Isyys vaarassa, suomalaiset naiset haluavat kasvattaa lapsen nyt itse

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että osassa passivoitumistapauksista syynä on se, että isää ei alunalkaenkaan ole patistettu tekemään omia päätöksiä lapsen kanssa, vaan alusta asti äiti hössöttää ja neuvoo. Joissain tapauksissa taas isä haluaisi alussa itsekin päättää lapsen osalta jotain, mutta äiti jyrää päälle joka asiassa, koska on "äiti on aina oikeassa" ja tämän seurauksena isä passivoituu, koska on helpompaa kysyä "Mitä minä nyt teen?", kuin kuunnella sitä armotonta vikinää siitä, kuinka taas on puettu väärän väriset jarrusukat tai et käytä hyssyttelyssä sanaa "hys", vaan sanot "shhh". Miltä tuo itsestä tuntuisi? Ei varmaan hirveän kannustavalta. Ei ole kannustavaa olla oma-aloitteinen, jos aina teet vaimon mielestä väärin.

Vela mies 23

Tuntuuko sinusta muuallakin erityisen vaikealta noudattaa annettuja ohjeita ja opetella oikeita menettelytapoja.? Miten toimit esimerkiksi työssäsi? Teetkö niinkuin työnantaja haluaa asiat tehtävän vai rupeatko vääntämään, että minähän haluan tehdä ihan toisin? Kypärää ja suojaimia en käytä ja laskelmia en tee kun on kätevämpää vetää ne hatusta?

Ei tunnu lainkaan vaikealta noudattaa ohjeita, mutta mielivaltaisia määräyksiä kyllä. Ei minusta olisi kasvattamaan lapsia naisen kanssa, koska en todellakaan jaksaisi sellaista, etten saa olla oma itseni kasvattaessani, vaan aina pitäisi olla vaimoni. Omalla itselläni tarkoitan sitä, että voin tehdä päätöksiä, jotka itse koen lapsen kannalta tärkeäksi ilman, että tarvitsee kysyä vaimolta joka risaukseen ohjeita. Juottaisin nälkäisen vauvan lämmitetyllä tuttipullolla, enkä soittelisi vaimolle, että käykö 37 asteinen maito 38 sijasta, koska sillä ei ole merkitystä. Tekisin isomman lapsen kanssa asioita joista pidän itsekin. Tylsää ei tarvitse vanhempana ollessakaan olla. Ei se lasten kasvatus ole mitään rakettitiedettä, kun pitää järjen mukana. Naiset vain tuntuvat yleisesti uppoavan siihen kuvitelmaan, että se olisi. Monelle miehelle se itse lapsi ei ole se riesa, eikä sen tuomat oikeat velvollisuudetkaan. Riesa siinä on se turha pilkun nylkyttäminen joka asiassa, koska toinen nyt vain sattuu olemaan sitä mieltä että niin tehdään niin silloin tehdään. Rennostikin voi kasvattaa ja kumppanin kanssa keskustella. Jotain keskustelijaa lainatakseni: "ei se lapsi mene rikki siitä, että toinen vanhempi kasvattaa sitä omalla tavallaan". Tuon kun kaikki sisäistäisivät ja ymmärtäisivät, niin tulisi vähemmän eroja.

Vela mies 23

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että osassa passivoitumistapauksista syynä on se, että isää ei alunalkaenkaan ole patistettu tekemään omia päätöksiä lapsen kanssa, vaan alusta asti äiti hössöttää ja neuvoo. Joissain tapauksissa taas isä haluaisi alussa itsekin päättää lapsen osalta jotain, mutta äiti jyrää päälle joka asiassa, koska on "äiti on aina oikeassa" ja tämän seurauksena isä passivoituu, koska on helpompaa kysyä "Mitä minä nyt teen?", kuin kuunnella sitä armotonta vikinää siitä, kuinka taas on puettu väärän väriset jarrusukat tai et käytä hyssyttelyssä sanaa "hys", vaan sanot "shhh". Miltä tuo itsestä tuntuisi? Ei varmaan hirveän kannustavalta. Ei ole kannustavaa olla oma-aloitteinen, jos aina teet vaimon mielestä väärin.

Vela mies 23

Miten paljon sinulla on kokemusta pikkuvauvojen ja pienten lasten hoidosta? Jos lapsen äiti vaikka tietää, että lapselle on tärkeää se, että päivärytmi pysyy samana ruokailuineen ja nukkumisineen, niin kyllä siitä saa sanoa miehelle ennen ja jälkeen, jos mies sooloilee omiaan. Liian nälkäinen lapsi on kiukkuinen, liian väsynyt lapsi ei nuku ja seuraava päivä kiukuttelevan ja väsyneen lapsen kanssa on naiselle raskas. Miestähän se ei haittaa, koska hän ei sitä kuule eikä näe.

Te sorrutte tuohon kuvitelmaan, että mies automaattisesti on kykenemätön ajattelemaan lapsen hyvinvointia. Näin ei ole, vaan hyvinvoinnin laiminlyöminen on pikemminkin yhteydessä välinpitämättömyyteen lapsesta, esimerkiksi tilanteissa, joissa mies ei ole lasta halunnut. Jos mies on lapsen halunnut, niin olettaisin tämän olevan lapsen elämästä ja hyvinvoinnista kiinnostunut. Tällöin hän myös osaa mitä luultavimmin laittaa lapsen nukkumaan ajoissa ja lasten unentarpeesta kannattaa esimerkiksi hommata luettavaa. Kuten jo edellisessä viestissäni sanoin, lasten kasvatus ei ole rakettitiedettä. Oppimista siinä varmasti on, eikä kukaan ole vanhempi syntyessään.

Vela mies 23

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että osassa passivoitumistapauksista syynä on se, että isää ei alunalkaenkaan ole patistettu tekemään omia päätöksiä lapsen kanssa, vaan alusta asti äiti hössöttää ja neuvoo. Joissain tapauksissa taas isä haluaisi alussa itsekin päättää lapsen osalta jotain, mutta äiti jyrää päälle joka asiassa, koska on "äiti on aina oikeassa" ja tämän seurauksena isä passivoituu, koska on helpompaa kysyä "Mitä minä nyt teen?", kuin kuunnella sitä armotonta vikinää siitä, kuinka taas on puettu väärän väriset jarrusukat tai et käytä hyssyttelyssä sanaa "hys", vaan sanot "shhh". Miltä tuo itsestä tuntuisi? Ei varmaan hirveän kannustavalta. Ei ole kannustavaa olla oma-aloitteinen, jos aina teet vaimon mielestä väärin.

Vela mies 23

Tuntuuko sinusta muuallakin erityisen vaikealta noudattaa annettuja ohjeita ja opetella oikeita menettelytapoja.? Miten toimit esimerkiksi työssäsi? Teetkö niinkuin työnantaja haluaa asiat tehtävän vai rupeatko vääntämään, että minähän haluan tehdä ihan toisin? Kypärää ja suojaimia en käytä ja laskelmia en tee kun on kätevämpää vetää ne hatusta?

Ei tunnu lainkaan vaikealta noudattaa ohjeita, mutta mielivaltaisia määräyksiä kyllä. Ei minusta olisi kasvattamaan lapsia naisen kanssa, koska en todellakaan jaksaisi sellaista, etten saa olla oma itseni kasvattaessani, vaan aina pitäisi olla vaimoni. Omalla itselläni tarkoitan sitä, että voin tehdä päätöksiä, jotka itse koen lapsen kannalta tärkeäksi ilman, että tarvitsee kysyä vaimolta joka risaukseen ohjeita. Juottaisin nälkäisen vauvan lämmitetyllä tuttipullolla, enkä soittelisi vaimolle, että käykö 37 asteinen maito 38 sijasta, koska sillä ei ole merkitystä. Tekisin isomman lapsen kanssa asioita joista pidän itsekin. Tylsää ei tarvitse vanhempana ollessakaan olla. Ei se lasten kasvatus ole mitään rakettitiedettä, kun pitää järjen mukana. Naiset vain tuntuvat yleisesti uppoavan siihen kuvitelmaan, että se olisi. Monelle miehelle se itse lapsi ei ole se riesa, eikä sen tuomat oikeat velvollisuudetkaan. Riesa siinä on se turha pilkun nylkyttäminen joka asiassa, koska toinen nyt vain sattuu olemaan sitä mieltä että niin tehdään niin silloin tehdään. Rennostikin voi kasvattaa ja kumppanin kanssa keskustella. Jotain keskustelijaa lainatakseni: "ei se lapsi mene rikki siitä, että toinen vanhempi kasvattaa sitä omalla tavallaan". Tuon kun kaikki sisäistäisivät ja ymmärtäisivät, niin tulisi vähemmän eroja.

Vela mies 23

Sinulla menee nyt sekaisin lapsen hoitaminen ja kasvattaminen. Pienen vauvan kanssa täytyy olla varovainen ja jos ei ole kokemusta vauvanhoidosta, niin on paras tehdä siten kun neuvolasta ohjeistetaan. Yhtään liian kuuma maito polttaa lapsen ruokatorven, koska vauvan elimistö ei kestä sitä mitä aikuisella. Vauvaa ei kasvateta, se homma aloitetaan vasta sitten, kun lapsi liikkuu ja ymmärtää puhetta.

Muista nyt kuitenkin se, että jos lapsen äiti on huomannut lapsen tarvitsevan rutiineja aikataulujen suhteen, niin niitä on syytä noudattaa. Jos sinä et huolehdi ruoka- ja nukkumisajoista, niin lapsen äiti tuntee sen nahoissaan seuraavana päivänä. Sinua ei tietenkään haittaa, koska sinä et ole kuuntelemassa huonotuulisen lapsen itkua ja kiukuttelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että osassa passivoitumistapauksista syynä on se, että isää ei alunalkaenkaan ole patistettu tekemään omia päätöksiä lapsen kanssa, vaan alusta asti äiti hössöttää ja neuvoo. Joissain tapauksissa taas isä haluaisi alussa itsekin päättää lapsen osalta jotain, mutta äiti jyrää päälle joka asiassa, koska on "äiti on aina oikeassa" ja tämän seurauksena isä passivoituu, koska on helpompaa kysyä "Mitä minä nyt teen?", kuin kuunnella sitä armotonta vikinää siitä, kuinka taas on puettu väärän väriset jarrusukat tai et käytä hyssyttelyssä sanaa "hys", vaan sanot "shhh". Miltä tuo itsestä tuntuisi? Ei varmaan hirveän kannustavalta. Ei ole kannustavaa olla oma-aloitteinen, jos aina teet vaimon mielestä väärin.

Vela mies 23

Miten paljon sinulla on kokemusta pikkuvauvojen ja pienten lasten hoidosta? Jos lapsen äiti vaikka tietää, että lapselle on tärkeää se, että päivärytmi pysyy samana ruokailuineen ja nukkumisineen, niin kyllä siitä saa sanoa miehelle ennen ja jälkeen, jos mies sooloilee omiaan. Liian nälkäinen lapsi on kiukkuinen, liian väsynyt lapsi ei nuku ja seuraava päivä kiukuttelevan ja väsyneen lapsen kanssa on naiselle raskas. Miestähän se ei haittaa, koska hän ei sitä kuule eikä näe.

Te sorrutte tuohon kuvitelmaan, että mies automaattisesti on kykenemätön ajattelemaan lapsen hyvinvointia. Näin ei ole, vaan hyvinvoinnin laiminlyöminen on pikemminkin yhteydessä välinpitämättömyyteen lapsesta, esimerkiksi tilanteissa, joissa mies ei ole lasta halunnut. Jos mies on lapsen halunnut, niin olettaisin tämän olevan lapsen elämästä ja hyvinvoinnista kiinnostunut. Tällöin hän myös osaa mitä luultavimmin laittaa lapsen nukkumaan ajoissa ja lasten unentarpeesta kannattaa esimerkiksi hommata luettavaa. Kuten jo edellisessä viestissäni sanoin, lasten kasvatus ei ole rakettitiedettä. Oppimista siinä varmasti on, eikä kukaan ole vanhempi syntyessään.

Vela mies 23

Sillä ei ole väliä onko mies lapsen halunnut vai ei, lapsesta pitää silti pitää hyvää huolta.

Tuomas Rajala on isien esikuva, joten parempi olla proaktiivinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksoishuoltajuus ei ole mitenkään helppoa, lapsi stressaantuu kun pitää juosta kahden vanhemman välillä ja muuttaa aina uudelleen vuoroviikoin. Helmpompaa kun koko rumbaa ei enää tarvita vaan lapsi voi keskittyä turvalliseen kasvuun ja tasapainoiseen ympäristöön. Ymmärrän siis yskän miksi yksinuoltajuuden suosio lisääntyy.

Varsinkin kun näissä 50-50 tapauksissa miehen motivaatio on pääasiassa välttää elareiden maksu. Ei se, että saa toimia vanhempana.

Ja naisen motivaatio on aina saada elarit

Nainen ei saa elareita. Lapsi saa ja ne ovat hänen isänsä osuus hänen elatuksestaan. Halutessaan mies selviytyy lapsen saamisesta kuin koira veräjästä. Ei kulu kuin muuta satku kuussa lapsen ylläpitoon. Naisella on pallo jalassa ikuisesti.

Kyllä ne naiselle menee. Muutenhan voisi päättää että isä ostaa lapselle elareiden verran kaikkea kuussa, mutta sehän ei käy ;)

Sen kun näkisi, että etäisä käy pari kertaa viikossa ostamassa lapsen ruokatarvikkeet ja kaiken muun vessapapereista alkaen ettei rahaa tarvitsisi siirtää lapsen äidin tilille. Ja senkin kun näkisi, miten mies kerran kuukaudessa ihmettelisi tavaratalossa, mitä tällä kertaa ostaisi. Jotkut jättinallet ja väärän kokoiset vaatteet olisi vaan kiusantekoa, mutta sehän sinulla olikin ajatuksena.

Sillä minimielareiden määrällä ei osteta "kaikkea", vaan siitä menee osa päivähoitomaksuun, sähköön, vesimaksuun, vastikkeeseen, vaatteisiin, lapsen kavereiden synttärilahjoihin, puhelnlaskuun, vakuutukseen ja mitä vielä.

Ei elarit olekaan tarkoitettu siihen että äiti ostaa niillä KAIKEN lapselle. Ihan hyvin voi tehdä niin että äiti makselee vastikkeet ihan omilla rahoillaan, ja isä ostaa elarisummalla sitten vaatteet, polkupyörät, maksaa päivähoitomkasut, jne.

Mutta sinullahan olikin ajatuksena se, että äidiin pitää saada itselleen ne rahat, eikä lapselle.

Minähän luettelin asioita, joihin menee osa elareista. Kun puolet noista maksuista ynnää yhteen, niin summa on isompi mitä elarit. Naisen pitää itse pulittaa maksuista puolet ja sitten se ylimenevä osa. Sinulla ei taida olla aavistustakaan, miten paljon lapseen menee rahaa ihan peruselämisen osalta. Omassa taloyhtiössä pelkkä vesimaksu on 22 euroa kuukaudessa yhdeltä henkilöltä ja sekin on kuulemma alakanttiin. Elareista ei todellakaan riitä äidille humputtelurahaa.

Jos lapsi on 50% ajasta isän luona, niin ehkä vika on asumismuodossa, jos äiti joutuu silti maksamaan 22 euroa lapsen vedestä, vaikka kulutus on vain puolesta lapsesta. Elareiden lisäksi tulee myös lapsilisä, joka kattaa sitä osaa mihin omat rahat ei riitä. Jos isä on suostuvainen, ja hänen luonaan lapsen eläminen halvempaa, niin ehkä kannattaisi siirtää se lapsi isälle asumaan, ja äiti maksamaan elareita.

Jos vanhemmat asuvat rivi- tai krs-talossa, vesimaksu maksetaan molempiin taloyhtiöihin. Meillä vesimaksu on 30€/lapsi.

Ja se perustuu ihan as.oy. lakiin.

no niin, mutta vain äidille kuuluu saada elaria vesimaksuun, ja isä maksaa vesimaksun lapsesta kokonaan itse. Niinpä.

Eihän nämä elatusadiat mene noin yksinkertaisesti. Elareiden määrittämiseen vaikuttaa kummankin vanhemman elatuskyky- vaikka olisi viikko- viikko systeemi. Mikäli vanhemmilla on suuret erot tuloissa niin se isompituloinen kantaa suuremman taloudellisen vastuun. Miten kdi tätä on niin vaikea ymmärtää? Toki myös muiden elätettävien määrä vaikuttaa siihen elatuskykyyn. Älä lisäänny jos et halua jälkeläisiäsi elättää.

Tottakai. Ei ole siis mitään syytä sille että lasta elätetään yhdessä, jolloin isä voi maksaa pyörästä suuremman osuuden kuin äiti. Miten tätä on niin vaikea ymmärtää?

Älä lisäänny jos haluat kohottaa lapsella vain omaa elatustasi lapsen isän taholta. Ne rahat eivät kuulu sinulle, vaan LAPSEN elämän tulee olla lasten vanhempien rahojen mukaista. Ei sinulla tarvitse olla samaa elintasoa kuin lapsesi isällä. Kannattaa myös miettiä jos sillä lapsella olisi kuitenkin parempi elämä siellä isän luona, kuin harjoittaa tulonsiirtoa rikkaammalta isältä sinulle, köyhälle äidille.

Mistä muuten sait päähäsi, että mies on aina rikas ja nainen aina köyhä? Kuinka monta lasta sinulla on? Minkä ikäisiä?

Nykyään, kun eroon ei liity enää häpeää, eivätkä naiset ole riippuvaisia miehistä, ei naiset enää katsele nurkissaan lapsimiehiä, jotka ei kanna osuuttaan vastuusta, ei tee omaa osaansa kodin töistä, eivätkä tuo perheeseen mitään lisää. Hyvin moni mies kaiken lisäksi valittaa ihan kaikesta, jatkuvasti.

Miksi kukaan sietäisi sellaista? Miesten on aika tajuta, että maailma meni jo eteenpäin ja he putosivat kärryiltä. Teidän täytyy nyt vain nousta ylös sieltä pientareelta ja alkaa vetää niitä kärryjä naisten kanssa. Ette voi enää maata kyydissä niin kuin lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksoishuoltajuus ei ole mitenkään helppoa, lapsi stressaantuu kun pitää juosta kahden vanhemman välillä ja muuttaa aina uudelleen vuoroviikoin. Helmpompaa kun koko rumbaa ei enää tarvita vaan lapsi voi keskittyä turvalliseen kasvuun ja tasapainoiseen ympäristöön. Ymmärrän siis yskän miksi yksinuoltajuuden suosio lisääntyy.

Varsinkin kun näissä 50-50 tapauksissa miehen motivaatio on pääasiassa välttää elareiden maksu. Ei se, että saa toimia vanhempana.

Ja naisen motivaatio on aina saada elarit

Nainen ei saa elareita. Lapsi saa ja ne ovat hänen isänsä osuus hänen elatuksestaan. Halutessaan mies selviytyy lapsen saamisesta kuin koira veräjästä. Ei kulu kuin muuta satku kuussa lapsen ylläpitoon. Naisella on pallo jalassa ikuisesti.

Kyllä ne naiselle menee. Muutenhan voisi päättää että isä ostaa lapselle elareiden verran kaikkea kuussa, mutta sehän ei käy ;)

Sen kun näkisi, että etäisä käy pari kertaa viikossa ostamassa lapsen ruokatarvikkeet ja kaiken muun vessapapereista alkaen ettei rahaa tarvitsisi siirtää lapsen äidin tilille. Ja senkin kun näkisi, miten mies kerran kuukaudessa ihmettelisi tavaratalossa, mitä tällä kertaa ostaisi. Jotkut jättinallet ja väärän kokoiset vaatteet olisi vaan kiusantekoa, mutta sehän sinulla olikin ajatuksena.

Sillä minimielareiden määrällä ei osteta "kaikkea", vaan siitä menee osa päivähoitomaksuun, sähköön, vesimaksuun, vastikkeeseen, vaatteisiin, lapsen kavereiden synttärilahjoihin, puhelnlaskuun, vakuutukseen ja mitä vielä.

Ei elarit olekaan tarkoitettu siihen että äiti ostaa niillä KAIKEN lapselle. Ihan hyvin voi tehdä niin että äiti makselee vastikkeet ihan omilla rahoillaan, ja isä ostaa elarisummalla sitten vaatteet, polkupyörät, maksaa päivähoitomkasut, jne.

Mutta sinullahan olikin ajatuksena se, että äidiin pitää saada itselleen ne rahat, eikä lapselle.

Minähän luettelin asioita, joihin menee osa elareista. Kun puolet noista maksuista ynnää yhteen, niin summa on isompi mitä elarit. Naisen pitää itse pulittaa maksuista puolet ja sitten se ylimenevä osa. Sinulla ei taida olla aavistustakaan, miten paljon lapseen menee rahaa ihan peruselämisen osalta. Omassa taloyhtiössä pelkkä vesimaksu on 22 euroa kuukaudessa yhdeltä henkilöltä ja sekin on kuulemma alakanttiin. Elareista ei todellakaan riitä äidille humputtelurahaa.

Jos lapsi on 50% ajasta isän luona, niin ehkä vika on asumismuodossa, jos äiti joutuu silti maksamaan 22 euroa lapsen vedestä, vaikka kulutus on vain puolesta lapsesta. Elareiden lisäksi tulee myös lapsilisä, joka kattaa sitä osaa mihin omat rahat ei riitä. Jos isä on suostuvainen, ja hänen luonaan lapsen eläminen halvempaa, niin ehkä kannattaisi siirtää se lapsi isälle asumaan, ja äiti maksamaan elareita.

Jos vanhemmat asuvat rivi- tai krs-talossa, vesimaksu maksetaan molempiin taloyhtiöihin. Meillä vesimaksu on 30€/lapsi.

Ja se perustuu ihan as.oy. lakiin.

no niin, mutta vain äidille kuuluu saada elaria vesimaksuun, ja isä maksaa vesimaksun lapsesta kokonaan itse. Niinpä.

Eihän nämä elatusadiat mene noin yksinkertaisesti. Elareiden määrittämiseen vaikuttaa kummankin vanhemman elatuskyky- vaikka olisi viikko- viikko systeemi. Mikäli vanhemmilla on suuret erot tuloissa niin se isompituloinen kantaa suuremman taloudellisen vastuun. Miten kdi tätä on niin vaikea ymmärtää? Toki myös muiden elätettävien määrä vaikuttaa siihen elatuskykyyn. Älä lisäänny jos et halua jälkeläisiäsi elättää.

Tottakai. Ei ole siis mitään syytä sille että lasta elätetään yhdessä, jolloin isä voi maksaa pyörästä suuremman osuuden kuin äiti. Miten tätä on niin vaikea ymmärtää?

Älä lisäänny jos haluat kohottaa lapsella vain omaa elatustasi lapsen isän taholta. Ne rahat eivät kuulu sinulle, vaan LAPSEN elämän tulee olla lasten vanhempien rahojen mukaista. Ei sinulla tarvitse olla samaa elintasoa kuin lapsesi isällä. Kannattaa myös miettiä jos sillä lapsella olisi kuitenkin parempi elämä siellä isän luona, kuin harjoittaa tulonsiirtoa rikkaammalta isältä sinulle, köyhälle äidille.

Tässä on kyse ihan puhtaasti lapsen edusta ja elatuksesta. Isompituloinen kantaa suuremman vastuun. Tämä voidaan mennä oikeuteen toteamaan. Ja siellä ei olekkaan vastakkain äiti ja isä vaan isältään elatusta hakeva lapsi oikeusavustajineen.

Näitä kun lukee niin tuntuu et olen toiselta planeetalta kotoisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että osassa passivoitumistapauksista syynä on se, että isää ei alunalkaenkaan ole patistettu tekemään omia päätöksiä lapsen kanssa, vaan alusta asti äiti hössöttää ja neuvoo. Joissain tapauksissa taas isä haluaisi alussa itsekin päättää lapsen osalta jotain, mutta äiti jyrää päälle joka asiassa, koska on "äiti on aina oikeassa" ja tämän seurauksena isä passivoituu, koska on helpompaa kysyä "Mitä minä nyt teen?", kuin kuunnella sitä armotonta vikinää siitä, kuinka taas on puettu väärän väriset jarrusukat tai et käytä hyssyttelyssä sanaa "hys", vaan sanot "shhh". Miltä tuo itsestä tuntuisi? Ei varmaan hirveän kannustavalta. Ei ole kannustavaa olla oma-aloitteinen, jos aina teet vaimon mielestä väärin.

Vela mies 23

Tuntuuko sinusta muuallakin erityisen vaikealta noudattaa annettuja ohjeita ja opetella oikeita menettelytapoja.? Miten toimit esimerkiksi työssäsi? Teetkö niinkuin työnantaja haluaa asiat tehtävän vai rupeatko vääntämään, että minähän haluan tehdä ihan toisin? Kypärää ja suojaimia en käytä ja laskelmia en tee kun on kätevämpää vetää ne hatusta?

Ei tunnu lainkaan vaikealta noudattaa ohjeita, mutta mielivaltaisia määräyksiä kyllä. Ei minusta olisi kasvattamaan lapsia naisen kanssa, koska en todellakaan jaksaisi sellaista, etten saa olla oma itseni kasvattaessani, vaan aina pitäisi olla vaimoni. Omalla itselläni tarkoitan sitä, että voin tehdä päätöksiä, jotka itse koen lapsen kannalta tärkeäksi ilman, että tarvitsee kysyä vaimolta joka risaukseen ohjeita. Juottaisin nälkäisen vauvan lämmitetyllä tuttipullolla, enkä soittelisi vaimolle, että käykö 37 asteinen maito 38 sijasta, koska sillä ei ole merkitystä. Tekisin isomman lapsen kanssa asioita joista pidän itsekin. Tylsää ei tarvitse vanhempana ollessakaan olla. Ei se lasten kasvatus ole mitään rakettitiedettä, kun pitää järjen mukana. Naiset vain tuntuvat yleisesti uppoavan siihen kuvitelmaan, että se olisi. Monelle miehelle se itse lapsi ei ole se riesa, eikä sen tuomat oikeat velvollisuudetkaan. Riesa siinä on se turha pilkun nylkyttäminen joka asiassa, koska toinen nyt vain sattuu olemaan sitä mieltä että niin tehdään niin silloin tehdään. Rennostikin voi kasvattaa ja kumppanin kanssa keskustella. Jotain keskustelijaa lainatakseni: "ei se lapsi mene rikki siitä, että toinen vanhempi kasvattaa sitä omalla tavallaan". Tuon kun kaikki sisäistäisivät ja ymmärtäisivät, niin tulisi vähemmän eroja.

Vela mies 23

Esimerkiksi vauvan hoidossa on paljon asioita, jotka nyt vaan on tehtävä tietyllä tavalla , jottei lapsi joudu tästä rennosta hoitotavasta kärsimään. Ja kyllä lapsi menee rikki ja sairastuu huonolla hoidolla. Mitä käki hoitoa laiminlyödään neuvola/ päivähoito tekee lapsestasi lasun ja äärimmäisissä tapauksissa lapsi otetaan huostaan.

Sinänsä on hyvä , että tunnustat kykyjesi rajat. Tee kaikille palvelus ja älä lisäänny. Lasten kasvatuksessa ja hoidossa ei ole kyse isän egosta vaan lapsen parhaasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että osassa passivoitumistapauksista syynä on se, että isää ei alunalkaenkaan ole patistettu tekemään omia päätöksiä lapsen kanssa, vaan alusta asti äiti hössöttää ja neuvoo. Joissain tapauksissa taas isä haluaisi alussa itsekin päättää lapsen osalta jotain, mutta äiti jyrää päälle joka asiassa, koska on "äiti on aina oikeassa" ja tämän seurauksena isä passivoituu, koska on helpompaa kysyä "Mitä minä nyt teen?", kuin kuunnella sitä armotonta vikinää siitä, kuinka taas on puettu väärän väriset jarrusukat tai et käytä hyssyttelyssä sanaa "hys", vaan sanot "shhh". Miltä tuo itsestä tuntuisi? Ei varmaan hirveän kannustavalta. Ei ole kannustavaa olla oma-aloitteinen, jos aina teet vaimon mielestä väärin.

Vela mies 23

Tuntuuko sinusta muuallakin erityisen vaikealta noudattaa annettuja ohjeita ja opetella oikeita menettelytapoja.? Miten toimit esimerkiksi työssäsi? Teetkö niinkuin työnantaja haluaa asiat tehtävän vai rupeatko vääntämään, että minähän haluan tehdä ihan toisin? Kypärää ja suojaimia en käytä ja laskelmia en tee kun on kätevämpää vetää ne hatusta?

Ei tunnu lainkaan vaikealta noudattaa ohjeita, mutta mielivaltaisia määräyksiä kyllä. Ei minusta olisi kasvattamaan lapsia naisen kanssa, koska en todellakaan jaksaisi sellaista, etten saa olla oma itseni kasvattaessani, vaan aina pitäisi olla vaimoni. Omalla itselläni tarkoitan sitä, että voin tehdä päätöksiä, jotka itse koen lapsen kannalta tärkeäksi ilman, että tarvitsee kysyä vaimolta joka risaukseen ohjeita. Juottaisin nälkäisen vauvan lämmitetyllä tuttipullolla, enkä soittelisi vaimolle, että käykö 37 asteinen maito 38 sijasta, koska sillä ei ole merkitystä. Tekisin isomman lapsen kanssa asioita joista pidän itsekin. Tylsää ei tarvitse vanhempana ollessakaan olla. Ei se lasten kasvatus ole mitään rakettitiedettä, kun pitää järjen mukana. Naiset vain tuntuvat yleisesti uppoavan siihen kuvitelmaan, että se olisi. Monelle miehelle se itse lapsi ei ole se riesa, eikä sen tuomat oikeat velvollisuudetkaan. Riesa siinä on se turha pilkun nylkyttäminen joka asiassa, koska toinen nyt vain sattuu olemaan sitä mieltä että niin tehdään niin silloin tehdään. Rennostikin voi kasvattaa ja kumppanin kanssa keskustella. Jotain keskustelijaa lainatakseni: "ei se lapsi mene rikki siitä, että toinen vanhempi kasvattaa sitä omalla tavallaan". Tuon kun kaikki sisäistäisivät ja ymmärtäisivät, niin tulisi vähemmän eroja.

Vela mies 23

Esimerkiksi vauvan hoidossa on paljon asioita, jotka nyt vaan on tehtävä tietyllä tavalla , jottei lapsi joudu tästä rennosta hoitotavasta kärsimään. Ja kyllä lapsi menee rikki ja sairastuu huonolla hoidolla. Mitä käki hoitoa laiminlyödään neuvola/ päivähoito tekee lapsestasi lasun ja äärimmäisissä tapauksissa lapsi otetaan huostaan.

Sinänsä on hyvä , että tunnustat kykyjesi rajat. Tee kaikille palvelus ja älä lisäänny. Lasten kasvatuksessa ja hoidossa ei ole kyse isän egosta vaan lapsen parhaasta.

Kyllä, on paljon asioita jotka on tehtävä tietyllä tavalla, mutta kyllä monesti naiset yrittävät jyrätä heti alkuunsa näissä lastenhoitoasioissa. Olen itsekin nainen ja usean lapsen äiti.

Ensimmäisen lapsen kanssa hyvä jos annoin vauvaa mieheni syliin. Vahdin että vauvaa pidetään oikealla tavalla, hyssytellään tietyllä tavalla, syötetään juuri oikealla hetkellä ja oikealla ruoalla. Tuhahtelin vaatteille, jotka mieheni oli laittanut. Vaippakin vähän huonosti. Syytin vielä miestä, kun hän ei auta tarpeeksi ja minä en jaksa. Vasta seuraavien lapsien kohdalla tajusin, ettei ole mitään oikeaa tapaa hoitaa lasta ja päästin mieheni heti alusta lähtien auttamaan ja tekemään niitä asioita lasten kanssa ilman minun vahtaamista.

Hävettää kyllä oma käytökseni ja ihme, että mies kaiken kesti ja saatiin vielä kaksi lasta lisääkin... :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että osassa passivoitumistapauksista syynä on se, että isää ei alunalkaenkaan ole patistettu tekemään omia päätöksiä lapsen kanssa, vaan alusta asti äiti hössöttää ja neuvoo. Joissain tapauksissa taas isä haluaisi alussa itsekin päättää lapsen osalta jotain, mutta äiti jyrää päälle joka asiassa, koska on "äiti on aina oikeassa" ja tämän seurauksena isä passivoituu, koska on helpompaa kysyä "Mitä minä nyt teen?", kuin kuunnella sitä armotonta vikinää siitä, kuinka taas on puettu väärän väriset jarrusukat tai et käytä hyssyttelyssä sanaa "hys", vaan sanot "shhh". Miltä tuo itsestä tuntuisi? Ei varmaan hirveän kannustavalta. Ei ole kannustavaa olla oma-aloitteinen, jos aina teet vaimon mielestä väärin.

Vela mies 23

Tuntuuko sinusta muuallakin erityisen vaikealta noudattaa annettuja ohjeita ja opetella oikeita menettelytapoja.? Miten toimit esimerkiksi työssäsi? Teetkö niinkuin työnantaja haluaa asiat tehtävän vai rupeatko vääntämään, että minähän haluan tehdä ihan toisin? Kypärää ja suojaimia en käytä ja laskelmia en tee kun on kätevämpää vetää ne hatusta?

Ei tunnu lainkaan vaikealta noudattaa ohjeita, mutta mielivaltaisia määräyksiä kyllä. Ei minusta olisi kasvattamaan lapsia naisen kanssa, koska en todellakaan jaksaisi sellaista, etten saa olla oma itseni kasvattaessani, vaan aina pitäisi olla vaimoni. Omalla itselläni tarkoitan sitä, että voin tehdä päätöksiä, jotka itse koen lapsen kannalta tärkeäksi ilman, että tarvitsee kysyä vaimolta joka risaukseen ohjeita. Juottaisin nälkäisen vauvan lämmitetyllä tuttipullolla, enkä soittelisi vaimolle, että käykö 37 asteinen maito 38 sijasta, koska sillä ei ole merkitystä. Tekisin isomman lapsen kanssa asioita joista pidän itsekin. Tylsää ei tarvitse vanhempana ollessakaan olla. Ei se lasten kasvatus ole mitään rakettitiedettä, kun pitää järjen mukana. Naiset vain tuntuvat yleisesti uppoavan siihen kuvitelmaan, että se olisi. Monelle miehelle se itse lapsi ei ole se riesa, eikä sen tuomat oikeat velvollisuudetkaan. Riesa siinä on se turha pilkun nylkyttäminen joka asiassa, koska toinen nyt vain sattuu olemaan sitä mieltä että niin tehdään niin silloin tehdään. Rennostikin voi kasvattaa ja kumppanin kanssa keskustella. Jotain keskustelijaa lainatakseni: "ei se lapsi mene rikki siitä, että toinen vanhempi kasvattaa sitä omalla tavallaan". Tuon kun kaikki sisäistäisivät ja ymmärtäisivät, niin tulisi vähemmän eroja.

Vela mies 23

No hyvä että olet vela, sillä lasten hoitoon ja kasvatukseen nyt vaan sisältyy myös paljon tylsääkin juttua. Lasten kasvatusta ja hoitoa ei voi myös oikein määrittää äidin tai isän tunteista ja tarpeista käsin, vaan lapsen tunteet ja tarpeet menevät edelle. Mitä pienempi lapsi niin sen enemmän, lapsen kasvaessa kyllä onneksi tasapainoittuu koko perheen tarpeet. Jos tähän ei ole valmis, niin ei lapsia pidä hankkia. Itseä ei pidä eikä täydy unohtaa, mutta ensimmäisinä vuosina pitää pystyä laittamaan lapsi valokeilaan, ja kuunnella mitä lapsi tarvitsee. Ei kaikki äiditkään tähän pysty, se on selvä. Mitään tyrannin kasvatusta tuolla ei tarkoiteta, vaan sitä että omaan elämään, puheeseen ja toimintaan tulee väistämättömiä rajoja, kun lapsen hankkii.

Ja lastenkasvatus on välillä rakettitiedettä. Aina puhutaan maalaisjärjestä ja vaistoista, mutta kun suurimmasta osasta meistä se herkkyys pienen lapsen tarpeille ja tunteille on huudettu ja tukistettu pois aikanaan, niin silloin se kyllä on juurikin sitä rakettitiedettä sitten sen 2-3-vuotiaan tahtokimpun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että osassa passivoitumistapauksista syynä on se, että isää ei alunalkaenkaan ole patistettu tekemään omia päätöksiä lapsen kanssa, vaan alusta asti äiti hössöttää ja neuvoo. Joissain tapauksissa taas isä haluaisi alussa itsekin päättää lapsen osalta jotain, mutta äiti jyrää päälle joka asiassa, koska on "äiti on aina oikeassa" ja tämän seurauksena isä passivoituu, koska on helpompaa kysyä "Mitä minä nyt teen?", kuin kuunnella sitä armotonta vikinää siitä, kuinka taas on puettu väärän väriset jarrusukat tai et käytä hyssyttelyssä sanaa "hys", vaan sanot "shhh". Miltä tuo itsestä tuntuisi? Ei varmaan hirveän kannustavalta. Ei ole kannustavaa olla oma-aloitteinen, jos aina teet vaimon mielestä väärin.

Vela mies 23

Tuntuuko sinusta muuallakin erityisen vaikealta noudattaa annettuja ohjeita ja opetella oikeita menettelytapoja.? Miten toimit esimerkiksi työssäsi? Teetkö niinkuin työnantaja haluaa asiat tehtävän vai rupeatko vääntämään, että minähän haluan tehdä ihan toisin? Kypärää ja suojaimia en käytä ja laskelmia en tee kun on kätevämpää vetää ne hatusta?

Ei tunnu lainkaan vaikealta noudattaa ohjeita, mutta mielivaltaisia määräyksiä kyllä. Ei minusta olisi kasvattamaan lapsia naisen kanssa, koska en todellakaan jaksaisi sellaista, etten saa olla oma itseni kasvattaessani, vaan aina pitäisi olla vaimoni. Omalla itselläni tarkoitan sitä, että voin tehdä päätöksiä, jotka itse koen lapsen kannalta tärkeäksi ilman, että tarvitsee kysyä vaimolta joka risaukseen ohjeita. Juottaisin nälkäisen vauvan lämmitetyllä tuttipullolla, enkä soittelisi vaimolle, että käykö 37 asteinen maito 38 sijasta, koska sillä ei ole merkitystä. Tekisin isomman lapsen kanssa asioita joista pidän itsekin. Tylsää ei tarvitse vanhempana ollessakaan olla. Ei se lasten kasvatus ole mitään rakettitiedettä, kun pitää järjen mukana. Naiset vain tuntuvat yleisesti uppoavan siihen kuvitelmaan, että se olisi. Monelle miehelle se itse lapsi ei ole se riesa, eikä sen tuomat oikeat velvollisuudetkaan. Riesa siinä on se turha pilkun nylkyttäminen joka asiassa, koska toinen nyt vain sattuu olemaan sitä mieltä että niin tehdään niin silloin tehdään. Rennostikin voi kasvattaa ja kumppanin kanssa keskustella. Jotain keskustelijaa lainatakseni: "ei se lapsi mene rikki siitä, että toinen vanhempi kasvattaa sitä omalla tavallaan". Tuon kun kaikki sisäistäisivät ja ymmärtäisivät, niin tulisi vähemmän eroja.

Vela mies 23

Esimerkiksi vauvan hoidossa on paljon asioita, jotka nyt vaan on tehtävä tietyllä tavalla , jottei lapsi joudu tästä rennosta hoitotavasta kärsimään. Ja kyllä lapsi menee rikki ja sairastuu huonolla hoidolla. Mitä käki hoitoa laiminlyödään neuvola/ päivähoito tekee lapsestasi lasun ja äärimmäisissä tapauksissa lapsi otetaan huostaan.

Sinänsä on hyvä , että tunnustat kykyjesi rajat. Tee kaikille palvelus ja älä lisäänny. Lasten kasvatuksessa ja hoidossa ei ole kyse isän egosta vaan lapsen parhaasta.

Kyllä, on paljon asioita jotka on tehtävä tietyllä tavalla, mutta kyllä monesti naiset yrittävät jyrätä heti alkuunsa näissä lastenhoitoasioissa. Olen itsekin nainen ja usean lapsen äiti.

Ensimmäisen lapsen kanssa hyvä jos annoin vauvaa mieheni syliin. Vahdin että vauvaa pidetään oikealla tavalla, hyssytellään tietyllä tavalla, syötetään juuri oikealla hetkellä ja oikealla ruoalla. Tuhahtelin vaatteille, jotka mieheni oli laittanut. Vaippakin vähän huonosti. Syytin vielä miestä, kun hän ei auta tarpeeksi ja minä en jaksa. Vasta seuraavien lapsien kohdalla tajusin, ettei ole mitään oikeaa tapaa hoitaa lasta ja päästin mieheni heti alusta lähtien auttamaan ja tekemään niitä asioita lasten kanssa ilman minun vahtaamista.

Hävettää kyllä oma käytökseni ja ihme, että mies kaiken kesti ja saatiin vielä kaksi lasta lisääkin... :)

Käytöksesi ensimmäisen lapsen kanssa johtuu siitä, että sinullakaan ei ollut kokemusta ja olit hyvin epävarma vauvan käsittelyssä. Sairaalassa hoitaja hoki varo niskaa, varo niskaa, joten itsekin sanoin miehelle varo niskaa, varo niskaa ja mies hermostui ohjeista. Jos jotain olisi sattunut, niin minuahan siitä oli syytetty. En minä tiennyt, mitä vastasyntynyt kestää ja mitä ei. Onhan noita tapauksia oikeudessakin, lapsi ei kestänytkään ravistelua ja riepottelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että osassa passivoitumistapauksista syynä on se, että isää ei alunalkaenkaan ole patistettu tekemään omia päätöksiä lapsen kanssa, vaan alusta asti äiti hössöttää ja neuvoo. Joissain tapauksissa taas isä haluaisi alussa itsekin päättää lapsen osalta jotain, mutta äiti jyrää päälle joka asiassa, koska on "äiti on aina oikeassa" ja tämän seurauksena isä passivoituu, koska on helpompaa kysyä "Mitä minä nyt teen?", kuin kuunnella sitä armotonta vikinää siitä, kuinka taas on puettu väärän väriset jarrusukat tai et käytä hyssyttelyssä sanaa "hys", vaan sanot "shhh". Miltä tuo itsestä tuntuisi? Ei varmaan hirveän kannustavalta. Ei ole kannustavaa olla oma-aloitteinen, jos aina teet vaimon mielestä väärin.

Vela mies 23

Tuntuuko sinusta muuallakin erityisen vaikealta noudattaa annettuja ohjeita ja opetella oikeita menettelytapoja.? Miten toimit esimerkiksi työssäsi? Teetkö niinkuin työnantaja haluaa asiat tehtävän vai rupeatko vääntämään, että minähän haluan tehdä ihan toisin? Kypärää ja suojaimia en käytä ja laskelmia en tee kun on kätevämpää vetää ne hatusta?

Ei tunnu lainkaan vaikealta noudattaa ohjeita, mutta mielivaltaisia määräyksiä kyllä. Ei minusta olisi kasvattamaan lapsia naisen kanssa, koska en todellakaan jaksaisi sellaista, etten saa olla oma itseni kasvattaessani, vaan aina pitäisi olla vaimoni. Omalla itselläni tarkoitan sitä, että voin tehdä päätöksiä, jotka itse koen lapsen kannalta tärkeäksi ilman, että tarvitsee kysyä vaimolta joka risaukseen ohjeita. Juottaisin nälkäisen vauvan lämmitetyllä tuttipullolla, enkä soittelisi vaimolle, että käykö 37 asteinen maito 38 sijasta, koska sillä ei ole merkitystä. Tekisin isomman lapsen kanssa asioita joista pidän itsekin. Tylsää ei tarvitse vanhempana ollessakaan olla. Ei se lasten kasvatus ole mitään rakettitiedettä, kun pitää järjen mukana. Naiset vain tuntuvat yleisesti uppoavan siihen kuvitelmaan, että se olisi. Monelle miehelle se itse lapsi ei ole se riesa, eikä sen tuomat oikeat velvollisuudetkaan. Riesa siinä on se turha pilkun nylkyttäminen joka asiassa, koska toinen nyt vain sattuu olemaan sitä mieltä että niin tehdään niin silloin tehdään. Rennostikin voi kasvattaa ja kumppanin kanssa keskustella. Jotain keskustelijaa lainatakseni: "ei se lapsi mene rikki siitä, että toinen vanhempi kasvattaa sitä omalla tavallaan". Tuon kun kaikki sisäistäisivät ja ymmärtäisivät, niin tulisi vähemmän eroja.

Vela mies 23

23 vuotiaana pitäisikin vielä kaikkien olla "veloja" :D Et siis ole vielä mikään vela. Katsotaan sitten kun sulla on 45 täynnä, eikä vieläkään jälkikasvua. ELämä se kyllä muokkaa mielipiteitä ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksoishuoltajuus ei ole mitenkään helppoa, lapsi stressaantuu kun pitää juosta kahden vanhemman välillä ja muuttaa aina uudelleen vuoroviikoin. Helmpompaa kun koko rumbaa ei enää tarvita vaan lapsi voi keskittyä turvalliseen kasvuun ja tasapainoiseen ympäristöön. Ymmärrän siis yskän miksi yksinuoltajuuden suosio lisääntyy.

Varsinkin kun näissä 50-50 tapauksissa miehen motivaatio on pääasiassa välttää elareiden maksu. Ei se, että saa toimia vanhempana.

Ja naisen motivaatio on aina saada elarit

Nainen ei saa elareita. Lapsi saa ja ne ovat hänen isänsä osuus hänen elatuksestaan. Halutessaan mies selviytyy lapsen saamisesta kuin koira veräjästä. Ei kulu kuin muuta satku kuussa lapsen ylläpitoon. Naisella on pallo jalassa ikuisesti.

Kyllä ne naiselle menee. Muutenhan voisi päättää että isä ostaa lapselle elareiden verran kaikkea kuussa, mutta sehän ei käy ;)

Sen kun näkisi, että etäisä käy pari kertaa viikossa ostamassa lapsen ruokatarvikkeet ja kaiken muun vessapapereista alkaen ettei rahaa tarvitsisi siirtää lapsen äidin tilille. Ja senkin kun näkisi, miten mies kerran kuukaudessa ihmettelisi tavaratalossa, mitä tällä kertaa ostaisi. Jotkut jättinallet ja väärän kokoiset vaatteet olisi vaan kiusantekoa, mutta sehän sinulla olikin ajatuksena.

Sillä minimielareiden määrällä ei osteta "kaikkea", vaan siitä menee osa päivähoitomaksuun, sähköön, vesimaksuun, vastikkeeseen, vaatteisiin, lapsen kavereiden synttärilahjoihin, puhelnlaskuun, vakuutukseen ja mitä vielä.

Ei elarit olekaan tarkoitettu siihen että äiti ostaa niillä KAIKEN lapselle. Ihan hyvin voi tehdä niin että äiti makselee vastikkeet ihan omilla rahoillaan, ja isä ostaa elarisummalla sitten vaatteet, polkupyörät, maksaa päivähoitomkasut, jne.

Mutta sinullahan olikin ajatuksena se, että äidiin pitää saada itselleen ne rahat, eikä lapselle.

Minähän luettelin asioita, joihin menee osa elareista. Kun puolet noista maksuista ynnää yhteen, niin summa on isompi mitä elarit. Naisen pitää itse pulittaa maksuista puolet ja sitten se ylimenevä osa. Sinulla ei taida olla aavistustakaan, miten paljon lapseen menee rahaa ihan peruselämisen osalta. Omassa taloyhtiössä pelkkä vesimaksu on 22 euroa kuukaudessa yhdeltä henkilöltä ja sekin on kuulemma alakanttiin. Elareista ei todellakaan riitä äidille humputtelurahaa.

Jos lapsi on 50% ajasta isän luona, niin ehkä vika on asumismuodossa, jos äiti joutuu silti maksamaan 22 euroa lapsen vedestä, vaikka kulutus on vain puolesta lapsesta. Elareiden lisäksi tulee myös lapsilisä, joka kattaa sitä osaa mihin omat rahat ei riitä. Jos isä on suostuvainen, ja hänen luonaan lapsen eläminen halvempaa, niin ehkä kannattaisi siirtää se lapsi isälle asumaan, ja äiti maksamaan elareita.

Jos vanhemmat asuvat rivi- tai krs-talossa, vesimaksu maksetaan molempiin taloyhtiöihin. Meillä vesimaksu on 30€/lapsi.

Ja se perustuu ihan as.oy. lakiin.

no niin, mutta vain äidille kuuluu saada elaria vesimaksuun, ja isä maksaa vesimaksun lapsesta kokonaan itse. Niinpä.

Eihän nämä elatusadiat mene noin yksinkertaisesti. Elareiden määrittämiseen vaikuttaa kummankin vanhemman elatuskyky- vaikka olisi viikko- viikko systeemi. Mikäli vanhemmilla on suuret erot tuloissa niin se isompituloinen kantaa suuremman taloudellisen vastuun. Miten kdi tätä on niin vaikea ymmärtää? Toki myös muiden elätettävien määrä vaikuttaa siihen elatuskykyyn. Älä lisäänny jos et halua jälkeläisiäsi elättää.

Tottakai. Ei ole siis mitään syytä sille että lasta elätetään yhdessä, jolloin isä voi maksaa pyörästä suuremman osuuden kuin äiti. Miten tätä on niin vaikea ymmärtää?

Älä lisäänny jos haluat kohottaa lapsella vain omaa elatustasi lapsen isän taholta. Ne rahat eivät kuulu sinulle, vaan LAPSEN elämän tulee olla lasten vanhempien rahojen mukaista. Ei sinulla tarvitse olla samaa elintasoa kuin lapsesi isällä. Kannattaa myös miettiä jos sillä lapsella olisi kuitenkin parempi elämä siellä isän luona, kuin harjoittaa tulonsiirtoa rikkaammalta isältä sinulle, köyhälle äidille.

Mistä muuten sait päähäsi, että mies on aina rikas ja nainen aina köyhä? Kuinka monta lasta sinulla on? Minkä ikäisiä?

Kerron heti kun osoitat kohdan missä näin väitin ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksoishuoltajuus ei ole mitenkään helppoa, lapsi stressaantuu kun pitää juosta kahden vanhemman välillä ja muuttaa aina uudelleen vuoroviikoin. Helmpompaa kun koko rumbaa ei enää tarvita vaan lapsi voi keskittyä turvalliseen kasvuun ja tasapainoiseen ympäristöön. Ymmärrän siis yskän miksi yksinuoltajuuden suosio lisääntyy.

Varsinkin kun näissä 50-50 tapauksissa miehen motivaatio on pääasiassa välttää elareiden maksu. Ei se, että saa toimia vanhempana.

Ja naisen motivaatio on aina saada elarit

Nainen ei saa elareita. Lapsi saa ja ne ovat hänen isänsä osuus hänen elatuksestaan. Halutessaan mies selviytyy lapsen saamisesta kuin koira veräjästä. Ei kulu kuin muuta satku kuussa lapsen ylläpitoon. Naisella on pallo jalassa ikuisesti.

Kyllä ne naiselle menee. Muutenhan voisi päättää että isä ostaa lapselle elareiden verran kaikkea kuussa, mutta sehän ei käy ;)

Sen kun näkisi, että etäisä käy pari kertaa viikossa ostamassa lapsen ruokatarvikkeet ja kaiken muun vessapapereista alkaen ettei rahaa tarvitsisi siirtää lapsen äidin tilille. Ja senkin kun näkisi, miten mies kerran kuukaudessa ihmettelisi tavaratalossa, mitä tällä kertaa ostaisi. Jotkut jättinallet ja väärän kokoiset vaatteet olisi vaan kiusantekoa, mutta sehän sinulla olikin ajatuksena.

Sillä minimielareiden määrällä ei osteta "kaikkea", vaan siitä menee osa päivähoitomaksuun, sähköön, vesimaksuun, vastikkeeseen, vaatteisiin, lapsen kavereiden synttärilahjoihin, puhelnlaskuun, vakuutukseen ja mitä vielä.

Ei elarit olekaan tarkoitettu siihen että äiti ostaa niillä KAIKEN lapselle. Ihan hyvin voi tehdä niin että äiti makselee vastikkeet ihan omilla rahoillaan, ja isä ostaa elarisummalla sitten vaatteet, polkupyörät, maksaa päivähoitomkasut, jne.

Mutta sinullahan olikin ajatuksena se, että äidiin pitää saada itselleen ne rahat, eikä lapselle.

Minähän luettelin asioita, joihin menee osa elareista. Kun puolet noista maksuista ynnää yhteen, niin summa on isompi mitä elarit. Naisen pitää itse pulittaa maksuista puolet ja sitten se ylimenevä osa. Sinulla ei taida olla aavistustakaan, miten paljon lapseen menee rahaa ihan peruselämisen osalta. Omassa taloyhtiössä pelkkä vesimaksu on 22 euroa kuukaudessa yhdeltä henkilöltä ja sekin on kuulemma alakanttiin. Elareista ei todellakaan riitä äidille humputtelurahaa.

Jos lapsi on 50% ajasta isän luona, niin ehkä vika on asumismuodossa, jos äiti joutuu silti maksamaan 22 euroa lapsen vedestä, vaikka kulutus on vain puolesta lapsesta. Elareiden lisäksi tulee myös lapsilisä, joka kattaa sitä osaa mihin omat rahat ei riitä. Jos isä on suostuvainen, ja hänen luonaan lapsen eläminen halvempaa, niin ehkä kannattaisi siirtää se lapsi isälle asumaan, ja äiti maksamaan elareita.

Jos vanhemmat asuvat rivi- tai krs-talossa, vesimaksu maksetaan molempiin taloyhtiöihin. Meillä vesimaksu on 30€/lapsi.

Ja se perustuu ihan as.oy. lakiin.

no niin, mutta vain äidille kuuluu saada elaria vesimaksuun, ja isä maksaa vesimaksun lapsesta kokonaan itse. Niinpä.

Eihän nämä elatusadiat mene noin yksinkertaisesti. Elareiden määrittämiseen vaikuttaa kummankin vanhemman elatuskyky- vaikka olisi viikko- viikko systeemi. Mikäli vanhemmilla on suuret erot tuloissa niin se isompituloinen kantaa suuremman taloudellisen vastuun. Miten kdi tätä on niin vaikea ymmärtää? Toki myös muiden elätettävien määrä vaikuttaa siihen elatuskykyyn. Älä lisäänny jos et halua jälkeläisiäsi elättää.

Tottakai. Ei ole siis mitään syytä sille että lasta elätetään yhdessä, jolloin isä voi maksaa pyörästä suuremman osuuden kuin äiti. Miten tätä on niin vaikea ymmärtää?

Älä lisäänny jos haluat kohottaa lapsella vain omaa elatustasi lapsen isän taholta. Ne rahat eivät kuulu sinulle, vaan LAPSEN elämän tulee olla lasten vanhempien rahojen mukaista. Ei sinulla tarvitse olla samaa elintasoa kuin lapsesi isällä. Kannattaa myös miettiä jos sillä lapsella olisi kuitenkin parempi elämä siellä isän luona, kuin harjoittaa tulonsiirtoa rikkaammalta isältä sinulle, köyhälle äidille.

Tässä on kyse ihan puhtaasti lapsen edusta ja elatuksesta. Isompituloinen kantaa suuremman vastuun. Tämä voidaan mennä oikeuteen toteamaan. Ja siellä ei olekkaan vastakkain äiti ja isä vaan isältään elatusta hakeva lapsi oikeusavustajineen.

Lapsi voi myös muuttaa isälleen, mikäli äidillä ei ole varaa lasta pitää luonaan. Ei ratkaisu todellakaan automaattisesti ole se että äiti saa lapsen oikeudessa, enää nykyään. Juuri tuli päätökseen ystäväni 4:n lapsen isän ja lasten äidin oikeusjuttu, jossa lapset jäivät alunperin kaukaa ulkomailta suomeen muuttaneelle  isälle, koska isällä on niin paljon paremmat edellytykset hoitaa ja elättää lapset. 

i olisikaan ollut mitään järkeä roudata noita lapsia vuokrakerrostaloon toimeentulotuen piiriin, ja isän elareille, kun kerran voivat isänsä luona jatkaa eloaan normaalisti, kuten ennenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksoishuoltajuus ei ole mitenkään helppoa, lapsi stressaantuu kun pitää juosta kahden vanhemman välillä ja muuttaa aina uudelleen vuoroviikoin. Helmpompaa kun koko rumbaa ei enää tarvita vaan lapsi voi keskittyä turvalliseen kasvuun ja tasapainoiseen ympäristöön. Ymmärrän siis yskän miksi yksinuoltajuuden suosio lisääntyy.

Varsinkin kun näissä 50-50 tapauksissa miehen motivaatio on pääasiassa välttää elareiden maksu. Ei se, että saa toimia vanhempana.

Ja naisen motivaatio on aina saada elarit

Nainen ei saa elareita. Lapsi saa ja ne ovat hänen isänsä osuus hänen elatuksestaan. Halutessaan mies selviytyy lapsen saamisesta kuin koira veräjästä. Ei kulu kuin muuta satku kuussa lapsen ylläpitoon. Naisella on pallo jalassa ikuisesti.

Kyllä ne naiselle menee. Muutenhan voisi päättää että isä ostaa lapselle elareiden verran kaikkea kuussa, mutta sehän ei käy ;)

Sen kun näkisi, että etäisä käy pari kertaa viikossa ostamassa lapsen ruokatarvikkeet ja kaiken muun vessapapereista alkaen ettei rahaa tarvitsisi siirtää lapsen äidin tilille. Ja senkin kun näkisi, miten mies kerran kuukaudessa ihmettelisi tavaratalossa, mitä tällä kertaa ostaisi. Jotkut jättinallet ja väärän kokoiset vaatteet olisi vaan kiusantekoa, mutta sehän sinulla olikin ajatuksena.

Sillä minimielareiden määrällä ei osteta "kaikkea", vaan siitä menee osa päivähoitomaksuun, sähköön, vesimaksuun, vastikkeeseen, vaatteisiin, lapsen kavereiden synttärilahjoihin, puhelnlaskuun, vakuutukseen ja mitä vielä.

Ei elarit olekaan tarkoitettu siihen että äiti ostaa niillä KAIKEN lapselle. Ihan hyvin voi tehdä niin että äiti makselee vastikkeet ihan omilla rahoillaan, ja isä ostaa elarisummalla sitten vaatteet, polkupyörät, maksaa päivähoitomkasut, jne.

Mutta sinullahan olikin ajatuksena se, että äidiin pitää saada itselleen ne rahat, eikä lapselle.

Minähän luettelin asioita, joihin menee osa elareista. Kun puolet noista maksuista ynnää yhteen, niin summa on isompi mitä elarit. Naisen pitää itse pulittaa maksuista puolet ja sitten se ylimenevä osa. Sinulla ei taida olla aavistustakaan, miten paljon lapseen menee rahaa ihan peruselämisen osalta. Omassa taloyhtiössä pelkkä vesimaksu on 22 euroa kuukaudessa yhdeltä henkilöltä ja sekin on kuulemma alakanttiin. Elareista ei todellakaan riitä äidille humputtelurahaa.

Jos lapsi on 50% ajasta isän luona, niin ehkä vika on asumismuodossa, jos äiti joutuu silti maksamaan 22 euroa lapsen vedestä, vaikka kulutus on vain puolesta lapsesta. Elareiden lisäksi tulee myös lapsilisä, joka kattaa sitä osaa mihin omat rahat ei riitä. Jos isä on suostuvainen, ja hänen luonaan lapsen eläminen halvempaa, niin ehkä kannattaisi siirtää se lapsi isälle asumaan, ja äiti maksamaan elareita.

Jos vanhemmat asuvat rivi- tai krs-talossa, vesimaksu maksetaan molempiin taloyhtiöihin. Meillä vesimaksu on 30€/lapsi.

Ja se perustuu ihan as.oy. lakiin.

no niin, mutta vain äidille kuuluu saada elaria vesimaksuun, ja isä maksaa vesimaksun lapsesta kokonaan itse. Niinpä.

Eihän nämä elatusadiat mene noin yksinkertaisesti. Elareiden määrittämiseen vaikuttaa kummankin vanhemman elatuskyky- vaikka olisi viikko- viikko systeemi. Mikäli vanhemmilla on suuret erot tuloissa niin se isompituloinen kantaa suuremman taloudellisen vastuun. Miten kdi tätä on niin vaikea ymmärtää? Toki myös muiden elätettävien määrä vaikuttaa siihen elatuskykyyn. Älä lisäänny jos et halua jälkeläisiäsi elättää.

Tottakai. Ei ole siis mitään syytä sille että lasta elätetään yhdessä, jolloin isä voi maksaa pyörästä suuremman osuuden kuin äiti. Miten tätä on niin vaikea ymmärtää?

Älä lisäänny jos haluat kohottaa lapsella vain omaa elatustasi lapsen isän taholta. Ne rahat eivät kuulu sinulle, vaan LAPSEN elämän tulee olla lasten vanhempien rahojen mukaista. Ei sinulla tarvitse olla samaa elintasoa kuin lapsesi isällä. Kannattaa myös miettiä jos sillä lapsella olisi kuitenkin parempi elämä siellä isän luona, kuin harjoittaa tulonsiirtoa rikkaammalta isältä sinulle, köyhälle äidille.

Mistä muuten sait päähäsi, että mies on aina rikas ja nainen aina köyhä? Kuinka monta lasta sinulla on? Minkä ikäisiä?

Kerron heti kun osoitat kohdan missä näin väitin ;)

Ei sinulla tarvitse olla samaa elintasoa kuin lapsesi isällä. Kannattaa myös miettiä jos sillä lapsella olisi kuitenkin parempi elämä siellä isän luona, kuin harjoittaa tulonsiirtoa rikkaammalta isältä sinulle, köyhälle äidille.

Et kuitenkaan tainnut tuntea kirjoittajaa, kun vastasit hänelle näin, joten kirjoitit siis yleistäen.

Mistä hemmetistä tämä käsitys tulee että mies on AINA varakas, nainen aina köyhä?

Meillä mies on KOTI-ISÄ. Minulla on ura, tienaan johtajana tuplat mieheen verrattuna ja olen töissä ja mies kotona. Meillä 4 lasta.

Koko ketju on ihan utopistista luettavaa. En katsoisi päivääkään tällaisia miehiä mitä ketjussa on. On täysi selviö omassa perheessä että lasten hoito menee noin 60-40% tai ehkä jopa 70-30% suhteessa ja mies on päävastuussa. Ja hoitaa oikomishoidot, harrastukset, kaverisynttärilahjat ja muut.

Olen ihan pöyristynyt kun aloin lomalukemisena selata ketjua. Miten aataminaikaisia asenteita ja uskomuksia miehillä on, ja miten sisäänrakennttu ylemmyydentunto joillain miehillä on (illan että itse huomaavat edes kusipäisyyttään).

Joku sanoi hyvin että juna meni jo ja miehet tippui kyydistä.

Se on nyt uusi aika ja uusi marssijärjestys ja silloin jos haluaa menestyä uudenlaisessa ympäristössä, tulee omaa toimintaa MUUTTAA. Ei mennyt aika enää palaa vaikka nurisee ja kiukuttelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksoishuoltajuus ei ole mitenkään helppoa, lapsi stressaantuu kun pitää juosta kahden vanhemman välillä ja muuttaa aina uudelleen vuoroviikoin. Helmpompaa kun koko rumbaa ei enää tarvita vaan lapsi voi keskittyä turvalliseen kasvuun ja tasapainoiseen ympäristöön. Ymmärrän siis yskän miksi yksinuoltajuuden suosio lisääntyy.

Varsinkin kun näissä 50-50 tapauksissa miehen motivaatio on pääasiassa välttää elareiden maksu. Ei se, että saa toimia vanhempana.

Ja naisen motivaatio on aina saada elarit

Nainen ei saa elareita. Lapsi saa ja ne ovat hänen isänsä osuus hänen elatuksestaan. Halutessaan mies selviytyy lapsen saamisesta kuin koira veräjästä. Ei kulu kuin muuta satku kuussa lapsen ylläpitoon. Naisella on pallo jalassa ikuisesti.

Kyllä ne naiselle menee. Muutenhan voisi päättää että isä ostaa lapselle elareiden verran kaikkea kuussa, mutta sehän ei käy ;)

Sen kun näkisi, että etäisä käy pari kertaa viikossa ostamassa lapsen ruokatarvikkeet ja kaiken muun vessapapereista alkaen ettei rahaa tarvitsisi siirtää lapsen äidin tilille. Ja senkin kun näkisi, miten mies kerran kuukaudessa ihmettelisi tavaratalossa, mitä tällä kertaa ostaisi. Jotkut jättinallet ja väärän kokoiset vaatteet olisi vaan kiusantekoa, mutta sehän sinulla olikin ajatuksena.

Sillä minimielareiden määrällä ei osteta "kaikkea", vaan siitä menee osa päivähoitomaksuun, sähköön, vesimaksuun, vastikkeeseen, vaatteisiin, lapsen kavereiden synttärilahjoihin, puhelnlaskuun, vakuutukseen ja mitä vielä.

Ei elarit olekaan tarkoitettu siihen että äiti ostaa niillä KAIKEN lapselle. Ihan hyvin voi tehdä niin että äiti makselee vastikkeet ihan omilla rahoillaan, ja isä ostaa elarisummalla sitten vaatteet, polkupyörät, maksaa päivähoitomkasut, jne.

Mutta sinullahan olikin ajatuksena se, että äidiin pitää saada itselleen ne rahat, eikä lapselle.

Minähän luettelin asioita, joihin menee osa elareista. Kun puolet noista maksuista ynnää yhteen, niin summa on isompi mitä elarit. Naisen pitää itse pulittaa maksuista puolet ja sitten se ylimenevä osa. Sinulla ei taida olla aavistustakaan, miten paljon lapseen menee rahaa ihan peruselämisen osalta. Omassa taloyhtiössä pelkkä vesimaksu on 22 euroa kuukaudessa yhdeltä henkilöltä ja sekin on kuulemma alakanttiin. Elareista ei todellakaan riitä äidille humputtelurahaa.

Jos lapsi on 50% ajasta isän luona, niin ehkä vika on asumismuodossa, jos äiti joutuu silti maksamaan 22 euroa lapsen vedestä, vaikka kulutus on vain puolesta lapsesta. Elareiden lisäksi tulee myös lapsilisä, joka kattaa sitä osaa mihin omat rahat ei riitä. Jos isä on suostuvainen, ja hänen luonaan lapsen eläminen halvempaa, niin ehkä kannattaisi siirtää se lapsi isälle asumaan, ja äiti maksamaan elareita.

Jos vanhemmat asuvat rivi- tai krs-talossa, vesimaksu maksetaan molempiin taloyhtiöihin. Meillä vesimaksu on 30€/lapsi.

Ja se perustuu ihan as.oy. lakiin.

no niin, mutta vain äidille kuuluu saada elaria vesimaksuun, ja isä maksaa vesimaksun lapsesta kokonaan itse. Niinpä.

Eihän nämä elatusadiat mene noin yksinkertaisesti. Elareiden määrittämiseen vaikuttaa kummankin vanhemman elatuskyky- vaikka olisi viikko- viikko systeemi. Mikäli vanhemmilla on suuret erot tuloissa niin se isompituloinen kantaa suuremman taloudellisen vastuun. Miten kdi tätä on niin vaikea ymmärtää? Toki myös muiden elätettävien määrä vaikuttaa siihen elatuskykyyn. Älä lisäänny jos et halua jälkeläisiäsi elättää.

Tottakai. Ei ole siis mitään syytä sille että lasta elätetään yhdessä, jolloin isä voi maksaa pyörästä suuremman osuuden kuin äiti. Miten tätä on niin vaikea ymmärtää?

Älä lisäänny jos haluat kohottaa lapsella vain omaa elatustasi lapsen isän taholta. Ne rahat eivät kuulu sinulle, vaan LAPSEN elämän tulee olla lasten vanhempien rahojen mukaista. Ei sinulla tarvitse olla samaa elintasoa kuin lapsesi isällä. Kannattaa myös miettiä jos sillä lapsella olisi kuitenkin parempi elämä siellä isän luona, kuin harjoittaa tulonsiirtoa rikkaammalta isältä sinulle, köyhälle äidille.

Mistä muuten sait päähäsi, että mies on aina rikas ja nainen aina köyhä? Kuinka monta lasta sinulla on? Minkä ikäisiä?

Kerron heti kun osoitat kohdan missä näin väitin ;)

Ei sinulla tarvitse olla samaa elintasoa kuin lapsesi isällä. Kannattaa myös miettiä jos sillä lapsella olisi kuitenkin parempi elämä siellä isän luona, kuin harjoittaa tulonsiirtoa rikkaammalta isältä sinulle, köyhälle äidille.

Et kuitenkaan tainnut tuntea kirjoittajaa, kun vastasit hänelle näin, joten kirjoitit siis yleistäen.

Vastaus oli lainaamaani tekstiin, joten se puolustaa kyllä paikkaansa. Syy miksi krjoitan jotain, liittyy siihen lainaamaani tekstiin, jos kerran olen lainannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että osassa passivoitumistapauksista syynä on se, että isää ei alunalkaenkaan ole patistettu tekemään omia päätöksiä lapsen kanssa, vaan alusta asti äiti hössöttää ja neuvoo. Joissain tapauksissa taas isä haluaisi alussa itsekin päättää lapsen osalta jotain, mutta äiti jyrää päälle joka asiassa, koska on "äiti on aina oikeassa" ja tämän seurauksena isä passivoituu, koska on helpompaa kysyä "Mitä minä nyt teen?", kuin kuunnella sitä armotonta vikinää siitä, kuinka taas on puettu väärän väriset jarrusukat tai et käytä hyssyttelyssä sanaa "hys", vaan sanot "shhh". Miltä tuo itsestä tuntuisi? Ei varmaan hirveän kannustavalta. Ei ole kannustavaa olla oma-aloitteinen, jos aina teet vaimon mielestä väärin.

Vela mies 23

Tuntuuko sinusta muuallakin erityisen vaikealta noudattaa annettuja ohjeita ja opetella oikeita menettelytapoja.? Miten toimit esimerkiksi työssäsi? Teetkö niinkuin työnantaja haluaa asiat tehtävän vai rupeatko vääntämään, että minähän haluan tehdä ihan toisin? Kypärää ja suojaimia en käytä ja laskelmia en tee kun on kätevämpää vetää ne hatusta?

Ei tunnu lainkaan vaikealta noudattaa ohjeita, mutta mielivaltaisia määräyksiä kyllä. Ei minusta olisi kasvattamaan lapsia naisen kanssa, koska en todellakaan jaksaisi sellaista, etten saa olla oma itseni kasvattaessani, vaan aina pitäisi olla vaimoni. Omalla itselläni tarkoitan sitä, että voin tehdä päätöksiä, jotka itse koen lapsen kannalta tärkeäksi ilman, että tarvitsee kysyä vaimolta joka risaukseen ohjeita. Juottaisin nälkäisen vauvan lämmitetyllä tuttipullolla, enkä soittelisi vaimolle, että käykö 37 asteinen maito 38 sijasta, koska sillä ei ole merkitystä. Tekisin isomman lapsen kanssa asioita joista pidän itsekin. Tylsää ei tarvitse vanhempana ollessakaan olla. Ei se lasten kasvatus ole mitään rakettitiedettä, kun pitää järjen mukana. Naiset vain tuntuvat yleisesti uppoavan siihen kuvitelmaan, että se olisi. Monelle miehelle se itse lapsi ei ole se riesa, eikä sen tuomat oikeat velvollisuudetkaan. Riesa siinä on se turha pilkun nylkyttäminen joka asiassa, koska toinen nyt vain sattuu olemaan sitä mieltä että niin tehdään niin silloin tehdään. Rennostikin voi kasvattaa ja kumppanin kanssa keskustella. Jotain keskustelijaa lainatakseni: "ei se lapsi mene rikki siitä, että toinen vanhempi kasvattaa sitä omalla tavallaan". Tuon kun kaikki sisäistäisivät ja ymmärtäisivät, niin tulisi vähemmän eroja.

Vela mies 23

Esimerkiksi vauvan hoidossa on paljon asioita, jotka nyt vaan on tehtävä tietyllä tavalla , jottei lapsi joudu tästä rennosta hoitotavasta kärsimään. Ja kyllä lapsi menee rikki ja sairastuu huonolla hoidolla. Mitä käki hoitoa laiminlyödään neuvola/ päivähoito tekee lapsestasi lasun ja äärimmäisissä tapauksissa lapsi otetaan huostaan.

Sinänsä on hyvä , että tunnustat kykyjesi rajat. Tee kaikille palvelus ja älä lisäänny. Lasten kasvatuksessa ja hoidossa ei ole kyse isän egosta vaan lapsen parhaasta.

Kyllä, on paljon asioita jotka on tehtävä tietyllä tavalla, mutta kyllä monesti naiset yrittävät jyrätä heti alkuunsa näissä lastenhoitoasioissa. Olen itsekin nainen ja usean lapsen äiti.

Ensimmäisen lapsen kanssa hyvä jos annoin vauvaa mieheni syliin. Vahdin että vauvaa pidetään oikealla tavalla, hyssytellään tietyllä tavalla, syötetään juuri oikealla hetkellä ja oikealla ruoalla. Tuhahtelin vaatteille, jotka mieheni oli laittanut. Vaippakin vähän huonosti. Syytin vielä miestä, kun hän ei auta tarpeeksi ja minä en jaksa. Vasta seuraavien lapsien kohdalla tajusin, ettei ole mitään oikeaa tapaa hoitaa lasta ja päästin mieheni heti alusta lähtien auttamaan ja tekemään niitä asioita lasten kanssa ilman minun vahtaamista.

Hävettää kyllä oma käytökseni ja ihme, että mies kaiken kesti ja saatiin vielä kaksi lasta lisääkin... :)

Kyllä on aika olennaista, että varsinkin vastasyntynyttä pidellään tietyllä tavalla eikä roikoteta ja paiskota miten sattuu. Sitäkin ihmettelen, että miksi KSI ihmeessä isä ei osaa pukea lasta kunnolla ja varsinkin huonosti laitettu vaippa on huono juttu, se vuotaa, päästää vaatteet kastumaan ja likaantumaan ja huonolla tuurilla sotkee vuodevaatteetkin tai vaunut. Vauva voi myös saada hiertymiä nivusiinsa ja peppuun huonosti laitteista vaipasta. Onko mies jotenki mielestäsi kyvytön laittamaan vaippaa niinkuin se kuuluu laittaa? Myös se äiti on nämä jutut opetellut niin miksi mielestäsi sen isän ei tarvitse?