Lue keskustelun säännöt.
MITÄ JÄRKEÄ: EK halusi nollakorotukset - nyt yrittäjät itkevät, kun suomalaisilla ei ole nää varaa ostaa niin kuin ennen???
Niin se oma oksa katkesi
12.08.2019 |
Esimerkiksi uusien auton myynti on pudonnut, vaikka verotusta on kevennetty. Myös uusien moottoripyörin myynti on pudonnut murto-osaan. Nyt kauppiaat itkevät, että on laitettava lappu luukulle, kun kauppa ei käy.
Verottaja taas itkee, kun verotulot eivät riitä ja ministerit sitä kuinka uusia vähäpäästöisiä sähköautoja ei tullutkaan kaduille ja teille.
Näin on käynyt, koska nyt on tultu siihen pisteeseen, että inflaatio on vienyt hinnat paikallaan polkevien palkkojen yläpuolelle. Yhä useampi suomalainen ajautuu tilanteeseen, jossa kaikki rahat menevät arjesta selviytymiseen. Ei tämän päivän suomalaisilla enää ole varaa ostella niin kuin ennen. Tästä syystä monet oikeat ravintolat ovat joutuneet pistämään lapun luukulle, mutta euron juustohampurilaisten kauppa käy.
Suomalaiset ovat kuin huomaamatta jäämässä muiden eurooppalaisten jalkoihin ja muuttumassa persaukisiksi muiden silmissä. Ilman Sipilän KIKYä suomalaiset palkansaajat saisivat puhtaana käteen n. 500 €/kk enemmän.
Vieläkö Suomi kestää nollakorotuksia vai pitääkö kansan jo nousta? Minun mielestä tämän syksyn neuvottelukierroksilla pitää tapahtua jotain suurta ja yhteiskuntajärjestystä ravisuttavaa. Sipilän kannattaa olla hiljaa.
Kommentit (228)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni kuukausipalkka alkaa kolmosella, hän saa asumistukea vaikka perheeseen kuuluu hänen lisäkseen yksi alaikäinen (asun itse omassa asunnossani lähellä häntä).
Miehen toinen alaikäinen asuu äitinsä kanssa, mies ei joudu maksamaan euroakaan elatusmaksuja koska keskituloisena suomalaisena hänen palkkansa katsotaan niin surkeaksi, ettei siitä "ole varaa" maksaa.
Jotain on tässä maassa oikeasti pielessä.
Koko juttusi on täyttä p*skaa, miehesi vedättää sinua tai sitten trollaat.
Kun ei ole, olen itse nähnyt paperit.
En voi uskoa tuohon. Miten yli 3000e/kk ei voi muka elää? Miten siihenkin voi muka saada tukia? En ole ikinä tienannut lähellekään tuota summaa kuukaudessa, vaikka työelämässä aina ollut. Silti pärjännyt hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JUlkisen sektorin lomarahojen leikkauksten ei katsottu muuttavan yhtään mitään. Yllättäen pienipalkkaiset ei enää kuluta kuin aivan välttämättömään, kun lomarahasta vietiin usea satanen "kulutusrahaa". Ei sähköauton verran, mutta jos uuden fillarin.
Tähän päivään mennessä kukaan ei ole osannut selittää miten sairaanhotajien lomarahaleikkaus lisäsi ulkomaankauppaa tekevien yritysten liikevaihtoa.
No minäpä yritän.
Vientiyrityksien ongelma oli kilpailukyvyn puute markkinoilla. Vientiyritykset tuovat Suomeen työpaikkoja-》rahaa eli verotuloja, joilla maksetaan julkisen sektorin palkat. Kyse oli siitä, että julkisia menoja leikattiin määräajaksi. Julkisen puolen lomat ovat runsaampia kuin yksityisellä, niitähän yritettiin leikata. Kun siitä ei tullut sopua, niin leikattiin määräajaksi lomarahoja. Jos yksityinen yritys on vaikeuksissa, sopeutetaan tilannetta antamalla osalle väkeä monoa tai lomauttamalla. Julkisella puolella kukaan ei saa koskaan monoa, ja pitkät lomat ovat pyhä asia. Kuitenkin myös julkinen talous sakkaa, ja siitä syystä em. Lomarahojen leikkaus
Julkisella sektorilla pitkät lomat kompensoivat sitä, että palkat ovat vastaavia yksityisen sektorin palkkoja alempia. Esimerkiksi omalla alallani palkka olisi vastaavaa koulutusta vaativissa tehtävissä yksityisellä puolella noin puolitoistakertainen, mutta vastaavasti lomat lyhyemmät. Kaikille raha ei ole ensisijainen valintakriteeri. Jos yksityisellä puolella oltaisiin valmiita tarjoamaan pitkät lomat, moni olisi valmis tyytymään vähän alempaan kuukausipalkkaan.
Valitettavasti vain moni yrittäjä tuntuu olevan kovin katkera siitä, että joku arvostaa vapaa-aikaansa ja valittaa siitä, että joutuu maksamaan palkkaa loma-ajalta. Nämä yrittäjät eivät ole ymmärtäneet, että kyseessä on kokonaisuus eli palkkojen ja työhön käytettävän ajan yhdistelmä. Yrittäjä voi tarjota tehtäväksi isompaa tuntimäärää vielä isommalla palkalla, kun taas toinen yrittäjä saattaa tarjota hieman pienempää tuntimäärää samalla vuosipalkalla. Riippuu työntekijän arvostuksista, onko hän halukas myymään työtään yrittäjälle 10 kk vai 11 kk edestä ja millaista palkkaa hän haluaa kummassakin vaihtoehdossa. Voi hyvinkin olla, että yrittäjälle on kannattavampaa valita pienemmän tuntimäärän tekevä pitkine lomineen, jos työn hinta suhteessa tulokseen yksikköä kohti on alempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JUlkisen sektorin lomarahojen leikkauksten ei katsottu muuttavan yhtään mitään. Yllättäen pienipalkkaiset ei enää kuluta kuin aivan välttämättömään, kun lomarahasta vietiin usea satanen "kulutusrahaa". Ei sähköauton verran, mutta jos uuden fillarin.
Jostain syystä kokoomuslaisten ja kepulaisten poliitikkojen ja muiden päättäjien on vaikea ymmärtää sitä, että tavalliselta keski- tai pienituloiselta palkansaajalta leikkaaminen merkitsee aina välittömästi myös kulutuksen leikkautumista. Se taas iskee välittömästi kuluttajille tuotteitaan tai palveluitaan markkinoiviin yrityksiin.
Tavallisen pieni- tai keskituloisen perheen käytettävissä olevaan rahaan vaikuttavat suoraan palkat (yrittäjät vaativat alempia palkkoja), tuet (yrittäjät vaativat tukien, kuten lapsilisän leikkaamista) ja palveluiden hinnat (kuten päivähoitomaksut, terveyskeskusmaksut, harrastusten maksut). Näissä tuloluokissa tuloista suurin osa käytetään välittömästi suurin osa, sillä harva kykenee säästämään merkittäviä summia tilanteessa, jossa hinnat nousevat, mutta tulot pienenevät. Merkittävä tapa säästää on asunnon ostaminen, mutta se merkitsee samalla asuntolainaa lyhennyksineen ja korkoineen. Harva haluaa neuvotella pankin kanssa pienempää lyhennystä ja pitempää laina-aikaa, joten säästämisen määrä ei vähene, mutta kulutus kyllä vähenee.
Paljon enemmän hyötyä olisi saatu siitä, että olisi leikattu yritystuista suurin osa pois. Ainoastaan starttirahat ja muutamat investointituet lienevät tarpeen, muut tuet lähinnä vääristävät kilpailua pitämällä keinotekoisesti pystyssä yrityksiä, jotka ovat oikeasti elinkelvottomia. Tuet johtavat siihen, että kilpailevia yrityksiä on liikaa, eikä niille kaikille riitä oikeita asiakkaita. Pahimmillaan tukien varassa pyörivä konkurssikypsä yritys vie asiakkaat terveiltä yrityksiltä ja pakottaa tukemaan kaikkia alan yrityksiä vaikka ilman tukia jäljelle jäävät yritykset kykenisivät toimimaan kannattavasti ilman tukiakin.
Tavallisille perheille suunnatut palkankorotukset, tukien korotukset ja julkisen sektorin palvelumaksujen alennukset näkyisivät välittömästi kulutuksessa ja siten myös yritysten tuloksissa. Jostain syystä päättäjät pitävät järkevämpänä tukea yrityksiä, joiden kautta rahat päätyvät yritysten omistajien veroparatiisitileille, eivätkä tuottavaan toimintaan.
Päättäjien kannattaisi lukea Adam Smithin Kansojen varallisuus. Siellä on monta mainiota kohtaa, joissa varoitetaan liikemiehistä ja poliitikoista.
Luojan kiitos remmissä oli Sipilä, eikä sinun kaltaisia toiveajattelijoita. Suomen huono taloudellinen tila johtui erityisesti mm. vientivetoisen raskaan teollisuuden (puu, paperi, metalli, sementti) hintakilpailykyvyn rapautumisesta. Suomalaisella kustannustasolla (palkat, sivukulut ja verot) ei pystytty viemään tavaraa. Tällä oli iso vaikutus työllisyyteen, hyvinvointiin ja verotuloihin.
Kuten aiemminkin tässä ketjussa on todettu, niin yritystuet ovat käytännössä alempia verokantoja ja yritysten omien rahojen palautuksia. Jos näistä "luovutaan" ilman veronkevennyksiä samalle alalle, olisi se tarkoittanut n. 4 miljardin lisäverotaakkaa vientiyrityksille. Miten tämä olisi parantanut Suomen teollisuuden tilannetta keväällä 2015?
Päättäjien ei erityisesti pidä tukea mitään toimintaa vaan antaa markkinoiden hoitaa. Jos haluatte omilla valinnoillanne ja omilla rahoillanne vaikuttaa yhteiskuntaan ja mitä siellä tehdään, niin suurin vaikutus olisi verojen kevennyksillä ja ostovoimaa lisäävillä toimilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni kuukausipalkka alkaa kolmosella, hän saa asumistukea vaikka perheeseen kuuluu hänen lisäkseen yksi alaikäinen (asun itse omassa asunnossani lähellä häntä).
Miehen toinen alaikäinen asuu äitinsä kanssa, mies ei joudu maksamaan euroakaan elatusmaksuja koska keskituloisena suomalaisena hänen palkkansa katsotaan niin surkeaksi, ettei siitä "ole varaa" maksaa.
Jotain on tässä maassa oikeasti pielessä.
Koko juttusi on täyttä p*skaa, miehesi vedättää sinua tai sitten trollaat.
Kun ei ole, olen itse nähnyt paperit.
En voi uskoa tuohon. Miten yli 3000e/kk ei voi muka elää? Miten siihenkin voi muka saada tukia? En ole ikinä tienannut lähellekään tuota summaa kuukaudessa, vaikka työelämässä aina ollut. Silti pärjännyt hyvin.
Tervetuloa pääkaupunkiseudulle. Täällä kahden lapsen yksinhuoltajan ei kannata ottaa mitään työtä vastaan alle 3200 euron kuukausipalkalla, saman rahan saa kotona makaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi vielä sanomatta että se hyvä puoli noissa on että ei toivottavasti mene kauaa niin palkat alkavat olla samalla tasolla yhä suuremmassa osassa Eurooppaa jolloin eu-maista ei enää halutakkaan tänne halpatyövoimaksi. Silloin palkat voivat nousta. Tosin vielä silloinkin saattaa löytyä Aasiasta ja Afrikasta halukkaita tulijoita työvoimaksi.
Tuskin. Miksi sieltä tultaisiin suomeen, kun voi mennä muualle eurooppaan? Suomi ei tule pärjäämään kilpailussa työvoimasta globaaleilla markkinoilla. Jo nyt murehdutaan, kun tänne ei saada korkeakoulutettua työvoimaa tarpeeksi.
Ei saada korkeakoulutettuja houkuteltua se on tosi. Mutta siivoojia ja muita matalapalkka-alaisia saadaan. He eivät lopu lähtömaista eikä kielitaidon puutekkaan ole ongelma.
Mutta miksi ne tulisi juuri suomeen kun voi mennä johonkin toiseen parempaan maahan? ja kyllä se kieli pitää osata, ellei sitten halua jumittua neljän seinän sisään. Vaikea se on kielitaidottomana jutella ja yrittää hankkia sosiaalista piiriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kikyilyn seurauksena aloitin oman menojen leikkaus -projektin jota jatkan yhä: en käy kampaamossa, peruin lehtitilaukset, syön ulkona vähemmän, otan eväät töihin jne erosin kirkosta, en osta vaatteita ym niin paljon kuin ennen. Jos ihmisillä on vähemmän rahaa niin se on pois kulutuksesta, aika yksinkertainen yhtälö (paitsi näköjään poliitikoille). Alan taas kiltiksi kuluttajaksi jos saan pari sataa nettona enemmän kuussa - tämän lupaan pyhästi!
Meillä tehtiin täsmälleen sama. Vähemmän parturikäyntejä, vähemmän ulkona syömistä, vähemmän vaatteiden ostoa. Irtisanoin pari lehtitilausta (ja sanoin syyksi kikyn). Kirkosta en ole eronnut, koska kirkko tekee mielestäni tärkeää työtä auttaessaan ihmisiä (kyllä se niin tekee, mutta kirkko ei auttamisistaan hirveästi huutele). Jos tulot pienenevät, pitää kulutusta leikata. Minkä sille voi, jos se sattuu olemaan pois yrittäjän kukkarosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kikyilyn seurauksena aloitin oman menojen leikkaus -projektin jota jatkan yhä: en käy kampaamossa, peruin lehtitilaukset, syön ulkona vähemmän, otan eväät töihin jne erosin kirkosta, en osta vaatteita ym niin paljon kuin ennen. Jos ihmisillä on vähemmän rahaa niin se on pois kulutuksesta, aika yksinkertainen yhtälö (paitsi näköjään poliitikoille). Alan taas kiltiksi kuluttajaksi jos saan pari sataa nettona enemmän kuussa - tämän lupaan pyhästi!
Meillä tehtiin täsmälleen sama. Vähemmän parturikäyntejä, vähemmän ulkona syömistä, vähemmän vaatteiden ostoa. Irtisanoin pari lehtitilausta (ja sanoin syyksi kikyn). Kirkosta en ole eronnut, koska kirkko tekee mielestäni tärkeää työtä auttaessaan ihmisiä (kyllä se niin tekee, mutta kirkko ei auttamisistaan hirveästi huutele). Jos tulot pienenevät, pitää kulutusta leikata. Minkä sille voi, jos se sattuu olemaan pois yrittäjän kukkarosta.
Voitko selittää miten tulonne laskivat kikyn (työajan pidennyksen) seurauksena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea kaikkia kommentteja, mutta hyvä kun asiaa tarkastellaan välillä näinkin päin. Ihan virkistävää. Ihan totta on se, että jos ihmisillä ei ole varaa muuta kuin asumiseen ja syömiseen, ei yhteiskunta pyöri. Kenelläkään ei ole kohta varaa käyttää mitään palveluja. Silloin pienyrittäjätkin laittaa lapun luukulle. Ketä nämä kikyt ja muut oikeasti hyödyttää? Valtion budjetti näyttää paperilla paremmalta, mutta raha ei liiku. Työssäkäyvät tekee töitä niska limassa ja k**pä otsassa kun se raha riittää nippa nappa elämiseen.
Mutta ei tämä tilanne mistään kikystä johdu, vaan verotuksesta. Kuten aiemmin todettiin, niin Kikyllä lisättiin työaikaa, ei leikattu palkkoja. Sosiaalimaksujen muutokset kompensoitiin veronkevennyksillä. tulotaso pysyi +/-0
Työn kokonaisveroaste on jossain 70 prosentin tietämillä, siinä ei kiky tai 3 prosentin palkankorotus paljoa merkitse. Yhden prosentin veronalennus tarkoittaa 2 prosentin palkankorotusta. Jos Suomessa keskituloinen maksaisi tuloveroa saman verran kuin Ruotsissa, vastaisi se noin 11 prosentin palkankorotusta. Tähän päälle joku 3 prosentin liittokierros, niin jo löytyisi leivän päälle muutakin kuin ylähuulta.
Höpsis. Kikyilyn seurauksena ainakin meidän perheeltämme leikattiin lomarahoja (se on palkkaa), leikattiin lapsilisiä ja muutamat muutkin leikkauskohteet osuivat kohdalle. Minun mielestäni se on palkanalennus, jos suuremmasta työmäärästä maksetaan sama tai jopa pienempi palkka.
Minä en halua veronalennuksia, koska se merkitsee suoraan sitä, että valtio ja kunnat leikkaavat tärkeistä julkisen sektorin palveluista, joita ei saa takaisin edes rahalla. Jos verojen alentamisen takia koulujen määrärahoista joudutaan leikkaamaan, minua ei paljon lohduta se, että käteen jää muutama kymppi kuussa enemmän, koska niillä muutamilla kympeillä en pysty ostamaan lapsilleni parempaa koulutusta.
En ollenkaan ymmärrä niitä ihmisiä, joille merkitsee vain se, paljonko käteen jää palkkaa, jos samalla unohdetaan kokonaan se, mitä niiden verojen vastineeksi saadaan. Mitä minä teen rahalla, jos yhteiskunta on muuttuu sellaiseksi, jossa saa jatkuvasti pelätä turvallisuutensa puolesta, lapsille ei saa kunnollista koulutusta sillä rahalla, jonka pystyy palkastaan maksamaan ja yhden perheenjäsenen vakava sairastuminen merkitsee koko perheen elintason pysyvää romahdusta ja myös lasten elämän tuhoutumista, kun heille ei pystytä maksamaan edes välttävää koulutusta.
Pohjoismainen hyvinvointi ja turvallisuus on ostettu maksamalla veroja. Miksi te veronalennusintoilijat haluatte tuhota ihmisten hyvinvoinnin ajamalla yhteiskuntaa amerikkalaiseen ankeuteen, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhillä ei ole oikeasti toivoa paremmasta. Tutkimukset osoittavat, että "amerikkalainen unelma" toteutuu varmemmin pohjoismaisessa hyvinvoinnissa kuin amerikkalaisessa ahneuden riivaamassa yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Valtio on palkka johtaja,verorahoista maksetaan tolkuttomia palkkoja.
Tiedätkö, miksi noin on?
Syy on se, että valtio on säästövimmassaan ulkoistanut kaikki pienipalkkaiset työt. Valtiolla on töissä lähinnä korkeakoulutettuja, joille maksetaan pienempää palkkaa kuin vastaavista töistä yksityisellä puolella. Yksityisen sektorin palkat näyttävät keskimäärin pienemmiltä, koska siellä keskiarvoissa on mukana valtava määrä pienipalkkaisia työntekijöitä, jotka pudottavat keskiarvoa.
Hyvä esimerkki ovat siivoojat. Kun ennen valtion virastojen siivoojat olivat valtion palkkalistoilla, heidän pienet palkkansa alensivat osaltaan valtion keskimääräistä palkkaa. Sitten tulivat ulkoistajat ja siivoojat siirrettiin ensin valtion omistamaan yhtiöön ja lopulta siivoustyö ulkoistettiin kokonaan yksityisille yrityksille. Nyt valtion virastoissa siivoavat pienipalkkaiset siivoojat, joiden työnantajia ovat huonoja palkkoja huonoilla työehdoilla tarjoavat yksityiset yritykset.
Toki siivouskuluja saatiin alennettua. Kun ennen viraston oma siivooja siivosi huoneen kunnolla eli pyyhki lattiat, sutaisi pölyt pois hyllyjen päältä, tyhjensi roskikset ja pesi silloin tällöin ikkunatkin, nyt siivous tarkoittaa sitä, että roskis tyhjennetään kerran viikossa ja lattiavat pyyhitään pikaisesti joka toinen viikko. Pölyjä ei pyyhitä ja ikkunat pestään kenties 2 tai 3 vuoden välein. Siivoukseen käytetään ehkä neljännes sitä ajasta kuin ennen ja maksetaan ehkä puolet aiemmasta. Maksetaan siis hieman vähemmän huomattavasti vähemmästä työstä.
Samalla ehkä siivottiin kortistoon pitkäaikainen työntekijä, jolla ei ole oikeasti mitään mahdollisuutta työllistyä niihin töihin, joita julkisella sektorilla on tarjolla, koska hänellä ei ole korkeakoulututkintoa ja yksityisellä sektorilla taas etsitään vaikka kiven alta joku, joka suostuu tekemään työn halvimmalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei suomen ostovoima ole tästä kuin laskemaan päin ilman verotukseksen, sossutuksen ja julkisen sektorin keventämistä.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.
EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.
Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyys tiivistyy taas tässä ketjussa aikalailla. Huomautuksena tosin aika moni viestiketjun viesteistä on saman järjenköyhän suusta vaahtoajan tekosia.
EK:han nimenomaan puhuu ansiotulojen verotuksen ja veroasteen pienentämisen puolesta, jolla olisi suurempi positiivinen vaikutus ostovoimaanne kuin jollain muutaman prosentin palkankorotuksella. Yrittäkää nyt parahin paviaanit ymmärtää, että se muutaman prosentin korotus ei paranna ostovoimaanne ollenkaan, jos tehdään kuten Rinteen hallitus tekee ja kiristää samaan aikaan ansiotulojen verotusta ja lisää käytännössä kustannuksia kaikkiin tuotteisiin nostamalla polttoaineiden ym. verotusta.
Omasta mielestäni tässä ketjussa taas ollaan harvinaisen paljon asian ytimessä. Tottakai EK puhui veronalennuksista kun ne maksaa valtio, palkankorotuksissa taas herramunvereni yritykset joutuisivat luovuttamaan pienen osan voitoistaan lisää työntekijöille. Nehän tarvitaan osinkoihin ja johdon ökypalkkoihin.
Suomalaisista yrityksistä noin 267000 on alle 10 hengen yrityksiä, se on 93 prosenttia kaikista yrityksisä. Nämä yritykset eivät ole mitään huippuvoittoja takovia osinkokoneita, vaan parin kolmen hengen sähkömiesfirmoja, parturi-kampaajia, kotisiivousyrittäjiä, kuormautonkuljettajia, jne.. Ne elää kädestä suuhun, silti viime hallituksen 100 000 työpaikasta syntyi näihin pieniin yrityksiin noin 80 000.
Hyvä esimerkki toimialasta on esim. peliteollisuus. Supercellillä menee hienosti, jopa Rovia on voitollinen.. voitollisia peliyhtiötä on maailmassa muuatama sata, näiden vastapainona on 3 miljoonaa tappiota tekevää pelifirmaa. Mistä 'voitoista' nämä 3 miljoonaa firmaa luovuttaisivat työntekijöilleen? Kummassa on enemmän työntekijöitä, näissä parissa sadasas voitollisessa firmassa vai 3 miljoonassa tappiota tekevässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtio on palkka johtaja,verorahoista maksetaan tolkuttomia palkkoja.
Tiedätkö, miksi noin on?
Syy on se, että valtio on säästövimmassaan ulkoistanut kaikki pienipalkkaiset työt. Valtiolla on töissä lähinnä korkeakoulutettuja, joille maksetaan pienempää palkkaa kuin vastaavista töistä yksityisellä puolella. Yksityisen sektorin palkat näyttävät keskimäärin pienemmiltä, koska siellä keskiarvoissa on mukana valtava määrä pienipalkkaisia työntekijöitä, jotka pudottavat keskiarvoa.
Hyvä esimerkki ovat siivoojat. Kun ennen valtion virastojen siivoojat olivat valtion palkkalistoilla, heidän pienet palkkansa alensivat osaltaan valtion keskimääräistä palkkaa. Sitten tulivat ulkoistajat ja siivoojat siirrettiin ensin valtion omistamaan yhtiöön ja lopulta siivoustyö ulkoistettiin kokonaan yksityisille yrityksille. Nyt valtion virastoissa siivoavat pienipalkkaiset siivoojat, joiden työnantajia ovat huonoja palkkoja huonoilla työehdoilla tarjoavat yksityiset yritykset.
Toki siivouskuluja saatiin alennettua. Kun ennen viraston oma siivooja siivosi huoneen kunnolla eli pyyhki lattiat, sutaisi pölyt pois hyllyjen päältä, tyhjensi roskikset ja pesi silloin tällöin ikkunatkin, nyt siivous tarkoittaa sitä, että roskis tyhjennetään kerran viikossa ja lattiavat pyyhitään pikaisesti joka toinen viikko. Pölyjä ei pyyhitä ja ikkunat pestään kenties 2 tai 3 vuoden välein. Siivoukseen käytetään ehkä neljännes sitä ajasta kuin ennen ja maksetaan ehkä puolet aiemmasta. Maksetaan siis hieman vähemmän huomattavasti vähemmästä työstä.
Samalla ehkä siivottiin kortistoon pitkäaikainen työntekijä, jolla ei ole oikeasti mitään mahdollisuutta työllistyä niihin töihin, joita julkisella sektorilla on tarjolla, koska hänellä ei ole korkeakoulututkintoa ja yksityisellä sektorilla taas etsitään vaikka kiven alta joku, joka suostuu tekemään työn halvimmalla.
Tämä on aivan oikein. Sitä paitsi, jos valtion työntekijät tulevat toimeen tuolla siivouksen tasolla, niin mielestäni verorahoja ei pidä käyttää senttiäkään parempaan siivoukseen. Valtion ja kuntien tehtävä on tuottaa niiden lakisääteiset palvelut, ei pitää ylipalkattuja siivojia vahaamassa ovenkahvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JUlkisen sektorin lomarahojen leikkauksten ei katsottu muuttavan yhtään mitään. Yllättäen pienipalkkaiset ei enää kuluta kuin aivan välttämättömään, kun lomarahasta vietiin usea satanen "kulutusrahaa". Ei sähköauton verran, mutta jos uuden fillarin.
Jostain syystä kokoomuslaisten ja kepulaisten poliitikkojen ja muiden päättäjien on vaikea ymmärtää sitä, että tavalliselta keski- tai pienituloiselta palkansaajalta leikkaaminen merkitsee aina välittömästi myös kulutuksen leikkautumista. Se taas iskee välittömästi kuluttajille tuotteitaan tai palveluitaan markkinoiviin yrityksiin.
Tavallisen pieni- tai keskituloisen perheen käytettävissä olevaan rahaan vaikuttavat suoraan palkat (yrittäjät vaativat alempia palkkoja), tuet (yrittäjät vaativat tukien, kuten lapsilisän leikkaamista) ja palveluiden hinnat (kuten päivähoitomaksut, terveyskeskusmaksut, harrastusten maksut). Näissä tuloluokissa tuloista suurin osa käytetään välittömästi suurin osa, sillä harva kykenee säästämään merkittäviä summia tilanteessa, jossa hinnat nousevat, mutta tulot pienenevät. Merkittävä tapa säästää on asunnon ostaminen, mutta se merkitsee samalla asuntolainaa lyhennyksineen ja korkoineen. Harva haluaa neuvotella pankin kanssa pienempää lyhennystä ja pitempää laina-aikaa, joten säästämisen määrä ei vähene, mutta kulutus kyllä vähenee.
Paljon enemmän hyötyä olisi saatu siitä, että olisi leikattu yritystuista suurin osa pois. Ainoastaan starttirahat ja muutamat investointituet lienevät tarpeen, muut tuet lähinnä vääristävät kilpailua pitämällä keinotekoisesti pystyssä yrityksiä, jotka ovat oikeasti elinkelvottomia. Tuet johtavat siihen, että kilpailevia yrityksiä on liikaa, eikä niille kaikille riitä oikeita asiakkaita. Pahimmillaan tukien varassa pyörivä konkurssikypsä yritys vie asiakkaat terveiltä yrityksiltä ja pakottaa tukemaan kaikkia alan yrityksiä vaikka ilman tukia jäljelle jäävät yritykset kykenisivät toimimaan kannattavasti ilman tukiakin.
Tavallisille perheille suunnatut palkankorotukset, tukien korotukset ja julkisen sektorin palvelumaksujen alennukset näkyisivät välittömästi kulutuksessa ja siten myös yritysten tuloksissa. Jostain syystä päättäjät pitävät järkevämpänä tukea yrityksiä, joiden kautta rahat päätyvät yritysten omistajien veroparatiisitileille, eivätkä tuottavaan toimintaan.
Päättäjien kannattaisi lukea Adam Smithin Kansojen varallisuus. Siellä on monta mainiota kohtaa, joissa varoitetaan liikemiehistä ja poliitikoista.
Luojan kiitos remmissä oli Sipilä, eikä sinun kaltaisia toiveajattelijoita. Suomen huono taloudellinen tila johtui erityisesti mm. vientivetoisen raskaan teollisuuden (puu, paperi, metalli, sementti) hintakilpailykyvyn rapautumisesta. Suomalaisella kustannustasolla (palkat, sivukulut ja verot) ei pystytty viemään tavaraa. Tällä oli iso vaikutus työllisyyteen, hyvinvointiin ja verotuloihin.
Kuten aiemminkin tässä ketjussa on todettu, niin yritystuet ovat käytännössä alempia verokantoja ja yritysten omien rahojen palautuksia. Jos näistä "luovutaan" ilman veronkevennyksiä samalle alalle, olisi se tarkoittanut n. 4 miljardin lisäverotaakkaa vientiyrityksille. Miten tämä olisi parantanut Suomen teollisuuden tilannetta keväällä 2015?
Päättäjien ei erityisesti pidä tukea mitään toimintaa vaan antaa markkinoiden hoitaa. Jos haluatte omilla valinnoillanne ja omilla rahoillanne vaikuttaa yhteiskuntaan ja mitä siellä tehdään, niin suurin vaikutus olisi verojen kevennyksillä ja ostovoimaa lisäävillä toimilla.
Suomalaisten yritysten ei pidä yrittää kilpailla hinnalla vaan laadulla. Aivan liian suuri osa suomalaisista yrityksistä yrittää myydä ulkomaille sellaista kuraa, että se ei kelpaa kuin halvalla hinnalla ja juuri siksi puhutaan hintakilpailukyvystä, kun pitäisi puhua laatukilpailukyvystä. Korkean elintason maan ei pidä yrittää kilpailla halvoilla hinnoilla, koska siinä kilpailussa Suomella ei ole mitään mahdollisuuksia halpatyövoimamaiden rinnalla.
Selitäpä minulle, miksi maailmalla on valtava määrä tunnettuja ruotsalaisia tuotemerkkejä, mutta paljon vähemmän tunnettuja suomalaisia tuotteita. Miksi meillä ei ole Ikeaa, Electroluxia, H&M:ää, Skanskaa, Spotifytä, Volvoa ja muita vastaavia lähes koko maailman kuluttajille tuttuja merkkejä? Suomalaiset tunnetut tuotemerkit ovat lähinnä toisille yrityksille suunnattuja, kuten Kone. Vika on suomalaisten tuotteiden huonossa laadussa ja/tai huonossa markkinoinnissa.
Milloin nuo nollakorotukset on päätetty?
Eihän työehtosopimus neuvotteluja ole vielä edes käyty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtio on palkka johtaja,verorahoista maksetaan tolkuttomia palkkoja.
Tiedätkö, miksi noin on?
Syy on se, että valtio on säästövimmassaan ulkoistanut kaikki pienipalkkaiset työt. Valtiolla on töissä lähinnä korkeakoulutettuja, joille maksetaan pienempää palkkaa kuin vastaavista töistä yksityisellä puolella. Yksityisen sektorin palkat näyttävät keskimäärin pienemmiltä, koska siellä keskiarvoissa on mukana valtava määrä pienipalkkaisia työntekijöitä, jotka pudottavat keskiarvoa.
Hyvä esimerkki ovat siivoojat. Kun ennen valtion virastojen siivoojat olivat valtion palkkalistoilla, heidän pienet palkkansa alensivat osaltaan valtion keskimääräistä palkkaa. Sitten tulivat ulkoistajat ja siivoojat siirrettiin ensin valtion omistamaan yhtiöön ja lopulta siivoustyö ulkoistettiin kokonaan yksityisille yrityksille. Nyt valtion virastoissa siivoavat pienipalkkaiset siivoojat, joiden työnantajia ovat huonoja palkkoja huonoilla työehdoilla tarjoavat yksityiset yritykset.
Toki siivouskuluja saatiin alennettua. Kun ennen viraston oma siivooja siivosi huoneen kunnolla eli pyyhki lattiat, sutaisi pölyt pois hyllyjen päältä, tyhjensi roskikset ja pesi silloin tällöin ikkunatkin, nyt siivous tarkoittaa sitä, että roskis tyhjennetään kerran viikossa ja lattiavat pyyhitään pikaisesti joka toinen viikko. Pölyjä ei pyyhitä ja ikkunat pestään kenties 2 tai 3 vuoden välein. Siivoukseen käytetään ehkä neljännes sitä ajasta kuin ennen ja maksetaan ehkä puolet aiemmasta. Maksetaan siis hieman vähemmän huomattavasti vähemmästä työstä.
Samalla ehkä siivottiin kortistoon pitkäaikainen työntekijä, jolla ei ole oikeasti mitään mahdollisuutta työllistyä niihin töihin, joita julkisella sektorilla on tarjolla, koska hänellä ei ole korkeakoulututkintoa ja yksityisellä sektorilla taas etsitään vaikka kiven alta joku, joka suostuu tekemään työn halvimmalla.
Juuri niin. Itse ollut kesätöissä tällaisena ulkoistettuja siivoojana. Alue mikä piti siivota oli aivan liian laaja, palkka oli todella huono ja kohtelu...no sen voi arvata. Kilpailutus johtaa tämän tyyppiseen töiden yhä suurempaan ja suurempaan kurjistumiseen. Kohta ei kukaan enää halua noita tehdä. Sitten huudetaan työvoimapulaa ja velvollisuutta tehdä työtä, mitä tahansa työtä. Ihmiset ei kuitenkaan ole tyhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
JUlkisen sektorin lomarahojen leikkauksten ei katsottu muuttavan yhtään mitään. Yllättäen pienipalkkaiset ei enää kuluta kuin aivan välttämättömään, kun lomarahasta vietiin usea satanen "kulutusrahaa". Ei sähköauton verran, mutta jos uuden fillarin.
Tähän päivään mennessä kukaan ei ole osannut selittää miten sairaanhotajien lomarahaleikkaus lisäsi ulkomaankauppaa tekevien yritysten liikevaihtoa.
No minäpä yritän.
Vientiyrityksien ongelma oli kilpailukyvyn puute markkinoilla. Vientiyritykset tuovat Suomeen työpaikkoja-》rahaa eli verotuloja, joilla maksetaan julkisen sektorin palkat. Kyse oli siitä, että julkisia menoja leikattiin määräajaksi. Julkisen puolen lomat ovat runsaampia kuin yksityisellä, niitähän yritettiin leikata. Kun siitä ei tullut sopua, niin leikattiin määräajaksi lomarahoja. Jos yksityinen yritys on vaikeuksissa, sopeutetaan tilannetta antamalla osalle väkeä monoa tai lomauttamalla. Julkisella puolella kukaan ei saa koskaan monoa, ja pitkät lomat ovat pyhä asia. Kuitenkin myös julkinen talous sakkaa, ja siitä syystä em. Lomarahojen leikkausJulkisella sektorilla pitkät lomat kompensoivat sitä, että palkat ovat vastaavia yksityisen sektorin palkkoja alempia. Esimerkiksi omalla alallani palkka olisi vastaavaa koulutusta vaativissa tehtävissä yksityisellä puolella noin puolitoistakertainen, mutta vastaavasti lomat lyhyemmät. Kaikille raha ei ole ensisijainen valintakriteeri. Jos yksityisellä puolella oltaisiin valmiita tarjoamaan pitkät lomat, moni olisi valmis tyytymään vähän alempaan kuukausipalkkaan.
Valitettavasti vain moni yrittäjä tuntuu olevan kovin katkera siitä, että joku arvostaa vapaa-aikaansa ja valittaa siitä, että joutuu maksamaan palkkaa loma-ajalta. Nämä yrittäjät eivät ole ymmärtäneet, että kyseessä on kokonaisuus eli palkkojen ja työhön käytettävän ajan yhdistelmä. Yrittäjä voi tarjota tehtäväksi isompaa tuntimäärää vielä isommalla palkalla, kun taas toinen yrittäjä saattaa tarjota hieman pienempää tuntimäärää samalla vuosipalkalla. Riippuu työntekijän arvostuksista, onko hän halukas myymään työtään yrittäjälle 10 kk vai 11 kk edestä ja millaista palkkaa hän haluaa kummassakin vaihtoehdossa. Voi hyvinkin olla, että yrittäjälle on kannattavampaa valita pienemmän tuntimäärän tekevä pitkine lomineen, jos työn hinta suhteessa tulokseen yksikköä kohti on alempi.
Julkisen sektorin ”huippuasiantuntijat” usein uskottelevat, että saisivat kyllä paljon enemmän rahaa yksityiseltä sektorilta, vaikka todellisuudessa eivät sinne edes pääsisi vaikka yrittäisivät. Yksi varma merkki tuosta on juurikin nuo ”vastaavaa koulutusta vaativat tehtävät”-höpinät. Vain julkisella maksetaan tutkinnon perusteella todellisen osaamisen ja kompetenssin sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kikyilyn seurauksena aloitin oman menojen leikkaus -projektin jota jatkan yhä: en käy kampaamossa, peruin lehtitilaukset, syön ulkona vähemmän, otan eväät töihin jne erosin kirkosta, en osta vaatteita ym niin paljon kuin ennen. Jos ihmisillä on vähemmän rahaa niin se on pois kulutuksesta, aika yksinkertainen yhtälö (paitsi näköjään poliitikoille). Alan taas kiltiksi kuluttajaksi jos saan pari sataa nettona enemmän kuussa - tämän lupaan pyhästi!
Meillä tehtiin täsmälleen sama. Vähemmän parturikäyntejä, vähemmän ulkona syömistä, vähemmän vaatteiden ostoa. Irtisanoin pari lehtitilausta (ja sanoin syyksi kikyn). Kirkosta en ole eronnut, koska kirkko tekee mielestäni tärkeää työtä auttaessaan ihmisiä (kyllä se niin tekee, mutta kirkko ei auttamisistaan hirveästi huutele). Jos tulot pienenevät, pitää kulutusta leikata. Minkä sille voi, jos se sattuu olemaan pois yrittäjän kukkarosta.
Voitko selittää miten tulonne laskivat kikyn (työajan pidennyksen) seurauksena?
Lomarahaa leikattiin = suora palkanalennus. Lapsilisiä leikattiin = suora tulojen alennus. Muitakin maksuja nostettiin = vähemmän rahaa muuhun kulutukseen. Koska hinnat nousevat, mutta palkat pysyvät ennallaan, rahalla saa vähemmän kuin ennen eli ostovoima on pienentynyt = palkanalennus.
Voit laskea mukaan myös sen, että Sipilän hallitus tuhosi varsin tehokkaasti luottamuksen siihen, että tulevaisuudessa asiat ovat paremmin. Menestyvässä maassa ihmisten pitää uskoa siihen, että tulevaisuudessa asiat ovat paremmin. Jos sitä ei uskota, ihmiset alkavat säästää ja varautua pahan päivän varalle. Sipilän kaltaiset ankeuttajat pahentavat tilannetta, kun pääministerin olisi pitänyt luoda uskoa tulevaan ja korostaa sitä, että kyllä tästä selvitään. Julkinen sektori olisi hyvin voinyt työllistää kaikenlaisiin avustaviin tehtäviin työttömiä. Olisi säästetty työttömyysmenoissa ja saatu iso joukko ihmisiä tuntemaan itsensä tarpeellisiksi. Vaikka kaikille työ ei kelpaa, moni olisi ollut tyytyväinen ja usko tulevaan olisi pysynyt korkeammalla. Myös yritykset olisivat voineet lähteä mukaan. Työssä oleva ihminen käyttää rahaa paljon huolettomammin kuin työtön ja se olisi luonut kysyntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea kaikkia kommentteja, mutta hyvä kun asiaa tarkastellaan välillä näinkin päin. Ihan virkistävää. Ihan totta on se, että jos ihmisillä ei ole varaa muuta kuin asumiseen ja syömiseen, ei yhteiskunta pyöri. Kenelläkään ei ole kohta varaa käyttää mitään palveluja. Silloin pienyrittäjätkin laittaa lapun luukulle. Ketä nämä kikyt ja muut oikeasti hyödyttää? Valtion budjetti näyttää paperilla paremmalta, mutta raha ei liiku. Työssäkäyvät tekee töitä niska limassa ja k**pä otsassa kun se raha riittää nippa nappa elämiseen.
Mutta ei tämä tilanne mistään kikystä johdu, vaan verotuksesta. Kuten aiemmin todettiin, niin Kikyllä lisättiin työaikaa, ei leikattu palkkoja. Sosiaalimaksujen muutokset kompensoitiin veronkevennyksillä. tulotaso pysyi +/-0
Työn kokonaisveroaste on jossain 70 prosentin tietämillä, siinä ei kiky tai 3 prosentin palkankorotus paljoa merkitse. Yhden prosentin veronalennus tarkoittaa 2 prosentin palkankorotusta. Jos Suomessa keskituloinen maksaisi tuloveroa saman verran kuin Ruotsissa, vastaisi se noin 11 prosentin palkankorotusta. Tähän päälle joku 3 prosentin liittokierros, niin jo löytyisi leivän päälle muutakin kuin ylähuulta.
Kikyn seurauksena kyllä lähti lomarahat jotka ovat tärkeä osa palkkaa. Ihan sama vääntääkö sitä millä rautalangalla, ihmisten ostokyky aleni huomattavasti.
Jep, siksi Suomessa ei korkean jalostusasteen työpaikkoja nyt ihan kauheasti olekaan.. Tämä on pelkästään huono asia. Näistä töistä yleensä maksetaan enemmän ja niillä saadaan myös vientituloja. Korkean jalostusasteen yhteiskunnat ovat varakkaita ja hyvinvoivia.