, lukion, tai välttämättä edes yliopiston opit), koodaustaidot alkavat olla vaadittava kansalaistaito ja koodauskielet muuttuvat koko ajan. Viestintätaidot vaativat jatkuvaa kehittämistä. Tämän lisäksi on hyvä ymmärtää historiaa, taloutta, kansainvälistä politiikkaa, luonnontieteitä. Sekä tietenkin osata käytännön taitoja. Mielenkiintoisina harrastuksina voi perehtyä taidehistoriaan, taiteeseen, antiikkiin, yms.
Joten todella hölmöä tuhlata aikaansa turhien kielten opetteluun. On kieliä, joita on hyödyllistä ja tarpeellista osata. Ruotsi ei kuulu näihin.
Kyllä ruotsia tarvitaan työelämässä ainakin niin kauan kuin se on virallinen kieli. Esim. omat kokemukset järjestöt/valtionhallinto/yliopistot. Kaduttaa, että koulun jälkeen päästin ruostumaan. Jotkin työnsaannit ovat tyssänneet mm. siihen, monia kiinnostavia paikkoja en ole voinut hakeakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tietenkään. Osaan englantia loistavasti, espanjaa sujuvasti, saksaa, ranskaa ja italiaa hyvin. Ymmärrän portugalia ja olen opiskellut latinaa. Kiinasta ja venäjästä olisi hyötyä.
En koska asia ei vaikuta elämääni mitenkään. En osaa myöskään esim. japania eikä sekään vaikuta mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ruotsia tarvitaan työelämässä ainakin niin kauan kuin se on virallinen kieli. Esim. omat kokemukset järjestöt/valtionhallinto/yliopistot. Kaduttaa, että koulun jälkeen päästin ruostumaan. Jotkin työnsaannit ovat tyssänneet mm. siihen, monia kiinnostavia paikkoja en ole voinut hakeakaan.
Jos virkamieheksi haluaa, niin on toki virkamiesruotsi. Siltikään noissakaan töissä ei yleensä ruotsia oikeasti tarvita.
Yksityisellä sektorilla ruotsilla ei tee yhtään mitään.
En varsinaisesti. Joskus se olisi ihan kätevä, mutta englanti ja saksa riittävät minulle suomen lisäksi.
Joskus hävetti, kun en osannut ranskaa ja aloitinkin opiskelemaan sitä, mutta en päässyt kovinkaan pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten ehkä hävettäisi, jos olisin muuttanut Ruotsiin vaikka 20 vuotta ja osaisin edelleen olemattomasti ruotsia. Nyt ei hävetä tippaakaan, kun en tee ruotsilla yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Ruotsi on paska kieli
Helppo kieli kaikille, jotka ovat oppineet englantia. On mielenkiintoista laajentaa kanssakäymispiirejään laajemmalle.
Opettelisit sinäkin vaan oikean maailman kieliä. Paljonkos ruotsittaja osaa kiinaa? Tai japania? Ai, et yhtään? No minäpä osaan molempia. Laajenna itse kanssakäymispiirejäsi vaan.
Noloa persutrolli noloa.
Miten tähänkin nyt joku saa jo persutkin liitettyä?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin ruotsista ällän ja ymmärrän luettua loistavasti ja suomenruotsia puhuttunakin jonkin verran. Mutta kun en ole kieltä työelämässä enkä muutenkaan tarvinnut, en osaa puhua muuta kuin tervehdykset. Siis kyllä, harmittaa, että en osaa.
Olen töissä ruotsalaisessa firmassa. Jopa muuminkieliset ja ruotsalaiset puhuvat keskenään englantia. En siis tarvitse ruotsia työssäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. En häpeä myöskään sitä, etten osaa islantia tai sanskriittia.
Ruotsin kielen taito on lähes yhtä tärkeää kuin Aitoon vuoden 1987 kyykän mestaruuskisojen neljänneksi tulleen nimen muistaminen.
En häpeä. Puhun täydellistä englantia. Hyvin italiaa, espanjaa, ranskaa ja saksaa.