Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu jos nainen jää yksin?
11.08.2019 |
Jos kohta kolmekymppisestä naisesta ei juuri kukaan mies ole ikinä kiinnostunut, lukuunottamatta jotain kadulla satunnaisesti huutelevaa puliukkoa. Mistä tällainen mielestänne johtuu, jos arvioitte tuntemienne ihmisten perusteella?
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä varmasti syynä se etten ole mikään rohkea tutustumaan ja toisaalta olen vähän "erikoinen" ihminen, joten pitäisi löytyä sellainen samalla tavalla pikkuisen outo niin kuin minäkin. Minulle ei varmaan ehkä kävisi ihan sellainen tavallinen mies vaan ehkä jotenkin sellainen tyyppi mitä muut luonnehtisivat erikoiseksi ja en siis tarkoita tälle erikoisuudella mitään "uniikki lumihiutale"- asetelmaa vaan ainakin itselläni kyseessä se etten vaan pääse niihin normaalien ihmisten kanssa useinkaan samalla aaltopituudelle mikä ikävä asia enimmäkseen itseni puolesta. Tosin muutenkaan en juuri tapaa ihmisiä ja olen liiankin itsenäinen. Lapsia en myöskään halua koskaan.
Varmasti siis itsessä paljon syytä tähän ja en osaa luontevasti tutustua ja olen pikkuisen outo ihminen. Ujo en niin paljon ole, mutta muuten todellakin viihdyn omissa oloissani ja vaadin omaa aikaa. Ehkä joskus törmään johonkin samankaltaiseen. Muuten en todellakaan luokittele ihmisiä ja hyväksyn muut sellaisina kuin ovat jos kohtelevat muita hyvin yms. Kuitenkaan en voisi seurustella sellaisen kanssa, joka on liian erilainen. En kyllä yhtään tiedä miten tässä käy. Oikeastaan olen sillä asenteella, että jos löydän jonkun niin kiva asia, mutta samalla mietin olenkohan vielä vuosien päässä tässä tilanteessa. Olen silti ihastunut monenlaisiin poikiin ja miehiin ja pari joskus vähäsen minuun, mutta mitään suurta vaikutusta en ole ainakaan hyvässä mielessä tehnyt keneenkään. Onhan tämä naurettavaakin toisaalta. Ja baareihin minua ei saisi kyllä millään ja niitä miehiä ei paljon tuolla metsässä ja lenkillä vastaan tule :) Näissä ketjuissa aina todellakin huomaa ne jutut mitkä itsellä miinuksia ja sekin huvittaa.
Mielestäni miehiä täytyy voida tavata muuallakin kuin baareissa tai Tinderissä. Ei voi olla että kumppanin löytäminen vaatii innokkuutta täysin omalle luonteelle vastakkaisten asioiden tekemiseen.
Juuri tuolla asenteella useimmille ei ketään löydäkään. Ei nimittäin ole ketään joka järjestäisi ne olosuhteet sellaisiksi "kuin pitäisi". Jostain syystä tämä toteamus kerää aina paljon alapeukkuja.
Joidenkin luonne ja tyyli on sellainen, että heille sopivia kumppaneita tulee vastaan vaikkapa sata. Joillekin taas viisi. Mitä epätavanoimaisempi ja joustamattomampi mukautumaan on, sitä hitaampaa tai epätodennäköisempää se kumppanin löytyminen on, mutta eiköhän sen tiedä se uniikki lumihiutale itsekin, jolloin valitsee sen itselleen sopivimman vaihtoehdon - jatkaa odottelua tai alkaa muuttaa itseään.
Minä ainakin juuri kirjoitin etten pidä itseäni minäkään "uniikkina lumihiutaleena" todellakaan. Kyllä minäkin silti olisin valmis joustamaan. Mieluummin kerroin juuri sitä, että minulla on vaikeaa tutustua ja en usein tapaa niitä joiden kanssa edes jotenkin synkkaisi. En silti voi vaan "valita" sellaista miestä, jonka kanssa minulla ei ole mitään yhteistä ihan senkin vuoksi, ettei se homma sitten toimisi muutenkaan. En siis halua mitenkään korostaa itseäni, mutta en voi vaan "pakolla valita" ketään. Niin kuin minulle nyt paljon ottajia olisikaan ollut, kun oikeastaan kukaan ei ole kiinnostunut. Itseäni en ole valmis muuttamaan senkään vuoksi, että tavallaan minun pitäisi mieluummin löytää itseni ja kehittää sitä itsetuntoa. Olen jo liikaakin kuunnellut muiden mielipiteitä ja sietänyt ikäviä ihmisiä. Tahtoisin mieluummin rohkaistua ja vahvistua muuten. Itselläkään ei muutenkaan ole mikään pakko löytää nyt ketään. Tiedän tietenkin, ettei se varmaan vuosien kuluessa helpommaksi tule silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitoutumiskammo, kyllästyy nopeasti miehiin (ehkä ihastumisaddikti), sekä ettei liiku juurikaan missä voisi tavata miehiä. Siinä muutama jotka voi vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten tuo katolilainen, mikäli lesta miehet tuntuvat olevan kiven alla. Suomessakin näitä löytyy kyllä vaan heidän perään täytyy enempi huudella ellei halua helpottaa hakuprosessia ja lähteä suoraan käymään jossakin katolisessa maassa jossa hakee Tinderin avulla paikallisia sinkkuja.
Mikä niissä katolisissa kiehtoo?
Miksi etenkin katolinen sopisi suomalaiselle tai le stalle?
Miksi et ehdota esim. ortodoksia?
Jos l e stanainen hakee miehen jostain muualta, on käytännössä edellytys liitolle että mies kääntyy le staksi tai on ainakin messissä niissä piireissä eli kuljettaa lapsia pyhäkouluun, käy seuroissa, miesten jutuissa jne.No sen miehenhän pitäisi olla vl itsekin. Totta kai mitä vanhemmaksi tässä käy, luottamus Jumalan johdatukseen alkaa horjua ja tekisi mieli itse käpälöidä parinmuodostusta. Mutta mutta...
Ehkä noihin ulkomaalaisiin ajattelee liittyvän joku lieventävä asianhaara, että on muutakin kulttuurieroa kuin se, että on tavallinen suomalainen tai suomalainen vl. En kuitenkaan voisi kuvitella olevani naimisissa miehen kanssa, joka kiroilee, juo alkoholia, huudattaa telkkaa tai musiikkia ja pahinta tietysti olisi se, että puuttuisi se yhteinen henkinen yhteys uskoon, koska sen puolison pitäisi olla tärkein ns. saattomies eli uskonelämän rinnallakulkija. Sen avulla myös sovitaan riitoja ja erimielisyyksiä, joita joka suhteessa tulee esille.
En myöskään suostuisi vaikkapa meikkaamaan miestä miellyttääkseni, vaikka mielelläni tekisinkin asioita miestä ilahduttaakseni.
- nelikymppinen vl sinkku
Tuolla listalla voi olla aika hankala löytää miestä. Mistä näistä kriteereistä olisit valmis joustamaan, jos jostain pitäisi joustaa?
- kiroilu
- alkoholin juonti
- telkan tai musiikin huudatttaminen
- henkinen yhteys uskoon
- meikkaaminen mihen miellyttämiseksi
Vl-miehen kanssahan nuo toteutuvat oletusarvoisesti eikä kummankaan tarvitse joustaa. Ehkä siis pitää vaan jaksaa uskoa siihen, että on tarkoitus jaksaa yksin kuin lähteä luopumaan arvoistaan. Perhekeskeisen kulttuurin keskellä kuitenkin perheettömyys ja lapsettomuus tuntuu välillä erityisen raskaalta.
- nelikymppinen vl sinkku
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten tuo katolilainen, mikäli lesta miehet tuntuvat olevan kiven alla. Suomessakin näitä löytyy kyllä vaan heidän perään täytyy enempi huudella ellei halua helpottaa hakuprosessia ja lähteä suoraan käymään jossakin katolisessa maassa jossa hakee Tinderin avulla paikallisia sinkkuja.
Mikä niissä katolisissa kiehtoo?
Miksi etenkin katolinen sopisi suomalaiselle tai le stalle?
Miksi et ehdota esim. ortodoksia?
Jos l e stanainen hakee miehen jostain muualta, on käytännössä edellytys liitolle että mies kääntyy le staksi tai on ainakin messissä niissä piireissä eli kuljettaa lapsia pyhäkouluun, käy seuroissa, miesten jutuissa jne.No sen miehenhän pitäisi olla vl itsekin. Totta kai mitä vanhemmaksi tässä käy, luottamus Jumalan johdatukseen alkaa horjua ja tekisi mieli itse käpälöidä parinmuodostusta. Mutta mutta...
Ehkä noihin ulkomaalaisiin ajattelee liittyvän joku lieventävä asianhaara, että on muutakin kulttuurieroa kuin se, että on tavallinen suomalainen tai suomalainen vl. En kuitenkaan voisi kuvitella olevani naimisissa miehen kanssa, joka kiroilee, juo alkoholia, huudattaa telkkaa tai musiikkia ja pahinta tietysti olisi se, että puuttuisi se yhteinen henkinen yhteys uskoon, koska sen puolison pitäisi olla tärkein ns. saattomies eli uskonelämän rinnallakulkija. Sen avulla myös sovitaan riitoja ja erimielisyyksiä, joita joka suhteessa tulee esille.
En myöskään suostuisi vaikkapa meikkaamaan miestä miellyttääkseni, vaikka mielelläni tekisinkin asioita miestä ilahduttaakseni.
- nelikymppinen vl sinkku
Tuolla listalla voi olla aika hankala löytää miestä. Mistä näistä kriteereistä olisit valmis joustamaan, jos jostain pitäisi joustaa?
- kiroilu
- alkoholin juonti
- telkan tai musiikin huudatttaminen
- henkinen yhteys uskoon
- meikkaaminen mihen miellyttämiseksi
Vl-miehen kanssahan nuo toteutuvat oletusarvoisesti eikä kummankaan tarvitse joustaa. Ehkä siis pitää vaan jaksaa uskoa siihen, että on tarkoitus jaksaa yksin kuin lähteä luopumaan arvoistaan. Perhekeskeisen kulttuurin keskellä kuitenkin perheettömyys ja lapsettomuus tuntuu välillä erityisen raskaalta.
- nelikymppinen vl sinkku
Eikö "niin myötä- kuin vastoinkäymisissä" tarkoita kykyä kompromisseihin? Noin niinkun jos ihan käytännössä mietitään mitä sanat tarkoittavat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten tuo katolilainen, mikäli lesta miehet tuntuvat olevan kiven alla. Suomessakin näitä löytyy kyllä vaan heidän perään täytyy enempi huudella ellei halua helpottaa hakuprosessia ja lähteä suoraan käymään jossakin katolisessa maassa jossa hakee Tinderin avulla paikallisia sinkkuja.
Mikä niissä katolisissa kiehtoo?
Miksi etenkin katolinen sopisi suomalaiselle tai le stalle?
Miksi et ehdota esim. ortodoksia?
Jos l e stanainen hakee miehen jostain muualta, on käytännössä edellytys liitolle että mies kääntyy le staksi tai on ainakin messissä niissä piireissä eli kuljettaa lapsia pyhäkouluun, käy seuroissa, miesten jutuissa jne.No sen miehenhän pitäisi olla vl itsekin. Totta kai mitä vanhemmaksi tässä käy, luottamus Jumalan johdatukseen alkaa horjua ja tekisi mieli itse käpälöidä parinmuodostusta. Mutta mutta...
Ehkä noihin ulkomaalaisiin ajattelee liittyvän joku lieventävä asianhaara, että on muutakin kulttuurieroa kuin se, että on tavallinen suomalainen tai suomalainen vl. En kuitenkaan voisi kuvitella olevani naimisissa miehen kanssa, joka kiroilee, juo alkoholia, huudattaa telkkaa tai musiikkia ja pahinta tietysti olisi se, että puuttuisi se yhteinen henkinen yhteys uskoon, koska sen puolison pitäisi olla tärkein ns. saattomies eli uskonelämän rinnallakulkija. Sen avulla myös sovitaan riitoja ja erimielisyyksiä, joita joka suhteessa tulee esille.
En myöskään suostuisi vaikkapa meikkaamaan miestä miellyttääkseni, vaikka mielelläni tekisinkin asioita miestä ilahduttaakseni.
- nelikymppinen vl sinkku
Ymmärrän täysin, ja minulle tuo lista kuvaa ihan perusmiestä kun taas jollekin täällä tuo lista oli ”liian vaativa” - ja siitä löytyykin vastausta siihen, miksi vl-nainen ei kykene kunnioittamaan tavismiestä parisuhteessa.....
En ole vl vaan vl-perheessä kasvanut uskoton, mutta en voisi itsekään elää miehen kanssa joka kännäisi, puhuisi rumia, kuuntelisi lauluja joissa on rumat ja elämää halventavat sanat, en voisi pitää telkkaria olohuoneessa jne.
Perhekeskeisyys ja lapsirakkaus ja sellainen tietty elämän hyväksyminen sellaisenaan on myös tärkeää, en voisi ikinä kunnioittaa jotain ulisevaa ja normaalista elämästä ahdistuvaa p*rnor*nkkaria pätkääkään.
Yhteinen arvomaailma on kyllä aivan elintärkeä juttu, sisältyi siihen uskonnollisia näkemyksiä tai ei.
Toivottavasti löydät jonkun sulle luodun kumppanin ja jos et, niin pystyt joskus elämään ilman surua sinkkuudestasi ja lapsettomuudestasi.
On varmasti välillä vaikeaa olla yksin ja lapseton niin perhekeskeisessä ja lapsirikkaassa kulttuurissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten tuo katolilainen, mikäli lesta miehet tuntuvat olevan kiven alla. Suomessakin näitä löytyy kyllä vaan heidän perään täytyy enempi huudella ellei halua helpottaa hakuprosessia ja lähteä suoraan käymään jossakin katolisessa maassa jossa hakee Tinderin avulla paikallisia sinkkuja.
Mikä niissä katolisissa kiehtoo?
Miksi etenkin katolinen sopisi suomalaiselle tai le stalle?
Miksi et ehdota esim. ortodoksia?
Jos l e stanainen hakee miehen jostain muualta, on käytännössä edellytys liitolle että mies kääntyy le staksi tai on ainakin messissä niissä piireissä eli kuljettaa lapsia pyhäkouluun, käy seuroissa, miesten jutuissa jne.No sen miehenhän pitäisi olla vl itsekin. Totta kai mitä vanhemmaksi tässä käy, luottamus Jumalan johdatukseen alkaa horjua ja tekisi mieli itse käpälöidä parinmuodostusta. Mutta mutta...
Ehkä noihin ulkomaalaisiin ajattelee liittyvän joku lieventävä asianhaara, että on muutakin kulttuurieroa kuin se, että on tavallinen suomalainen tai suomalainen vl. En kuitenkaan voisi kuvitella olevani naimisissa miehen kanssa, joka kiroilee, juo alkoholia, huudattaa telkkaa tai musiikkia ja pahinta tietysti olisi se, että puuttuisi se yhteinen henkinen yhteys uskoon, koska sen puolison pitäisi olla tärkein ns. saattomies eli uskonelämän rinnallakulkija. Sen avulla myös sovitaan riitoja ja erimielisyyksiä, joita joka suhteessa tulee esille.
En myöskään suostuisi vaikkapa meikkaamaan miestä miellyttääkseni, vaikka mielelläni tekisinkin asioita miestä ilahduttaakseni.
- nelikymppinen vl sinkku
Tuolla listalla voi olla aika hankala löytää miestä. Mistä näistä kriteereistä olisit valmis joustamaan, jos jostain pitäisi joustaa?
- kiroilu
- alkoholin juonti
- telkan tai musiikin huudatttaminen
- henkinen yhteys uskoon
- meikkaaminen mihen miellyttämiseksi
Vl-miehen kanssahan nuo toteutuvat oletusarvoisesti eikä kummankaan tarvitse joustaa. Ehkä siis pitää vaan jaksaa uskoa siihen, että on tarkoitus jaksaa yksin kuin lähteä luopumaan arvoistaan. Perhekeskeisen kulttuurin keskellä kuitenkin perheettömyys ja lapsettomuus tuntuu välillä erityisen raskaalta.
- nelikymppinen vl sinkku
Eikö "niin myötä- kuin vastoinkäymisissä" tarkoita kykyä kompromisseihin? Noin niinkun jos ihan käytännössä mietitään mitä sanat tarkoittavat?
No tätä suuremmalla syyllä kannattaa odotella sitä vl-puolisoa tai olla ilman, koska tuo myötä- ja vastamäki luvataan vasta alttarilla ja uskovaisen puolison kanssa on luottamus siihen, että liitolla on Jumalan siunaus. Lisäksi avioero ja uudelleen avioituminen ei ole vaihtoehto, joten pitää voida uskoa siihen, että molemmat yrittävät parhaansa yhteiseksi hyväksi loppuikänsä.
- nelikymppinen vl sinkku
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten tuo katolilainen, mikäli lesta miehet tuntuvat olevan kiven alla. Suomessakin näitä löytyy kyllä vaan heidän perään täytyy enempi huudella ellei halua helpottaa hakuprosessia ja lähteä suoraan käymään jossakin katolisessa maassa jossa hakee Tinderin avulla paikallisia sinkkuja.
Mikä niissä katolisissa kiehtoo?
Miksi etenkin katolinen sopisi suomalaiselle tai le stalle?
Miksi et ehdota esim. ortodoksia?
Jos l e stanainen hakee miehen jostain muualta, on käytännössä edellytys liitolle että mies kääntyy le staksi tai on ainakin messissä niissä piireissä eli kuljettaa lapsia pyhäkouluun, käy seuroissa, miesten jutuissa jne.No sen miehenhän pitäisi olla vl itsekin. Totta kai mitä vanhemmaksi tässä käy, luottamus Jumalan johdatukseen alkaa horjua ja tekisi mieli itse käpälöidä parinmuodostusta. Mutta mutta...
Ehkä noihin ulkomaalaisiin ajattelee liittyvän joku lieventävä asianhaara, että on muutakin kulttuurieroa kuin se, että on tavallinen suomalainen tai suomalainen vl. En kuitenkaan voisi kuvitella olevani naimisissa miehen kanssa, joka kiroilee, juo alkoholia, huudattaa telkkaa tai musiikkia ja pahinta tietysti olisi se, että puuttuisi se yhteinen henkinen yhteys uskoon, koska sen puolison pitäisi olla tärkein ns. saattomies eli uskonelämän rinnallakulkija. Sen avulla myös sovitaan riitoja ja erimielisyyksiä, joita joka suhteessa tulee esille.
En myöskään suostuisi vaikkapa meikkaamaan miestä miellyttääkseni, vaikka mielelläni tekisinkin asioita miestä ilahduttaakseni.
- nelikymppinen vl sinkku
Tuolla listalla voi olla aika hankala löytää miestä. Mistä näistä kriteereistä olisit valmis joustamaan, jos jostain pitäisi joustaa?
- kiroilu
- alkoholin juonti
- telkan tai musiikin huudatttaminen
- henkinen yhteys uskoon
- meikkaaminen mihen miellyttämiseksi
Vl-miehen kanssahan nuo toteutuvat oletusarvoisesti eikä kummankaan tarvitse joustaa. Ehkä siis pitää vaan jaksaa uskoa siihen, että on tarkoitus jaksaa yksin kuin lähteä luopumaan arvoistaan. Perhekeskeisen kulttuurin keskellä kuitenkin perheettömyys ja lapsettomuus tuntuu välillä erityisen raskaalta.
- nelikymppinen vl sinkku
Eikö "niin myötä- kuin vastoinkäymisissä" tarkoita kykyä kompromisseihin? Noin niinkun jos ihan käytännössä mietitään mitä sanat tarkoittavat?
Hän kuvaili perusmiestä omasta uskostaan, kaikki vl-miehet on tollasia.
Miksi pitäisi tehdä jotain kompromisseja omia arvoja vastaan ja elää jonkun sellaisen kanssa, joka ei jaa edes samaa uskoa ja arvomaailmaa kanssasi?
Nehän on ihan ykkösjuttu ja parisuhteen pohja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän kysymykseen ainoa hyväksyttävä vastaus on se, että nainen on prinsessaharhoissa elävä nirppanokka, joka ei kelpuuta tavallista, kilttiä miestä, joten asiasta on turha keskustella tämän enempää.
Juuri näin. Tämä ensimmäinen kommentti kiteytti koko stoorin.
Ei lisättävää.
Jankuti jankun jankun jankun.Jankutijankun jankun jankun.
Kerro Vttu nyt viimeinkin mikä se prinsessaharha on.Olet jankannut tätä prinsessaharha vuodesta toiseen.S elitäppä nyt hopi hopi. Ja edelleen, se ei ole haave elämästä kartanossa meysästäjäkatseisesta laatikkopääasyronauttihiphopparista koska on täyttä pjaskaa
Meni näköjään tunteisiin. Ensimmäistä kertaa kommentoin koska ei tosiaankaan lisättävää. En tiedä kenen toivot vastaavan ja vastaan silti.
Prinsessaharha: kuvitellaan vain tosi komean ja rikkaan tupsahtavan taivaasta joka on niiin rakastanut juuri tähän neitoon. Ykskaks vain laskeutuu urheiluautostaan ja kaappaa neidon mukaansa ja sitten he elävät onnellisina elämänsä loppuun saakka. Sen pituinen se.
Tiedän montakin naista jotka edelleen odottaa...
T. Nainen
Ai kato, Ikis on vaihtanut sukupuolta😁😁😁
Joo, nyt vahvistui tämä defenssiteoria ja reaktionmuodostus sinun kohdallani, niin hirveää scheibaa.Paitsi että tietysti, sinun naisesihan on joku Mailis tai Playboymalleja jotka molemmat elävät jetset elämää.Haluat saada, et saa koska miljonäärimies vei.
No täällä reaalimaailmassa : VMP
Selitys itsellesi kun et saa ketään.Naiset etsii kukkaroa joka liikkuu Ferrarilla.Naiset on pinnallisia ho*oja.V älihuomautus: minä +usea kaverini:vaimo tienaa huomattavasti paremmin ja ajaa huonommalla, itse ostetulla autolla kuin mies.Kärsiikö mieheni +muut prinsessaharhoissa?
Minussa ei ole mitään vikaa....ööö, lähes nelikymppinen mies, ei ole naimisissa, ehkä 1x suhde.Vaki työpaikka, liikkuu, syö terveellisesti.Missä vika? Sinussa, sinussa, sinussa sinussa,sinussa
😈😈😈😈😈😈😈😈😈😈😈😈😈😈😈😈
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten tuo katolilainen, mikäli lesta miehet tuntuvat olevan kiven alla. Suomessakin näitä löytyy kyllä vaan heidän perään täytyy enempi huudella ellei halua helpottaa hakuprosessia ja lähteä suoraan käymään jossakin katolisessa maassa jossa hakee Tinderin avulla paikallisia sinkkuja.
Mikä niissä katolisissa kiehtoo?
Miksi etenkin katolinen sopisi suomalaiselle tai le stalle?
Miksi et ehdota esim. ortodoksia?
Jos l e stanainen hakee miehen jostain muualta, on käytännössä edellytys liitolle että mies kääntyy le staksi tai on ainakin messissä niissä piireissä eli kuljettaa lapsia pyhäkouluun, käy seuroissa, miesten jutuissa jne.No sen miehenhän pitäisi olla vl itsekin. Totta kai mitä vanhemmaksi tässä käy, luottamus Jumalan johdatukseen alkaa horjua ja tekisi mieli itse käpälöidä parinmuodostusta. Mutta mutta...
Ehkä noihin ulkomaalaisiin ajattelee liittyvän joku lieventävä asianhaara, että on muutakin kulttuurieroa kuin se, että on tavallinen suomalainen tai suomalainen vl. En kuitenkaan voisi kuvitella olevani naimisissa miehen kanssa, joka kiroilee, juo alkoholia, huudattaa telkkaa tai musiikkia ja pahinta tietysti olisi se, että puuttuisi se yhteinen henkinen yhteys uskoon, koska sen puolison pitäisi olla tärkein ns. saattomies eli uskonelämän rinnallakulkija. Sen avulla myös sovitaan riitoja ja erimielisyyksiä, joita joka suhteessa tulee esille.
En myöskään suostuisi vaikkapa meikkaamaan miestä miellyttääkseni, vaikka mielelläni tekisinkin asioita miestä ilahduttaakseni.
- nelikymppinen vl sinkku
Tuolla listalla voi olla aika hankala löytää miestä. Mistä näistä kriteereistä olisit valmis joustamaan, jos jostain pitäisi joustaa?
- kiroilu
- alkoholin juonti
- telkan tai musiikin huudatttaminen
- henkinen yhteys uskoon
- meikkaaminen mihen miellyttämiseksi
Vl-miehen kanssahan nuo toteutuvat oletusarvoisesti eikä kummankaan tarvitse joustaa. Ehkä siis pitää vaan jaksaa uskoa siihen, että on tarkoitus jaksaa yksin kuin lähteä luopumaan arvoistaan. Perhekeskeisen kulttuurin keskellä kuitenkin perheettömyys ja lapsettomuus tuntuu välillä erityisen raskaalta.
- nelikymppinen vl sinkku
Eikö "niin myötä- kuin vastoinkäymisissä" tarkoita kykyä kompromisseihin? Noin niinkun jos ihan käytännössä mietitään mitä sanat tarkoittavat?
Hän kuvaili perusmiestä omasta uskostaan, kaikki vl-miehet on tollasia.
Miksi pitäisi tehdä jotain kompromisseja omia arvoja vastaan ja elää jonkun sellaisen kanssa, joka ei jaa edes samaa uskoa ja arvomaailmaa kanssasi?
Nehän on ihan ykkösjuttu ja parisuhteen pohja.
Veikkaan että lestadiolaismiehilläkin on paheensa, ehkä salassa mutta kuitenkin. Varsinkin niillä, jotka ovat esimerkiksi toisella kierroksella. ( on nimittäin aika selvää, että tuollainen nelikymppinen ikisinkku vl-nainen kokee suurta vetoa toisen kierroksen miehiin )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten tuo katolilainen, mikäli lesta miehet tuntuvat olevan kiven alla. Suomessakin näitä löytyy kyllä vaan heidän perään täytyy enempi huudella ellei halua helpottaa hakuprosessia ja lähteä suoraan käymään jossakin katolisessa maassa jossa hakee Tinderin avulla paikallisia sinkkuja.
Mikä niissä katolisissa kiehtoo?
Miksi etenkin katolinen sopisi suomalaiselle tai le stalle?
Miksi et ehdota esim. ortodoksia?
Jos l e stanainen hakee miehen jostain muualta, on käytännössä edellytys liitolle että mies kääntyy le staksi tai on ainakin messissä niissä piireissä eli kuljettaa lapsia pyhäkouluun, käy seuroissa, miesten jutuissa jne.No sen miehenhän pitäisi olla vl itsekin. Totta kai mitä vanhemmaksi tässä käy, luottamus Jumalan johdatukseen alkaa horjua ja tekisi mieli itse käpälöidä parinmuodostusta. Mutta mutta...
Ehkä noihin ulkomaalaisiin ajattelee liittyvän joku lieventävä asianhaara, että on muutakin kulttuurieroa kuin se, että on tavallinen suomalainen tai suomalainen vl. En kuitenkaan voisi kuvitella olevani naimisissa miehen kanssa, joka kiroilee, juo alkoholia, huudattaa telkkaa tai musiikkia ja pahinta tietysti olisi se, että puuttuisi se yhteinen henkinen yhteys uskoon, koska sen puolison pitäisi olla tärkein ns. saattomies eli uskonelämän rinnallakulkija. Sen avulla myös sovitaan riitoja ja erimielisyyksiä, joita joka suhteessa tulee esille.
En myöskään suostuisi vaikkapa meikkaamaan miestä miellyttääkseni, vaikka mielelläni tekisinkin asioita miestä ilahduttaakseni.
- nelikymppinen vl sinkku
Tuolla listalla voi olla aika hankala löytää miestä. Mistä näistä kriteereistä olisit valmis joustamaan, jos jostain pitäisi joustaa?
- kiroilu
- alkoholin juonti
- telkan tai musiikin huudatttaminen
- henkinen yhteys uskoon
- meikkaaminen mihen miellyttämiseksi
Vl-miehen kanssahan nuo toteutuvat oletusarvoisesti eikä kummankaan tarvitse joustaa. Ehkä siis pitää vaan jaksaa uskoa siihen, että on tarkoitus jaksaa yksin kuin lähteä luopumaan arvoistaan. Perhekeskeisen kulttuurin keskellä kuitenkin perheettömyys ja lapsettomuus tuntuu välillä erityisen raskaalta.
- nelikymppinen vl sinkku
Eikö "niin myötä- kuin vastoinkäymisissä" tarkoita kykyä kompromisseihin? Noin niinkun jos ihan käytännössä mietitään mitä sanat tarkoittavat?
Hän kuvaili perusmiestä omasta uskostaan, kaikki vl-miehet on tollasia.
Miksi pitäisi tehdä jotain kompromisseja omia arvoja vastaan ja elää jonkun sellaisen kanssa, joka ei jaa edes samaa uskoa ja arvomaailmaa kanssasi?
Nehän on ihan ykkösjuttu ja parisuhteen pohja.Veikkaan että lestadiolaismiehilläkin on paheensa, ehkä salassa mutta kuitenkin. Varsinkin niillä, jotka ovat esimerkiksi toisella kierroksella. ( on nimittäin aika selvää, että tuollainen nelikymppinen ikisinkku vl-nainen kokee suurta vetoa toisen kierroksen miehiin )
Toinen kierros = paheellinen leski?
Jokaisella vl:llä on omat kiusauksensa ja toiset selviävät niistä paremmin kuin toiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten tuo katolilainen, mikäli lesta miehet tuntuvat olevan kiven alla. Suomessakin näitä löytyy kyllä vaan heidän perään täytyy enempi huudella ellei halua helpottaa hakuprosessia ja lähteä suoraan käymään jossakin katolisessa maassa jossa hakee Tinderin avulla paikallisia sinkkuja.
Mikä niissä katolisissa kiehtoo?
Miksi etenkin katolinen sopisi suomalaiselle tai le stalle?
Miksi et ehdota esim. ortodoksia?
Jos l e stanainen hakee miehen jostain muualta, on käytännössä edellytys liitolle että mies kääntyy le staksi tai on ainakin messissä niissä piireissä eli kuljettaa lapsia pyhäkouluun, käy seuroissa, miesten jutuissa jne.No sen miehenhän pitäisi olla vl itsekin. Totta kai mitä vanhemmaksi tässä käy, luottamus Jumalan johdatukseen alkaa horjua ja tekisi mieli itse käpälöidä parinmuodostusta. Mutta mutta...
Ehkä noihin ulkomaalaisiin ajattelee liittyvän joku lieventävä asianhaara, että on muutakin kulttuurieroa kuin se, että on tavallinen suomalainen tai suomalainen vl. En kuitenkaan voisi kuvitella olevani naimisissa miehen kanssa, joka kiroilee, juo alkoholia, huudattaa telkkaa tai musiikkia ja pahinta tietysti olisi se, että puuttuisi se yhteinen henkinen yhteys uskoon, koska sen puolison pitäisi olla tärkein ns. saattomies eli uskonelämän rinnallakulkija. Sen avulla myös sovitaan riitoja ja erimielisyyksiä, joita joka suhteessa tulee esille.
En myöskään suostuisi vaikkapa meikkaamaan miestä miellyttääkseni, vaikka mielelläni tekisinkin asioita miestä ilahduttaakseni.
- nelikymppinen vl sinkku
Tuolla listalla voi olla aika hankala löytää miestä. Mistä näistä kriteereistä olisit valmis joustamaan, jos jostain pitäisi joustaa?
- kiroilu
- alkoholin juonti
- telkan tai musiikin huudatttaminen
- henkinen yhteys uskoon
- meikkaaminen mihen miellyttämiseksi
Vl-miehen kanssahan nuo toteutuvat oletusarvoisesti eikä kummankaan tarvitse joustaa. Ehkä siis pitää vaan jaksaa uskoa siihen, että on tarkoitus jaksaa yksin kuin lähteä luopumaan arvoistaan. Perhekeskeisen kulttuurin keskellä kuitenkin perheettömyys ja lapsettomuus tuntuu välillä erityisen raskaalta.
- nelikymppinen vl sinkku
Eikö "niin myötä- kuin vastoinkäymisissä" tarkoita kykyä kompromisseihin? Noin niinkun jos ihan käytännössä mietitään mitä sanat tarkoittavat?
Hän kuvaili perusmiestä omasta uskostaan, kaikki vl-miehet on tollasia.
Miksi pitäisi tehdä jotain kompromisseja omia arvoja vastaan ja elää jonkun sellaisen kanssa, joka ei jaa edes samaa uskoa ja arvomaailmaa kanssasi?
Nehän on ihan ykkösjuttu ja parisuhteen pohja.Veikkaan että lestadiolaismiehilläkin on paheensa, ehkä salassa mutta kuitenkin. Varsinkin niillä, jotka ovat esimerkiksi toisella kierroksella. ( on nimittäin aika selvää, että tuollainen nelikymppinen ikisinkku vl-nainen kokee suurta vetoa toisen kierroksen miehiin )
Toinen kierros = paheellinen leski?
Jokaisella vl:llä on omat kiusauksensa ja toiset selviävät niistä paremmin kuin toiset.
Ei kun ihan tavallinen eronnut mies. Veikkaisin että lestadiolaismiehissäkin on synnynnäisesti hiukan hulivili-tyyppisiä miehiä tietty osuus, ja näistä varmaan aika moni päätyy eroon, kun tekee mieli kyntää vierastakin peltoa. Varmasti erojakin lestadiolaisille myönnetään, vaikka olisikin tiukempi seula kuin taviksilla.
Samalla tavalla kuin lestadiolaismiehet ovat myös miehiä, ovat lestadiolaisnaiset myös naisia. Tästä syystä voi olettaa, että ikisinkkunainen tuntee vetoa juuri niihin toisella kierroksella oleviin jänniin hulivilimiehiin, jotka aiheuttavat seksuaalisia värähdyksiä alapäässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten tuo katolilainen, mikäli lesta miehet tuntuvat olevan kiven alla. Suomessakin näitä löytyy kyllä vaan heidän perään täytyy enempi huudella ellei halua helpottaa hakuprosessia ja lähteä suoraan käymään jossakin katolisessa maassa jossa hakee Tinderin avulla paikallisia sinkkuja.
Mikä niissä katolisissa kiehtoo?
Miksi etenkin katolinen sopisi suomalaiselle tai le stalle?
Miksi et ehdota esim. ortodoksia?
Jos l e stanainen hakee miehen jostain muualta, on käytännössä edellytys liitolle että mies kääntyy le staksi tai on ainakin messissä niissä piireissä eli kuljettaa lapsia pyhäkouluun, käy seuroissa, miesten jutuissa jne.No sen miehenhän pitäisi olla vl itsekin. Totta kai mitä vanhemmaksi tässä käy, luottamus Jumalan johdatukseen alkaa horjua ja tekisi mieli itse käpälöidä parinmuodostusta. Mutta mutta...
Ehkä noihin ulkomaalaisiin ajattelee liittyvän joku lieventävä asianhaara, että on muutakin kulttuurieroa kuin se, että on tavallinen suomalainen tai suomalainen vl. En kuitenkaan voisi kuvitella olevani naimisissa miehen kanssa, joka kiroilee, juo alkoholia, huudattaa telkkaa tai musiikkia ja pahinta tietysti olisi se, että puuttuisi se yhteinen henkinen yhteys uskoon, koska sen puolison pitäisi olla tärkein ns. saattomies eli uskonelämän rinnallakulkija. Sen avulla myös sovitaan riitoja ja erimielisyyksiä, joita joka suhteessa tulee esille.
En myöskään suostuisi vaikkapa meikkaamaan miestä miellyttääkseni, vaikka mielelläni tekisinkin asioita miestä ilahduttaakseni.
- nelikymppinen vl sinkku
Tuolla listalla voi olla aika hankala löytää miestä. Mistä näistä kriteereistä olisit valmis joustamaan, jos jostain pitäisi joustaa?
- kiroilu
- alkoholin juonti
- telkan tai musiikin huudatttaminen
- henkinen yhteys uskoon
- meikkaaminen mihen miellyttämiseksi
Vl-miehen kanssahan nuo toteutuvat oletusarvoisesti eikä kummankaan tarvitse joustaa. Ehkä siis pitää vaan jaksaa uskoa siihen, että on tarkoitus jaksaa yksin kuin lähteä luopumaan arvoistaan. Perhekeskeisen kulttuurin keskellä kuitenkin perheettömyys ja lapsettomuus tuntuu välillä erityisen raskaalta.
- nelikymppinen vl sinkku
Eikö "niin myötä- kuin vastoinkäymisissä" tarkoita kykyä kompromisseihin? Noin niinkun jos ihan käytännössä mietitään mitä sanat tarkoittavat?
Hän kuvaili perusmiestä omasta uskostaan, kaikki vl-miehet on tollasia.
Miksi pitäisi tehdä jotain kompromisseja omia arvoja vastaan ja elää jonkun sellaisen kanssa, joka ei jaa edes samaa uskoa ja arvomaailmaa kanssasi?
Nehän on ihan ykkösjuttu ja parisuhteen pohja.Veikkaan että lestadiolaismiehilläkin on paheensa, ehkä salassa mutta kuitenkin. Varsinkin niillä, jotka ovat esimerkiksi toisella kierroksella. ( on nimittäin aika selvää, että tuollainen nelikymppinen ikisinkku vl-nainen kokee suurta vetoa toisen kierroksen miehiin )
Mikä ihmeen ”toinen kierros”?
Leskeys noin nuorena on harvinaista.
Jos jotain paheita onkin, niin todella salassa kyllä sitten on, kun ne ei kenellekään käy ilmi millään tavalla - eli eivät myöskään pahenna ketään toista.
Minä siis olen kasvanut vl-yhteisössä ja elän edelleen paljon niissä piireissä, ja voin sanoa ettei ne miehet oikeasti kovin paheellisia ole.
Kulttuuriero on noin suuri, että tavis ei voi edes uskoa, että sellaisia on olemassa.
Pakko väen vängällä yrittää keksiä jotain paheita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten tuo katolilainen, mikäli lesta miehet tuntuvat olevan kiven alla. Suomessakin näitä löytyy kyllä vaan heidän perään täytyy enempi huudella ellei halua helpottaa hakuprosessia ja lähteä suoraan käymään jossakin katolisessa maassa jossa hakee Tinderin avulla paikallisia sinkkuja.
Mikä niissä katolisissa kiehtoo?
Miksi etenkin katolinen sopisi suomalaiselle tai le stalle?
Miksi et ehdota esim. ortodoksia?
Jos l e stanainen hakee miehen jostain muualta, on käytännössä edellytys liitolle että mies kääntyy le staksi tai on ainakin messissä niissä piireissä eli kuljettaa lapsia pyhäkouluun, käy seuroissa, miesten jutuissa jne.No sen miehenhän pitäisi olla vl itsekin. Totta kai mitä vanhemmaksi tässä käy, luottamus Jumalan johdatukseen alkaa horjua ja tekisi mieli itse käpälöidä parinmuodostusta. Mutta mutta...
Ehkä noihin ulkomaalaisiin ajattelee liittyvän joku lieventävä asianhaara, että on muutakin kulttuurieroa kuin se, että on tavallinen suomalainen tai suomalainen vl. En kuitenkaan voisi kuvitella olevani naimisissa miehen kanssa, joka kiroilee, juo alkoholia, huudattaa telkkaa tai musiikkia ja pahinta tietysti olisi se, että puuttuisi se yhteinen henkinen yhteys uskoon, koska sen puolison pitäisi olla tärkein ns. saattomies eli uskonelämän rinnallakulkija. Sen avulla myös sovitaan riitoja ja erimielisyyksiä, joita joka suhteessa tulee esille.
En myöskään suostuisi vaikkapa meikkaamaan miestä miellyttääkseni, vaikka mielelläni tekisinkin asioita miestä ilahduttaakseni.
- nelikymppinen vl sinkku
Tuolla listalla voi olla aika hankala löytää miestä. Mistä näistä kriteereistä olisit valmis joustamaan, jos jostain pitäisi joustaa?
- kiroilu
- alkoholin juonti
- telkan tai musiikin huudatttaminen
- henkinen yhteys uskoon
- meikkaaminen mihen miellyttämiseksi
Vl-miehen kanssahan nuo toteutuvat oletusarvoisesti eikä kummankaan tarvitse joustaa. Ehkä siis pitää vaan jaksaa uskoa siihen, että on tarkoitus jaksaa yksin kuin lähteä luopumaan arvoistaan. Perhekeskeisen kulttuurin keskellä kuitenkin perheettömyys ja lapsettomuus tuntuu välillä erityisen raskaalta.
- nelikymppinen vl sinkku
Eikö "niin myötä- kuin vastoinkäymisissä" tarkoita kykyä kompromisseihin? Noin niinkun jos ihan käytännössä mietitään mitä sanat tarkoittavat?
Hän kuvaili perusmiestä omasta uskostaan, kaikki vl-miehet on tollasia.
Miksi pitäisi tehdä jotain kompromisseja omia arvoja vastaan ja elää jonkun sellaisen kanssa, joka ei jaa edes samaa uskoa ja arvomaailmaa kanssasi?
Nehän on ihan ykkösjuttu ja parisuhteen pohja.Veikkaan että lestadiolaismiehilläkin on paheensa, ehkä salassa mutta kuitenkin. Varsinkin niillä, jotka ovat esimerkiksi toisella kierroksella. ( on nimittäin aika selvää, että tuollainen nelikymppinen ikisinkku vl-nainen kokee suurta vetoa toisen kierroksen miehiin )
Toinen kierros = paheellinen leski?
Jokaisella vl:llä on omat kiusauksensa ja toiset selviävät niistä paremmin kuin toiset.
Ei kun ihan tavallinen eronnut mies. Veikkaisin että lestadiolaismiehissäkin on synnynnäisesti hiukan hulivili-tyyppisiä miehiä tietty osuus, ja näistä varmaan aika moni päätyy eroon, kun tekee mieli kyntää vierastakin peltoa. Varmasti erojakin lestadiolaisille myönnetään, vaikka olisikin tiukempi seula kuin taviksilla.
Samalla tavalla kuin lestadiolaismiehet ovat myös miehiä, ovat lestadiolaisnaiset myös naisia. Tästä syystä voi olettaa, että ikisinkkunainen tuntee vetoa juuri niihin toisella kierroksella oleviin jänniin hulivilimiehiin, jotka aiheuttavat seksuaalisia värähdyksiä alapäässä.
Sä olet kyllä todella pihalla ja suorastaan loukkaava jo useamman viestin verran.
Etkö tosiaan voi ymmärtää, ettei vl-piireissä ole tuollaista kulttuuria?
Ei ole tuollaisia miehiä, ei toisia kierroksia tai muuta taviksille ominaista ällöttävää tuhnuelämää.
Jätä nyt toinen rauhaan ja häpeä jos osaat.
-ei tuo vl-sinkku vaan se ex-vl
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten tuo katolilainen, mikäli lesta miehet tuntuvat olevan kiven alla. Suomessakin näitä löytyy kyllä vaan heidän perään täytyy enempi huudella ellei halua helpottaa hakuprosessia ja lähteä suoraan käymään jossakin katolisessa maassa jossa hakee Tinderin avulla paikallisia sinkkuja.
Mikä niissä katolisissa kiehtoo?
Miksi etenkin katolinen sopisi suomalaiselle tai le stalle?
Miksi et ehdota esim. ortodoksia?
Jos l e stanainen hakee miehen jostain muualta, on käytännössä edellytys liitolle että mies kääntyy le staksi tai on ainakin messissä niissä piireissä eli kuljettaa lapsia pyhäkouluun, käy seuroissa, miesten jutuissa jne.No sen miehenhän pitäisi olla vl itsekin. Totta kai mitä vanhemmaksi tässä käy, luottamus Jumalan johdatukseen alkaa horjua ja tekisi mieli itse käpälöidä parinmuodostusta. Mutta mutta...
Ehkä noihin ulkomaalaisiin ajattelee liittyvän joku lieventävä asianhaara, että on muutakin kulttuurieroa kuin se, että on tavallinen suomalainen tai suomalainen vl. En kuitenkaan voisi kuvitella olevani naimisissa miehen kanssa, joka kiroilee, juo alkoholia, huudattaa telkkaa tai musiikkia ja pahinta tietysti olisi se, että puuttuisi se yhteinen henkinen yhteys uskoon, koska sen puolison pitäisi olla tärkein ns. saattomies eli uskonelämän rinnallakulkija. Sen avulla myös sovitaan riitoja ja erimielisyyksiä, joita joka suhteessa tulee esille.
En myöskään suostuisi vaikkapa meikkaamaan miestä miellyttääkseni, vaikka mielelläni tekisinkin asioita miestä ilahduttaakseni.
- nelikymppinen vl sinkku
Tuolla listalla voi olla aika hankala löytää miestä. Mistä näistä kriteereistä olisit valmis joustamaan, jos jostain pitäisi joustaa?
- kiroilu
- alkoholin juonti
- telkan tai musiikin huudatttaminen
- henkinen yhteys uskoon
- meikkaaminen mihen miellyttämiseksi
Vl-miehen kanssahan nuo toteutuvat oletusarvoisesti eikä kummankaan tarvitse joustaa. Ehkä siis pitää vaan jaksaa uskoa siihen, että on tarkoitus jaksaa yksin kuin lähteä luopumaan arvoistaan. Perhekeskeisen kulttuurin keskellä kuitenkin perheettömyys ja lapsettomuus tuntuu välillä erityisen raskaalta.
- nelikymppinen vl sinkku
Eikö "niin myötä- kuin vastoinkäymisissä" tarkoita kykyä kompromisseihin? Noin niinkun jos ihan käytännössä mietitään mitä sanat tarkoittavat?
Hän kuvaili perusmiestä omasta uskostaan, kaikki vl-miehet on tollasia.
Miksi pitäisi tehdä jotain kompromisseja omia arvoja vastaan ja elää jonkun sellaisen kanssa, joka ei jaa edes samaa uskoa ja arvomaailmaa kanssasi?
Nehän on ihan ykkösjuttu ja parisuhteen pohja.Veikkaan että lestadiolaismiehilläkin on paheensa, ehkä salassa mutta kuitenkin. Varsinkin niillä, jotka ovat esimerkiksi toisella kierroksella. ( on nimittäin aika selvää, että tuollainen nelikymppinen ikisinkku vl-nainen kokee suurta vetoa toisen kierroksen miehiin )
Toinen kierros = paheellinen leski?
Jokaisella vl:llä on omat kiusauksensa ja toiset selviävät niistä paremmin kuin toiset.
Ei kun ihan tavallinen eronnut mies. Veikkaisin että lestadiolaismiehissäkin on synnynnäisesti hiukan hulivili-tyyppisiä miehiä tietty osuus, ja näistä varmaan aika moni päätyy eroon, kun tekee mieli kyntää vierastakin peltoa. Varmasti erojakin lestadiolaisille myönnetään, vaikka olisikin tiukempi seula kuin taviksilla.
Samalla tavalla kuin lestadiolaismiehet ovat myös miehiä, ovat lestadiolaisnaiset myös naisia. Tästä syystä voi olettaa, että ikisinkkunainen tuntee vetoa juuri niihin toisella kierroksella oleviin jänniin hulivilimiehiin, jotka aiheuttavat seksuaalisia värähdyksiä alapäässä.
Ei kannata puhua asioista, joista ei tiedä yhtään mitään. Vl:lle uudelleenavioituminen on nou nou. Voit muuttaa erilleen puolisostasi, mutta uudelleenavioitua et eikä myöskään saa mennä naimisiin eronneen kanssa.
Enkä oikeastaan edes jaksa kommentoida noita jännyyksiä ja värähtelyjä.
- nelikymppinen vl sinkku
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten tuo katolilainen, mikäli lesta miehet tuntuvat olevan kiven alla. Suomessakin näitä löytyy kyllä vaan heidän perään täytyy enempi huudella ellei halua helpottaa hakuprosessia ja lähteä suoraan käymään jossakin katolisessa maassa jossa hakee Tinderin avulla paikallisia sinkkuja.
Mikä niissä katolisissa kiehtoo?
Miksi etenkin katolinen sopisi suomalaiselle tai le stalle?
Miksi et ehdota esim. ortodoksia?
Jos l e stanainen hakee miehen jostain muualta, on käytännössä edellytys liitolle että mies kääntyy le staksi tai on ainakin messissä niissä piireissä eli kuljettaa lapsia pyhäkouluun, käy seuroissa, miesten jutuissa jne.No sen miehenhän pitäisi olla vl itsekin. Totta kai mitä vanhemmaksi tässä käy, luottamus Jumalan johdatukseen alkaa horjua ja tekisi mieli itse käpälöidä parinmuodostusta. Mutta mutta...
Ehkä noihin ulkomaalaisiin ajattelee liittyvän joku lieventävä asianhaara, että on muutakin kulttuurieroa kuin se, että on tavallinen suomalainen tai suomalainen vl. En kuitenkaan voisi kuvitella olevani naimisissa miehen kanssa, joka kiroilee, juo alkoholia, huudattaa telkkaa tai musiikkia ja pahinta tietysti olisi se, että puuttuisi se yhteinen henkinen yhteys uskoon, koska sen puolison pitäisi olla tärkein ns. saattomies eli uskonelämän rinnallakulkija. Sen avulla myös sovitaan riitoja ja erimielisyyksiä, joita joka suhteessa tulee esille.
En myöskään suostuisi vaikkapa meikkaamaan miestä miellyttääkseni, vaikka mielelläni tekisinkin asioita miestä ilahduttaakseni.
- nelikymppinen vl sinkku
Tuolla listalla voi olla aika hankala löytää miestä. Mistä näistä kriteereistä olisit valmis joustamaan, jos jostain pitäisi joustaa?
- kiroilu
- alkoholin juonti
- telkan tai musiikin huudatttaminen
- henkinen yhteys uskoon
- meikkaaminen mihen miellyttämiseksi
Vl-miehen kanssahan nuo toteutuvat oletusarvoisesti eikä kummankaan tarvitse joustaa. Ehkä siis pitää vaan jaksaa uskoa siihen, että on tarkoitus jaksaa yksin kuin lähteä luopumaan arvoistaan. Perhekeskeisen kulttuurin keskellä kuitenkin perheettömyys ja lapsettomuus tuntuu välillä erityisen raskaalta.
- nelikymppinen vl sinkku
Eikö "niin myötä- kuin vastoinkäymisissä" tarkoita kykyä kompromisseihin? Noin niinkun jos ihan käytännössä mietitään mitä sanat tarkoittavat?
Hän kuvaili perusmiestä omasta uskostaan, kaikki vl-miehet on tollasia.
Miksi pitäisi tehdä jotain kompromisseja omia arvoja vastaan ja elää jonkun sellaisen kanssa, joka ei jaa edes samaa uskoa ja arvomaailmaa kanssasi?
Nehän on ihan ykkösjuttu ja parisuhteen pohja.Veikkaan että lestadiolaismiehilläkin on paheensa, ehkä salassa mutta kuitenkin. Varsinkin niillä, jotka ovat esimerkiksi toisella kierroksella. ( on nimittäin aika selvää, että tuollainen nelikymppinen ikisinkku vl-nainen kokee suurta vetoa toisen kierroksen miehiin )
Toinen kierros = paheellinen leski?
Jokaisella vl:llä on omat kiusauksensa ja toiset selviävät niistä paremmin kuin toiset.
Ei kun ihan tavallinen eronnut mies. Veikkaisin että lestadiolaismiehissäkin on synnynnäisesti hiukan hulivili-tyyppisiä miehiä tietty osuus, ja näistä varmaan aika moni päätyy eroon, kun tekee mieli kyntää vierastakin peltoa. Varmasti erojakin lestadiolaisille myönnetään, vaikka olisikin tiukempi seula kuin taviksilla.
Samalla tavalla kuin lestadiolaismiehet ovat myös miehiä, ovat lestadiolaisnaiset myös naisia. Tästä syystä voi olettaa, että ikisinkkunainen tuntee vetoa juuri niihin toisella kierroksella oleviin jänniin hulivilimiehiin, jotka aiheuttavat seksuaalisia värähdyksiä alapäässä.
Sä olet kyllä todella pihalla ja suorastaan loukkaava jo useamman viestin verran.
Etkö tosiaan voi ymmärtää, ettei vl-piireissä ole tuollaista kulttuuria?
Ei ole tuollaisia miehiä, ei toisia kierroksia tai muuta taviksille ominaista ällöttävää tuhnuelämää.Jätä nyt toinen rauhaan ja häpeä jos osaat.
-ei tuo vl-sinkku vaan se ex-vl
Anteeksi nyt sitten, vähän huumoria laitoin :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten tuo katolilainen, mikäli lesta miehet tuntuvat olevan kiven alla. Suomessakin näitä löytyy kyllä vaan heidän perään täytyy enempi huudella ellei halua helpottaa hakuprosessia ja lähteä suoraan käymään jossakin katolisessa maassa jossa hakee Tinderin avulla paikallisia sinkkuja.
Mikä niissä katolisissa kiehtoo?
Miksi etenkin katolinen sopisi suomalaiselle tai le stalle?
Miksi et ehdota esim. ortodoksia?
Jos l e stanainen hakee miehen jostain muualta, on käytännössä edellytys liitolle että mies kääntyy le staksi tai on ainakin messissä niissä piireissä eli kuljettaa lapsia pyhäkouluun, käy seuroissa, miesten jutuissa jne.No sen miehenhän pitäisi olla vl itsekin. Totta kai mitä vanhemmaksi tässä käy, luottamus Jumalan johdatukseen alkaa horjua ja tekisi mieli itse käpälöidä parinmuodostusta. Mutta mutta...
Ehkä noihin ulkomaalaisiin ajattelee liittyvän joku lieventävä asianhaara, että on muutakin kulttuurieroa kuin se, että on tavallinen suomalainen tai suomalainen vl. En kuitenkaan voisi kuvitella olevani naimisissa miehen kanssa, joka kiroilee, juo alkoholia, huudattaa telkkaa tai musiikkia ja pahinta tietysti olisi se, että puuttuisi se yhteinen henkinen yhteys uskoon, koska sen puolison pitäisi olla tärkein ns. saattomies eli uskonelämän rinnallakulkija. Sen avulla myös sovitaan riitoja ja erimielisyyksiä, joita joka suhteessa tulee esille.
En myöskään suostuisi vaikkapa meikkaamaan miestä miellyttääkseni, vaikka mielelläni tekisinkin asioita miestä ilahduttaakseni.
- nelikymppinen vl sinkku
Tuolla listalla voi olla aika hankala löytää miestä. Mistä näistä kriteereistä olisit valmis joustamaan, jos jostain pitäisi joustaa?
- kiroilu
- alkoholin juonti
- telkan tai musiikin huudatttaminen
- henkinen yhteys uskoon
- meikkaaminen mihen miellyttämiseksi
Olet aika lailla ymmärrystä vailla. Kun ihminen on uskossa, hän
-ei kiroile
-ei juo (juopuakseen)
-ei ole riippuvainen teeveestä eikä musiikista, saati fanittaisi niitä överinä
-ei edellytä vaimon meikkaavan, sillä Luojan luoma ulkonäkö riittää
Tärkeintä sekä uskovaiselle miehelle ja naiselle on toisen luonne ja yhteinen usko.
Uskovat eivät ole täydellisiä, heissä voi olla jopa narsisteja ja perverssejä. Mutta tämä on eri asia. Henkisesti sairaita löytyy jokaisesta yhteiskuntaluokasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten tuo katolilainen, mikäli lesta miehet tuntuvat olevan kiven alla. Suomessakin näitä löytyy kyllä vaan heidän perään täytyy enempi huudella ellei halua helpottaa hakuprosessia ja lähteä suoraan käymään jossakin katolisessa maassa jossa hakee Tinderin avulla paikallisia sinkkuja.
Mikä niissä katolisissa kiehtoo?
Miksi etenkin katolinen sopisi suomalaiselle tai le stalle?
Miksi et ehdota esim. ortodoksia?
Jos l e stanainen hakee miehen jostain muualta, on käytännössä edellytys liitolle että mies kääntyy le staksi tai on ainakin messissä niissä piireissä eli kuljettaa lapsia pyhäkouluun, käy seuroissa, miesten jutuissa jne.No sen miehenhän pitäisi olla vl itsekin. Totta kai mitä vanhemmaksi tässä käy, luottamus Jumalan johdatukseen alkaa horjua ja tekisi mieli itse käpälöidä parinmuodostusta. Mutta mutta...
Ehkä noihin ulkomaalaisiin ajattelee liittyvän joku lieventävä asianhaara, että on muutakin kulttuurieroa kuin se, että on tavallinen suomalainen tai suomalainen vl. En kuitenkaan voisi kuvitella olevani naimisissa miehen kanssa, joka kiroilee, juo alkoholia, huudattaa telkkaa tai musiikkia ja pahinta tietysti olisi se, että puuttuisi se yhteinen henkinen yhteys uskoon, koska sen puolison pitäisi olla tärkein ns. saattomies eli uskonelämän rinnallakulkija. Sen avulla myös sovitaan riitoja ja erimielisyyksiä, joita joka suhteessa tulee esille.
En myöskään suostuisi vaikkapa meikkaamaan miestä miellyttääkseni, vaikka mielelläni tekisinkin asioita miestä ilahduttaakseni.
- nelikymppinen vl sinkku
Tuolla listalla voi olla aika hankala löytää miestä. Mistä näistä kriteereistä olisit valmis joustamaan, jos jostain pitäisi joustaa?
- kiroilu
- alkoholin juonti
- telkan tai musiikin huudatttaminen
- henkinen yhteys uskoon
- meikkaaminen mihen miellyttämiseksi
Vl-miehen kanssahan nuo toteutuvat oletusarvoisesti eikä kummankaan tarvitse joustaa. Ehkä siis pitää vaan jaksaa uskoa siihen, että on tarkoitus jaksaa yksin kuin lähteä luopumaan arvoistaan. Perhekeskeisen kulttuurin keskellä kuitenkin perheettömyys ja lapsettomuus tuntuu välillä erityisen raskaalta.
- nelikymppinen vl sinkku
Eikö "niin myötä- kuin vastoinkäymisissä" tarkoita kykyä kompromisseihin? Noin niinkun jos ihan käytännössä mietitään mitä sanat tarkoittavat?
Hän kuvaili perusmiestä omasta uskostaan, kaikki vl-miehet on tollasia.
Miksi pitäisi tehdä jotain kompromisseja omia arvoja vastaan ja elää jonkun sellaisen kanssa, joka ei jaa edes samaa uskoa ja arvomaailmaa kanssasi?
Nehän on ihan ykkösjuttu ja parisuhteen pohja.Veikkaan että lestadiolaismiehilläkin on paheensa, ehkä salassa mutta kuitenkin. Varsinkin niillä, jotka ovat esimerkiksi toisella kierroksella. ( on nimittäin aika selvää, että tuollainen nelikymppinen ikisinkku vl-nainen kokee suurta vetoa toisen kierroksen miehiin )
Toinen kierros = paheellinen leski?
Jokaisella vl:llä on omat kiusauksensa ja toiset selviävät niistä paremmin kuin toiset.
Ei kun ihan tavallinen eronnut mies. Veikkaisin että lestadiolaismiehissäkin on synnynnäisesti hiukan hulivili-tyyppisiä miehiä tietty osuus, ja näistä varmaan aika moni päätyy eroon, kun tekee mieli kyntää vierastakin peltoa. Varmasti erojakin lestadiolaisille myönnetään, vaikka olisikin tiukempi seula kuin taviksilla.
Samalla tavalla kuin lestadiolaismiehet ovat myös miehiä, ovat lestadiolaisnaiset myös naisia. Tästä syystä voi olettaa, että ikisinkkunainen tuntee vetoa juuri niihin toisella kierroksella oleviin jänniin hulivilimiehiin, jotka aiheuttavat seksuaalisia värähdyksiä alapäässä.
Sä olet kyllä todella pihalla ja suorastaan loukkaava jo useamman viestin verran.
Etkö tosiaan voi ymmärtää, ettei vl-piireissä ole tuollaista kulttuuria?
Ei ole tuollaisia miehiä, ei toisia kierroksia tai muuta taviksille ominaista ällöttävää tuhnuelämää.Jätä nyt toinen rauhaan ja häpeä jos osaat.
-ei tuo vl-sinkku vaan se ex-vl
Anteeksi nyt sitten, vähän huumoria laitoin :(
Ihan vaan vinkiksi, että yksikään nainen tai täyspäinen mies ei pidä tuota jännis/alapäänvärähtelyhuumoria hyvänä, joten opettele vaikka muutama aidosti hyvä vitsi ulkoa niiden sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten tuo katolilainen, mikäli lesta miehet tuntuvat olevan kiven alla. Suomessakin näitä löytyy kyllä vaan heidän perään täytyy enempi huudella ellei halua helpottaa hakuprosessia ja lähteä suoraan käymään jossakin katolisessa maassa jossa hakee Tinderin avulla paikallisia sinkkuja.
Mikä niissä katolisissa kiehtoo?
Miksi etenkin katolinen sopisi suomalaiselle tai le stalle?
Miksi et ehdota esim. ortodoksia?
Jos l e stanainen hakee miehen jostain muualta, on käytännössä edellytys liitolle että mies kääntyy le staksi tai on ainakin messissä niissä piireissä eli kuljettaa lapsia pyhäkouluun, käy seuroissa, miesten jutuissa jne.No sen miehenhän pitäisi olla vl itsekin. Totta kai mitä vanhemmaksi tässä käy, luottamus Jumalan johdatukseen alkaa horjua ja tekisi mieli itse käpälöidä parinmuodostusta. Mutta mutta...
Ehkä noihin ulkomaalaisiin ajattelee liittyvän joku lieventävä asianhaara, että on muutakin kulttuurieroa kuin se, että on tavallinen suomalainen tai suomalainen vl. En kuitenkaan voisi kuvitella olevani naimisissa miehen kanssa, joka kiroilee, juo alkoholia, huudattaa telkkaa tai musiikkia ja pahinta tietysti olisi se, että puuttuisi se yhteinen henkinen yhteys uskoon, koska sen puolison pitäisi olla tärkein ns. saattomies eli uskonelämän rinnallakulkija. Sen avulla myös sovitaan riitoja ja erimielisyyksiä, joita joka suhteessa tulee esille.
En myöskään suostuisi vaikkapa meikkaamaan miestä miellyttääkseni, vaikka mielelläni tekisinkin asioita miestä ilahduttaakseni.
- nelikymppinen vl sinkku
Tuolla listalla voi olla aika hankala löytää miestä. Mistä näistä kriteereistä olisit valmis joustamaan, jos jostain pitäisi joustaa?
- kiroilu
- alkoholin juonti
- telkan tai musiikin huudatttaminen
- henkinen yhteys uskoon
- meikkaaminen mihen miellyttämiseksi
Vl-miehen kanssahan nuo toteutuvat oletusarvoisesti eikä kummankaan tarvitse joustaa. Ehkä siis pitää vaan jaksaa uskoa siihen, että on tarkoitus jaksaa yksin kuin lähteä luopumaan arvoistaan. Perhekeskeisen kulttuurin keskellä kuitenkin perheettömyys ja lapsettomuus tuntuu välillä erityisen raskaalta.
- nelikymppinen vl sinkku
Eikö "niin myötä- kuin vastoinkäymisissä" tarkoita kykyä kompromisseihin? Noin niinkun jos ihan käytännössä mietitään mitä sanat tarkoittavat?
Hän kuvaili perusmiestä omasta uskostaan, kaikki vl-miehet on tollasia.
Miksi pitäisi tehdä jotain kompromisseja omia arvoja vastaan ja elää jonkun sellaisen kanssa, joka ei jaa edes samaa uskoa ja arvomaailmaa kanssasi?
Nehän on ihan ykkösjuttu ja parisuhteen pohja.Veikkaan että lestadiolaismiehilläkin on paheensa, ehkä salassa mutta kuitenkin. Varsinkin niillä, jotka ovat esimerkiksi toisella kierroksella. ( on nimittäin aika selvää, että tuollainen nelikymppinen ikisinkku vl-nainen kokee suurta vetoa toisen kierroksen miehiin )
Toinen kierros = paheellinen leski?
Jokaisella vl:llä on omat kiusauksensa ja toiset selviävät niistä paremmin kuin toiset.
Ei kun ihan tavallinen eronnut mies. Veikkaisin että lestadiolaismiehissäkin on synnynnäisesti hiukan hulivili-tyyppisiä miehiä tietty osuus, ja näistä varmaan aika moni päätyy eroon, kun tekee mieli kyntää vierastakin peltoa. Varmasti erojakin lestadiolaisille myönnetään, vaikka olisikin tiukempi seula kuin taviksilla.
Samalla tavalla kuin lestadiolaismiehet ovat myös miehiä, ovat lestadiolaisnaiset myös naisia. Tästä syystä voi olettaa, että ikisinkkunainen tuntee vetoa juuri niihin toisella kierroksella oleviin jänniin hulivilimiehiin, jotka aiheuttavat seksuaalisia värähdyksiä alapäässä.
Miksi ihmeessä uskovainen nainen, joka elää säädyllisesti ja etsii aviomiestä loppuiäkseen, haluaisi sekaantua johonkin pettävään lurttiin, joka todistetusti ei ole pystynyt elämään ensimmäistäkään sitoumustaan kuten piti?
Vierailija kirjoitti:
Voisitko sitten harkita katolilaista? Nämä joita minä oon tavannut ovat olleet kunnollisia ja raittiita. Toki kirkossa käyminen sekä rukoileminen on tulleet vahvasti esille, mutta eivät koskaan ole alkaneet tyrkyttämään mulle omaa uskontoaan.
Tiedän, että Suomessa on katolilaisia, mutta eikö katolilaisia ole Suomessa aika vähän, ainakin Helsingin ulkopuolella?
Tuolla listalla voi olla aika hankala löytää miestä. Mistä näistä kriteereistä olisit valmis joustamaan, jos jostain pitäisi joustaa?
- kiroilu
- alkoholin juonti
- telkan tai musiikin huudatttaminen
- henkinen yhteys uskoon
- meikkaaminen mihen miellyttämiseksi