Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu jos nainen jää yksin?
11.08.2019 |
Jos kohta kolmekymppisestä naisesta ei juuri kukaan mies ole ikinä kiinnostunut, lukuunottamatta jotain kadulla satunnaisesti huutelevaa puliukkoa. Mistä tällainen mielestänne johtuu, jos arvioitte tuntemienne ihmisten perusteella?
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Tähän kysymykseen ainoa hyväksyttävä vastaus on se, että nainen on prinsessaharhoissa elävä nirppanokka, joka ei kelpuuta tavallista, kilttiä miestä, joten asiasta on turha keskustella tämän enempää.
Ja tälläiselle tavalliselle miehelle kelpaa sitten ihan tavis nainen, kuten vaikka Jenni Vartiainen, Janni Hussi, Julia Robets tai Beyonce, ei tarvitse olla mikään kaunotar, rumempikin käy kuten Sara Sieppi tai Savina Särkkä
🤣🤣🤣🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä varmasti syynä se etten ole mikään rohkea tutustumaan ja toisaalta olen vähän "erikoinen" ihminen, joten pitäisi löytyä sellainen samalla tavalla pikkuisen outo niin kuin minäkin. Minulle ei varmaan ehkä kävisi ihan sellainen tavallinen mies vaan ehkä jotenkin sellainen tyyppi mitä muut luonnehtisivat erikoiseksi ja en siis tarkoita tälle erikoisuudella mitään "uniikki lumihiutale"- asetelmaa vaan ainakin itselläni kyseessä se etten vaan pääse niihin normaalien ihmisten kanssa useinkaan samalla aaltopituudelle mikä ikävä asia enimmäkseen itseni puolesta. Tosin muutenkaan en juuri tapaa ihmisiä ja olen liiankin itsenäinen. Lapsia en myöskään halua koskaan.
Varmasti siis itsessä paljon syytä tähän ja en osaa luontevasti tutustua ja olen pikkuisen outo ihminen. Ujo en niin paljon ole, mutta muuten todellakin viihdyn omissa oloissani ja vaadin omaa aikaa. Ehkä joskus törmään johonkin samankaltaiseen. Muuten en todellakaan luokittele ihmisiä ja hyväksyn muut sellaisina kuin ovat jos kohtelevat muita hyvin yms. Kuitenkaan en voisi seurustella sellaisen kanssa, joka on liian erilainen. En kyllä yhtään tiedä miten tässä käy. Oikeastaan olen sillä asenteella, että jos löydän jonkun niin kiva asia, mutta samalla mietin olenkohan vielä vuosien päässä tässä tilanteessa. Olen silti ihastunut monenlaisiin poikiin ja miehiin ja pari joskus vähäsen minuun, mutta mitään suurta vaikutusta en ole ainakaan hyvässä mielessä tehnyt keneenkään. Onhan tämä naurettavaakin toisaalta. Ja baareihin minua ei saisi kyllä millään ja niitä miehiä ei paljon tuolla metsässä ja lenkillä vastaan tule :) Näissä ketjuissa aina todellakin huomaa ne jutut mitkä itsellä miinuksia ja sekin huvittaa.
Mielestäni miehiä täytyy voida tavata muuallakin kuin baareissa tai Tinderissä. Ei voi olla että kumppanin löytäminen vaatii innokkuutta täysin omalle luonteelle vastakkaisten asioiden tekemiseen.
Juuri tuolla asenteella useimmille ei ketään löydäkään. Ei nimittäin ole ketään joka järjestäisi ne olosuhteet sellaisiksi "kuin pitäisi". Jostain syystä tämä toteamus kerää aina paljon alapeukkuja.
Joidenkin luonne ja tyyli on sellainen, että heille sopivia kumppaneita tulee vastaan vaikkapa sata. Joillekin taas viisi. Mitä epätavanoimaisempi ja joustamattomampi mukautumaan on, sitä hitaampaa tai epätodennäköisempää se kumppanin löytyminen on, mutta eiköhän sen tiedä se uniikki lumihiutale itsekin, jolloin valitsee sen itselleen sopivimman vaihtoehdon - jatkaa odottelua tai alkaa muuttaa itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän kysymykseen ainoa hyväksyttävä vastaus on se, että nainen on prinsessaharhoissa elävä nirppanokka, joka ei kelpuuta tavallista, kilttiä miestä, joten asiasta on turha keskustella tämän enempää.
Sinä kun täällä noin sadassa ketjussa olet väliset näistä pronsessaharhoista kärsivistä naisista, niin kertoisitko mitä se oikein tarkoittaa?
Ja nyt unohda nämä laatikkopääkirurgirokkistata -miehistä haaveilu ja heille aakkosellinen pllun jakaminen, kun tämmöistä ei tapahdu kuin sinun harhaksensa mielessäSarkasmi on joillekin vaikea laji...
Menikö tunteisiin?Eli osui ja upposi 👍
Vierailija kirjoitti:
Kotoa ei kukaan hae.
Kyllä muuten hakee ja kytistääkin, ihan legendaa on tuo.
Paras vaihtoehto olla yksin,on vain maailma rajana mitä kaikkea voi tehdä.
Yksin ei silti tarvitse olla,hankkii lemmikin.
Kukaan ei arvostele miltä pitää näyttää tai mitä pitää syödä.
En minäkään lähtisi nykymaailman kullikaruselliin jos pitäisi valita.
T:vaimo jo yli 20 vuotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläkäää kirjoitti:
Paras vaihtoehto olla yksin,on vain maailma rajana mitä kaikkea voi tehdä.
Yksin ei silti tarvitse olla,hankkii lemmikin.
Kukaan ei arvostele miltä pitää näyttää tai mitä pitää syödä.
En minäkään lähtisi nykymaailman kullikaruselliin jos pitäisi valita.
T:vaimo jo yli 20 vuotta
...lukutaito ... ....
Eläkäää kirjoitti:
Paras vaihtoehto olla yksin,on vain maailma rajana mitä kaikkea voi tehdä.
Yksin ei silti tarvitse olla,hankkii lemmikin.
Kukaan ei arvostele miltä pitää näyttää tai mitä pitää syödä.
En minäkään lähtisi nykymaailman kullikaruselliin jos pitäisi valita.
T:vaimo jo yli 20 vuotta
Huono provoiluyritys. Mikä ihmeen karuselli, kun täällä pohditaan miksei olla oltu kahtakymmentä vuotta kenenkään vaimona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on kriteerit kohdillaan. Huomaat siis vain sen top 1% miehistä ja muiden huomionosoitukset ovat pelkkää ilmaa. Paitsi sen pultsarin kommentit, sen huomaa jo hajun takia.
Toivottavasti et liiku denojen seurassa kovin paljon, itse esimerkiksi en niihin törmäile jatkuvalla syötöllä...
Kerronpa sulle asian, joka saattaa tulla sulle täytenä yllätyksenä: kaikkia naisia ei yksinkertaisesti kiinnosta parisuhde ja heidän elämänsä tärkein tavoite ei ole etsiä ja löytää miestä.Tämä koskee 100% miehistä, ihan koko 100%..Usko jo.
Naisilla parisuhteettomuus ON OMA VALINTA päinvastoin kuin miehillä. Ja unohda vttu jo tämä iänikuinen pskanjauhanta kilttikunnonmies ei kelpaa, kun se ei pidä paikkaansa.Syy, miksi sinä et löydä parisuhdetta, johtuu täysin sinusta.Lopeta tuo syyn ulkoistaminen. VIKA on sinussa ja syy löytyy sinusta ja täytyy sanoa, että enpä näiden väninöiden pohjalta yhtään ihmettele....
Vierailija kirjoitti:
Tähän kysymykseen ainoa hyväksyttävä vastaus on se, että nainen on prinsessaharhoissa elävä nirppanokka, joka ei kelpuuta tavallista, kilttiä miestä, joten asiasta on turha keskustella tämän enempää.
Johtuu tasan naisen ylipaisuneista vaatimuksista, joita kukaan tavallinen kuolevainen mies ei voi koskaan täyttää. Pitäisi olla hyvää miestä muttei kuitenkaan liian kilttiä koska ne on tylsiä muttei mitään kusipäitäkään vaikka jänniä ovatkin. Koetahan siinä olla sitten. Eräskään nainen ei huoli miestä, ellei tämä ole valmis muuttamaan hänen kanssaan asumaan just tiettyyn syrjäiseen paikkaan, missä nainen itse syntynyt ja edelleen asuu. Eli vähän kuin nämä peräkammarin pojatkin, jotka ei suostu liikahtamaan häkkisänkynsä vierestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläkäää kirjoitti:
Paras vaihtoehto olla yksin,on vain maailma rajana mitä kaikkea voi tehdä.
Yksin ei silti tarvitse olla,hankkii lemmikin.
Kukaan ei arvostele miltä pitää näyttää tai mitä pitää syödä.
En minäkään lähtisi nykymaailman kullikaruselliin jos pitäisi valita.
T:vaimo jo yli 20 vuotta
ot, mutta millä spekseillä tämä on se paras päämäärä? Läheisyys ja seksi ei kiinnosta, ja haluaa olla vuorokaudesta valtaosan yksin?
Eläkäää kirjoitti:
Paras vaihtoehto olla yksin,on vain maailma rajana mitä kaikkea voi tehdä.
Yksin ei silti tarvitse olla,hankkii lemmikin.
Kukaan ei arvostele miltä pitää näyttää tai mitä pitää syödä.
En minäkään lähtisi nykymaailman kullikaruselliin jos pitäisi valita.
T:vaimo jo yli 20 vuotta
Juu samaa mieltä.Lapset sain maailmalle, niin samalla pistin avioeron vetämään. Siitä alkoi elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä varmasti syynä se etten ole mikään rohkea tutustumaan ja toisaalta olen vähän "erikoinen" ihminen, joten pitäisi löytyä sellainen samalla tavalla pikkuisen outo niin kuin minäkin. Minulle ei varmaan ehkä kävisi ihan sellainen tavallinen mies vaan ehkä jotenkin sellainen tyyppi mitä muut luonnehtisivat erikoiseksi ja en siis tarkoita tälle erikoisuudella mitään "uniikki lumihiutale"- asetelmaa vaan ainakin itselläni kyseessä se etten vaan pääse niihin normaalien ihmisten kanssa useinkaan samalla aaltopituudelle mikä ikävä asia enimmäkseen itseni puolesta. Tosin muutenkaan en juuri tapaa ihmisiä ja olen liiankin itsenäinen. Lapsia en myöskään halua koskaan.
Varmasti siis itsessä paljon syytä tähän ja en osaa luontevasti tutustua ja olen pikkuisen outo ihminen. Ujo en niin paljon ole, mutta muuten todellakin viihdyn omissa oloissani ja vaadin omaa aikaa. Ehkä joskus törmään johonkin samankaltaiseen. Muuten en todellakaan luokittele ihmisiä ja hyväksyn muut sellaisina kuin ovat jos kohtelevat muita hyvin yms. Kuitenkaan en voisi seurustella sellaisen kanssa, joka on liian erilainen. En kyllä yhtään tiedä miten tässä käy. Oikeastaan olen sillä asenteella, että jos löydän jonkun niin kiva asia, mutta samalla mietin olenkohan vielä vuosien päässä tässä tilanteessa. Olen silti ihastunut monenlaisiin poikiin ja miehiin ja pari joskus vähäsen minuun, mutta mitään suurta vaikutusta en ole ainakaan hyvässä mielessä tehnyt keneenkään. Onhan tämä naurettavaakin toisaalta. Ja baareihin minua ei saisi kyllä millään ja niitä miehiä ei paljon tuolla metsässä ja lenkillä vastaan tule :) Näissä ketjuissa aina todellakin huomaa ne jutut mitkä itsellä miinuksia ja sekin huvittaa.
Mielestäni miehiä täytyy voida tavata muuallakin kuin baareissa tai Tinderissä. Ei voi olla että kumppanin löytäminen vaatii innokkuutta täysin omalle luonteelle vastakkaisten asioiden tekemiseen.
Juuri tuolla asenteella useimmille ei ketään löydäkään. Ei nimittäin ole ketään joka järjestäisi ne olosuhteet sellaisiksi "kuin pitäisi". Jostain syystä tämä toteamus kerää aina paljon alapeukkuja.
Joidenkin luonne ja tyyli on sellainen, että heille sopivia kumppaneita tulee vastaan vaikkapa sata. Joillekin taas viisi. Mitä epätavanoimaisempi ja joustamattomampi mukautumaan on, sitä hitaampaa tai epätodennäköisempää se kumppanin löytyminen on, mutta eiköhän sen tiedä se uniikki lumihiutale itsekin, jolloin valitsee sen itselleen sopivimman vaihtoehdon - jatkaa odottelua tai alkaa muuttaa itseään.
Ärsytykseni aihe olivatkin ne ihmiset, jotka eivät muutu vaan haikailevat että maailma muuttuisi heidän haluamakseen. Mietitään että Tinder ei kelpaa, nettideittailu ei kelpaa, baarit ei kelpaa... Kelpaa vain jokin mihin itse voi suhtautua 100% innokkaasti ja luontevasti. Mitään käsitystä ei ole mikä tämä tapa olisi tai jos on, ei ole mitään mahdollisuutta tätä käyttää. Esim. sopiva mies tulee pyytämään treffeille huovutuskurssilla. Tuollaista skenaariota haikaillaan eikä hyväksytä että sitä ei tule. Ja elämä valuu sormien välistä. Se harmittaa, kun annoin itsekin sen valua aika pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän kysymykseen ainoa hyväksyttävä vastaus on se, että nainen on prinsessaharhoissa elävä nirppanokka, joka ei kelpuuta tavallista, kilttiä miestä, joten asiasta on turha keskustella tämän enempää.
Sinä kun täällä noin sadassa ketjussa olet väliset näistä pronsessaharhoista kärsivistä naisista, niin kertoisitko mitä se oikein tarkoittaa?
Ja nyt unohda nämä laatikkopääkirurgirokkistata -miehistä haaveilu ja heille aakkosellinen pllun jakaminen, kun tämmöistä ei tapahdu kuin sinun harhaksensa mielessäSarkasmi on joillekin vaikea laji...
Menikö tunteisiin?Eli osui ja upposi 👍
Et sinä mihinkään osunut, olen eri kirjoittaja. Lue nyt vain hyvä ihminen tuo teksti mistä suutuit, kyllä siitä pitäisi selvää saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä varmasti syynä se etten ole mikään rohkea tutustumaan ja toisaalta olen vähän "erikoinen" ihminen, joten pitäisi löytyä sellainen samalla tavalla pikkuisen outo niin kuin minäkin. Minulle ei varmaan ehkä kävisi ihan sellainen tavallinen mies vaan ehkä jotenkin sellainen tyyppi mitä muut luonnehtisivat erikoiseksi ja en siis tarkoita tälle erikoisuudella mitään "uniikki lumihiutale"- asetelmaa vaan ainakin itselläni kyseessä se etten vaan pääse niihin normaalien ihmisten kanssa useinkaan samalla aaltopituudelle mikä ikävä asia enimmäkseen itseni puolesta. Tosin muutenkaan en juuri tapaa ihmisiä ja olen liiankin itsenäinen. Lapsia en myöskään halua koskaan.
Varmasti siis itsessä paljon syytä tähän ja en osaa luontevasti tutustua ja olen pikkuisen outo ihminen. Ujo en niin paljon ole, mutta muuten todellakin viihdyn omissa oloissani ja vaadin omaa aikaa. Ehkä joskus törmään johonkin samankaltaiseen. Muuten en todellakaan luokittele ihmisiä ja hyväksyn muut sellaisina kuin ovat jos kohtelevat muita hyvin yms. Kuitenkaan en voisi seurustella sellaisen kanssa, joka on liian erilainen. En kyllä yhtään tiedä miten tässä käy. Oikeastaan olen sillä asenteella, että jos löydän jonkun niin kiva asia, mutta samalla mietin olenkohan vielä vuosien päässä tässä tilanteessa. Olen silti ihastunut monenlaisiin poikiin ja miehiin ja pari joskus vähäsen minuun, mutta mitään suurta vaikutusta en ole ainakaan hyvässä mielessä tehnyt keneenkään. Onhan tämä naurettavaakin toisaalta. Ja baareihin minua ei saisi kyllä millään ja niitä miehiä ei paljon tuolla metsässä ja lenkillä vastaan tule :) Näissä ketjuissa aina todellakin huomaa ne jutut mitkä itsellä miinuksia ja sekin huvittaa.
Mielestäni miehiä täytyy voida tavata muuallakin kuin baareissa tai Tinderissä. Ei voi olla että kumppanin löytäminen vaatii innokkuutta täysin omalle luonteelle vastakkaisten asioiden tekemiseen.
Juuri tuolla asenteella useimmille ei ketään löydäkään. Ei nimittäin ole ketään joka järjestäisi ne olosuhteet sellaisiksi "kuin pitäisi". Jostain syystä tämä toteamus kerää aina paljon alapeukkuja.
Joidenkin luonne ja tyyli on sellainen, että heille sopivia kumppaneita tulee vastaan vaikkapa sata. Joillekin taas viisi. Mitä epätavanoimaisempi ja joustamattomampi mukautumaan on, sitä hitaampaa tai epätodennäköisempää se kumppanin löytyminen on, mutta eiköhän sen tiedä se uniikki lumihiutale itsekin, jolloin valitsee sen itselleen sopivimman vaihtoehdon - jatkaa odottelua tai alkaa muuttaa itseään.
Ärsytykseni aihe olivatkin ne ihmiset, jotka eivät muutu vaan haikailevat että maailma muuttuisi heidän haluamakseen. Mietitään että Tinder ei kelpaa, nettideittailu ei kelpaa, baarit ei kelpaa... Kelpaa vain jokin mihin itse voi suhtautua 100% innokkaasti ja luontevasti. Mitään käsitystä ei ole mikä tämä tapa olisi tai jos on, ei ole mitään mahdollisuutta tätä käyttää. Esim. sopiva mies tulee pyytämään treffeille huovutuskurssilla. Tuollaista skenaariota haikaillaan eikä hyväksytä että sitä ei tule. Ja elämä valuu sormien välistä. Se harmittaa, kun annoin itsekin sen valua aika pitkään.
No minä en voi mennä hakemaan miestä baarista, koska en halua miestä, joka käy baareissa.
Liberaaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkäää kirjoitti:
Paras vaihtoehto olla yksin,on vain maailma rajana mitä kaikkea voi tehdä.
Yksin ei silti tarvitse olla,hankkii lemmikin.
Kukaan ei arvostele miltä pitää näyttää tai mitä pitää syödä.
En minäkään lähtisi nykymaailman kullikaruselliin jos pitäisi valita.
T:vaimo jo yli 20 vuotta...lukutaito ... ....
Mistä johtuu, jos nainen jää yksin
Ei kaikki halua pyöriä kullikaruselleissa siksi eikä pidäkkään.
Naine valitsee sen.Piste.Miehiä on enemmän kuin naisia ja miehet ovat onnettomia ja voivat huonosti yksin, joten kaikille naisille riittää ottajia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä varmasti syynä se etten ole mikään rohkea tutustumaan ja toisaalta olen vähän "erikoinen" ihminen, joten pitäisi löytyä sellainen samalla tavalla pikkuisen outo niin kuin minäkin. Minulle ei varmaan ehkä kävisi ihan sellainen tavallinen mies vaan ehkä jotenkin sellainen tyyppi mitä muut luonnehtisivat erikoiseksi ja en siis tarkoita tälle erikoisuudella mitään "uniikki lumihiutale"- asetelmaa vaan ainakin itselläni kyseessä se etten vaan pääse niihin normaalien ihmisten kanssa useinkaan samalla aaltopituudelle mikä ikävä asia enimmäkseen itseni puolesta. Tosin muutenkaan en juuri tapaa ihmisiä ja olen liiankin itsenäinen. Lapsia en myöskään halua koskaan.
Varmasti siis itsessä paljon syytä tähän ja en osaa luontevasti tutustua ja olen pikkuisen outo ihminen. Ujo en niin paljon ole, mutta muuten todellakin viihdyn omissa oloissani ja vaadin omaa aikaa. Ehkä joskus törmään johonkin samankaltaiseen. Muuten en todellakaan luokittele ihmisiä ja hyväksyn muut sellaisina kuin ovat jos kohtelevat muita hyvin yms. Kuitenkaan en voisi seurustella sellaisen kanssa, joka on liian erilainen. En kyllä yhtään tiedä miten tässä käy. Oikeastaan olen sillä asenteella, että jos löydän jonkun niin kiva asia, mutta samalla mietin olenkohan vielä vuosien päässä tässä tilanteessa. Olen silti ihastunut monenlaisiin poikiin ja miehiin ja pari joskus vähäsen minuun, mutta mitään suurta vaikutusta en ole ainakaan hyvässä mielessä tehnyt keneenkään. Onhan tämä naurettavaakin toisaalta. Ja baareihin minua ei saisi kyllä millään ja niitä miehiä ei paljon tuolla metsässä ja lenkillä vastaan tule :) Näissä ketjuissa aina todellakin huomaa ne jutut mitkä itsellä miinuksia ja sekin huvittaa.
Mielestäni miehiä täytyy voida tavata muuallakin kuin baareissa tai Tinderissä. Ei voi olla että kumppanin löytäminen vaatii innokkuutta täysin omalle luonteelle vastakkaisten asioiden tekemiseen.
Juuri tuolla asenteella useimmille ei ketään löydäkään. Ei nimittäin ole ketään joka järjestäisi ne olosuhteet sellaisiksi "kuin pitäisi". Jostain syystä tämä toteamus kerää aina paljon alapeukkuja.
Joidenkin luonne ja tyyli on sellainen, että heille sopivia kumppaneita tulee vastaan vaikkapa sata. Joillekin taas viisi. Mitä epätavanoimaisempi ja joustamattomampi mukautumaan on, sitä hitaampaa tai epätodennäköisempää se kumppanin löytyminen on, mutta eiköhän sen tiedä se uniikki lumihiutale itsekin, jolloin valitsee sen itselleen sopivimman vaihtoehdon - jatkaa odottelua tai alkaa muuttaa itseään.
Ärsytykseni aihe olivatkin ne ihmiset, jotka eivät muutu vaan haikailevat että maailma muuttuisi heidän haluamakseen. Mietitään että Tinder ei kelpaa, nettideittailu ei kelpaa, baarit ei kelpaa... Kelpaa vain jokin mihin itse voi suhtautua 100% innokkaasti ja luontevasti. Mitään käsitystä ei ole mikä tämä tapa olisi tai jos on, ei ole mitään mahdollisuutta tätä käyttää. Esim. sopiva mies tulee pyytämään treffeille huovutuskurssilla. Tuollaista skenaariota haikaillaan eikä hyväksytä että sitä ei tule. Ja elämä valuu sormien välistä. Se harmittaa, kun annoin itsekin sen valua aika pitkään.
No minä en voi mennä hakemaan miestä baarista, koska en halua miestä, joka käy baareissa.
Nuorista miehistä en tiedä, mutta urheilulliset ja vähän alkoholia käyttävät hieman vanhemmat eivät tunnu baareissa notkuvan.
Minä en myöskään mene Tinderiin. Ulkonäköperustein pitäisi arvottaa ihmisiä, ja yrittää väistellä hyväksikäyttäjiä + niitä, jotka odottaa aina sitä parempaa. eri
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on kriteerit kohdillaan. Huomaat siis vain sen top 1% miehistä ja muiden huomionosoitukset ovat pelkkää ilmaa. Paitsi sen pultsarin kommentit, sen huomaa jo hajun takia.
Toivottavasti et liiku denojen seurassa kovin paljon, itse esimerkiksi en niihin törmäile jatkuvalla syötöllä...
Kyllähän se katkeraksi miehen vetää, jos top% prosentin megabeibi valitseekin kaltaisensa miehen, eli top1% miehen, etkä sinä sitä saa näyttelyesineeksi itsellesi.....Toivottavasti, v%su sinusta tulee deeku, vttu
Koska naisiin pätee sama kuin miehiin: parhaat viedään ensin ja jäljellä jää vain ne, joissa on jotain vastenmielistä.
Kun vertaa kolmekymppisiä naisia, jotka ovat olleet pitkässä onnellisessa parisuhteessa niihin, jotka ovat sinkkuja, niin ero on todella iso. Pitkään suhteessa olevat naiset ovat miltei kaikki tasapainoisia, optimistia ja empaattisia naisia. Sinkuilla taas erilaiset, matalantason mielenhäiriöt (kuten neuroottisuus) on miltei sääntö. Ongelma on, etteivät he yleensä edes tunnista ns vaikeaa luonnetta, vaan projisoivat ongelmansa johtuvan toisista.
Vierailija kirjoitti:
Liberaaali kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkäää kirjoitti:
Paras vaihtoehto olla yksin,on vain maailma rajana mitä kaikkea voi tehdä.
Yksin ei silti tarvitse olla,hankkii lemmikin.
Kukaan ei arvostele miltä pitää näyttää tai mitä pitää syödä.
En minäkään lähtisi nykymaailman kullikaruselliin jos pitäisi valita.
T:vaimo jo yli 20 vuotta...lukutaito ... ....
Mistä johtuu, jos nainen jää yksin
Ei kaikki halua pyöriä kullikaruselleissa siksi eikä pidäkkään.Naine valitsee sen.Piste.Miehiä on enemmän kuin naisia ja miehet ovat onnettomia ja voivat huonosti yksin, joten kaikille naisille riittää ottajia
Paikkakuntakohtaista missä miehiä on enemmän, ja millaisia nämä miehet ovat.
Sarkasmi on joillekin vaikea laji...