Isyys vaarassa, suomalaiset naiset haluavat kasvattaa lapsen nyt itse

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme. Yhdestä lapsesta huolehtiminen on helpompaa kuin kahdesta.

Miksi sitten tehdä lapsen kanssa lapsi tai sitä tarvitaan vaan siittäjäksi, olisi rehellisempää sanoa niin. 

Ei kukaan voi olla alussa aikuinen ja sitten muuttua lapseksi kun on siittänyt lapsen. 

Vierailija kirjoitti:

Tutkimukset on useampaan otteeseen näyttäneet, ettei isän läsnäolosta ole mitään hyötyä. Jos isä on ok ja sitten poistuu kuvioista, se on ongelma. Mutta syntyvän lapsen kannalta se on ihan yks ja hailee pyöriikö talossa myös joku pippelieläin, jonka vaikutus ei lähes koskaan ole yhtä merkittävä kuin sen naisen, joka luo lapseen oikean suhteen.

Olisipa kiva nähdä välillä linkki johonkin näistä ”tutkimuksista”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miesten pitäisi tosiaan tajuta oma etunsa ja pitää huoli ehkäisystä. Vaimo jos vaatii kumia pois niin rouva kiertoon.

Miehen pitää huolehtia ehkäisystä ja jos vaimo vaatii ehkäisyä niin vaimo pitää vaihtaa? Mikä logiikka tässä on?

kirjoitinko epäselvästi?

jos vaimo vaatii kumia pois eli haluaa lapsen

naiseen ei voi luottaa ehkäisyasioissa, liikaa kummallisia "pillerit ei toiminu jostain syystä"

Näiden kanssa joutuu olemaan pirun tarkkana, ne kyllä kusettavat heti kun huomio herpaantuu. Vasektomia on varma, mutta siitä ei vain näille saa kertoa. Ei ole kauaakaan kun yksi tällainen palikka ei tuntunut uskovan että ei tarkoittaa ei. Kortsuja joutuu sitten tuollaisten takia pitämään lukkojen takana ja aina tekemään tiiveystestin ennen ajoa. Ettei pääse legendaarisesti ne pillerit "unohtumaan".

Vasektomian kun hankkii ja muistaa olla kertomatta siitä, niin on hyvä ajaa hurauttaa tuollaista pillerien unohtelijaa, ja niiden ajojen jälkeen nauraa hyristä kun unohtelija päkättää että mitään ei tapahdu vaikka kuinka "unohtaa" ne nappulat. Sen raivon kihinän voi kuvitella, mikä tuollaisella "unohtelijalla" tuollaisessa tilanteessa on : D

Että ulisijalla tällaiset fantasiat tällä kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Ylimääräinen painolasti ja rasite poistetaan vaikka väkisin. Ihan niinkuin työmehiläiset (naiset) poistavat hyödyttömän kuhnurin  (mies). 

Kyllä. Hallelujah :D

Vierailija kirjoitti:

Ylimääräinen painolasti ja rasite poistetaan vaikka väkisin. Ihan niinkuin työmehiläiset (naiset) poistavat hyödyttömän kuhnurin  (mies). 

Kuningatar on kuningatar. Kuhnurit elää vain hetken. Asiaa!

Oikeasti naiset. Ne on niiiiin harvassa ne "kunnon miehet", että kyllä uskon suurimman osan naisista viihtyvän paremmin ihan yksinään tai sitten naisten kanssa!

Vierailija kirjoitti:

Tutkimukset on useampaan otteeseen näyttäneet, ettei isän läsnäolosta ole mitään hyötyä. Jos isä on ok ja sitten poistuu kuvioista, se on ongelma. Mutta syntyvän lapsen kannalta se on ihan yks ja hailee pyöriikö talossa myös joku pippelieläin, jonka vaikutus ei lähes koskaan ole yhtä merkittävä kuin sen naisen, joka luo lapseen oikean suhteen.

Sairas tämä koko keskustelu.

Lapsilta jos kysytään niin he ovat varmaan eri mieltä siitä, että onko isällä ollut merkitystä vaiko ei. Itse näin isääni harvoin, mutta aika oli ikävä isää. Olisin halunnut mielummin asua isäni luona, mutta en saanut enkä uskaltanut sanoa sitä äidilleni, jotta en olisi pahoittanut hänen mieltään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näitä on nähty niin monia tapauksia että itse en lisäänny ollenkaan.

Oma isäni oli muuten ihan hyvä isä, siis emotionaalisesti, mutta kyllä kodinhoito ja päävastuu oikeastaan kaikesta tipahti äitini hartioille. Isä vetosi aina rankkaan työhönsä (palomies), mutta on nyt joku aika sitten eläköidyttyään myöntänyt että äidin työ on kyllä rankempaa (kolmivuoroa haastavassa hoitoympäristössä päivystyksessä).

Eräs tuttuni taas hommasi lapsen miehensä kanssa täysin yhteisymmärryksessä. Nyt mies on vajaan vuoden ikäisen vauvan kanssa aivan täysin kädetön, ei ota oikeastaan minkäänlaista kontaktia vauvaan vaikka äiti on kaikkensa yrittänyt. Esim. kun mies tulee töistä kotiin ja äiti pyytää että voitko ottaa nyt vauvan kun minä käyn suihkussa, niin mies kysyy että miksi sinä et voi pitää sitä, en halua, menen pelaamaan pleikkaria.

Eli ei sitä oikeasti koskaan tiedä mitä saa. Lähipiirissäni on myös isiä, jotka ottavat oikeasti puolet lasten- ja kodinhoidon vastuusta itselleen, eli eivät kaikki miehet ole mitään mätisäkkejä.

/2

Kyllä sen tietää mitä saa ennusmerkeistä, Jenni.

Mitä ihmeellistä tai uutta tuossa nyt muka on? Isiä ei pääsääntöisesti ole tähänkään mennessä kiinnostanut lastensa hoitaminen ja kasvatus. Ovat laistaneet velvollisuuksistaan ja eläneet käytännössä poikamieselämää yksin perheensä keskellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimukset on useampaan otteeseen näyttäneet, ettei isän läsnäolosta ole mitään hyötyä. Jos isä on ok ja sitten poistuu kuvioista, se on ongelma. Mutta syntyvän lapsen kannalta se on ihan yks ja hailee pyöriikö talossa myös joku pippelieläin, jonka vaikutus ei lähes koskaan ole yhtä merkittävä kuin sen naisen, joka luo lapseen oikean suhteen.

Olisipa kiva nähdä välillä linkki johonkin näistä ”tutkimuksista”.

Linkki on ollut jo aikaisemmin tässä ketjussa. Käy lukemassa. Tutkimukseen kuului noin 27 000 perhettä, joita seurattiin 8 vuoden ajan. Isättömyydellä ei vaikutusta.

Kyllä se mies muistetaan kun rahaa tarvitaan niiden lasten ylläpitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksoishuoltajuus ei ole mitenkään helppoa, lapsi stressaantuu kun pitää juosta kahden vanhemman välillä ja muuttaa aina uudelleen vuoroviikoin. Helmpompaa kun koko rumbaa ei enää tarvita vaan lapsi voi keskittyä turvalliseen kasvuun ja tasapainoiseen ympäristöön. Ymmärrän siis yskän miksi yksinuoltajuuden suosio lisääntyy.

Eron välttäminen auttaa.

Viikko-viikko toimii vain, jos vanhemmat tulevat toimeen ilman katkeruutta, osaavat rakentavasti keskustella asioista, pelaavat yhteisillä säännöillä ja asuvat lähekkäin.

Harvinaista, mutta meillä toimii. Yhdessä päätämme, osallistumme koulun tapaamisiin jne. Ei draamaa ja kaikki voivat hyvin.

Faith kirjoitti:

Kuinkahan yleistä se on, että nainen on haluaa lapsen (ennen kuin ikää tulee liikaa), jolloin mies otetaan lähinnä sitä tarkoitusta varten? Sellaiselta pohjalta alkanut suhde varmaan todennäköisemmin hajoaa pian lapsen syntymän jälkeen.

Ja aivan tavallinen mies on kuutamolla... ensin ilahtu kun löytää puolison, sitten vaikka olisi tehnyt mitä, laitetaan pihalle lapsen elämästä ja lasku perään.

Naiset kaakattaa täällä "mitäs harrasti seksiä"

Väärä kysymys. Oikea kysymys olisi "mitäs luotti naiseen"

Jos olisin mies niin en luottaisi yhteenkään naiseen sillä kaikki ne haluavat vaihtelua jossain vaiheessa vaikkei mitään syytäkään olisi niin kyllästytään siihen samaan. Onhan se mennyt ihan pinnalliseksi kotileikiksi niin että kokeillaan ja vaihdetaan sitten kuten tavaraa tai ihmissuhteet ovat menneet tavaraksi. Koko ajan pitää olla jotain huumaa kiksejä. 

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin mies niin en luottaisi yhteenkään naiseen sillä kaikki ne haluavat vaihtelua jossain vaiheessa vaikkei mitään syytäkään olisi niin kyllästytään siihen samaan. Onhan se mennyt ihan pinnalliseksi kotileikiksi niin että kokeillaan ja vaihdetaan sitten kuten tavaraa tai ihmissuhteet ovat menneet tavaraksi. Koko ajan pitää olla jotain huumaa kiksejä. 

Kokemuksesta sanon, että miehet tekevät aivan samaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme. Yhdestä lapsesta huolehtiminen on helpompaa kuin kahdesta.

Nimenomaan näin. Jos ei se isä tuo mitään lisäarvoa perhe-elämään vaan pelkkää lisävaivaa niin elelköön yksinään.

Kannattaa valita miehet paremmin.

Niin kannattaa. Harmi, että miehet itse eivät asiaa ymmärrä vaan kitisevät siitä kun naiset ovat "nirsoja".

Kumma miten ne naisten valinnat menee silti pieleen vaikka on apuna kemiat ja kaikki :D

Ja miesten valinnat menee pieleen, kun otettu se joku, jonka kanssa ollaan niin kauan kunnes parempi tulee näköpiiriin.

Naiset hakevat 80% eroista vaikka on kipinä ja kemiakin apuna parinvalinnassa.

Miehet ovat hyviä teeskentelemään suhteen alkuvaiheessa. Onhan se hyvä ,mitä nopeamman nainen huomaa erehdyksensä ja lemppaa sian.

Lähde? hyvä neiti mutu.

Jos naiset tietäisi etukäteen mikä rasite mies on huushollissa ja perheessä niin montako suhdetta luulisit vuosittain syntyvän? Lähes joka toinen avioliitto päättyy eroon ja 80% tapauksissa nainen on se joka hakee eron Väestöliiton tutkimusten mukaan. Avoliitto on vielä tätäkin helpompi purkaa. Harva nykyisin jää huonoksi kokemaansa suhteeseen.

Sanoisin että kyllä sen tietää etukäteen, jos ei ole mitään fantasioita tai turhia luuloja itsestään. Niin moni tekee saman virheen, eli lapset sen ah niin ihanan miehen kanssa, joka kuitenkin mystisesti heti laitokseta kotiuduttua muuttuu aivan täysin surkeasi mieheksi. Näitä juttuja on niin paljon, että viisas nainen kyllä teitää mitkä mahdollisuudet on tällaiseen törmätä. Eli kun avaa silmänsä, eikä kuvittele olevansa niin tosi uniikki, että ei minulle voi mitään sattua, niin kyllä pystyy välttää tällaiset suhteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisisyys on hukassa. Niin naiseus kuin mieheyskin.

Roolit pahasti metsässä ja hakusessa, ja pitkälti tämä johtuu siitä, että suhde Luojaan on kadoksissa. Ei kiinnosta enää, millaiseksi hän kunkin loi. 

Miksi tähän pitää henkiolentoja repiä, selvään asiaan? Kaikista ei oĺe parisuhteeseen eikä vanhemmaksi, mutta sitä on vaikea kenestäkään etukäteen tietää, edes itsestään. Perhe-elämän rankkuus (ja palkitsevuus) on mysteeri ennenkuin sen itse kokee.

Se on kuitenkin selvä, että moni mies on täysin pihalla siitä, että perheessä tärkein ei ole hän vaan LAPSI. On naurettavaa olla mustasukkainen omalle lapselleen. Sehän tarkoittaa, että mies itse asettuu lapseksi, lapsen kilpailijaksi. Nainen ei tarvitse sellaista miestä vaan itsensä kanssa tasa-arvoisen aikuisen kumppanin. Hyvässä ja pahassa, ilossa ja surussa. Miksi mies ei tähän kykene, kysy sitä Jumalalta.

Koska usko tai älä, asiat liittyy toisiinsa. Ihminen (mies sekä nainen) kun on yhteydessä Jumalaan, ymmärtää oman vajavuutensa. Hän tiedostaa, että on varsin epätäydellinen niin äiti, isänä, miehenä kuin naisenakin, puoliso samoin, ja surullisin mielin hyväksyy realiteetit. Mutta ei tämä siihen lopu, vaan ihminen ymmärtää, että tarvitsee apua koko elämäänsä, vanhemmuuteensakin.

Sitten sitä apua haetaan. Jutellaan yhdessä puolison kanssa, että miten me näistä hankalista haasteista nyt yhdessä ja erikseen selviämme. Voi lukea alan kirjallisuutta, voi käydä terapiassa, ottaa vastaan perheneuvolan tukea ym. Oikea kristitty on nöyrä, ei elä suuruusharhoissaan tai omnipotenttiuksissaan. Sanon että se on aika iso nykyajan ongelma: luullaan liikoja itsestä ja toisesta. Eikä löydy armoa itselle eikä toiselle.

Oikea, Jumalan tarkoittama rakastava ja kunnioitettava tasa-arvo on kadoksissa ihmisen syntisyyden tähden. Me ajatellaan pahaa, me sanotaan pahasti, me ollaan pahoja. Nykyihminen kun ei tunnista tätä tosiasiaa, ja vaikka tunnistaisikin niin ei mitään myönnä, vaan toimii hyvin defensiivisesti. Ei ole hauskaa kenellekään.

Niin. Kun ihminen on yhteydessä niin itseensä kuin kumppaniinsa kuin Luojaansakin, hän toki tekee samalla tavalla virheitä kuten muutkin, mutta osaa kantaa vastuunsa, pyytää ja antaa anteeksi. Tämä asia on ollut ainakin meidän avioliittomme pelastus <3

Tämä. Kirjoittajalla on pointti, ja mikäli hän olisi jättänyt jumalahommat tuosta tekstistä pois, olisi yläpeukkujen määrä mahdoton. Itse en säikähdä jumalasta puhumista, vaan pidän jumalaa sinä suurena kaikkeutena joka jokaista meistä, ja kaikesta täällä olevasta koskettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme. Yhdestä lapsesta huolehtiminen on helpompaa kuin kahdesta.

Tämä on oikeasti niin totta enkä ymmärrä tuota alapeukkujen määrää :D

Isien "lasten elämässä mukana oleminen" on yleensä sitä että lapset tulevat viikonlopuksi parin viikon välein ja sittten tehdään kaikkea hirveän kivaa, mennään huvipuistoon, futismatsiin, pizzalle, leffaan jne. ja sitten dumpataan lapset takaisin äidille arkeen. Äiti tekee ruoat, pesee pyykit, siivoaa, vie harrastuksiin, sanoo vastaan (ja kestää lasten kiukuttelut), ostaa vaatteet, käyttää lääkärissä, ottaa töistä vapaata kun lapsi on sairas, samalla isä tapailee uusia naisystäviä ja nauttii leppoisasta omasta ajasta. Isä pääsee sitten nauttimaan hoidetuista lapsista hemmottelun merkeissä ja valittaa vielä päälle että ei mielestään pääse olemaan tarpeeksi lasten elämässä.

Kerrotko vielä miski näin on? Itse olen seurannut mieheni lapsikuvioita nyt viitisen vuotta. Äiti valittaa samoja asioita kuin sinä, mutta hän ei itse halua korjata tilannetta. 

Mies on jo kauan sitten ehdottanut että laitetaan lapset "puoliksi", eli viikko-viikko, ja sitten toisen lapsilisä toiselle ja toisen toiselle, ja elarit pois, ja asia paperilla selväksi, mutta ei kuulemma käy.

Syytä ei tahdo löytyä äidiltä miksi ei käy, vaan valitusta vain. Miksi näin? Haluaako hän mieluummin valittaa, ja tekemällä kuten mies ehdottaa, ei enää olisi tarvetta valittaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimukset on useampaan otteeseen näyttäneet, ettei isän läsnäolosta ole mitään hyötyä. Jos isä on ok ja sitten poistuu kuvioista, se on ongelma. Mutta syntyvän lapsen kannalta se on ihan yks ja hailee pyöriikö talossa myös joku pippelieläin, jonka vaikutus ei lähes koskaan ole yhtä merkittävä kuin sen naisen, joka luo lapseen oikean suhteen.

Olisipa kiva nähdä välillä linkki johonkin näistä ”tutkimuksista”.

Linkki on ollut jo aikaisemmin tässä ketjussa. Käy lukemassa. Tutkimukseen kuului noin 27 000 perhettä, joita seurattiin 8 vuoden ajan. Isättömyydellä ei vaikutusta.

No onpa lyhyt seuranta. Vaikutukset voivat tulla esiin vasta myöhemmin ja viimeistään silloin, kun itse saa lapsen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksoishuoltajuus ei ole mitenkään helppoa, lapsi stressaantuu kun pitää juosta kahden vanhemman välillä ja muuttaa aina uudelleen vuoroviikoin. Helmpompaa kun koko rumbaa ei enää tarvita vaan lapsi voi keskittyä turvalliseen kasvuun ja tasapainoiseen ympäristöön. Ymmärrän siis yskän miksi yksinuoltajuuden suosio lisääntyy.

Varsinkin kun näissä 50-50 tapauksissa miehen motivaatio on pääasiassa välttää elareiden maksu. Ei se, että saa toimia vanhempana.

Ja naisen motivaatio on aina saada elarit

Nainen ei saa elareita. Lapsi saa ja ne ovat hänen isänsä osuus hänen elatuksestaan. Halutessaan mies selviytyy lapsen saamisesta kuin koira veräjästä. Ei kulu kuin muuta satku kuussa lapsen ylläpitoon. Naisella on pallo jalassa ikuisesti.

Kyllä ne naiselle menee. Muutenhan voisi päättää että isä ostaa lapselle elareiden verran kaikkea kuussa, mutta sehän ei käy ;)