Lue keskustelun säännöt.
MITÄ JÄRKEÄ: EK halusi nollakorotukset - nyt yrittäjät itkevät, kun suomalaisilla ei ole nää varaa ostaa niin kuin ennen???
Niin se oma oksa katkesi
12.08.2019 |
Esimerkiksi uusien auton myynti on pudonnut, vaikka verotusta on kevennetty. Myös uusien moottoripyörin myynti on pudonnut murto-osaan. Nyt kauppiaat itkevät, että on laitettava lappu luukulle, kun kauppa ei käy.
Verottaja taas itkee, kun verotulot eivät riitä ja ministerit sitä kuinka uusia vähäpäästöisiä sähköautoja ei tullutkaan kaduille ja teille.
Näin on käynyt, koska nyt on tultu siihen pisteeseen, että inflaatio on vienyt hinnat paikallaan polkevien palkkojen yläpuolelle. Yhä useampi suomalainen ajautuu tilanteeseen, jossa kaikki rahat menevät arjesta selviytymiseen. Ei tämän päivän suomalaisilla enää ole varaa ostella niin kuin ennen. Tästä syystä monet oikeat ravintolat ovat joutuneet pistämään lapun luukulle, mutta euron juustohampurilaisten kauppa käy.
Suomalaiset ovat kuin huomaamatta jäämässä muiden eurooppalaisten jalkoihin ja muuttumassa persaukisiksi muiden silmissä. Ilman Sipilän KIKYä suomalaiset palkansaajat saisivat puhtaana käteen n. 500 €/kk enemmän.
Vieläkö Suomi kestää nollakorotuksia vai pitääkö kansan jo nousta? Minun mielestä tämän syksyn neuvottelukierroksilla pitää tapahtua jotain suurta ja yhteiskuntajärjestystä ravisuttavaa. Sipilän kannattaa olla hiljaa.
Kommentit (228)
Näin nuorena, usean sairauden kanssa kärvistelevänä, oon kauhuissani, mihin tää yhteiskunta on menossa. Mulla on vielä kaikesta huolimatta haaveita, mutta lähes kaikkiin ammatillisiin haaveisiin liittyy aina joku näistä: työ on muuttunut yhä hektisemmäksi, palkat ovat niin ja näin, koko ajan leikataan joka paikasta ja säästetään, akateemisuuskaan ei takaa mitään töitä, vaikka intoa ja motivaatiota olisi. En yhtään ihmettele, että mielenterveysongelmat ovat kasvaneet ja motivaatio on vähentynyt. Sitten ihmetellään, kun lapsia ei enää synny samalla tavalla eikä ole varaa tukea vaikka pienyrittäjiä, vaikka kuinka haluaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.
EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.
Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.
Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.
Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?
Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).
Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.
Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.
Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.
Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.
Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.
Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.
JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.
Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta. Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.
Vaikka työllisten määrä olisi kasvanut niin välttämättä valtion tuloverot eivät olisi lisääntyneet juurikin veroalennusten takia. Työllisyys alkoi tosiaan parantua jo ennen kikyä ja tuo 3 ylimääräistä työpäivää vuodessa vain alensi työllisten määrää.
Tuo on väärä johtopäätös työn määrästä. Työn määrä ei ole vakio, vaan enemmän töitä luo lisää töitä. Tämä on fakta.
Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.
Miten esimerkiksi opettajien työajan lisäys on tuonut lisää työtä kun se ei ole tuonut sitä itse opettajillekaan vaan he ovat kahvitelleet nuo 24h/vuosi? Sama juttu päivähoidossa. Työntekijät voivat kyllä jutustella ne ylimääräiset minuutit per päivä mutta ei se työtä lisää. Teollisuudessa se taas merkitsee ettei tarvita useampia käsiä kun lisätyöt pystytään hoitamaan entiselläkin henkilöstöllä.
Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.
Et sitten mitään muuta työtä keksinyt kuin opettajan työn, jonka työmäärää säätelee opetussunnittelma?
Markkinaehtoisessa työssä nimenomaan työn määrällä on merkittävä vaikutus arvonlisään. Arvonlisästä verotetaan rahat mm. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Vaikka opettaja ei muuta tee kuin puhuu paskaa ylimääräiset 3 työpäivää, niin esim. teollisuudessa tällä on paljonkin merkitystä. Näillä teollisuudelta verotetuilla rahoilla opettaja saa pitää 3,5kk vuosilomansa.
Jos työn määrä olisi vakio, niin miten maapallolla ylipäänsä riittää töitä kun väkimäärä on noussut kivikaudelta miljardeihin?
Tottakai työn määrä lisääntyy jos ihmiset lisääntyvät ja ennenkaikkea kulutus lisääntyy mutta ei se työllisten määrä sillä lisäänny (varsinkaan nykyaikana) että lisätään jo ennestään töissä olevien työaikaa.
Tottakai lisääntyy, ei ihmisen perustarpeiden tyydyttämiseen mene kuin murto-osa arvonlisästä. Muistelisin että jossain 20 prosentin paikkeilla. 80 prosenttia arvonlisästä on ihmisten toisilleen markkinaehtoisesti luomaa. He saavat tekemästään työstä jotain vastineeksi ja tämän määrä ei ole vakio. Ei todellakaan. Mitä enemmän tehdään kampauksia, sitä enemmän kampauksia maailmaan syntyy. Mitä enemmän tehdään puhelimia, sitä enemmän niitä on, sitä halvmmalla niitä saadaan ja sitä useampi voi sellaisen hankkia. Mitä enemmän ollaan töissä, sitä enemmän rakentuu rakennuksia ja teitä, jne.. Näiden töiden määrä ei ole vakio.
Mitä kulutuksen lisääntyminen sitten on ellei työn määrän lisääntymistä? Tekemällä tunnin töitä päivässä, luuletko että meillä olisi tällaista hyvinvointia, näin paljon rakennuksia, teitä, autoja, puhelimia ja verkkopalveluita?
Kolme lisätyöpäivää vuodessa on kyllä aiheuttanut enemmänkin sen että ei ole ollut aikaa kuluttaa. Kaikissa työpaikoissa tuota ei ole toteutettu 6min/päivä vaan esim. kolmena lauantaina. En usko että kampaukset sen kummemin lisääntyvät ennenkuin niille on kysyntää. Sama juttu minkä tahansa kanssa. Ainakaan oma kulutus ei ole lisääntynyt yhtään kikyn aikana.
Kysyntä luo työtä ja työpaikkoja, rakennuksia ja autoja. Nyt vaan on niin että kysyntä eli kulutus sakkaa. Eikä ole pelkästään Suomen ongelman vaan myös Ruotsissa kulutus hiipuu.
Luottamus tulevaisuuteen lisää kulutusta. Ja nimenomaan se on menetetty.
Ja lisään vielä, että nykyään työelämä on yhä sirpaleisempaa. Pelottaa, että kaiken opiskelun jälkeen päädyn vaan pätkätöiden kierteeseen. T: 203
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.
EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.
Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.
Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.
Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?
Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).
Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.
Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.
Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.
Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.
Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.
Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.
JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.
Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta. Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.
Vaikka työllisten määrä olisi kasvanut niin välttämättä valtion tuloverot eivät olisi lisääntyneet juurikin veroalennusten takia. Työllisyys alkoi tosiaan parantua jo ennen kikyä ja tuo 3 ylimääräistä työpäivää vuodessa vain alensi työllisten määrää.
Tuo on väärä johtopäätös työn määrästä. Työn määrä ei ole vakio, vaan enemmän töitä luo lisää töitä. Tämä on fakta.
Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.
Miten esimerkiksi opettajien työajan lisäys on tuonut lisää työtä kun se ei ole tuonut sitä itse opettajillekaan vaan he ovat kahvitelleet nuo 24h/vuosi? Sama juttu päivähoidossa. Työntekijät voivat kyllä jutustella ne ylimääräiset minuutit per päivä mutta ei se työtä lisää. Teollisuudessa se taas merkitsee ettei tarvita useampia käsiä kun lisätyöt pystytään hoitamaan entiselläkin henkilöstöllä.
Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.
Et sitten mitään muuta työtä keksinyt kuin opettajan työn, jonka työmäärää säätelee opetussunnittelma?
Markkinaehtoisessa työssä nimenomaan työn määrällä on merkittävä vaikutus arvonlisään. Arvonlisästä verotetaan rahat mm. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Vaikka opettaja ei muuta tee kuin puhuu paskaa ylimääräiset 3 työpäivää, niin esim. teollisuudessa tällä on paljonkin merkitystä. Näillä teollisuudelta verotetuilla rahoilla opettaja saa pitää 3,5kk vuosilomansa.
Jos työn määrä olisi vakio, niin miten maapallolla ylipäänsä riittää töitä kun väkimäärä on noussut kivikaudelta miljardeihin?
Tottakai työn määrä lisääntyy jos ihmiset lisääntyvät ja ennenkaikkea kulutus lisääntyy mutta ei se työllisten määrä sillä lisäänny (varsinkaan nykyaikana) että lisätään jo ennestään töissä olevien työaikaa.
Tottakai lisääntyy, ei ihmisen perustarpeiden tyydyttämiseen mene kuin murto-osa arvonlisästä. Muistelisin että jossain 20 prosentin paikkeilla. 80 prosenttia arvonlisästä on ihmisten toisilleen markkinaehtoisesti luomaa. He saavat tekemästään työstä jotain vastineeksi ja tämän määrä ei ole vakio. Ei todellakaan. Mitä enemmän tehdään kampauksia, sitä enemmän kampauksia maailmaan syntyy. Mitä enemmän tehdään puhelimia, sitä enemmän niitä on, sitä halvmmalla niitä saadaan ja sitä useampi voi sellaisen hankkia. Mitä enemmän ollaan töissä, sitä enemmän rakentuu rakennuksia ja teitä, jne.. Näiden töiden määrä ei ole vakio.
Mitä kulutuksen lisääntyminen sitten on ellei työn määrän lisääntymistä? Tekemällä tunnin töitä päivässä, luuletko että meillä olisi tällaista hyvinvointia, näin paljon rakennuksia, teitä, autoja, puhelimia ja verkkopalveluita?
Kolme lisätyöpäivää vuodessa on kyllä aiheuttanut enemmänkin sen että ei ole ollut aikaa kuluttaa. Kaikissa työpaikoissa tuota ei ole toteutettu 6min/päivä vaan esim. kolmena lauantaina. En usko että kampaukset sen kummemin lisääntyvät ennenkuin niille on kysyntää. Sama juttu minkä tahansa kanssa. Ainakaan oma kulutus ei ole lisääntynyt yhtään kikyn aikana.
Kysyntä luo työtä ja työpaikkoja, rakennuksia ja autoja. Nyt vaan on niin että kysyntä eli kulutus sakkaa. Eikä ole pelkästään Suomen ongelman vaan myös Ruotsissa kulutus hiipuu.
Osittain kikyn seurauksena on tullut 140 000 uutta työssä käyvää kuluttajaa, joilla on nyt varaa kampauksiin ja uusiin puhelimiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.
EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.
Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.
Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.
Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?
Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).
Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.
Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.
Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.
Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.
Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.
Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.
JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.
Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta. Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.
Vaikka työllisten määrä olisi kasvanut niin välttämättä valtion tuloverot eivät olisi lisääntyneet juurikin veroalennusten takia. Työllisyys alkoi tosiaan parantua jo ennen kikyä ja tuo 3 ylimääräistä työpäivää vuodessa vain alensi työllisten määrää.
Tuo on väärä johtopäätös työn määrästä. Työn määrä ei ole vakio, vaan enemmän töitä luo lisää töitä. Tämä on fakta.
Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.
Miten esimerkiksi opettajien työajan lisäys on tuonut lisää työtä kun se ei ole tuonut sitä itse opettajillekaan vaan he ovat kahvitelleet nuo 24h/vuosi? Sama juttu päivähoidossa. Työntekijät voivat kyllä jutustella ne ylimääräiset minuutit per päivä mutta ei se työtä lisää. Teollisuudessa se taas merkitsee ettei tarvita useampia käsiä kun lisätyöt pystytään hoitamaan entiselläkin henkilöstöllä.
Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.
Et sitten mitään muuta työtä keksinyt kuin opettajan työn, jonka työmäärää säätelee opetussunnittelma?
Markkinaehtoisessa työssä nimenomaan työn määrällä on merkittävä vaikutus arvonlisään. Arvonlisästä verotetaan rahat mm. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Vaikka opettaja ei muuta tee kuin puhuu paskaa ylimääräiset 3 työpäivää, niin esim. teollisuudessa tällä on paljonkin merkitystä. Näillä teollisuudelta verotetuilla rahoilla opettaja saa pitää 3,5kk vuosilomansa.
Jos työn määrä olisi vakio, niin miten maapallolla ylipäänsä riittää töitä kun väkimäärä on noussut kivikaudelta miljardeihin?
Työajan pidentäminen heikentää kaikkien tutkiusten mukaan tuottavuutta ja työajan lyhentäminen puolestaan lisää tuottavuutta.
Ruotsissa Toyta-huolto siirtyi jo v. 2001 tekemään kahdeksan tunnin sijaan 2+6 h ja palkka maksettiin edelleen 8 h:n mukaan.
Kokeilu osoittauti niin kannattavaksi, että työnantajalla ei tulisi mieleenkään palata vanhaan, eli sama jatkuu edelleen.
Työntekijöiden sairauspoissaolot vähenivät, samoin henkilökunnan vaihtuvuus.
Asiakkaat ovat myös tyytyväisiä nopeutuneeseen palveluun.
Kaikki ovat tyytyväisiä, myös osingonsaajat.
PS. opettajien vuosiloma ei ole 3,5 kk. Siinäkin käsityksesi on virheellinen.
Onko sulla linkkiä näihin "kaikkiin tutkimuksiin".
6h työpäivässä on paljon hyvää, kuten oli aikanaan siirtymisessä 8h työpäiväänkin. Toyotan kokeilussakaan ei tulos parantunut ollenkaan, mutta ei sitä sillä välttämättä edes tavoiteltu. Jos teet 6 tuntia tehokkaasti ja sitten lisäksi 2 tuntia tehottomammin, vaikka vain puolella teholla, on se silti tunnin työpanos enemmän kuin tekemällä vain 6 tuntista päivää, vaikka sen tehokkuus on matalampi.
Tuossa muutama linkki. Etsi itse lisää. Kokeiluja on ollut muuallakin kuin Suomessa.
https://yle.fi/uutiset/3-10933517
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006209617.html
Ranskassa on 35-tuntinen työviikko ilman sen suurempia ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.
EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.
Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.
Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.
Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?
Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).
Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.
Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.
Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.
Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.
Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.
Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.
JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.
Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta. Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.
Vaikka työllisten määrä olisi kasvanut niin välttämättä valtion tuloverot eivät olisi lisääntyneet juurikin veroalennusten takia. Työllisyys alkoi tosiaan parantua jo ennen kikyä ja tuo 3 ylimääräistä työpäivää vuodessa vain alensi työllisten määrää.
Tuo on väärä johtopäätös työn määrästä. Työn määrä ei ole vakio, vaan enemmän töitä luo lisää töitä. Tämä on fakta.
Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.
Miten esimerkiksi opettajien työajan lisäys on tuonut lisää työtä kun se ei ole tuonut sitä itse opettajillekaan vaan he ovat kahvitelleet nuo 24h/vuosi? Sama juttu päivähoidossa. Työntekijät voivat kyllä jutustella ne ylimääräiset minuutit per päivä mutta ei se työtä lisää. Teollisuudessa se taas merkitsee ettei tarvita useampia käsiä kun lisätyöt pystytään hoitamaan entiselläkin henkilöstöllä.
Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.
Et sitten mitään muuta työtä keksinyt kuin opettajan työn, jonka työmäärää säätelee opetussunnittelma?
Markkinaehtoisessa työssä nimenomaan työn määrällä on merkittävä vaikutus arvonlisään. Arvonlisästä verotetaan rahat mm. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Vaikka opettaja ei muuta tee kuin puhuu paskaa ylimääräiset 3 työpäivää, niin esim. teollisuudessa tällä on paljonkin merkitystä. Näillä teollisuudelta verotetuilla rahoilla opettaja saa pitää 3,5kk vuosilomansa.
Jos työn määrä olisi vakio, niin miten maapallolla ylipäänsä riittää töitä kun väkimäärä on noussut kivikaudelta miljardeihin?
Tottakai työn määrä lisääntyy jos ihmiset lisääntyvät ja ennenkaikkea kulutus lisääntyy mutta ei se työllisten määrä sillä lisäänny (varsinkaan nykyaikana) että lisätään jo ennestään töissä olevien työaikaa.
Tottakai lisääntyy, ei ihmisen perustarpeiden tyydyttämiseen mene kuin murto-osa arvonlisästä. Muistelisin että jossain 20 prosentin paikkeilla. 80 prosenttia arvonlisästä on ihmisten toisilleen markkinaehtoisesti luomaa. He saavat tekemästään työstä jotain vastineeksi ja tämän määrä ei ole vakio. Ei todellakaan. Mitä enemmän tehdään kampauksia, sitä enemmän kampauksia maailmaan syntyy. Mitä enemmän tehdään puhelimia, sitä enemmän niitä on, sitä halvmmalla niitä saadaan ja sitä useampi voi sellaisen hankkia. Mitä enemmän ollaan töissä, sitä enemmän rakentuu rakennuksia ja teitä, jne.. Näiden töiden määrä ei ole vakio.
Mitä kulutuksen lisääntyminen sitten on ellei työn määrän lisääntymistä? Tekemällä tunnin töitä päivässä, luuletko että meillä olisi tällaista hyvinvointia, näin paljon rakennuksia, teitä, autoja, puhelimia ja verkkopalveluita?
Kolme lisätyöpäivää vuodessa on kyllä aiheuttanut enemmänkin sen että ei ole ollut aikaa kuluttaa. Kaikissa työpaikoissa tuota ei ole toteutettu 6min/päivä vaan esim. kolmena lauantaina. En usko että kampaukset sen kummemin lisääntyvät ennenkuin niille on kysyntää. Sama juttu minkä tahansa kanssa. Ainakaan oma kulutus ei ole lisääntynyt yhtään kikyn aikana.
Kysyntä luo työtä ja työpaikkoja, rakennuksia ja autoja. Nyt vaan on niin että kysyntä eli kulutus sakkaa. Eikä ole pelkästään Suomen ongelman vaan myös Ruotsissa kulutus hiipuu.
Osittain kikyn seurauksena on tullut 140 000 uutta työssä käyvää kuluttajaa, joilla on nyt varaa kampauksiin ja uusiin puhelimiin.
Työllisyyskäyrä lähti nousuun jo ennen kikyä. Sulla on varmaan jokin tutkimus tuohon 140 00 työlliseen?
Etlan tutkimus väittää kikyn tuovan vain 20 000-42 000 työllistä lisää ja nekin kokonaisuudessaan vasta vuoteen 2022 mennessä. Lukisin mielelläni tuon tutkimuksen missä sanotaan 140 000 työllisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työllisiä oli heinäkuussa 2007 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 595 000 (työllisyysaste 72,9%) ja vuoden 2019 huhtikuussa 2 628 000 (työllisyysaste 74,9). Eli työllisten kappalemäärässä ollaan päästy lamaa edeltävälle tasolle. Menikin siihen yli kymmenen vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.
EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.
Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.
Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.
Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?
Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).
Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.
Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.
Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.
Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.
Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.
Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.
JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.
Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta. Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.
Vaikka työllisten määrä olisi kasvanut niin välttämättä valtion tuloverot eivät olisi lisääntyneet juurikin veroalennusten takia. Työllisyys alkoi tosiaan parantua jo ennen kikyä ja tuo 3 ylimääräistä työpäivää vuodessa vain alensi työllisten määrää.
Tuo on väärä johtopäätös työn määrästä. Työn määrä ei ole vakio, vaan enemmän töitä luo lisää töitä. Tämä on fakta.
Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.
Miten esimerkiksi opettajien työajan lisäys on tuonut lisää työtä kun se ei ole tuonut sitä itse opettajillekaan vaan he ovat kahvitelleet nuo 24h/vuosi? Sama juttu päivähoidossa. Työntekijät voivat kyllä jutustella ne ylimääräiset minuutit per päivä mutta ei se työtä lisää. Teollisuudessa se taas merkitsee ettei tarvita useampia käsiä kun lisätyöt pystytään hoitamaan entiselläkin henkilöstöllä.
Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.
Et sitten mitään muuta työtä keksinyt kuin opettajan työn, jonka työmäärää säätelee opetussunnittelma?
Markkinaehtoisessa työssä nimenomaan työn määrällä on merkittävä vaikutus arvonlisään. Arvonlisästä verotetaan rahat mm. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Vaikka opettaja ei muuta tee kuin puhuu paskaa ylimääräiset 3 työpäivää, niin esim. teollisuudessa tällä on paljonkin merkitystä. Näillä teollisuudelta verotetuilla rahoilla opettaja saa pitää 3,5kk vuosilomansa.
Jos työn määrä olisi vakio, niin miten maapallolla ylipäänsä riittää töitä kun väkimäärä on noussut kivikaudelta miljardeihin?
Työajan pidentäminen heikentää kaikkien tutkiusten mukaan tuottavuutta ja työajan lyhentäminen puolestaan lisää tuottavuutta.
Ruotsissa Toyta-huolto siirtyi jo v. 2001 tekemään kahdeksan tunnin sijaan 2+6 h ja palkka maksettiin edelleen 8 h:n mukaan.
Kokeilu osoittauti niin kannattavaksi, että työnantajalla ei tulisi mieleenkään palata vanhaan, eli sama jatkuu edelleen.
Työntekijöiden sairauspoissaolot vähenivät, samoin henkilökunnan vaihtuvuus.
Asiakkaat ovat myös tyytyväisiä nopeutuneeseen palveluun.
Kaikki ovat tyytyväisiä, myös osingonsaajat.
PS. opettajien vuosiloma ei ole 3,5 kk. Siinäkin käsityksesi on virheellinen.
Onko sulla linkkiä näihin "kaikkiin tutkimuksiin".
6h työpäivässä on paljon hyvää, kuten oli aikanaan siirtymisessä 8h työpäiväänkin. Toyotan kokeilussakaan ei tulos parantunut ollenkaan, mutta ei sitä sillä välttämättä edes tavoiteltu. Jos teet 6 tuntia tehokkaasti ja sitten lisäksi 2 tuntia tehottomammin, vaikka vain puolella teholla, on se silti tunnin työpanos enemmän kuin tekemällä vain 6 tuntista päivää, vaikka sen tehokkuus on matalampi.
Tuossa muutama linkki. Etsi itse lisää. Kokeiluja on ollut muuallakin kuin Suomessa.
https://yle.fi/uutiset/3-10933517
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006209617.html
Ranskassa on 35-tuntinen työviikko ilman sen suurempia ongelmia.
Nokian renkaiden silloinen toimitusjohtajahan kävi kertomassa Kauppalehdessä, että nämä vasemmistoprofessori Seppäsen sepityksillä ei ollut mitään tekemistä heidän tuottavuuden kasvun kanssa. Koko 6-tuntinen päiväkin lopetettiin ennen kuin oli alkanutkaan koska sen kanssa oli niin paljon sovitusvaikeuksia muihin vuorotyössä toimivien kanssa.
Mutta lupailit, että "kaikki" tutkimukset osoittavat, kai sinulla nyt on jotain muutakin kuin kaksi lehtijuttua?
Voin jo heti kertoa, että Ruotsin terveydenhuollon kokemukset olivat 'positiivisia' jos joku olisi lyönyt 23 prosenttia enemmän massia tiskiin että nämä julkisen puolen "tehostukset" oltaisiin voitu toteuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.
EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.
Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.
Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.
Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?
Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).
Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.
Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.
Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.
Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.
Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.
Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.
JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.
Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta. Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.
Vaikka työllisten määrä olisi kasvanut niin välttämättä valtion tuloverot eivät olisi lisääntyneet juurikin veroalennusten takia. Työllisyys alkoi tosiaan parantua jo ennen kikyä ja tuo 3 ylimääräistä työpäivää vuodessa vain alensi työllisten määrää.
Tuo on väärä johtopäätös työn määrästä. Työn määrä ei ole vakio, vaan enemmän töitä luo lisää töitä. Tämä on fakta.
Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.
Miten esimerkiksi opettajien työajan lisäys on tuonut lisää työtä kun se ei ole tuonut sitä itse opettajillekaan vaan he ovat kahvitelleet nuo 24h/vuosi? Sama juttu päivähoidossa. Työntekijät voivat kyllä jutustella ne ylimääräiset minuutit per päivä mutta ei se työtä lisää. Teollisuudessa se taas merkitsee ettei tarvita useampia käsiä kun lisätyöt pystytään hoitamaan entiselläkin henkilöstöllä.
Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.
Et sitten mitään muuta työtä keksinyt kuin opettajan työn, jonka työmäärää säätelee opetussunnittelma?
Markkinaehtoisessa työssä nimenomaan työn määrällä on merkittävä vaikutus arvonlisään. Arvonlisästä verotetaan rahat mm. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Vaikka opettaja ei muuta tee kuin puhuu paskaa ylimääräiset 3 työpäivää, niin esim. teollisuudessa tällä on paljonkin merkitystä. Näillä teollisuudelta verotetuilla rahoilla opettaja saa pitää 3,5kk vuosilomansa.
Jos työn määrä olisi vakio, niin miten maapallolla ylipäänsä riittää töitä kun väkimäärä on noussut kivikaudelta miljardeihin?
Työajan pidentäminen heikentää kaikkien tutkiusten mukaan tuottavuutta ja työajan lyhentäminen puolestaan lisää tuottavuutta.
Ruotsissa Toyta-huolto siirtyi jo v. 2001 tekemään kahdeksan tunnin sijaan 2+6 h ja palkka maksettiin edelleen 8 h:n mukaan.
Kokeilu osoittauti niin kannattavaksi, että työnantajalla ei tulisi mieleenkään palata vanhaan, eli sama jatkuu edelleen.
Työntekijöiden sairauspoissaolot vähenivät, samoin henkilökunnan vaihtuvuus.
Asiakkaat ovat myös tyytyväisiä nopeutuneeseen palveluun.
Kaikki ovat tyytyväisiä, myös osingonsaajat.
PS. opettajien vuosiloma ei ole 3,5 kk. Siinäkin käsityksesi on virheellinen.
Onko sulla linkkiä näihin "kaikkiin tutkimuksiin".
6h työpäivässä on paljon hyvää, kuten oli aikanaan siirtymisessä 8h työpäiväänkin. Toyotan kokeilussakaan ei tulos parantunut ollenkaan, mutta ei sitä sillä välttämättä edes tavoiteltu. Jos teet 6 tuntia tehokkaasti ja sitten lisäksi 2 tuntia tehottomammin, vaikka vain puolella teholla, on se silti tunnin työpanos enemmän kuin tekemällä vain 6 tuntista päivää, vaikka sen tehokkuus on matalampi.
Tuossa muutama linkki. Etsi itse lisää. Kokeiluja on ollut muuallakin kuin Suomessa.
https://yle.fi/uutiset/3-10933517
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006209617.html
Ranskassa on 35-tuntinen työviikko ilman sen suurempia ongelmia.
Nokian renkaiden silloinen toimitusjohtajahan kävi kertomassa Kauppalehdessä, että nämä vasemmistoprofessori Seppäsen sepityksillä ei ollut mitään tekemistä heidän tuottavuuden kasvun kanssa. Koko 6-tuntinen päiväkin lopetettiin ennen kuin oli alkanutkaan koska sen kanssa oli niin paljon sovitusvaikeuksia muihin vuorotyössä toimivien kanssa.
Mutta lupailit, että "kaikki" tutkimukset osoittavat, kai sinulla nyt on jotain muutakin kuin kaksi lehtijuttua?
Voin jo heti kertoa, että Ruotsin terveydenhuollon kokemukset olivat 'positiivisia' jos joku olisi lyönyt 23 prosenttia enemmän massia tiskiin että nämä julkisen puolen "tehostukset" oltaisiin voitu toteuttaa.
Odottelen edelleen sitä sinun tietämääsi tutkimustasi kikyn tuomista 140 000 lisätyöllisestä.
Vaikka kuinka olisi luottamusta tulevaisuuteen niin ei se paljon auta kun ei ole millä kuluttaa. Ihan hönttejä juttuja täällä. Suomalaisilla ei ole rahaa vain paljon velkaa. Osa sinnittelee kuukaudesta toiseen tukien avulla. Koska niin voi tehdä. Ei siinä mitään myydä persaukisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.
EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.
Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.
Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.
Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?
Sipilän säästötoimet leikkasivat suoraan monen lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja. Mihinkähän ne rahat olisi käytetty, jos niitä ei olisi leikattu. Ehkä juuri pieniin remontteihin (se sähkömies), parturissa käynteihin (parturi-kampaaja), siivouksen ostamiseen (kotisiivousyrittäjä) tai ehkä olisi ostettu uusi sohva kotiinkuljetuksella (kuorma-autonkuljettaja).
Talouden perusasia on se, että rahan kuuluu kiertää, jotta se työllistää. Jos käytännössä kaikki rahansa kuluttavien lapsiperheiden tuloja ja tukia leikataan, kärsijöinä ovat usein juuri pienyrittäjät, joilla vuorostaan on vähemmän rahaa käytettävissään palveluiden ostamiseen jne. Rahan käyttäminen pitää talouden pyörimässä ja käytettävissä olevan rahan vähentäminen jarruttaa taloutta.
Nyt sitä faktaa tiskiin mistä Sipilän hallitus leikkasi? Ylempänä on Ylen juttu asiasta, kunnallisella puolella palkasta ei leikattu mitän, päin vastoin, verotuksen kevenemisen takia tulot jopa nousivat. 0,8 prosentin juustohöylä kaikkiin tukiin, vaikutti mm. läpsilisään 0,8 euroa.
Lisäksi kun muistaa sen, että Sipilän aloittaessa valtio velkaantui 6,5 miljardia vuodessa, niin käytännössä koko yhteiskunnan illuusiota pidettiin pystyssä velkarahalla. Kaikki kelan tuet eläkkeitä lukuunottamatta maksettiin velaks tai esimerkiksi koko poliisi, tulli, rajavartio-, pelastus hätäkeskustoiminnan vuotuiset menot olivat silloin noin 1200 miljoona. Nämä, tai vastaavan kokoiset 'toimialat' Suomessa olisi pitänyt lopettaa viiteen kertaan jotta budjetti olisi edes tasapainossa. Jos rahaa ei ole, niin sitä pitää tehdä lisää ja siihen kiky oli kiistatta paras ratkaisu veronkevennysten, velkaantumisen tai pakkolakien sijaan. Leikkaukset olivat aivan marginaalisia tilanteen vakavuuteen nähden. Esim. 90-luvun laman läpikäyneet tietävät mitä on kun leikataan.
Lapsilisää pienennettiin. Päivähoitomaksuja nostettiin. Ruoka kallistui. Sähkö, vesi, vuokra, ym nousivat. Bensan hinta nousi. Palkkaverotus kiristyi, tyel, tvm maksut nousi. Palkka pieneni (kiky jne). Terveisiä keskituloisesta kolmen lapsen perheestä joka elää palkkapäivästä toiseen kitkutellen. Joskus jäi vähän ylimääräistä tilistä, nyt tosiaan ei.
Kampaamokäynnit ja muu ylimääräinen on jätetty pois. Tilataan Kiinasta ja Saksasta/Espanjasta kaikki mitä pystyy, kun on edullisempaa kuin Suomessa. Sorry vaan, mutta näillä tuloilla on vaikea tukea kotimaista.
Nämä väitteet näistä leikkauksista eivät kyllä pidä paikkaansa. Sipilän hallitus kikyineen sai myös aikaiseksi 140 000 uutta työllistä, joten näille palveluille joista aiemmin oli puhetta, tuli aika paljon uusia käyttäjiä.
JOs työllisys olisi oikeasti kasvaut 140 000:lla, olisi valtion palkkaverotulojen pitänyt myös kasvaa. Vaan eipä kasvanut. TIlastokikkailu on kivaa ja työllisyyden osalta helppoa.
Sipilän hallitus laskee, kuten sinäkin puolueuskossasi, omaksi ansiokseen nousukauden. Se tosin alkoi Suomessa jo 2014 syksyllä....eli ennen Sipilän hallituksen aloitusta. Onhan selvää, että työpaikkoja aukeaa nousukaudella.
Vaikka työllisten määrä olisi kasvanut niin välttämättä valtion tuloverot eivät olisi lisääntyneet juurikin veroalennusten takia. Työllisyys alkoi tosiaan parantua jo ennen kikyä ja tuo 3 ylimääräistä työpäivää vuodessa vain alensi työllisten määrää.
Tuo on väärä johtopäätös työn määrästä. Työn määrä ei ole vakio, vaan enemmän töitä luo lisää töitä. Tämä on fakta.
Olen eri mieltä. Ja jopa tuottavuus kasvaisi jos työaika olisi lyhyempi.
Miten esimerkiksi opettajien työajan lisäys on tuonut lisää työtä kun se ei ole tuonut sitä itse opettajillekaan vaan he ovat kahvitelleet nuo 24h/vuosi? Sama juttu päivähoidossa. Työntekijät voivat kyllä jutustella ne ylimääräiset minuutit per päivä mutta ei se työtä lisää. Teollisuudessa se taas merkitsee ettei tarvita useampia käsiä kun lisätyöt pystytään hoitamaan entiselläkin henkilöstöllä.
Jos tuo pitäisi paikkaansa niin työaikaa ei olisi kannattanut alkujaankaan vähentää vaan edelleen tehtäisiin 6 päiväistä viikkoa.
Et sitten mitään muuta työtä keksinyt kuin opettajan työn, jonka työmäärää säätelee opetussunnittelma?
Markkinaehtoisessa työssä nimenomaan työn määrällä on merkittävä vaikutus arvonlisään. Arvonlisästä verotetaan rahat mm. hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Vaikka opettaja ei muuta tee kuin puhuu paskaa ylimääräiset 3 työpäivää, niin esim. teollisuudessa tällä on paljonkin merkitystä. Näillä teollisuudelta verotetuilla rahoilla opettaja saa pitää 3,5kk vuosilomansa.
Jos työn määrä olisi vakio, niin miten maapallolla ylipäänsä riittää töitä kun väkimäärä on noussut kivikaudelta miljardeihin?
Työajan pidentäminen heikentää kaikkien tutkiusten mukaan tuottavuutta ja työajan lyhentäminen puolestaan lisää tuottavuutta.
Ruotsissa Toyta-huolto siirtyi jo v. 2001 tekemään kahdeksan tunnin sijaan 2+6 h ja palkka maksettiin edelleen 8 h:n mukaan.
Kokeilu osoittauti niin kannattavaksi, että työnantajalla ei tulisi mieleenkään palata vanhaan, eli sama jatkuu edelleen.
Työntekijöiden sairauspoissaolot vähenivät, samoin henkilökunnan vaihtuvuus.
Asiakkaat ovat myös tyytyväisiä nopeutuneeseen palveluun.
Kaikki ovat tyytyväisiä, myös osingonsaajat.
PS. opettajien vuosiloma ei ole 3,5 kk. Siinäkin käsityksesi on virheellinen.
Onko sulla linkkiä näihin "kaikkiin tutkimuksiin".
6h työpäivässä on paljon hyvää, kuten oli aikanaan siirtymisessä 8h työpäiväänkin. Toyotan kokeilussakaan ei tulos parantunut ollenkaan, mutta ei sitä sillä välttämättä edes tavoiteltu. Jos teet 6 tuntia tehokkaasti ja sitten lisäksi 2 tuntia tehottomammin, vaikka vain puolella teholla, on se silti tunnin työpanos enemmän kuin tekemällä vain 6 tuntista päivää, vaikka sen tehokkuus on matalampi.
Tuossa muutama linkki. Etsi itse lisää. Kokeiluja on ollut muuallakin kuin Suomessa.
https://yle.fi/uutiset/3-10933517
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006209617.html
Ranskassa on 35-tuntinen työviikko ilman sen suurempia ongelmia.
Nokian renkaiden silloinen toimitusjohtajahan kävi kertomassa Kauppalehdessä, että nämä vasemmistoprofessori Seppäsen sepityksillä ei ollut mitään tekemistä heidän tuottavuuden kasvun kanssa. Koko 6-tuntinen päiväkin lopetettiin ennen kuin oli alkanutkaan koska sen kanssa oli niin paljon sovitusvaikeuksia muihin vuorotyössä toimivien kanssa.
Mutta lupailit, että "kaikki" tutkimukset osoittavat, kai sinulla nyt on jotain muutakin kuin kaksi lehtijuttua?
Voin jo heti kertoa, että Ruotsin terveydenhuollon kokemukset olivat 'positiivisia' jos joku olisi lyönyt 23 prosenttia enemmän massia tiskiin että nämä julkisen puolen "tehostukset" oltaisiin voitu toteuttaa.
Odottelen edelleen sitä sinun tietämääsi tutkimustasi kikyn tuomista 140 000 lisätyöllisestä.
Samoin ”osaltaan”, en että kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JUlkisen sektorin lomarahojen leikkauksten ei katsottu muuttavan yhtään mitään. Yllättäen pienipalkkaiset ei enää kuluta kuin aivan välttämättömään, kun lomarahasta vietiin usea satanen "kulutusrahaa". Ei sähköauton verran, mutta jos uuden fillarin.
Tähän päivään mennessä kukaan ei ole osannut selittää miten sairaanhotajien lomarahaleikkaus lisäsi ulkomaankauppaa tekevien yritysten liikevaihtoa.
Suomessa on julkisen sektorin osuus bkt:sta 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin Ruotsissa.
Ne ulkomaankauppaa tekevät yritykset maksavat koko julkisen sektorin loisimisen.
Ymmärsitkö?
Eihän tämä johdun Suomen suuresta julkisesta sektorista vaan pienestä yksityisestä sektorista. Se hallinto ja julkiset palvelut "tarvitaan" niin hyvinä kuin huonoina aikoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kuinka olisi luottamusta tulevaisuuteen niin ei se paljon auta kun ei ole millä kuluttaa. Ihan hönttejä juttuja täällä. Suomalaisilla ei ole rahaa vain paljon velkaa. Osa sinnittelee kuukaudesta toiseen tukien avulla. Koska niin voi tehdä. Ei siinä mitään myydä persaukisille.
Kyllä mulla olisi jopa vara kuluttaa jonkinverran enemmän mutta kiristykset ja leikkaukset esim. työttömyysturvaan ovat saaneet aikaan sen että pätkätyöläisenä säästän minkä voin koska koko ajan on pelko mitä seuraavksi keksitään. Edellinen hallitus sai tämän aikaan jatkuvilla ulostuloillaan ties mistä suunitelmista ja jotka vaihtuivat suunnilleen kuukausittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JUlkisen sektorin lomarahojen leikkauksten ei katsottu muuttavan yhtään mitään. Yllättäen pienipalkkaiset ei enää kuluta kuin aivan välttämättömään, kun lomarahasta vietiin usea satanen "kulutusrahaa". Ei sähköauton verran, mutta jos uuden fillarin.
Julkisella sektorilla työskentelee normaalipalkkaisia, ei pienipalkkaisia. Ihmisillä on todella vääristynyt kuva yksityisen puolen palkoista. Onnistunutta vassaripropagandaa kaiketi.
Valtio on palkkajohtaja. Mutta vain siksi, että se on ulkoistanut kaikki perusduunit ja jäljellä ovat vain kovapalkkaiset johtajat ja asiantuntijat.
Kuntasektorin palkat ovat selvästi alemmatkuin yksityisen sektorin. Tilastofakta, jossa kaiketi ei kuitenkaan ole huomioitu vuokratyöntekijöiden kasvavaa määrää. Muuten yksityisensektorin palkat kyllä päihittävät kuntapalkat mennen tullen.
Ai kuten esimerkiksi sairaanhoitajilla?
Sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkat yksityisellä alkoivat laskea sitä mukaa, mitä enemmän niitä toimintoja yksityistettiin. Ei tosin taida koskea työterveyshuoltoa, josta yhteiskunta maksaa melkoisen osan. Samoin kasvoi työmäärä,kun osinkoja pitää saada aina vaan enemmän.
Olen markkinatalouden kannattaja,mutta tietyt perustoiminteet tulisi säilyttää julkisella, koska niiden luonteeseen ei kuulu voitontavoittelu.
Terveydenhuolto, koulutus, pelastustoimi ja olisi ne sähköverkotkin tullut pitää valtion hallussa.
Söhköverkot ovatkin hyvä esimerkki siitä, mihin luonnollisten monopolien yksityistäminen johtaa.
Sähköverkko yksityistettiin kun ajettiin läpi se, että sähköä pitää kaikissa tilanteissa tulla joka ikiseen perämetsään tai yhtiö joutuu korvaamaan. Tästä syystä siirretään linjoja maakaapeliksi ja tämä ei ole ilmaista puuhaa. Caruna pitää huolen, että saa omansa pois ja voittoakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JUlkisen sektorin lomarahojen leikkauksten ei katsottu muuttavan yhtään mitään. Yllättäen pienipalkkaiset ei enää kuluta kuin aivan välttämättömään, kun lomarahasta vietiin usea satanen "kulutusrahaa". Ei sähköauton verran, mutta jos uuden fillarin.
Tähän päivään mennessä kukaan ei ole osannut selittää miten sairaanhotajien lomarahaleikkaus lisäsi ulkomaankauppaa tekevien yritysten liikevaihtoa.
Se alensi kuntien kustannuksia ja kunnat pystyivät käyttämään jo rahat muuhun tai pitämään veroprosentin ennallaan. Kannattaa muistaa että kunnat pyörii meidän jokaisen? Maksamilla verorahoilla.
kuntien valtionosuuksia leikattiin samalla. Kunnat eivät hyötyneet kikystä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
KIKY tuhosin Suomen kirjoitti:
Oletteko huomanneet, että suomalaisten mielenkiinto työn tekemistä kohtaan on tippunut dramaattisesti viimeisen 10 vuoden aikana?
Yhä harvempi haluaa tehdä työtä, kun siitä jää vain rakot käsiin ja ilman työtä saavuttaa lähes saman (surkeahkon) nykysuomalaisen elintason.
Toivottavasti lastentarhaopettajien megalakko herättää päättäjät.
Työnantajien syytä. Työnantajat ostaa lyhyitä työsuorityksia vuokratyöpaikoista, eivätkä ole kiinnostuneita jatkuvuudesta tai henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja sitouttamisesta.
Hahhaha, vai lyhyitä työsuorituksia. Minulla on 35-45 tuntisia työviikkoja kokoajan samassa asiakasyrityksessä vuokratyöfirman kautta, koska käyttäjäyritys on vain liian laiska palkkaamaan omiin riveihinsä. Vuokratyölaisestä on helppo päästä eroo, siksi meitä käytetään. Työmäärän vähyydestä ei ole kyllä kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtio on palkka johtaja,verorahoista maksetaan tolkuttomia palkkoja.
Tiedätkö, miksi noin on?
Syy on se, että valtio on säästövimmassaan ulkoistanut kaikki pienipalkkaiset työt. Valtiolla on töissä lähinnä korkeakoulutettuja, joille maksetaan pienempää palkkaa kuin vastaavista töistä yksityisellä puolella. Yksityisen sektorin palkat näyttävät keskimäärin pienemmiltä, koska siellä keskiarvoissa on mukana valtava määrä pienipalkkaisia työntekijöitä, jotka pudottavat keskiarvoa.
Hyvä esimerkki ovat siivoojat. Kun ennen valtion virastojen siivoojat olivat valtion palkkalistoilla, heidän pienet palkkansa alensivat osaltaan valtion keskimääräistä palkkaa. Sitten tulivat ulkoistajat ja siivoojat siirrettiin ensin valtion omistamaan yhtiöön ja lopulta siivoustyö ulkoistettiin kokonaan yksityisille yrityksille. Nyt valtion virastoissa siivoavat pienipalkkaiset siivoojat, joiden työnantajia ovat huonoja palkkoja huonoilla työehdoilla tarjoavat yksityiset yritykset.
Toki siivouskuluja saatiin alennettua. Kun ennen viraston oma siivooja siivosi huoneen kunnolla eli pyyhki lattiat, sutaisi pölyt pois hyllyjen päältä, tyhjensi roskikset ja pesi silloin tällöin ikkunatkin, nyt siivous tarkoittaa sitä, että roskis tyhjennetään kerran viikossa ja lattiavat pyyhitään pikaisesti joka toinen viikko. Pölyjä ei pyyhitä ja ikkunat pestään kenties 2 tai 3 vuoden välein. Siivoukseen käytetään ehkä neljännes sitä ajasta kuin ennen ja maksetaan ehkä puolet aiemmasta. Maksetaan siis hieman vähemmän huomattavasti vähemmästä työstä.
Samalla ehkä siivottiin kortistoon pitkäaikainen työntekijä, jolla ei ole oikeasti mitään mahdollisuutta työllistyä niihin töihin, joita julkisella sektorilla on tarjolla, koska hänellä ei ole korkeakoulututkintoa ja yksityisellä sektorilla taas etsitään vaikka kiven alta joku, joka suostuu tekemään työn halvimmalla.
Tämä on aivan oikein. Sitä paitsi, jos valtion työntekijät tulevat toimeen tuolla siivouksen tasolla, niin mielestäni verorahoja ei pidä käyttää senttiäkään parempaan siivoukseen. Valtion ja kuntien tehtävä on tuottaa niiden lakisääteiset palvelut, ei pitää ylipalkattuja siivojia vahaamassa ovenkahvoja.
Kuinkahan paljon huono siisteys on aiheuttanut sairauspoissaoloja ja paljonkohan niiden takia on menetetty työvuosia?
Hallituksen ratkaisu on kiristää verotusta vuonna 2020.
Fakta vai vallalla oleva taloustieteellinen teoria.