Suomalaisten lihominen on surkeaa katseltavaa. Uimarannalla sen huomaa. Miksi lihomme?

Vierailija kirjoitti:

Käytiin eilen perheen kanssa rannalla. Samoissa vesissä ui kaksi reippaamman kokoista alle kolmekymppistä naista. Itse näen asian niin, että hillittömän hienoa, että uskalsivat tulla rannalle!

Itse tuskailin kotona ja vielä hiekallakin, etten minä ilkeä ottaa shortseja pois kun on selluliittia ja vatsassa raskausarvet, kuopus 9kk ja juuri olen saanut raskauskilot tiputettua. Arvostan suunnattomasti ihmisiä, jotka uskaltavat tehdä asioita joita haluavat tehdä.

  

No tämä! 

Muistan vielä kun lapsena 90-luvulla kuulin ekan kerran kehopositiivisuudesta niin sillä käsiteltiin juuri näitä että vaikka rintasyövästä selvinneen ei tarvitsisi eikä varsinkaan pitäisi tuntea oloaan mitenkään alempi arvoiseksi omassa kehossaan,  

ja miten siitä on väännetty nyt 2000-luvulla joku selite tai oikeutus itseaiheutetulle ylipainolle, glorifioidaan epäterveitä elämäntapoja ja kaikki kritiikki on suora hyökkäys persoonaa kohtaan.  

Hassua kuinka aina ajatellaa, että lihavat syö herkkuja liikaa. Lihoa voi ihan normaalilla terveellisellä kotiruoallakin, jos annoskoot ovat liian suuria ja liikunta vähäistä. Näin on itselläni. Tykkään vaan ihan perusruoasta liikaa ja syön aina sitä liian paljon, jopa ähkyyn asti välillä.

En syö ollenkaan karkkeja, sipsejä, keksejä, leivonnaisia jne, enkä juo limonadia ja muutenkin juon lähinnä lähdevettä. Ei minua kiinnosta herkut, enkä ole pitkin päivää napostelija vaan syön kerralla liian paljon, normaalia kotiruokaa. 

Vaikka teenkin ihan normaaleja perus kotiruokia, ei niitäkään saisi syödä liikaa, varsinkaan jos ei liiku ollenkaan. En tiedä miksi syön aina liikaa ruokaa kerralla. Kai se on jotain lohtusyömistä yksinäisenä.

Yksi minkä olen huomannut, että jostain syystä hotkin ruokani. Mulle on siitä sanottukin. Mutta siitä juuri saan nautintoa, kun oikein ahmin kunnolla. 

En ole niitä lihavia jotka ovat sokerikoukussa. Mua ei kiinnosta sokeriherkut ollenkaan, ennemminkin olen suolakoukussa. Mutta koska hotkin ruokani, mulla taitaa olla jonkinlainen syömishäiriö. En tietenkään julkisesti hotki, koska en kehtaa. Mutta kun saan olla yksin niin ahmin niin että oikein valuu pitkin suupieliä ja koko naama on kastikkeessa. Koen tavallaan jonkinlaisen ruokaorgasmin. Oksentanut en koskaan ole pahasta olosta huolimatta koska mulla on oksennuspelko. 

Lähtökohtainen syy on SOKERI. Sitä pumpataan aivan kaikkeen. Jos joku myisi valmista munakasta (ei sentään myy), niin ainesosalistalla lukisi sokeri. Ja ihan varmasti.

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtainen syy on SOKERI. Sitä pumpataan aivan kaikkeen. Jos joku myisi valmista munakasta (ei sentään myy), niin ainesosalistalla lukisi sokeri. Ja ihan varmasti.

Oletettavasti sokeria tumpataan ihan kaikkeen säilyvyyden takia. Ettei tulisi niin paljon hävikkiä. Silti meillä on hirveän suurta ruokahävikki. Parasta olisi kun kaikki tehtäisi leivästä alkaen kotona itse, mutta kuinka moni ehtii/jaksaa sellaista kiireisen arjen keskellä? Muutenkin tuntuu siltä, että on liian vähän yhteistä aikaa perheen kesken, niin se aika vähenee entisestään jos vanhemmat tai toinen vanhemmista vain huhkii keittiössä kaiket illat valmistamassa kaiken ruoan alusta asti.

Ja olen muuten kyllä nähnyt isoissa kaupoissa myös valmismunakasta. Sitä en ole katsonut, onko siinä sokeria. Todennäköisesti on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

E- pillerit ja kaikki hormoniaineet sekä mielialalääkkeet on syitä lihomiseen. Ihan oikeasti. Kannattaa miettiä kaksi kertaa käyttääkö vai ei. :D

Lihavatko eivät siis pelkästää syö liikaa ja liiku liian vähän, vaan vielä napsivat mielialalääkkeitäkin?

Aika usein lihavat kärsivät myös mielenterveysongelmista. Kyllä normaali, perusonnellinen ihminen haluaa ihan luonnostaan huolehtia itsestään. Kissakin on sairas kun lopettaa itsensä sukimisen. Terve kissa sukii itseään luonnostaan, ei näyttääkseen hyvältä.

Mitä tulee noihin lääkkeisiin, kyllä niilläkin on vaikutuksia. Sekä ehkäisyvalmisteet, että mt-lääkkeet vaikuttavat hormoneihin aiheuttaen poikkeavia mielihaluja ja mielentiloja, joten niitä syödessään pitää olla tahdonvoimaa tavallistakin enemmän. Varsinkin masentuneilla kaikki voimat ovat jo valmiiksi vähissä, joten outoja mielihaluja on lähes mahdotonta vastustaa. 

Vierailija kirjoitti:

Oletettavasti sokeria tumpataan ihan kaikkeen säilyvyyden takia. Ettei tulisi niin paljon hävikkiä. Silti meillä on hirveän suurta ruokahävikki. Parasta olisi kun kaikki tehtäisi leivästä alkaen kotona itse, mutta kuinka moni ehtii/jaksaa sellaista kiireisen arjen keskellä? Muutenkin tuntuu siltä, että on liian vähän yhteistä aikaa perheen kesken, niin se aika vähenee entisestään jos vanhemmat tai toinen vanhemmista vain huhkii keittiössä kaiket illat valmistamassa kaiken ruoan alusta asti.

Ja olen muuten kyllä nähnyt isoissa kaupoissa myös valmismunakasta. Sitä en ole katsonut, onko siinä sokeria. Todennäköisesti on.

Sekoitatko sokerin suolaan? Sokeria ei laiteta kuin puhtaasti maun takia, ja sen että tuotetta ostettaisiin ja himottaisiin enemmän ja enemmän.

Nälkä lähtee syömällä ja muija juomalla

Tämä ketju sen kertoo taas. Lihavuuden vakavuutta ei ymmäretä, vaan sen arvostelu katsotaan henkilökohtaiseksi loukkaukseksi.

AP:n huoli lapsista on hyvä havainto ja olen samaa mieltä. Myös lääkärit ovat tuoneet tätä samaa huolta esiin. Vanhemmilla on iso vastuu perheensä ja lastensa ruokatottumuksista. Muutoin AP:n lähestymistapa tuntuu paheksuvalta ja yläpuolelle asettuvalta etenkin tukevia naisia kohtaan, ihan kuin tuhtius tekisi ihmisestä jotenkin huonomman. Mutta tämä voi kertoa ajastamme ja symbolitasolla maallistuneesta kulttuuristamme: kaikki hoikat eivät ole tuomitsevia täällä av:lläkään mutta osa on, ja  heidän mielestään lihavat vaikuttavat olevan niitä "syntisiä" ja "huonompia ihmisiä" ja he itse ovat ilmeisesti mielestään niitä "pyhempiä" ja parempia ihmisiä, koska heillä on henkistä kanttia eli itsehillintää "lihallisia himoja" eli herkkujen houkutuksia vastaan.

Myös yhteiskuntaluokkiin on täällä viitattu: "vauraammat ja älykkäämmät ovat hoikempia". Eli wink wink, kannattaa ruveta älykkääksi ja vauraaksi - hyvä, että joku sen täällä kertoi!

Luultavasti tuo lihominen on monen tekijän summa, sekä yksilöllisten että yhteiskunnallisten. Jo mainittu kapitalismiin kuuluva voiton maksimointi, tuottavuuden kasvu, elintarvikefirmat myyvät mahdollismman kalliilla mahdollisimman halvalla tuotettua ruokaa (glukoosisiirapit jne.), kaupat asettelevat ne esille mahdollisimman houkuttelevasti maksimoidakseen myyntinsä, hallitukset eivät halua asettaa korkeita veroja epätervellisille ruoille koska haluavat säilyttää elintarviketuotantoa maassaan. Enkä usko, että sosialismi olisi sen parempi, ainakin itänaapurissa hyllyt olivat tuolloin tyhjempiä ja näin taitaa olla Kuubassakin?

Ja enimmäkseen niukoissa oloissa elänyt ihminen on historiansa myötä ehdollistunut erityisesti energiapitoiseen makeaan ja rasvaan, koska ne ovat auttaneet eloonjäämisessä. Nykyisin työelämässä vaaditaan yhä enemmän ja ruoka on helppo mielihyvän lähde. Elämänrytmi on monilla yhä hektisempi, unta ei aina tule riittävästi ym. 

Yhteiskunnallinen muutos on ollut suuri vrt. eri maiden 70-luvun ja tämänhetkiset painolukemat.  Tästä ovat puhuneet myös lihavuustutkijat. Arkiliikunta työssä ja työmatkoilla on vähentynyt teknologian kehittymisen tuoman muutoksen myötä. Keskimääräinen elintasomme on korkeampi kuin koskaan ennen. Ja lisäksi vielä: meillä on erilaiset lähtökohdat jo lapsuudesta lähtien itsehillintään ja em. perusonnellisuuteen, vaikka niitäkin on varmaan mahdollista kehittää. Monet ovat masentuneita tai uupuneita, arviolta puolet ihmisistä on traumatisoituneita. Ruuhkavuodet monien paineiden keskellä ottavat monilla koville. 

Eli totta on, että vastuu omasta terveydestä on jokaisella ihmisellä itsellään, mutta em. yhteiskunnalliset ja ympäristötekijät tekevät sen haasteellisemmaksi. Eli ei tuomita vaan ollaan armollisia sekä itseämme että muita kohtaan. Siitä voi lähteä vähitellen kasvamaan terve kehosuhde ja huolenpito omasta terveydestä, ei ulkoisista paineista tai muiden halveksunnasta vaan sisältäpäin ohjautuvasti.

Ympäristössäni ei niitä ylipainoisia pahemmin näy. Salilla on vain fitness fanaatikkoja, joille personal traineri lipevästi lirkuttelee. Naiset ja miehet ovat hyväkroppaisia, ja asun Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa.

Niin missä ne lihavat ovat? Vai tarkoitatko lihavuudella yli yhden rasvaprosentin omaavia kuivia oravan-nahkoja?

Vierailija kirjoitti:

AP:n huoli lapsista on hyvä havainto ja olen samaa mieltä. Myös lääkärit ovat tuoneet tätä samaa huolta esiin. Vanhemmilla on iso vastuu perheensä ja lastensa ruokatottumuksista. Muutoin AP:n lähestymistapa tuntuu paheksuvalta ja yläpuolelle asettuvalta etenkin tukevia naisia kohtaan, ihan kuin tuhtius tekisi ihmisestä jotenkin huonomman. Mutta tämä voi kertoa ajastamme ja symbolitasolla maallistuneesta kulttuuristamme: kaikki hoikat eivät ole tuomitsevia täällä av:lläkään mutta osa on, ja  heidän mielestään lihavat vaikuttavat olevan niitä "syntisiä" ja "huonompia ihmisiä" ja he itse ovat ilmeisesti mielestään niitä "pyhempiä" ja parempia ihmisiä, koska heillä on henkistä kanttia eli itsehillintää "lihallisia himoja" eli herkkujen houkutuksia vastaan.

Myös yhteiskuntaluokkiin on täällä viitattu: "vauraammat ja älykkäämmät ovat hoikempia". Eli wink wink, kannattaa ruveta älykkääksi ja vauraaksi - hyvä, että joku sen täällä kertoi!

Luultavasti tuo lihominen on monen tekijän summa, sekä yksilöllisten että yhteiskunnallisten. Jo mainittu kapitalismiin kuuluva voiton maksimointi, tuottavuuden kasvu, elintarvikefirmat myyvät mahdollismman kalliilla mahdollisimman halvalla tuotettua ruokaa (glukoosisiirapit jne.), kaupat asettelevat ne esille mahdollisimman houkuttelevasti maksimoidakseen myyntinsä, hallitukset eivät halua asettaa korkeita veroja epätervellisille ruoille koska haluavat säilyttää elintarviketuotantoa maassaan. Enkä usko, että sosialismi olisi sen parempi, ainakin itänaapurissa hyllyt olivat tuolloin tyhjempiä ja näin taitaa olla Kuubassakin?

Ja enimmäkseen niukoissa oloissa elänyt ihminen on historiansa myötä ehdollistunut erityisesti energiapitoiseen makeaan ja rasvaan, koska ne ovat auttaneet eloonjäämisessä. Nykyisin työelämässä vaaditaan yhä enemmän ja ruoka on helppo mielihyvän lähde. Elämänrytmi on monilla yhä hektisempi, unta ei aina tule riittävästi ym. 

Yhteiskunnallinen muutos on ollut suuri vrt. eri maiden 70-luvun ja tämänhetkiset painolukemat.  Tästä ovat puhuneet myös lihavuustutkijat. Arkiliikunta työssä ja työmatkoilla on vähentynyt teknologian kehittymisen tuoman muutoksen myötä. Keskimääräinen elintasomme on korkeampi kuin koskaan ennen. Ja lisäksi vielä: meillä on erilaiset lähtökohdat jo lapsuudesta lähtien itsehillintään ja em. perusonnellisuuteen, vaikka niitäkin on varmaan mahdollista kehittää. Monet ovat masentuneita tai uupuneita, arviolta puolet ihmisistä on traumatisoituneita. Ruuhkavuodet monien paineiden keskellä ottavat monilla koville. 

Eli totta on, että vastuu omasta terveydestä on jokaisella ihmisellä itsellään, mutta em. yhteiskunnalliset ja ympäristötekijät tekevät sen haasteellisemmaksi. Eli ei tuomita vaan ollaan armollisia sekä itseämme että muita kohtaan. Siitä voi lähteä vähitellen kasvamaan terve kehosuhde ja huolenpito omasta terveydestä, ei ulkoisista paineista tai muiden halveksunnasta vaan sisältäpäin ohjautuvasti.

Onhan varakkaammilla ihmisillä esimerkiksi varaa palkata lastenhoitoapua. Myös talkkareita pihatöitä tekemään ja korjaamaan mitä nyt vaan kodissa sattuu rikkoontumaan, sen kuin palkkaat jonkun korjaamaan se. Siinä jää itselle aikaa mennä vaikka uimaan näin kesällä. 

Jotenkin säälittää kun jotkut työkaverini valittavat, ettei heillä ole aikaa itselleen töiden lisäksi ollenkaan. Esimerkiksi yhdellä työkaverillani on 4 lasta ja hän kertoi, että hänellä on päivässä vain 1-2 tuntia itselleen, niin ettei mies, työnantaja tai lapset halua häneltä jotain. Ja ne pari tuntia haluaa vain olla ja tuijottaa ikkunasta ulos. 

Ehkä nykyaikana suoritetaankin vähän liikaa, mutta toisaalta ei ole helppoa myöskään hypätä oravanpyörästä pois tulematta tuomituksi, tai että läheiset tulee tuomituksi. Kotiäidiksikään ei voi jäädä koska sitten haukutaan miehen rahoilla eläväksi kullankaivajaksi.

Miksi ap kiinnittää huomionsa toisten painoon? Eikö iltapäivälehdissä ole jatkuvasti otsikoita, joissa naisten "peppubikinit ja ilman rintsikoita oleminen plus kimppakivan harrastaminen ole pelkästään Voimaannuttavaa " ? Olenko havaitsevanani ulkonäkö/miesvihaa tjs, vai kuvittelenko vain?

Ne on ne laitteet, mitkä luovat täysin liikkumattomuuden jo lapsille. Eivät leiki kaverien kanssa ja juokse pihalla. Vaan istuvat nenä kännykässä kiinni.

Taidan lähteä tästä lenkille. Päivän ensimmäinen ateria on klo 12: grillattua kanaa ja kesäsalaatti. Illalliseksi pihviä ja parsakaalia wokattuna.

Ei lihavuusongelmaa!

Ps. On surullista, että aiheena lihavuusepidemia olisi massiivisen tärkeä yhteiskunnallisen keskustelun kannalta, mutta se osoittautuu jatkuvasti aivan mahdottomuudeksi mielensäpahoittajien osalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoria lihavia naisia näkee nykyään ihan liikaa, ei ollut 10 vuotta sitten näin paljon lihavuutta nähtävissä katukuvassa. Ajassa oleva vääntynyt lihavuuden hyväksyminen ei auta asiaa. Näkevätkö nämä naiset peilikuvasta vääristyneen kuvan ja kuvittelevat olevansa hoikempia kuin todellisuudessa? Pukeutumisen perusteella ainakin siltä näyttää kun läskit hyllyy tiukkojen vaatteiden läpi.

Sekin että pidetään hyväksyttävänä haukkua laihoja ihmisiä mutta lihavuudesta et saa missään nimessä mainita. Kehopositiivisuus on myrkkysana nykyään.

Ja jälleen sormi osoittaa naisia vaikka miehistä isompi osa on lihavia.

Kerropa minulle miksi naisen lihavuus on pahempi ongelma sinun mielestäsi ?

Miehet kuolevat nuorempina että ei se ainakaan voi olla syynä nostaa naiset tässä erityisesti esille.

Naisen lihavuus on pahempi siksi, että lihavuus laskee naisen sosiaalista statusta enemmän kuin miehen. Se lasku tekee naisesta onnettomamman, mikä taas laskee hänen kykyään tehdä hyviä valintoja jokapäiväisessä elämässä.

Vierailija kirjoitti:

E- pillerit ja kaikki hormoniaineet sekä mielialalääkkeet on syitä lihomiseen. Ihan oikeasti. Kannattaa miettiä kaksi kertaa käyttääkö vai ei. :D

Pelkkä E-pilleri ei "lihota" vaan korkeintaan kerää nestettä. E-pilleri itsessään ei sisällä kaloreita, vaan ne syödään aivan muuta kautta jos kyse on lihomisesta. Yleensä E-pillerit yhdistetään myös teini-ikään, ja suhteen alkamiseen joista molemmat yleensä tuppaavat kerryttämään kiloja.

T.18v On Off E-pillereillä, eikä kiloja tullut yhtään. 

Painonhallinta koostuu 90% ruokailusta ,ja pelkästään 10% liikunnasta. Eli ei, vaikka käyt lenkillä joka päivä et siltikään voi vetää sipsipussia/suklaalevyä illassa. Jostain syystä suomalaisilla on utopia siitä, että liikunnalla kompensoidaan epäterveellistä syömistä, ymmärtämättä sitä, miten vaikeaa on polttaa hampurilaisaterian verran kaloreita liikkumalla (1800kcl vaatii muutaman tunnin aerobisen treenin).

Kesäkropat tehdäänkin keittiössä, ja kaikki epäterveellinen tulisi jättää suoraan kauppaan (ei ostaa kaappeihin "pahan päivän varalle"). 

Johtuu elämäntyylin passivoitumisesta. Ruoan tarjonta on suurta, ja ravinto on prosessoitua. Vähäinenkin liikunta aiheuttaa solutasolla muutoksia aineenvaihduntaan. Plus mielialalääkkeet, virvoitusjuomat, netflix, videopelien pelaaminen. Yhä useampi lapsi perii lihavilta vanhemmiltaan lihomista edistävät suolistomikrobit. You name it!

Todellakin, ylipaino on valtava kansanterveysongelma, siitä pitäisi pystyä puhumaan asiallisesti. Kulut ylipainon aiheuttamista terveysongelmista on valtavat ja niitä me kaikki maksetaan veroina. Julkiset palvelut sen kuin heikkenee, koska ei ole enää varaa näihin sotemenoihin. Ei-ylipainoiset lähtevät liian usein asiattomuuksiin ja ylipainoiset usein ottavat koko asian liian henkilökohtaisesti ja loukkaantuvat.

Kyllä se ylipaino vaan kuuluu kaikille, ei yhtä yksilöä tietenkään pidä ottaa silmätikuksi, mutta suurempana trendinä ei se ole kenenkään yksityisasia josta ei saisi olla mielipidettä.

Eipä taida olla mainittu yhtä suurinta ylipainon syytä: laihduttaminen. Liian vähällä ruualla olo johtaa hyvin monella jossain vaiheessa hallitsemattomaan ahmimiseen. Tästä vie aikaa toipua, ja yleensä juuri kun alkaa tuntua tasapainoiselta, ihminen aloittaa uuden dieetin. Noin 5-10 % ihmisistä nälkäilystä ei tunnu olevan ongelmaa.

90-luvun rasvattomat dieetit jättivät jälkeensä aivan hulluja ruokasuhteita. Sillä tiellä olemme edelleenkin, vaikka valikoima hullutuksia on monipuolistunut.

Onneksi viime aikoina on alettu asiasta puhumaan. Vieläkään sitä ei silti sisäistetä, vaan moni hakkaa päätään seinään uudestaan ja uudestaan.

Älä siis koskaan laihduta, vaan korjaa syömistä laadullisesti paremmaksi, niin laihtumista tapahtuu itsestään, mutta hitaasti.