Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

MITÄ JÄRKEÄ: EK halusi nollakorotukset - nyt yrittäjät itkevät, kun suomalaisilla ei ole nää varaa ostaa niin kuin ennen???

Niin se oma oksa katkesi
12.08.2019 |

Esimerkiksi uusien auton myynti on pudonnut, vaikka verotusta on kevennetty. Myös uusien moottoripyörin myynti on pudonnut murto-osaan. Nyt kauppiaat itkevät, että on laitettava lappu luukulle, kun kauppa ei käy.

Verottaja taas itkee, kun verotulot eivät riitä ja ministerit sitä kuinka uusia vähäpäästöisiä sähköautoja ei tullutkaan kaduille ja teille.

Näin on käynyt, koska nyt on tultu siihen pisteeseen, että inflaatio on vienyt hinnat paikallaan polkevien palkkojen yläpuolelle. Yhä useampi suomalainen ajautuu tilanteeseen, jossa kaikki rahat menevät arjesta selviytymiseen. Ei tämän päivän suomalaisilla enää ole varaa ostella niin kuin ennen. Tästä syystä monet oikeat ravintolat ovat joutuneet pistämään lapun luukulle, mutta euron juustohampurilaisten kauppa käy.

Suomalaiset ovat kuin huomaamatta jäämässä muiden eurooppalaisten jalkoihin ja muuttumassa persaukisiksi muiden silmissä. Ilman Sipilän KIKYä suomalaiset palkansaajat saisivat puhtaana käteen n. 500 €/kk enemmän.

Vieläkö Suomi kestää nollakorotuksia vai pitääkö kansan jo nousta? Minun mielestä tämän syksyn neuvottelukierroksilla pitää tapahtua jotain suurta ja yhteiskuntajärjestystä ravisuttavaa. Sipilän kannattaa olla hiljaa.

Kommentit (228)

Vierailija
181/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

JUlkisen sektorin lomarahojen leikkauksten ei katsottu muuttavan yhtään mitään. Yllättäen pienipalkkaiset ei enää kuluta kuin aivan välttämättömään, kun lomarahasta vietiin usea satanen "kulutusrahaa". Ei sähköauton verran, mutta jos uuden fillarin.

Julkisella sektorilla työskentelee normaalipalkkaisia, ei pienipalkkaisia. Ihmisillä on todella vääristynyt kuva yksityisen puolen palkoista. Onnistunutta vassaripropagandaa kaiketi.

Valtio on palkkajohtaja. Mutta vain siksi, että se on ulkoistanut kaikki perusduunit ja jäljellä ovat vain kovapalkkaiset johtajat ja asiantuntijat.

Kuntasektorin palkat ovat selvästi alemmatkuin yksityisen sektorin.  Tilastofakta, jossa kaiketi ei kuitenkaan ole huomioitu vuokratyöntekijöiden kasvavaa määrää. Muuten yksityisensektorin palkat kyllä päihittävät kuntapalkat mennen tullen.

Ai kuten esimerkiksi sairaanhoitajilla?

Sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkat yksityisellä alkoivat laskea sitä mukaa, mitä enemmän niitä toimintoja yksityistettiin. Ei tosin taida koskea työterveyshuoltoa, josta yhteiskunta maksaa melkoisen osan. Samoin kasvoi työmäärä,kun osinkoja pitää saada aina vaan enemmän.

Olen markkinatalouden kannattaja,mutta tietyt perustoiminteet tulisi säilyttää julkisella, koska niiden luonteeseen ei kuulu voitontavoittelu.

Terveydenhuolto, koulutus, pelastustoimi ja olisi ne sähköverkotkin tullut pitää valtion hallussa.

Söhköverkot ovatkin hyvä esimerkki siitä, mihin luonnollisten monopolien yksityistäminen johtaa.

Vierailija
182/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilisää laskettiin yli 10€/kk kolmen lapsen perheessä. https://yle.fi/uutiset/3-7159720

Sori, näpyvirhe, siis yli 30€/kk.

Niin ja rapiat 360e vuodessa. Aika monesti olisi voinut käydä parturissa, elokuvissa, keilaamassa tai ostaa uusia vaatteita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
183/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan nimimerkki on "Niin se oma oksa katkesi". 

No, hänelle tiedoksi, että suomalaisten ostovoiman puutetta itkevät pienyrittäjät. Ruokakauppiaat, kampaamot, autokauppiaat, ravintolat ja sen sellaiset.

EK ei edusta pienyrittäjiä, vaan ennen muuta isoja vientiyrityksiä. EK:n edustamia yrityksiä suomalaisten ostovoiman pienentyminen ei hetkauta pätkääkään. 

Kaikki yrittäjät eivät suinkaan ole samassa veneessä. Politiikka, joka suosii suuryrityksiä, voi sorsia pienempiä. Pienyritysten etuja koettaa ajaa sellainen pulju kuin Suomen Yrittäjät, joka mm. on laatinut listan, miten yritystukia voitaisiin leikata lähes miljardilla.

Sekin pitää yhtälössä vielä huomata, etteivät palkkatulot ainoita tuloja ole. Moni saa myös pääomatuloja, ja ne ovatkin viime aikoina kasvaneet. Jolla on pääomatuloja, sillä kasvaa ostovoimakin. Ja mitä alemmat palkat saadaan hilattua, sitä enemmän yrityksellä on varaa maksaa osinkoja, eli sitä suuremmat pääomatulot.

Harmi vain, että ne pääomatulot menevät usein sellaisille ihmisille, jotka eivät joko käytä niitä pääomatulojaan tai eivät käytä niitä Suomessa. Mitä iloa suomalaiselle pienyrittäjälle on siitä, että pääomatuloja saava miljonääri siirtää rahansa ulkomaille ja ostaa kenties sieltä kakkosasunnon tai sijoittaa ne jonkin toisen maan taloutta kasvattamaan.

Ei olekaan mitään iloa. Sen takia Suomesta pitäisi tehdä houkutteleva ympäristö sijoittamiselle. Tähän vaikuttaa tuottomahdollisuudet, eli osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus, yrityksen toimintaympäristö, turvallisuus ja verotus. Ei nyt voi sanoa, että suomi olisi mikään veroparatiisi.

Kaiken maailman vasemmistohölötykset pääomatulojen ja työtulojen yhdistämisestä ja verottamisesta yhden veron alla on tuhoon tuomittu ajatus. 

Suomihan on houkutteleva investointikohde - ulkomaisille yrityksille. Jo kuuden vuoden ajan olemme saaneet pohjoismaiden vertailussa eniten ulkomaisia investointeja. Vainkotimaisia yrityksiä ei houkuta investida tänne, investoinnit ulkomaille ovat kasvaneet.

En ymmärrä,miksi tuemme metsäteollisuuttamme erittäin merkittävästi, kun suurimmat investoinnit tehdään

muualla, jopa maihin, joissa kansalaiset vastustavat niitä. Yritystukien alkuperäinen tarkoitus oli auttaa yrityksiä uudistumaan (investoinnit) ja lisätä siten työllisyyttä.  Tuist aon tullut atuomatti samoille yrityksille, ilman, että yhteiskunta hyötyy mitenkään.

Valtiovarainministeriön vero-osaston johtaja Järvikareenmukaan yritystusta suuri osapäätyykin osinkoina omistajien taskuun.Janeomistajat ovat sekä kotimaisia että ulkomaisia suursijoittajia.

Suomen yrtysverotus on alle EU-maiden keskiarvon.

Jotkut puolueet,kuten esim.persut, haluaisivat poistaa yhteisöveron kokonaan. Arvatkaapa, miten se valtion verotuloista puutuva osuus sitten katetaan...kallis lasku palkansaajille ja eläkeläisille, jotka jo muutenkin vastaavat yhteensä 86 %:sti kaiksita valtion keräämistä suorista veroista - ja suuresta lukumäärästään johtuen myös välillisten verojen kertymän enemmistöstä.

Yritystukien tarkoitus on maksimoida verotuotto. Koska verotusta ei saa kohdentaa kovin tarkasti, mutta palautukset saa, niin näiden yhteisvaikutuksella voidaan esim. nostaa sähkövero niin ylös, että paperiteollisuudesta tulisi kannattamatonta, mutta sitten 'yritystuilla' palauttaa sähköveron osuus. Pienet yritykset eivät ala mitään satasia hakemaan takaisin, joten korotukset jäävät pienille ja keskisuurille yrityksille, mutta isot energiaintensiiviset alat säilyttävät kilpailukyvin.

Vierailija
184/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.

EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.

Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.

Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.

Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?

Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).

Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.

Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.

Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.

Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.

Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.

Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.

JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.

Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta.  Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.

Vaikka työllisten määrä olisi kasvanut niin välttämättä valtion tuloverot eivät olisi lisääntyneet juurikin veroalennusten takia. Työllisyys alkoi tosiaan parantua jo ennen kikyä ja tuo 3 ylimääräistä työpäivää vuodessa vain alensi työllisten määrää.

Vierailija
185/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilisää laskettiin yli 10€/kk kolmen lapsen perheessä. https://yle.fi/uutiset/3-7159720

Sori, näpyvirhe, siis yli 30€/kk.

Yrittäkää nyt edes. Juttu on vuodelta 2014, silloin puikkoa heilutteli valtiovarainministerinä demarit Urpilainen ja Rinne.

Vierailija
186/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilisää laskettiin yli 10€/kk kolmen lapsen perheessä. https://yle.fi/uutiset/3-7159720

Sori, näpyvirhe, siis yli 30€/kk.

Yrittäkää nyt edes. Juttu on vuodelta 2014, silloin puikkoa heilutteli valtiovarainministerinä demarit Urpilainen ja Rinne.

Ihan sama kuka sitä puikkoa heilutteli. Seurauksia maksetaan edelleen ja ei ole seuraavalla hallituksella mitään tahtotilaa muuttaa asian laitaa. Nytkin korotetaan vain 4. Lapsesta eteenpäin 10€:llä. Kenellä tavallisella lapsiperheellä on niin monta lasta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
187/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.

EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.

Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.

Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.

Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?

Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).

Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.

Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.

Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.

Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.

Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.

Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.

JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.

Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta.  Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.

Vaikka työllisyys kasvaisi ei se tarkoita välttämättä että verotulot kasvata jos verotusta kevennetään. Joka tapauksessa vuonna 2015 tuloverotulot olivat 30377 miljoonaa ja 2018 34505 miljoonaa. Eli mukavassa nousussa nekin.

Vierailija
188/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.

EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.

Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.

Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.

Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?

Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).

Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.

Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.

Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.

Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.

Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.

Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.

JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.

Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta.  Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.

Vaikka työllisten määrä olisi kasvanut niin välttämättä valtion tuloverot eivät olisi lisääntyneet juurikin veroalennusten takia. Työllisyys alkoi tosiaan parantua jo ennen kikyä ja tuo 3 ylimääräistä työpäivää vuodessa vain alensi työllisten määrää.

Tuo on väärä johtopäätös työn määrästä. Työn määrä ei ole vakio, vaan enemmän töitä luo lisää töitä. Tämä on fakta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
189/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilisää laskettiin yli 10€/kk kolmen lapsen perheessä. https://yle.fi/uutiset/3-7159720

Sori, näpyvirhe, siis yli 30€/kk.

Yrittäkää nyt edes. Juttu on vuodelta 2014, silloin puikkoa heilutteli valtiovarainministerinä demarit Urpilainen ja Rinne.

Lapsilisä 1 lapsesta vuonna 2015 oli 96,48e ja tänä vuonna 94,88e. Eli on leikattu vieläkin/indeksikorotukset on jääneet tekemättä. Ja edes nyt nousukautena ei ole ollut jakovaraa. Paitsi tietenkin omille kamuille.

Vierailija
190/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.

EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.

Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.

Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.

Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?

Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).

Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.

Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.

Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.

Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.

Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.

Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.

JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.

Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta.  Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.

Vaikka työllisten määrä olisi kasvanut niin välttämättä valtion tuloverot eivät olisi lisääntyneet juurikin veroalennusten takia. Työllisyys alkoi tosiaan parantua jo ennen kikyä ja tuo 3 ylimääräistä työpäivää vuodessa vain alensi työllisten määrää.

Tuo on väärä johtopäätös työn määrästä. Työn määrä ei ole vakio, vaan enemmän töitä luo lisää töitä. Tämä on fakta.

Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.

Miten esimerkiksi opettajien työajan lisäys on tuonut lisää työtä kun se ei ole tuonut sitä itse opettajillekaan vaan he ovat kahvitelleet nuo 24h/vuosi? Sama juttu päivähoidossa. Työntekijät voivat kyllä jutustella ne ylimääräiset minuutit per päivä mutta ei se työtä lisää. Teollisuudessa se taas merkitsee ettei tarvita useampia käsiä kun lisätyöt pystytään hoitamaan entiselläkin henkilöstöllä.

Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
191/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ruoka Suomessa 20%:a kalliimpaa http://www.stat.fi/til/kvhv/2018/kvhv_2018_2019-06-20_tie_001_fi.html

Mitä tällä on tekemistä Kikyn kanssa?!?

Vierailija
192/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.

EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.

Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.

Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.

Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?

Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).

Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.

Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.

Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.

Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.

Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.

Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.

JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.

Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta.  Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.

Vaikka työllisten määrä olisi kasvanut niin välttämättä valtion tuloverot eivät olisi lisääntyneet juurikin veroalennusten takia. Työllisyys alkoi tosiaan parantua jo ennen kikyä ja tuo 3 ylimääräistä työpäivää vuodessa vain alensi työllisten määrää.

Tuo on väärä johtopäätös työn määrästä. Työn määrä ei ole vakio, vaan enemmän töitä luo lisää töitä. Tämä on fakta.

Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.

Miten esimerkiksi opettajien työajan lisäys on tuonut lisää työtä kun se ei ole tuonut sitä itse opettajillekaan vaan he ovat kahvitelleet nuo 24h/vuosi? Sama juttu päivähoidossa. Työntekijät voivat kyllä jutustella ne ylimääräiset minuutit per päivä mutta ei se työtä lisää. Teollisuudessa se taas merkitsee ettei tarvita useampia käsiä kun lisätyöt pystytään hoitamaan entiselläkin henkilöstöllä.

Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.

Et sitten mitään muuta työtä keksinyt kuin opettajan työn, jonka työmäärää säätelee opetussunnittelma?

Markkinaehtoisessa työssä nimenomaan työn määrällä on merkittävä vaikutus arvonlisään. Arvonlisästä verotetaan rahat mm. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Vaikka opettaja ei muuta tee kuin puhuu paskaa ylimääräiset 3 työpäivää, niin esim. teollisuudessa tällä on paljonkin merkitystä. Näillä teollisuudelta verotetuilla rahoilla opettaja saa pitää 3,5kk vuosilomansa.

Jos työn määrä olisi vakio, niin miten maapallolla ylipäänsä riittää töitä kun väkimäärä on noussut kivikaudelta miljardeihin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
193/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.

...

Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.

Vielä tuosta tuottavuuden kasvusta. Miksi et itse perusta yritystä jossa ei tehdä töitä ollenkaan, olisi niin huikea tuottavuus että voisit kylpeä rahassa kuin Roope ankka.

Vierailija
194/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.

EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.

Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.

Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.

Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?

Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).

Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.

Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.

Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.

Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.

Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.

Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.

JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.

Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta.  Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.

Vaikka työllisten määrä olisi kasvanut niin välttämättä valtion tuloverot eivät olisi lisääntyneet juurikin veroalennusten takia. Työllisyys alkoi tosiaan parantua jo ennen kikyä ja tuo 3 ylimääräistä työpäivää vuodessa vain alensi työllisten määrää.

Tuo on väärä johtopäätös työn määrästä. Työn määrä ei ole vakio, vaan enemmän töitä luo lisää töitä. Tämä on fakta.

Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.

Miten esimerkiksi opettajien työajan lisäys on tuonut lisää työtä kun se ei ole tuonut sitä itse opettajillekaan vaan he ovat kahvitelleet nuo 24h/vuosi? Sama juttu päivähoidossa. Työntekijät voivat kyllä jutustella ne ylimääräiset minuutit per päivä mutta ei se työtä lisää. Teollisuudessa se taas merkitsee ettei tarvita useampia käsiä kun lisätyöt pystytään hoitamaan entiselläkin henkilöstöllä.

Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.

Et sitten mitään muuta työtä keksinyt kuin opettajan työn, jonka työmäärää säätelee opetussunnittelma?

Markkinaehtoisessa työssä nimenomaan työn määrällä on merkittävä vaikutus arvonlisään. Arvonlisästä verotetaan rahat mm. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Vaikka opettaja ei muuta tee kuin puhuu paskaa ylimääräiset 3 työpäivää, niin esim. teollisuudessa tällä on paljonkin merkitystä. Näillä teollisuudelta verotetuilla rahoilla opettaja saa pitää 3,5kk vuosilomansa.

Jos työn määrä olisi vakio, niin miten maapallolla ylipäänsä riittää töitä kun väkimäärä on noussut kivikaudelta miljardeihin?

Tottakai työn määrä lisääntyy jos ihmiset lisääntyvät ja ennenkaikkea kulutus lisääntyy mutta ei se työllisten määrä sillä lisäänny (varsinkaan nykyaikana) että lisätään jo ennestään töissä olevien työaikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
195/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsilisää laskettiin yli 10€/kk kolmen lapsen perheessä. https://yle.fi/uutiset/3-7159720

Sori, näpyvirhe, siis yli 30€/kk.

Yrittäkää nyt edes. Juttu on vuodelta 2014, silloin puikkoa heilutteli valtiovarainministerinä demarit Urpilainen ja Rinne.

Lapsilisä 1 lapsesta vuonna 2015 oli 96,48e ja tänä vuonna 94,88e. Eli on leikattu vieläkin/indeksikorotukset on jääneet tekemättä. Ja edes nyt nousukautena ei ole ollut jakovaraa. Paitsi tietenkin omille kamuille.

Korottamattajättäminen ei ole leikkaus. On muutenkin hyvin kyseenalaista, että onko joltain otettu jos hänelle on annettu vähemmän.

Vierailija
196/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.

EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.

Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.

Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.

Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?

Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).

Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.

Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.

Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.

Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.

Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.

Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.

JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.

Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta.  Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.

Vaikka työllisten määrä olisi kasvanut niin välttämättä valtion tuloverot eivät olisi lisääntyneet juurikin veroalennusten takia. Työllisyys alkoi tosiaan parantua jo ennen kikyä ja tuo 3 ylimääräistä työpäivää vuodessa vain alensi työllisten määrää.

Tuo on väärä johtopäätös työn määrästä. Työn määrä ei ole vakio, vaan enemmän töitä luo lisää töitä. Tämä on fakta.

Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.

Miten esimerkiksi opettajien työajan lisäys on tuonut lisää työtä kun se ei ole tuonut sitä itse opettajillekaan vaan he ovat kahvitelleet nuo 24h/vuosi? Sama juttu päivähoidossa. Työntekijät voivat kyllä jutustella ne ylimääräiset minuutit per päivä mutta ei se työtä lisää. Teollisuudessa se taas merkitsee ettei tarvita useampia käsiä kun lisätyöt pystytään hoitamaan entiselläkin henkilöstöllä.

Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.

Et sitten mitään muuta työtä keksinyt kuin opettajan työn, jonka työmäärää säätelee opetussunnittelma?

Markkinaehtoisessa työssä nimenomaan työn määrällä on merkittävä vaikutus arvonlisään. Arvonlisästä verotetaan rahat mm. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Vaikka opettaja ei muuta tee kuin puhuu paskaa ylimääräiset 3 työpäivää, niin esim. teollisuudessa tällä on paljonkin merkitystä. Näillä teollisuudelta verotetuilla rahoilla opettaja saa pitää 3,5kk vuosilomansa.

Jos työn määrä olisi vakio, niin miten maapallolla ylipäänsä riittää töitä kun väkimäärä on noussut kivikaudelta miljardeihin?

Työajan pidentäminen heikentää kaikkien tutkiusten mukaan tuottavuutta ja työajan lyhentäminen puolestaan lisää tuottavuutta.

Ruotsissa Toyta-huolto siirtyi jo v. 2001 tekemään kahdeksan tunnin sijaan 2+6 h ja palkka maksettiin edelleen 8 h:n mukaan.

Kokeilu osoittauti niin kannattavaksi, että työnantajalla ei tulisi mieleenkään palata vanhaan, eli sama jatkuu edelleen. 

Työntekijöiden sairauspoissaolot vähenivät, samoin henkilökunnan vaihtuvuus.

Asiakkaat ovat myös tyytyväisiä nopeutuneeseen palveluun.

Kaikki ovat tyytyväisiä, myös osingonsaajat. 

PS. opettajien vuosiloma ei ole 3,5 kk.  Siinäkin käsityksesi on virheellinen.

Vierailija
197/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.

EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.

Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.

Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.

Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?

Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).

Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.

Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.

Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.

Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.

Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.

Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.

JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.

Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta.  Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.

Vaikka työllisten määrä olisi kasvanut niin välttämättä valtion tuloverot eivät olisi lisääntyneet juurikin veroalennusten takia. Työllisyys alkoi tosiaan parantua jo ennen kikyä ja tuo 3 ylimääräistä työpäivää vuodessa vain alensi työllisten määrää.

Tuo on väärä johtopäätös työn määrästä. Työn määrä ei ole vakio, vaan enemmän töitä luo lisää töitä. Tämä on fakta.

Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.

Miten esimerkiksi opettajien työajan lisäys on tuonut lisää työtä kun se ei ole tuonut sitä itse opettajillekaan vaan he ovat kahvitelleet nuo 24h/vuosi? Sama juttu päivähoidossa. Työntekijät voivat kyllä jutustella ne ylimääräiset minuutit per päivä mutta ei se työtä lisää. Teollisuudessa se taas merkitsee ettei tarvita useampia käsiä kun lisätyöt pystytään hoitamaan entiselläkin henkilöstöllä.

Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.

Et sitten mitään muuta työtä keksinyt kuin opettajan työn, jonka työmäärää säätelee opetussunnittelma?

Markkinaehtoisessa työssä nimenomaan työn määrällä on merkittävä vaikutus arvonlisään. Arvonlisästä verotetaan rahat mm. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Vaikka opettaja ei muuta tee kuin puhuu paskaa ylimääräiset 3 työpäivää, niin esim. teollisuudessa tällä on paljonkin merkitystä. Näillä teollisuudelta verotetuilla rahoilla opettaja saa pitää 3,5kk vuosilomansa.

Jos työn määrä olisi vakio, niin miten maapallolla ylipäänsä riittää töitä kun väkimäärä on noussut kivikaudelta miljardeihin?

Tottakai työn määrä lisääntyy jos ihmiset lisääntyvät ja ennenkaikkea kulutus lisääntyy mutta ei se työllisten määrä sillä lisäänny (varsinkaan nykyaikana) että lisätään jo ennestään töissä olevien työaikaa.

Tottakai lisääntyy, ei ihmisen perustarpeiden tyydyttämiseen mene kuin murto-osa arvonlisästä. Muistelisin että jossain 20 prosentin paikkeilla. 80 prosenttia arvonlisästä on ihmisten toisilleen markkinaehtoisesti luomaa. He saavat tekemästään työstä jotain vastineeksi ja tämän määrä ei ole vakio. Ei todellakaan. Mitä enemmän tehdään kampauksia, sitä enemmän kampauksia maailmaan syntyy. Mitä enemmän tehdään puhelimia, sitä enemmän niitä on, sitä halvmmalla niitä saadaan ja sitä useampi voi sellaisen hankkia. Mitä enemmän ollaan töissä, sitä enemmän rakentuu rakennuksia ja teitä, jne.. Näiden töiden määrä ei ole vakio.

Mitä kulutuksen lisääntyminen sitten on ellei työn määrän lisääntymistä? Tekemällä tunnin töitä päivässä, luuletko että meillä olisi tällaista hyvinvointia, näin paljon rakennuksia, teitä, autoja, puhelimia ja verkkopalveluita?

Vierailija
198/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.

...

Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.

Vielä tuosta tuottavuuden kasvusta. Miksi et itse perusta yritystä jossa ei tehdä töitä ollenkaan, olisi niin huikea tuottavuus että voisit kylpeä rahassa kuin Roope ankka.

Missä sanoin että työtä ei tehtäisi ollenkaan jos pävittäinen työaika olisi 1,5h lyhyempi? Tutkimukset ovat sen kertoneet että tuottavuus on parantunut näitä kokeiluja järjestäneissä yrityksissä. Ja miten paljon tuottavuus on mielestäsi laskenut silloin kun työviikosta tehtiin viisipäiväinen ja 40 tuntinen? Entäpä silloin kun työajasta vielä nipsaistiin pois 100h/vuosi?

Tähän asti työaikaa on vain lyhennetty mutta Sipilä keksikin ilmeisesti että vika suuntaan ollaan menossa.

Vierailija
199/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.

EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.

Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.

Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.

Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?

Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).

Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.

Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.

Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.

Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.

Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.

Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.

JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.

Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta.  Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.

Vaikka työllisten määrä olisi kasvanut niin välttämättä valtion tuloverot eivät olisi lisääntyneet juurikin veroalennusten takia. Työllisyys alkoi tosiaan parantua jo ennen kikyä ja tuo 3 ylimääräistä työpäivää vuodessa vain alensi työllisten määrää.

Tuo on väärä johtopäätös työn määrästä. Työn määrä ei ole vakio, vaan enemmän töitä luo lisää töitä. Tämä on fakta.

Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.

Miten esimerkiksi opettajien työajan lisäys on tuonut lisää työtä kun se ei ole tuonut sitä itse opettajillekaan vaan he ovat kahvitelleet nuo 24h/vuosi? Sama juttu päivähoidossa. Työntekijät voivat kyllä jutustella ne ylimääräiset minuutit per päivä mutta ei se työtä lisää. Teollisuudessa se taas merkitsee ettei tarvita useampia käsiä kun lisätyöt pystytään hoitamaan entiselläkin henkilöstöllä.

Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.

Et sitten mitään muuta työtä keksinyt kuin opettajan työn, jonka työmäärää säätelee opetussunnittelma?

Markkinaehtoisessa työssä nimenomaan työn määrällä on merkittävä vaikutus arvonlisään. Arvonlisästä verotetaan rahat mm. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Vaikka opettaja ei muuta tee kuin puhuu paskaa ylimääräiset 3 työpäivää, niin esim. teollisuudessa tällä on paljonkin merkitystä. Näillä teollisuudelta verotetuilla rahoilla opettaja saa pitää 3,5kk vuosilomansa.

Jos työn määrä olisi vakio, niin miten maapallolla ylipäänsä riittää töitä kun väkimäärä on noussut kivikaudelta miljardeihin?

Työajan pidentäminen heikentää kaikkien tutkiusten mukaan tuottavuutta ja työajan lyhentäminen puolestaan lisää tuottavuutta.

Ruotsissa Toyta-huolto siirtyi jo v. 2001 tekemään kahdeksan tunnin sijaan 2+6 h ja palkka maksettiin edelleen 8 h:n mukaan.

Kokeilu osoittauti niin kannattavaksi, että työnantajalla ei tulisi mieleenkään palata vanhaan, eli sama jatkuu edelleen. 

Työntekijöiden sairauspoissaolot vähenivät, samoin henkilökunnan vaihtuvuus.

Asiakkaat ovat myös tyytyväisiä nopeutuneeseen palveluun.

Kaikki ovat tyytyväisiä, myös osingonsaajat. 

PS. opettajien vuosiloma ei ole 3,5 kk.  Siinäkin käsityksesi on virheellinen.

Onko sulla linkkiä näihin "kaikkiin tutkimuksiin". 

6h työpäivässä on paljon hyvää, kuten oli aikanaan siirtymisessä 8h työpäiväänkin. Toyotan kokeilussakaan ei tulos parantunut ollenkaan, mutta ei sitä sillä välttämättä edes tavoiteltu. Jos teet 6 tuntia tehokkaasti ja sitten lisäksi 2 tuntia tehottomammin, vaikka vain puolella teholla, on se silti tunnin työpanos enemmän kuin tekemällä vain 6 tuntista päivää, vaikka sen tehokkuus on matalampi.

Vierailija
200/228 |
23.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.

...

Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.

Vielä tuosta tuottavuuden kasvusta. Miksi et itse perusta yritystä jossa ei tehdä töitä ollenkaan, olisi niin huikea tuottavuus että voisit kylpeä rahassa kuin Roope ankka.

Missä sanoin että työtä ei tehtäisi ollenkaan jos pävittäinen työaika olisi 1,5h lyhyempi? Tutkimukset ovat sen kertoneet että tuottavuus on parantunut näitä kokeiluja järjestäneissä yrityksissä. Ja miten paljon tuottavuus on mielestäsi laskenut silloin kun työviikosta tehtiin viisipäiväinen ja 40 tuntinen? Entäpä silloin kun työajasta vielä nipsaistiin pois 100h/vuosi?

Tähän asti työaikaa on vain lyhennetty mutta Sipilä keksikin ilmeisesti että vika suuntaan ollaan menossa.

Työaikaa ei ole lyhennetty kokonaistuottavuuden vuoksi, vaan parempien työolojen ja työntekijöiden onnellisuuden vuoksi. Työteho ei todellakaan ole suoraan verrannollinen työaikaan vaan noudattaa s-käyrää. Aluksi kestää hetken että työt käynnistyvät ja loppua kohti alkaa taas hyytyä kun tulee väsy. Onko 2 tunnin työpäivä 6 tunnin työpävääkin tehokkaampi?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yksi yhdeksän