Lue keskustelun säännöt.
MITÄ JÄRKEÄ: EK halusi nollakorotukset - nyt yrittäjät itkevät, kun suomalaisilla ei ole nää varaa ostaa niin kuin ennen???
Niin se oma oksa katkesi
12.08.2019 |
Esimerkiksi uusien auton myynti on pudonnut, vaikka verotusta on kevennetty. Myös uusien moottoripyörin myynti on pudonnut murto-osaan. Nyt kauppiaat itkevät, että on laitettava lappu luukulle, kun kauppa ei käy.
Verottaja taas itkee, kun verotulot eivät riitä ja ministerit sitä kuinka uusia vähäpäästöisiä sähköautoja ei tullutkaan kaduille ja teille.
Näin on käynyt, koska nyt on tultu siihen pisteeseen, että inflaatio on vienyt hinnat paikallaan polkevien palkkojen yläpuolelle. Yhä useampi suomalainen ajautuu tilanteeseen, jossa kaikki rahat menevät arjesta selviytymiseen. Ei tämän päivän suomalaisilla enää ole varaa ostella niin kuin ennen. Tästä syystä monet oikeat ravintolat ovat joutuneet pistämään lapun luukulle, mutta euron juustohampurilaisten kauppa käy.
Suomalaiset ovat kuin huomaamatta jäämässä muiden eurooppalaisten jalkoihin ja muuttumassa persaukisiksi muiden silmissä. Ilman Sipilän KIKYä suomalaiset palkansaajat saisivat puhtaana käteen n. 500 €/kk enemmän.
Vieläkö Suomi kestää nollakorotuksia vai pitääkö kansan jo nousta? Minun mielestä tämän syksyn neuvottelukierroksilla pitää tapahtua jotain suurta ja yhteiskuntajärjestystä ravisuttavaa. Sipilän kannattaa olla hiljaa.
Kommentit (228)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JUlkisen sektorin lomarahojen leikkauksten ei katsottu muuttavan yhtään mitään. Yllättäen pienipalkkaiset ei enää kuluta kuin aivan välttämättömään, kun lomarahasta vietiin usea satanen "kulutusrahaa". Ei sähköauton verran, mutta jos uuden fillarin.
Jostain syystä kokoomuslaisten ja kepulaisten poliitikkojen ja muiden päättäjien on vaikea ymmärtää sitä, että tavalliselta keski- tai pienituloiselta palkansaajalta leikkaaminen merkitsee aina välittömästi myös kulutuksen leikkautumista. Se taas iskee välittömästi kuluttajille tuotteitaan tai palveluitaan markkinoiviin yrityksiin.
Tavallisen pieni- tai keskituloisen perheen käytettävissä olevaan rahaan vaikuttavat suoraan palkat (yrittäjät vaativat alempia palkkoja), tuet (yrittäjät vaativat tukien, kuten lapsilisän leikkaamista) ja palveluiden hinnat (kuten päivähoitomaksut, terveyskeskusmaksut, harrastusten maksut). Näissä tuloluokissa tuloista suurin osa käytetään välittömästi suurin osa, sillä harva kykenee säästämään merkittäviä summia tilanteessa, jossa hinnat nousevat, mutta tulot pienenevät. Merkittävä tapa säästää on asunnon ostaminen, mutta se merkitsee samalla asuntolainaa lyhennyksineen ja korkoineen. Harva haluaa neuvotella pankin kanssa pienempää lyhennystä ja pitempää laina-aikaa, joten säästämisen määrä ei vähene, mutta kulutus kyllä vähenee.
Paljon enemmän hyötyä olisi saatu siitä, että olisi leikattu yritystuista suurin osa pois. Ainoastaan starttirahat ja muutamat investointituet lienevät tarpeen, muut tuet lähinnä vääristävät kilpailua pitämällä keinotekoisesti pystyssä yrityksiä, jotka ovat oikeasti elinkelvottomia. Tuet johtavat siihen, että kilpailevia yrityksiä on liikaa, eikä niille kaikille riitä oikeita asiakkaita. Pahimmillaan tukien varassa pyörivä konkurssikypsä yritys vie asiakkaat terveiltä yrityksiltä ja pakottaa tukemaan kaikkia alan yrityksiä vaikka ilman tukia jäljelle jäävät yritykset kykenisivät toimimaan kannattavasti ilman tukiakin.
Tavallisille perheille suunnatut palkankorotukset, tukien korotukset ja julkisen sektorin palvelumaksujen alennukset näkyisivät välittömästi kulutuksessa ja siten myös yritysten tuloksissa. Jostain syystä päättäjät pitävät järkevämpänä tukea yrityksiä, joiden kautta rahat päätyvät yritysten omistajien veroparatiisitileille, eivätkä tuottavaan toimintaan.
Päättäjien kannattaisi lukea Adam Smithin Kansojen varallisuus. Siellä on monta mainiota kohtaa, joissa varoitetaan liikemiehistä ja poliitikoista.
Luojan kiitos remmissä oli Sipilä, eikä sinun kaltaisia toiveajattelijoita. Suomen huono taloudellinen tila johtui erityisesti mm. vientivetoisen raskaan teollisuuden (puu, paperi, metalli, sementti) hintakilpailykyvyn rapautumisesta. Suomalaisella kustannustasolla (palkat, sivukulut ja verot) ei pystytty viemään tavaraa. Tällä oli iso vaikutus työllisyyteen, hyvinvointiin ja verotuloihin.
Kuten aiemminkin tässä ketjussa on todettu, niin yritystuet ovat käytännössä alempia verokantoja ja yritysten omien rahojen palautuksia. Jos näistä "luovutaan" ilman veronkevennyksiä samalle alalle, olisi se tarkoittanut n. 4 miljardin lisäverotaakkaa vientiyrityksille. Miten tämä olisi parantanut Suomen teollisuuden tilannetta keväällä 2015?
Päättäjien ei erityisesti pidä tukea mitään toimintaa vaan antaa markkinoiden hoitaa. Jos haluatte omilla valinnoillanne ja omilla rahoillanne vaikuttaa yhteiskuntaan ja mitä siellä tehdään, niin suurin vaikutus olisi verojen kevennyksillä ja ostovoimaa lisäävillä toimilla.
Suomalaisten yritysten ei pidä yrittää kilpailla hinnalla vaan laadulla. Aivan liian suuri osa suomalaisista yrityksistä yrittää myydä ulkomaille sellaista kuraa, että se ei kelpaa kuin halvalla hinnalla ja juuri siksi puhutaan hintakilpailukyvystä, kun pitäisi puhua laatukilpailukyvystä. Korkean elintason maan ei pidä yrittää kilpailla halvoilla hinnoilla, koska siinä kilpailussa Suomella ei ole mitään mahdollisuuksia halpatyövoimamaiden rinnalla.
Selitäpä minulle, miksi maailmalla on valtava määrä tunnettuja ruotsalaisia tuotemerkkejä, mutta paljon vähemmän tunnettuja suomalaisia tuotteita. Miksi meillä ei ole Ikeaa, Electroluxia, H&M:ää, Skanskaa, Spotifytä, Volvoa ja muita vastaavia lähes koko maailman kuluttajille tuttuja merkkejä? Suomalaiset tunnetut tuotemerkit ovat lähinnä toisille yrityksille suunnattuja, kuten Kone. Vika on suomalaisten tuotteiden huonossa laadussa ja/tai huonossa markkinoinnissa.
Jos ei ole laatua, niin sitten on kilpailtava hinnalla. Se, miksi jo Ruotsista löytyy valtavasti maailman luokan merkkejä, johtuu pitkälti siitä, että siellä on pääomia. Suomi on köyhä maa, ei täällä ole miljardeja laittaa johonkin vaatemerkkiin ja katsoa valloittaako Turo maailman. Ei ne ruotsalaisten tuotteet välttämättä ole parempia, mutta ne on paremmin markkinoituja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EU aikakaudella julkista sektoria on paisutettu muuallakin kuin Brysselissä.Käytännön aputyöntekijät on sensijaan ulkoistettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.
EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.
Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.
Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.
Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?
Onko tämä vähän monopolisoitumisilmiökin, että pienet firmat ei pysty kilpailemaan jättien kanssa ja usein ostetaan jopa pois markkinoilta häiritsemästä. Eikös FTkin tuosta maininnut artikkelissaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JUlkisen sektorin lomarahojen leikkauksten ei katsottu muuttavan yhtään mitään. Yllättäen pienipalkkaiset ei enää kuluta kuin aivan välttämättömään, kun lomarahasta vietiin usea satanen "kulutusrahaa". Ei sähköauton verran, mutta jos uuden fillarin.
Jostain syystä kokoomuslaisten ja kepulaisten poliitikkojen ja muiden päättäjien on vaikea ymmärtää sitä, että tavalliselta keski- tai pienituloiselta palkansaajalta leikkaaminen merkitsee aina välittömästi myös kulutuksen leikkautumista. Se taas iskee välittömästi kuluttajille tuotteitaan tai palveluitaan markkinoiviin yrityksiin.
Tavallisen pieni- tai keskituloisen perheen käytettävissä olevaan rahaan vaikuttavat suoraan palkat (yrittäjät vaativat alempia palkkoja), tuet (yrittäjät vaativat tukien, kuten lapsilisän leikkaamista) ja palveluiden hinnat (kuten päivähoitomaksut, terveyskeskusmaksut, harrastusten maksut). Näissä tuloluokissa tuloista suurin osa käytetään välittömästi suurin osa, sillä harva kykenee säästämään merkittäviä summia tilanteessa, jossa hinnat nousevat, mutta tulot pienenevät. Merkittävä tapa säästää on asunnon ostaminen, mutta se merkitsee samalla asuntolainaa lyhennyksineen ja korkoineen. Harva haluaa neuvotella pankin kanssa pienempää lyhennystä ja pitempää laina-aikaa, joten säästämisen määrä ei vähene, mutta kulutus kyllä vähenee.
Paljon enemmän hyötyä olisi saatu siitä, että olisi leikattu yritystuista suurin osa pois. Ainoastaan starttirahat ja muutamat investointituet lienevät tarpeen, muut tuet lähinnä vääristävät kilpailua pitämällä keinotekoisesti pystyssä yrityksiä, jotka ovat oikeasti elinkelvottomia. Tuet johtavat siihen, että kilpailevia yrityksiä on liikaa, eikä niille kaikille riitä oikeita asiakkaita. Pahimmillaan tukien varassa pyörivä konkurssikypsä yritys vie asiakkaat terveiltä yrityksiltä ja pakottaa tukemaan kaikkia alan yrityksiä vaikka ilman tukia jäljelle jäävät yritykset kykenisivät toimimaan kannattavasti ilman tukiakin.
Tavallisille perheille suunnatut palkankorotukset, tukien korotukset ja julkisen sektorin palvelumaksujen alennukset näkyisivät välittömästi kulutuksessa ja siten myös yritysten tuloksissa. Jostain syystä päättäjät pitävät järkevämpänä tukea yrityksiä, joiden kautta rahat päätyvät yritysten omistajien veroparatiisitileille, eivätkä tuottavaan toimintaan.
Päättäjien kannattaisi lukea Adam Smithin Kansojen varallisuus. Siellä on monta mainiota kohtaa, joissa varoitetaan liikemiehistä ja poliitikoista.
Luojan kiitos remmissä oli Sipilä, eikä sinun kaltaisia toiveajattelijoita. Suomen huono taloudellinen tila johtui erityisesti mm. vientivetoisen raskaan teollisuuden (puu, paperi, metalli, sementti) hintakilpailykyvyn rapautumisesta. Suomalaisella kustannustasolla (palkat, sivukulut ja verot) ei pystytty viemään tavaraa. Tällä oli iso vaikutus työllisyyteen, hyvinvointiin ja verotuloihin.
Kuten aiemminkin tässä ketjussa on todettu, niin yritystuet ovat käytännössä alempia verokantoja ja yritysten omien rahojen palautuksia. Jos näistä "luovutaan" ilman veronkevennyksiä samalle alalle, olisi se tarkoittanut n. 4 miljardin lisäverotaakkaa vientiyrityksille. Miten tämä olisi parantanut Suomen teollisuuden tilannetta keväällä 2015?
Päättäjien ei erityisesti pidä tukea mitään toimintaa vaan antaa markkinoiden hoitaa. Jos haluatte omilla valinnoillanne ja omilla rahoillanne vaikuttaa yhteiskuntaan ja mitä siellä tehdään, niin suurin vaikutus olisi verojen kevennyksillä ja ostovoimaa lisäävillä toimilla.
Suomalaisten yritysten ei pidä yrittää kilpailla hinnalla vaan laadulla. Aivan liian suuri osa suomalaisista yrityksistä yrittää myydä ulkomaille sellaista kuraa, että se ei kelpaa kuin halvalla hinnalla ja juuri siksi puhutaan hintakilpailukyvystä, kun pitäisi puhua laatukilpailukyvystä. Korkean elintason maan ei pidä yrittää kilpailla halvoilla hinnoilla, koska siinä kilpailussa Suomella ei ole mitään mahdollisuuksia halpatyövoimamaiden rinnalla.
Selitäpä minulle, miksi maailmalla on valtava määrä tunnettuja ruotsalaisia tuotemerkkejä, mutta paljon vähemmän tunnettuja suomalaisia tuotteita. Miksi meillä ei ole Ikeaa, Electroluxia, H&M:ää, Skanskaa, Spotifytä, Volvoa ja muita vastaavia lähes koko maailman kuluttajille tuttuja merkkejä? Suomalaiset tunnetut tuotemerkit ovat lähinnä toisille yrityksille suunnattuja, kuten Kone. Vika on suomalaisten tuotteiden huonossa laadussa ja/tai huonossa markkinoinnissa.
Jos ei ole laatua, niin sitten on kilpailtava hinnalla. Se, miksi jo Ruotsista löytyy valtavasti maailman luokan merkkejä, johtuu pitkälti siitä, että siellä on pääomia. Suomi on köyhä maa, ei täällä ole miljardeja laittaa johonkin vaatemerkkiin ja katsoa valloittaako Turo maailman. Ei ne ruotsalaisten tuotteet välttämättä ole parempia, mutta ne on paremmin markkinoituja.
Miten pystyisimme kilpailemaan työn hinnalla kun lähes kaikissa muissa maissa Saksasta alkaen on halvemmat elinkustannukset. Kerropa se?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.
EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.
Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.
Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.
Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?
Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).
Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.
Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.
Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JUlkisen sektorin lomarahojen leikkauksten ei katsottu muuttavan yhtään mitään. Yllättäen pienipalkkaiset ei enää kuluta kuin aivan välttämättömään, kun lomarahasta vietiin usea satanen "kulutusrahaa". Ei sähköauton verran, mutta jos uuden fillarin.
Jostain syystä kokoomuslaisten ja kepulaisten poliitikkojen ja muiden päättäjien on vaikea ymmärtää sitä, että tavalliselta keski- tai pienituloiselta palkansaajalta leikkaaminen merkitsee aina välittömästi myös kulutuksen leikkautumista. Se taas iskee välittömästi kuluttajille tuotteitaan tai palveluitaan markkinoiviin yrityksiin.
Tavallisen pieni- tai keskituloisen perheen käytettävissä olevaan rahaan vaikuttavat suoraan palkat (yrittäjät vaativat alempia palkkoja), tuet (yrittäjät vaativat tukien, kuten lapsilisän leikkaamista) ja palveluiden hinnat (kuten päivähoitomaksut, terveyskeskusmaksut, harrastusten maksut). Näissä tuloluokissa tuloista suurin osa käytetään välittömästi suurin osa, sillä harva kykenee säästämään merkittäviä summia tilanteessa, jossa hinnat nousevat, mutta tulot pienenevät. Merkittävä tapa säästää on asunnon ostaminen, mutta se merkitsee samalla asuntolainaa lyhennyksineen ja korkoineen. Harva haluaa neuvotella pankin kanssa pienempää lyhennystä ja pitempää laina-aikaa, joten säästämisen määrä ei vähene, mutta kulutus kyllä vähenee.
Paljon enemmän hyötyä olisi saatu siitä, että olisi leikattu yritystuista suurin osa pois. Ainoastaan starttirahat ja muutamat investointituet lienevät tarpeen, muut tuet lähinnä vääristävät kilpailua pitämällä keinotekoisesti pystyssä yrityksiä, jotka ovat oikeasti elinkelvottomia. Tuet johtavat siihen, että kilpailevia yrityksiä on liikaa, eikä niille kaikille riitä oikeita asiakkaita. Pahimmillaan tukien varassa pyörivä konkurssikypsä yritys vie asiakkaat terveiltä yrityksiltä ja pakottaa tukemaan kaikkia alan yrityksiä vaikka ilman tukia jäljelle jäävät yritykset kykenisivät toimimaan kannattavasti ilman tukiakin.
Tavallisille perheille suunnatut palkankorotukset, tukien korotukset ja julkisen sektorin palvelumaksujen alennukset näkyisivät välittömästi kulutuksessa ja siten myös yritysten tuloksissa. Jostain syystä päättäjät pitävät järkevämpänä tukea yrityksiä, joiden kautta rahat päätyvät yritysten omistajien veroparatiisitileille, eivätkä tuottavaan toimintaan.
Päättäjien kannattaisi lukea Adam Smithin Kansojen varallisuus. Siellä on monta mainiota kohtaa, joissa varoitetaan liikemiehistä ja poliitikoista.
Luojan kiitos remmissä oli Sipilä, eikä sinun kaltaisia toiveajattelijoita. Suomen huono taloudellinen tila johtui erityisesti mm. vientivetoisen raskaan teollisuuden (puu, paperi, metalli, sementti) hintakilpailykyvyn rapautumisesta. Suomalaisella kustannustasolla (palkat, sivukulut ja verot) ei pystytty viemään tavaraa. Tällä oli iso vaikutus työllisyyteen, hyvinvointiin ja verotuloihin.
Kuten aiemminkin tässä ketjussa on todettu, niin yritystuet ovat käytännössä alempia verokantoja ja yritysten omien rahojen palautuksia. Jos näistä "luovutaan" ilman veronkevennyksiä samalle alalle, olisi se tarkoittanut n. 4 miljardin lisäverotaakkaa vientiyrityksille. Miten tämä olisi parantanut Suomen teollisuuden tilannetta keväällä 2015?
Päättäjien ei erityisesti pidä tukea mitään toimintaa vaan antaa markkinoiden hoitaa. Jos haluatte omilla valinnoillanne ja omilla rahoillanne vaikuttaa yhteiskuntaan ja mitä siellä tehdään, niin suurin vaikutus olisi verojen kevennyksillä ja ostovoimaa lisäävillä toimilla.
Suomalaisten yritysten ei pidä yrittää kilpailla hinnalla vaan laadulla. Aivan liian suuri osa suomalaisista yrityksistä yrittää myydä ulkomaille sellaista kuraa, että se ei kelpaa kuin halvalla hinnalla ja juuri siksi puhutaan hintakilpailukyvystä, kun pitäisi puhua laatukilpailukyvystä. Korkean elintason maan ei pidä yrittää kilpailla halvoilla hinnoilla, koska siinä kilpailussa Suomella ei ole mitään mahdollisuuksia halpatyövoimamaiden rinnalla.
Selitäpä minulle, miksi maailmalla on valtava määrä tunnettuja ruotsalaisia tuotemerkkejä, mutta paljon vähemmän tunnettuja suomalaisia tuotteita. Miksi meillä ei ole Ikeaa, Electroluxia, H&M:ää, Skanskaa, Spotifytä, Volvoa ja muita vastaavia lähes koko maailman kuluttajille tuttuja merkkejä? Suomalaiset tunnetut tuotemerkit ovat lähinnä toisille yrityksille suunnattuja, kuten Kone. Vika on suomalaisten tuotteiden huonossa laadussa ja/tai huonossa markkinoinnissa.
Jos ei ole laatua, niin sitten on kilpailtava hinnalla. Se, miksi jo Ruotsista löytyy valtavasti maailman luokan merkkejä, johtuu pitkälti siitä, että siellä on pääomia. Suomi on köyhä maa, ei täällä ole miljardeja laittaa johonkin vaatemerkkiin ja katsoa valloittaako Turo maailman. Ei ne ruotsalaisten tuotteet välttämättä ole parempia, mutta ne on paremmin markkinoituja.
Ei läheskään kaikilla ruotsalaisilla menestyjillä ole ollut isoa alkupääomaa vaan toiminta on kasvanut pikku hiljaa. Ikea ja H&M oli alkuun yhden miehen firmoja.
Perusihmisellä tuo 6 min menee Facebookin katsomiseen. Ei sillä kansantalous nouse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajan nimimerkki on "Niin se oma oksa katkesi".
No, hänelle tiedoksi, että suomalaisten ostovoiman puutetta itkevät pienyrittäjät. Ruokakauppiaat, kampaamot, autokauppiaat, ravintolat ja sen sellaiset.
EK ei edusta pienyrittäjiä, vaan ennen muuta isoja vientiyrityksiä. EK:n edustamia yrityksiä suomalaisten ostovoiman pienentyminen ei hetkauta pätkääkään.
Kaikki yrittäjät eivät suinkaan ole samassa veneessä. Politiikka, joka suosii suuryrityksiä, voi sorsia pienempiä. Pienyritysten etuja koettaa ajaa sellainen pulju kuin Suomen Yrittäjät, joka mm. on laatinut listan, miten yritystukia voitaisiin leikata lähes miljardilla.
Sekin pitää yhtälössä vielä huomata, etteivät palkkatulot ainoita tuloja ole. Moni saa myös pääomatuloja, ja ne ovatkin viime aikoina kasvaneet. Jolla on pääomatuloja, sillä kasvaa ostovoimakin. Ja mitä alemmat palkat saadaan hilattua, sitä enemmän yrityksellä on varaa maksaa osinkoja, eli sitä suuremmat pääomatulot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtio on palkka johtaja,verorahoista maksetaan tolkuttomia palkkoja.
Tiedätkö, miksi noin on?
Syy on se, että valtio on säästövimmassaan ulkoistanut kaikki pienipalkkaiset työt. Valtiolla on töissä lähinnä korkeakoulutettuja, joille maksetaan pienempää palkkaa kuin vastaavista töistä yksityisellä puolella. Yksityisen sektorin palkat näyttävät keskimäärin pienemmiltä, koska siellä keskiarvoissa on mukana valtava määrä pienipalkkaisia työntekijöitä, jotka pudottavat keskiarvoa.
Hyvä esimerkki ovat siivoojat. Kun ennen valtion virastojen siivoojat olivat valtion palkkalistoilla, heidän pienet palkkansa alensivat osaltaan valtion keskimääräistä palkkaa. Sitten tulivat ulkoistajat ja siivoojat siirrettiin ensin valtion omistamaan yhtiöön ja lopulta siivoustyö ulkoistettiin kokonaan yksityisille yrityksille. Nyt valtion virastoissa siivoavat pienipalkkaiset siivoojat, joiden työnantajia ovat huonoja palkkoja huonoilla työehdoilla tarjoavat yksityiset yritykset.
Toki siivouskuluja saatiin alennettua. Kun ennen viraston oma siivooja siivosi huoneen kunnolla eli pyyhki lattiat, sutaisi pölyt pois hyllyjen päältä, tyhjensi roskikset ja pesi silloin tällöin ikkunatkin, nyt siivous tarkoittaa sitä, että roskis tyhjennetään kerran viikossa ja lattiavat pyyhitään pikaisesti joka toinen viikko. Pölyjä ei pyyhitä ja ikkunat pestään kenties 2 tai 3 vuoden välein. Siivoukseen käytetään ehkä neljännes sitä ajasta kuin ennen ja maksetaan ehkä puolet aiemmasta. Maksetaan siis hieman vähemmän huomattavasti vähemmästä työstä.
Samalla ehkä siivottiin kortistoon pitkäaikainen työntekijä, jolla ei ole oikeasti mitään mahdollisuutta työllistyä niihin töihin, joita julkisella sektorilla on tarjolla, koska hänellä ei ole korkeakoulututkintoa ja yksityisellä sektorilla taas etsitään vaikka kiven alta joku, joka suostuu tekemään työn halvimmalla.
Tämä on aivan oikein. Sitä paitsi, jos valtion työntekijät tulevat toimeen tuolla siivouksen tasolla, niin mielestäni verorahoja ei pidä käyttää senttiäkään parempaan siivoukseen. Valtion ja kuntien tehtävä on tuottaa niiden lakisääteiset palvelut, ei pitää ylipalkattuja siivojia vahaamassa ovenkahvoja.
Arvaapa, kuka siellä virastossa sitten oikeasti siivoaa. Kun siivooja ei enää pyyhi pölyjä, pölyt pyyhkii jossain välissä työntekijä itse. Jos lattialle päätyy kengistä hiekkaa, jota siivooja ei siivoa päivittäin, sen huoneen lakaisee työntekijä itse, koska harva haluaa olla töissä sotkun keskellä. Jos ikkunoissa on ajan myötä kertyvää likaa, työntekijä etsii vessasta paperia ja pyyhkii pahimmat töhryt itse. Jos yksikössä ei ole sihteeriä, joka hoitaisi pienten tarpeellisten hankintojen tilaukset, sen tekee työntekijä itse. Kun tietokone reistailee, ongelmaa ei hoida IT-tukihenkilö, vaan ensin ongelma yritetään selvittää itse, koska muuten työt saattavat seistä tuntikaupalla. Jos kokoushuoneen pistäisi käyttökuntoon toimitila-apulainen, kokouksen alkaessa ei kuluisi kymmeneltä ihmiseltä viittä tai kymmentä minuuttia siihen, että yritetään saada läppäriltä kuva videotykille.
Eivät tuollaiset pienet tehtävät vie paljon aikaa, mutta kun niitä minuutin tai parin pikkuhommia kertyy päivän mittaa yhä enemmän ja enemmän, kallista työaikaa tuhrautuu. Kun tähän yhdistetään vielä tarpeeton raportointi ties mistä, korkeasti koulutetun asiantuntijan työajasta kuluu yhä suurempi osa varsinaisen työn kannalta toisarvoisiin (mutta itsessään toki tärkeisiin) töihin. Kysyn vain kannattaako siivoojan työtä teettää professorin palkalla? Vai kannattaisiko antaa sen professorin keskittyä omiin töihinsä ja palkata siivooja siivoamiseen. Voin minä toki siivota itsekin, jos työnantaja katsoo sen järkeväksi rahankäytöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.
EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.
Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.
Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.
Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?
Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).
Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.
Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.
Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.
Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.
Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JUlkisen sektorin lomarahojen leikkauksten ei katsottu muuttavan yhtään mitään. Yllättäen pienipalkkaiset ei enää kuluta kuin aivan välttämättömään, kun lomarahasta vietiin usea satanen "kulutusrahaa". Ei sähköauton verran, mutta jos uuden fillarin.
Tähän päivään mennessä kukaan ei ole osannut selittää miten sairaanhotajien lomarahaleikkaus lisäsi ulkomaankauppaa tekevien yritysten liikevaihtoa.
No minäpä yritän.
Vientiyrityksien ongelma oli kilpailukyvyn puute markkinoilla. Vientiyritykset tuovat Suomeen työpaikkoja-》rahaa eli verotuloja, joilla maksetaan julkisen sektorin palkat. Kyse oli siitä, että julkisia menoja leikattiin määräajaksi. Julkisen puolen lomat ovat runsaampia kuin yksityisellä, niitähän yritettiin leikata. Kun siitä ei tullut sopua, niin leikattiin määräajaksi lomarahoja. Jos yksityinen yritys on vaikeuksissa, sopeutetaan tilannetta antamalla osalle väkeä monoa tai lomauttamalla. Julkisella puolella kukaan ei saa koskaan monoa, ja pitkät lomat ovat pyhä asia. Kuitenkin myös julkinen talous sakkaa, ja siitä syystä em. Lomarahojen leikkausJulkisella sektorilla pitkät lomat kompensoivat sitä, että palkat ovat vastaavia yksityisen sektorin palkkoja alempia. Esimerkiksi omalla alallani palkka olisi vastaavaa koulutusta vaativissa tehtävissä yksityisellä puolella noin puolitoistakertainen, mutta vastaavasti lomat lyhyemmät. Kaikille raha ei ole ensisijainen valintakriteeri. Jos yksityisellä puolella oltaisiin valmiita tarjoamaan pitkät lomat, moni olisi valmis tyytymään vähän alempaan kuukausipalkkaan.
Valitettavasti vain moni yrittäjä tuntuu olevan kovin katkera siitä, että joku arvostaa vapaa-aikaansa ja valittaa siitä, että joutuu maksamaan palkkaa loma-ajalta. Nämä yrittäjät eivät ole ymmärtäneet, että kyseessä on kokonaisuus eli palkkojen ja työhön käytettävän ajan yhdistelmä. Yrittäjä voi tarjota tehtäväksi isompaa tuntimäärää vielä isommalla palkalla, kun taas toinen yrittäjä saattaa tarjota hieman pienempää tuntimäärää samalla vuosipalkalla. Riippuu työntekijän arvostuksista, onko hän halukas myymään työtään yrittäjälle 10 kk vai 11 kk edestä ja millaista palkkaa hän haluaa kummassakin vaihtoehdossa. Voi hyvinkin olla, että yrittäjälle on kannattavampaa valita pienemmän tuntimäärän tekevä pitkine lomineen, jos työn hinta suhteessa tulokseen yksikköä kohti on alempi.
Julkisen sektorin ”huippuasiantuntijat” usein uskottelevat, että saisivat kyllä paljon enemmän rahaa yksityiseltä sektorilta, vaikka todellisuudessa eivät sinne edes pääsisi vaikka yrittäisivät. Yksi varma merkki tuosta on juurikin nuo ”vastaavaa koulutusta vaativat tehtävät”-höpinät. Vain julkisella maksetaan tutkinnon perusteella todellisen osaamisen ja kompetenssin sijaan.
Toisaalta taas kaltaisesi yrittävät uskotella, että julkisella sektorilla on töissä vain laiskoja ja osaamattomia tunareita. Harmi vain, että tässäkin virastossa on töissä aikamoinen määrä ihmisiä, jotka todistettavasti tekevät työtä, jonka tulokset ovat maailman huippua ja jonka tuloksista yritykset ovat valmiita maksamaan. Täältä on oikeasti moni lähtenyt töihin yksityiselle sektorille vastaaviin töihin huomattavasti isommalla palkalla. Toisaalta osa lähtijöistä on palannut ja sanonut, että iso palkka oli huono vastine sille, että yksityisellä puolella raha meni kaiken muun edelle ja työtehtävät olivat paljon vähemmän motivoivia. Useammalle palaajalle oli tarjottu merkittävää palkankorotusta, mutta se ei kuulemma olisi korvannut työn merkityksen ja sisällön puutteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan nimimerkki on "Niin se oma oksa katkesi".
No, hänelle tiedoksi, että suomalaisten ostovoiman puutetta itkevät pienyrittäjät. Ruokakauppiaat, kampaamot, autokauppiaat, ravintolat ja sen sellaiset.
EK ei edusta pienyrittäjiä, vaan ennen muuta isoja vientiyrityksiä. EK:n edustamia yrityksiä suomalaisten ostovoiman pienentyminen ei hetkauta pätkääkään.
Kaikki yrittäjät eivät suinkaan ole samassa veneessä. Politiikka, joka suosii suuryrityksiä, voi sorsia pienempiä. Pienyritysten etuja koettaa ajaa sellainen pulju kuin Suomen Yrittäjät, joka mm. on laatinut listan, miten yritystukia voitaisiin leikata lähes miljardilla.
Sekin pitää yhtälössä vielä huomata, etteivät palkkatulot ainoita tuloja ole. Moni saa myös pääomatuloja, ja ne ovatkin viime aikoina kasvaneet. Jolla on pääomatuloja, sillä kasvaa ostovoimakin. Ja mitä alemmat palkat saadaan hilattua, sitä enemmän yrityksellä on varaa maksaa osinkoja, eli sitä suuremmat pääomatulot.
Harmi vain, että ne pääomatulot menevät usein sellaisille ihmisille, jotka eivät joko käytä niitä pääomatulojaan tai eivät käytä niitä Suomessa. Mitä iloa suomalaiselle pienyrittäjälle on siitä, että pääomatuloja saava miljonääri siirtää rahansa ulkomaille ja ostaa kenties sieltä kakkosasunnon tai sijoittaa ne jonkin toisen maan taloutta kasvattamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JUlkisen sektorin lomarahojen leikkauksten ei katsottu muuttavan yhtään mitään. Yllättäen pienipalkkaiset ei enää kuluta kuin aivan välttämättömään, kun lomarahasta vietiin usea satanen "kulutusrahaa". Ei sähköauton verran, mutta jos uuden fillarin.
Jostain syystä kokoomuslaisten ja kepulaisten poliitikkojen ja muiden päättäjien on vaikea ymmärtää sitä, että tavalliselta keski- tai pienituloiselta palkansaajalta leikkaaminen merkitsee aina välittömästi myös kulutuksen leikkautumista. Se taas iskee välittömästi kuluttajille tuotteitaan tai palveluitaan markkinoiviin yrityksiin.
Tavallisen pieni- tai keskituloisen perheen käytettävissä olevaan rahaan vaikuttavat suoraan palkat (yrittäjät vaativat alempia palkkoja), tuet (yrittäjät vaativat tukien, kuten lapsilisän leikkaamista) ja palveluiden hinnat (kuten päivähoitomaksut, terveyskeskusmaksut, harrastusten maksut). Näissä tuloluokissa tuloista suurin osa käytetään välittömästi suurin osa, sillä harva kykenee säästämään merkittäviä summia tilanteessa, jossa hinnat nousevat, mutta tulot pienenevät. Merkittävä tapa säästää on asunnon ostaminen, mutta se merkitsee samalla asuntolainaa lyhennyksineen ja korkoineen. Harva haluaa neuvotella pankin kanssa pienempää lyhennystä ja pitempää laina-aikaa, joten säästämisen määrä ei vähene, mutta kulutus kyllä vähenee.
Paljon enemmän hyötyä olisi saatu siitä, että olisi leikattu yritystuista suurin osa pois. Ainoastaan starttirahat ja muutamat investointituet lienevät tarpeen, muut tuet lähinnä vääristävät kilpailua pitämällä keinotekoisesti pystyssä yrityksiä, jotka ovat oikeasti elinkelvottomia. Tuet johtavat siihen, että kilpailevia yrityksiä on liikaa, eikä niille kaikille riitä oikeita asiakkaita. Pahimmillaan tukien varassa pyörivä konkurssikypsä yritys vie asiakkaat terveiltä yrityksiltä ja pakottaa tukemaan kaikkia alan yrityksiä vaikka ilman tukia jäljelle jäävät yritykset kykenisivät toimimaan kannattavasti ilman tukiakin.
Tavallisille perheille suunnatut palkankorotukset, tukien korotukset ja julkisen sektorin palvelumaksujen alennukset näkyisivät välittömästi kulutuksessa ja siten myös yritysten tuloksissa. Jostain syystä päättäjät pitävät järkevämpänä tukea yrityksiä, joiden kautta rahat päätyvät yritysten omistajien veroparatiisitileille, eivätkä tuottavaan toimintaan.
Päättäjien kannattaisi lukea Adam Smithin Kansojen varallisuus. Siellä on monta mainiota kohtaa, joissa varoitetaan liikemiehistä ja poliitikoista.
Luojan kiitos remmissä oli Sipilä, eikä sinun kaltaisia toiveajattelijoita. Suomen huono taloudellinen tila johtui erityisesti mm. vientivetoisen raskaan teollisuuden (puu, paperi, metalli, sementti) hintakilpailykyvyn rapautumisesta. Suomalaisella kustannustasolla (palkat, sivukulut ja verot) ei pystytty viemään tavaraa. Tällä oli iso vaikutus työllisyyteen, hyvinvointiin ja verotuloihin.
Kuten aiemminkin tässä ketjussa on todettu, niin yritystuet ovat käytännössä alempia verokantoja ja yritysten omien rahojen palautuksia. Jos näistä "luovutaan" ilman veronkevennyksiä samalle alalle, olisi se tarkoittanut n. 4 miljardin lisäverotaakkaa vientiyrityksille. Miten tämä olisi parantanut Suomen teollisuuden tilannetta keväällä 2015?
Päättäjien ei erityisesti pidä tukea mitään toimintaa vaan antaa markkinoiden hoitaa. Jos haluatte omilla valinnoillanne ja omilla rahoillanne vaikuttaa yhteiskuntaan ja mitä siellä tehdään, niin suurin vaikutus olisi verojen kevennyksillä ja ostovoimaa lisäävillä toimilla.
Suomalaisten yritysten ei pidä yrittää kilpailla hinnalla vaan laadulla. Aivan liian suuri osa suomalaisista yrityksistä yrittää myydä ulkomaille sellaista kuraa, että se ei kelpaa kuin halvalla hinnalla ja juuri siksi puhutaan hintakilpailukyvystä, kun pitäisi puhua laatukilpailukyvystä. Korkean elintason maan ei pidä yrittää kilpailla halvoilla hinnoilla, koska siinä kilpailussa Suomella ei ole mitään mahdollisuuksia halpatyövoimamaiden rinnalla.
Selitäpä minulle, miksi maailmalla on valtava määrä tunnettuja ruotsalaisia tuotemerkkejä, mutta paljon vähemmän tunnettuja suomalaisia tuotteita. Miksi meillä ei ole Ikeaa, Electroluxia, H&M:ää, Skanskaa, Spotifytä, Volvoa ja muita vastaavia lähes koko maailman kuluttajille tuttuja merkkejä? Suomalaiset tunnetut tuotemerkit ovat lähinnä toisille yrityksille suunnattuja, kuten Kone. Vika on suomalaisten tuotteiden huonossa laadussa ja/tai huonossa markkinoinnissa.
Jos ei ole laatua, niin sitten on kilpailtava hinnalla. Se, miksi jo Ruotsista löytyy valtavasti maailman luokan merkkejä, johtuu pitkälti siitä, että siellä on pääomia. Suomi on köyhä maa, ei täällä ole miljardeja laittaa johonkin vaatemerkkiin ja katsoa valloittaako Turo maailman. Ei ne ruotsalaisten tuotteet välttämättä ole parempia, mutta ne on paremmin markkinoituja.
Miten pystyisimme kilpailemaan työn hinnalla kun lähes kaikissa muissa maissa Saksasta alkaen on halvemmat elinkustannukset. Kerropa se?
Saksassa ei ole puita, siellä ei tehdä paperia. Se on meille ylivertainen tuote.
Voimme toki kilpailla hinnallakin saksalaisia vastaan. Siellä ei ole kiinnostusta surkeaan suomalaiseen elintasoon, joten meillä on mahdollisuus painaa hinnat heidänkin alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan nimimerkki on "Niin se oma oksa katkesi".
No, hänelle tiedoksi, että suomalaisten ostovoiman puutetta itkevät pienyrittäjät. Ruokakauppiaat, kampaamot, autokauppiaat, ravintolat ja sen sellaiset.
EK ei edusta pienyrittäjiä, vaan ennen muuta isoja vientiyrityksiä. EK:n edustamia yrityksiä suomalaisten ostovoiman pienentyminen ei hetkauta pätkääkään.
Kaikki yrittäjät eivät suinkaan ole samassa veneessä. Politiikka, joka suosii suuryrityksiä, voi sorsia pienempiä. Pienyritysten etuja koettaa ajaa sellainen pulju kuin Suomen Yrittäjät, joka mm. on laatinut listan, miten yritystukia voitaisiin leikata lähes miljardilla.
Sekin pitää yhtälössä vielä huomata, etteivät palkkatulot ainoita tuloja ole. Moni saa myös pääomatuloja, ja ne ovatkin viime aikoina kasvaneet. Jolla on pääomatuloja, sillä kasvaa ostovoimakin. Ja mitä alemmat palkat saadaan hilattua, sitä enemmän yrityksellä on varaa maksaa osinkoja, eli sitä suuremmat pääomatulot.
Harmi vain, että ne pääomatulot menevät usein sellaisille ihmisille, jotka eivät joko käytä niitä pääomatulojaan tai eivät käytä niitä Suomessa. Mitä iloa suomalaiselle pienyrittäjälle on siitä, että pääomatuloja saava miljonääri siirtää rahansa ulkomaille ja ostaa kenties sieltä kakkosasunnon tai sijoittaa ne jonkin toisen maan taloutta kasvattamaan.
Ei olekaan mitään iloa. Sen takia Suomesta pitäisi tehdä houkutteleva ympäristö sijoittamiselle. Tähän vaikuttaa tuottomahdollisuudet, eli osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus, yrityksen toimintaympäristö, turvallisuus ja verotus. Ei nyt voi sanoa, että suomi olisi mikään veroparatiisi.
Kaiken maailman vasemmistohölötykset pääomatulojen ja työtulojen yhdistämisestä ja verottamisesta yhden veron alla on tuhoon tuomittu ajatus.
Lomarahat ovat aivan ylimääräinen etuus.
Ne tulisi poistaa kokonaan. Työntekijähän saa lomallaan täyden palkan.
Hirveää rahojen tuhlausta, ei ihme että yritykset pakenee Suomesta, työntekijät täällä ovat liian ahneita, tekemättömästäkin työstä vaaditaan palkkaa.
Kokoomuksen uusi motto pitäisikin kuulua: "Me viemme yrittäjienkin rahat".
Äänestä Kokoomusta niin tyhmyys maassa tiivistyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JUlkisen sektorin lomarahojen leikkauksten ei katsottu muuttavan yhtään mitään. Yllättäen pienipalkkaiset ei enää kuluta kuin aivan välttämättömään, kun lomarahasta vietiin usea satanen "kulutusrahaa". Ei sähköauton verran, mutta jos uuden fillarin.
Jostain syystä kokoomuslaisten ja kepulaisten poliitikkojen ja muiden päättäjien on vaikea ymmärtää sitä, että tavalliselta keski- tai pienituloiselta palkansaajalta leikkaaminen merkitsee aina välittömästi myös kulutuksen leikkautumista. Se taas iskee välittömästi kuluttajille tuotteitaan tai palveluitaan markkinoiviin yrityksiin.
Tavallisen pieni- tai keskituloisen perheen käytettävissä olevaan rahaan vaikuttavat suoraan palkat (yrittäjät vaativat alempia palkkoja), tuet (yrittäjät vaativat tukien, kuten lapsilisän leikkaamista) ja palveluiden hinnat (kuten päivähoitomaksut, terveyskeskusmaksut, harrastusten maksut). Näissä tuloluokissa tuloista suurin osa käytetään välittömästi suurin osa, sillä harva kykenee säästämään merkittäviä summia tilanteessa, jossa hinnat nousevat, mutta tulot pienenevät. Merkittävä tapa säästää on asunnon ostaminen, mutta se merkitsee samalla asuntolainaa lyhennyksineen ja korkoineen. Harva haluaa neuvotella pankin kanssa pienempää lyhennystä ja pitempää laina-aikaa, joten säästämisen määrä ei vähene, mutta kulutus kyllä vähenee.
Paljon enemmän hyötyä olisi saatu siitä, että olisi leikattu yritystuista suurin osa pois. Ainoastaan starttirahat ja muutamat investointituet lienevät tarpeen, muut tuet lähinnä vääristävät kilpailua pitämällä keinotekoisesti pystyssä yrityksiä, jotka ovat oikeasti elinkelvottomia. Tuet johtavat siihen, että kilpailevia yrityksiä on liikaa, eikä niille kaikille riitä oikeita asiakkaita. Pahimmillaan tukien varassa pyörivä konkurssikypsä yritys vie asiakkaat terveiltä yrityksiltä ja pakottaa tukemaan kaikkia alan yrityksiä vaikka ilman tukia jäljelle jäävät yritykset kykenisivät toimimaan kannattavasti ilman tukiakin.
Tavallisille perheille suunnatut palkankorotukset, tukien korotukset ja julkisen sektorin palvelumaksujen alennukset näkyisivät välittömästi kulutuksessa ja siten myös yritysten tuloksissa. Jostain syystä päättäjät pitävät järkevämpänä tukea yrityksiä, joiden kautta rahat päätyvät yritysten omistajien veroparatiisitileille, eivätkä tuottavaan toimintaan.
Päättäjien kannattaisi lukea Adam Smithin Kansojen varallisuus. Siellä on monta mainiota kohtaa, joissa varoitetaan liikemiehistä ja poliitikoista.
Luojan kiitos remmissä oli Sipilä, eikä sinun kaltaisia toiveajattelijoita. Suomen huono taloudellinen tila johtui erityisesti mm. vientivetoisen raskaan teollisuuden (puu, paperi, metalli, sementti) hintakilpailykyvyn rapautumisesta. Suomalaisella kustannustasolla (palkat, sivukulut ja verot) ei pystytty viemään tavaraa. Tällä oli iso vaikutus työllisyyteen, hyvinvointiin ja verotuloihin.
Kuten aiemminkin tässä ketjussa on todettu, niin yritystuet ovat käytännössä alempia verokantoja ja yritysten omien rahojen palautuksia. Jos näistä "luovutaan" ilman veronkevennyksiä samalle alalle, olisi se tarkoittanut n. 4 miljardin lisäverotaakkaa vientiyrityksille. Miten tämä olisi parantanut Suomen teollisuuden tilannetta keväällä 2015?
Päättäjien ei erityisesti pidä tukea mitään toimintaa vaan antaa markkinoiden hoitaa. Jos haluatte omilla valinnoillanne ja omilla rahoillanne vaikuttaa yhteiskuntaan ja mitä siellä tehdään, niin suurin vaikutus olisi verojen kevennyksillä ja ostovoimaa lisäävillä toimilla.
Suomen ongelmat johtuvat ja ovat johtuneet Nokian markkina-aseman menettämisestä saakka vientituotevalikoimastamme.
Suurin osa vientituotteistamme on alhaisen jalostusarvon tuotteita, mm. sellua. Ne ovat useimmiten myös äärimmilleen hintakilpailtuja.
Nokia takasi Suomelle korkean jalostusasteen, eli kulutushyödykkeiden muodossa monta mukavaa vuotta.
Sen jälkeen sähkö- ja elektoriinnkkaviennissä on ollut pelkkää laskua.
Kapeasta vientituotevalikoimasta on EuroopanKomissio huomauttanut Suomea maakirjass ajo vuosia - mutta mitään ei ole tapahtunut.
Investointiasteemme onkoko 2000-luvun ollut muuta Eurooppaa alhaisempi (lähde:EK) ja on sitä edelleen.
Yrityksemmeeivät ole investoineet edes pääoman kulumisen vertaa ja niinpä noususuhdanteessa myimme jopa ei-oota, kun yritykset eivät kyenneet investoimattomuudesta johtuen vastamaan kysyntään.
Tämän investoimattomuuden seuraukset pyritään nyt kattamaanmm. palkkojen alennuksina - tuleehan osakkeenomistajien, niiden kotimaisten ja ulkomaisten suursijoittaen tietysti saada joka vuosi kasvavat osinkonsa.
Kuitnekin plaknasaajat ovat jo vuosia (2008 jälkeen) osoittaneet yhteiskuntavastuuta tyytyen äärimaltillisiin palkankorotuksiin ja kikyn 0-linjaan.
Samaan aikaan tärkeimmissä kilpailijamaisaamme,Saksassa ja Ruotsissa palkat ovat nousseet merkittävästi.
Niinpä Saksan palkat ovat jo ohi Suomen,Ruotiskin karvan verran.
Kun vielä huomioimme, että palkan sivukulut ovat Saksassa suunnilleensamat kuin meillä, mutta Ruotsissa merkittävästi korkeammat ja yritysverotus onmeillä selvästi kumpaakin verrattuna alhaisempi,, ei enääole perusteita työehtijen heikentämiselle. Oikeastaan päinvastoin.
Mutta Saksa ja Ruotsi ovat erittäin hyvin pitäneet huolen investoinneistaan ja varsinkin tulevaisuusinvestoinnesta (TKI) , toisin kuin Suomessa.
Suomi onkuitenkin jakanut joka vuosi kasvavan määrän yritystukia verovaroista - palkansaajien ja eläkeläisten maksamana. Eme ole saaneetvastinetta,eli investointeja ja työllisyyden kasvua. Vain joukkoirtisanomisia.
Näin tämä ei todellkaan voi jatkua. Siitä seuraa se, että ulkomaiset yritykset valtaavat maailmanmarkkinat, mutt amyös Suomen sisämarkkinat. Pallo on nyt yrityksillä, jotka ovat EK:n ja SY:n barometrienmukaan ilmoittaneet, että eivät aio investoida,eivätkä myöskään kasvattaa henkilöstöään.
Suomi on jo kuusi vuotta saanut Pohjoismaiden vertailussa eniten ulkomaisia investointeja.
Miksi ulkomaiset investoivat mielellään Sumeen,mutta suomalaiset yritykset eivät?
Äänestä kokoomusta, niin koko Suomi voi hyvin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JUlkisen sektorin lomarahojen leikkauksten ei katsottu muuttavan yhtään mitään. Yllättäen pienipalkkaiset ei enää kuluta kuin aivan välttämättömään, kun lomarahasta vietiin usea satanen "kulutusrahaa". Ei sähköauton verran, mutta jos uuden fillarin.
Jostain syystä kokoomuslaisten ja kepulaisten poliitikkojen ja muiden päättäjien on vaikea ymmärtää sitä, että tavalliselta keski- tai pienituloiselta palkansaajalta leikkaaminen merkitsee aina välittömästi myös kulutuksen leikkautumista. Se taas iskee välittömästi kuluttajille tuotteitaan tai palveluitaan markkinoiviin yrityksiin.
Tavallisen pieni- tai keskituloisen perheen käytettävissä olevaan rahaan vaikuttavat suoraan palkat (yrittäjät vaativat alempia palkkoja), tuet (yrittäjät vaativat tukien, kuten lapsilisän leikkaamista) ja palveluiden hinnat (kuten päivähoitomaksut, terveyskeskusmaksut, harrastusten maksut). Näissä tuloluokissa tuloista suurin osa käytetään välittömästi suurin osa, sillä harva kykenee säästämään merkittäviä summia tilanteessa, jossa hinnat nousevat, mutta tulot pienenevät. Merkittävä tapa säästää on asunnon ostaminen, mutta se merkitsee samalla asuntolainaa lyhennyksineen ja korkoineen. Harva haluaa neuvotella pankin kanssa pienempää lyhennystä ja pitempää laina-aikaa, joten säästämisen määrä ei vähene, mutta kulutus kyllä vähenee.
Paljon enemmän hyötyä olisi saatu siitä, että olisi leikattu yritystuista suurin osa pois. Ainoastaan starttirahat ja muutamat investointituet lienevät tarpeen, muut tuet lähinnä vääristävät kilpailua pitämällä keinotekoisesti pystyssä yrityksiä, jotka ovat oikeasti elinkelvottomia. Tuet johtavat siihen, että kilpailevia yrityksiä on liikaa, eikä niille kaikille riitä oikeita asiakkaita. Pahimmillaan tukien varassa pyörivä konkurssikypsä yritys vie asiakkaat terveiltä yrityksiltä ja pakottaa tukemaan kaikkia alan yrityksiä vaikka ilman tukia jäljelle jäävät yritykset kykenisivät toimimaan kannattavasti ilman tukiakin.
Tavallisille perheille suunnatut palkankorotukset, tukien korotukset ja julkisen sektorin palvelumaksujen alennukset näkyisivät välittömästi kulutuksessa ja siten myös yritysten tuloksissa. Jostain syystä päättäjät pitävät järkevämpänä tukea yrityksiä, joiden kautta rahat päätyvät yritysten omistajien veroparatiisitileille, eivätkä tuottavaan toimintaan.
Päättäjien kannattaisi lukea Adam Smithin Kansojen varallisuus. Siellä on monta mainiota kohtaa, joissa varoitetaan liikemiehistä ja poliitikoista.
Luojan kiitos remmissä oli Sipilä, eikä sinun kaltaisia toiveajattelijoita. Suomen huono taloudellinen tila johtui erityisesti mm. vientivetoisen raskaan teollisuuden (puu, paperi, metalli, sementti) hintakilpailykyvyn rapautumisesta. Suomalaisella kustannustasolla (palkat, sivukulut ja verot) ei pystytty viemään tavaraa. Tällä oli iso vaikutus työllisyyteen, hyvinvointiin ja verotuloihin.
Kuten aiemminkin tässä ketjussa on todettu, niin yritystuet ovat käytännössä alempia verokantoja ja yritysten omien rahojen palautuksia. Jos näistä "luovutaan" ilman veronkevennyksiä samalle alalle, olisi se tarkoittanut n. 4 miljardin lisäverotaakkaa vientiyrityksille. Miten tämä olisi parantanut Suomen teollisuuden tilannetta keväällä 2015?
Päättäjien ei erityisesti pidä tukea mitään toimintaa vaan antaa markkinoiden hoitaa. Jos haluatte omilla valinnoillanne ja omilla rahoillanne vaikuttaa yhteiskuntaan ja mitä siellä tehdään, niin suurin vaikutus olisi verojen kevennyksillä ja ostovoimaa lisäävillä toimilla.
Suomen ongelmat johtuvat ja ovat johtuneet Nokian markkina-aseman menettämisestä saakka vientituotevalikoimastamme.
Suurin osa vientituotteistamme on alhaisen jalostusarvon tuotteita, mm. sellua. Ne ovat useimmiten myös äärimmilleen hintakilpailtuja.
Nokia takasi Suomelle korkean jalostusasteen, eli kulutushyödykkeiden muodossa monta mukavaa vuotta.
Sen jälkeen sähkö- ja elektoriinnkkaviennissä on ollut pelkkää laskua.
Kapeasta vientituotevalikoimasta on EuroopanKomissio huomauttanut Suomea maakirjass ajo vuosia - mutta mitään ei ole tapahtunut.
Investointiasteemme onkoko 2000-luvun ollut muuta Eurooppaa alhaisempi (lähde:EK) ja on sitä edelleen.
Yrityksemmeeivät ole investoineet edes pääoman kulumisen vertaa ja niinpä noususuhdanteessa myimme jopa ei-oota, kun yritykset eivät kyenneet investoimattomuudesta johtuen vastamaan kysyntään.
Tämän investoimattomuuden seuraukset pyritään nyt kattamaanmm. palkkojen alennuksina - tuleehan osakkeenomistajien, niiden kotimaisten ja ulkomaisten suursijoittaen tietysti saada joka vuosi kasvavat osinkonsa.
Kuitnekin plaknasaajat ovat jo vuosia (2008 jälkeen) osoittaneet yhteiskuntavastuuta tyytyen äärimaltillisiin palkankorotuksiin ja kikyn 0-linjaan.
Samaan aikaan tärkeimmissä kilpailijamaisaamme,Saksassa ja Ruotsissa palkat ovat nousseet merkittävästi.
Niinpä Saksan palkat ovat jo ohi Suomen,Ruotiskin karvan verran.
Kun vielä huomioimme, että palkan sivukulut ovat Saksassa suunnilleensamat kuin meillä, mutta Ruotsissa merkittävästi korkeammat ja yritysverotus onmeillä selvästi kumpaakin verrattuna alhaisempi,, ei enääole perusteita työehtijen heikentämiselle. Oikeastaan päinvastoin.
Mutta Saksa ja Ruotsi ovat erittäin hyvin pitäneet huolen investoinneistaan ja varsinkin tulevaisuusinvestoinnesta (TKI) , toisin kuin Suomessa.
Suomi onkuitenkin jakanut joka vuosi kasvavan määrän yritystukia verovaroista - palkansaajien ja eläkeläisten maksamana. Eme ole saaneetvastinetta,eli investointeja ja työllisyyden kasvua. Vain joukkoirtisanomisia.
Näin tämä ei todellkaan voi jatkua. Siitä seuraa se, että ulkomaiset yritykset valtaavat maailmanmarkkinat, mutt amyös Suomen sisämarkkinat. Pallo on nyt yrityksillä, jotka ovat EK:n ja SY:n barometrienmukaan ilmoittaneet, että eivät aio investoida,eivätkä myöskään kasvattaa henkilöstöään.
Suomi on jo kuusi vuotta saanut Pohjoismaiden vertailussa eniten ulkomaisia investointeja.
Miksi ulkomaiset investoivat mielellään Sumeen,mutta suomalaiset yritykset eivät?
Anteeksi kirjoitusvirheistä. Näppäimet ovat tahmeat,koska kaadoin kahvin niille, eivätkä oikein seuraa liian nopeita sormia...
Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).
Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.