Alkaa mennä hermo (vauvaperheasiaa)
Mies tuli tänään töistä kotiin vähän ennen kuutta, söi ruoan ja ei mennyt kauaa kun nukahti sohvalle. Hän heräsi vasta äsken (kello on 22.15)
Mun ”työpäivä” vauvan kanssa päättyy vasta kun toinen on nukahtanut. Siihen päälle sitten kodin siistiminen ja pyykkien laitto. Mua korpeaa niin, että suoni katkeaa kohta päästä. Missä kohti tää kääntyi niin, että ihan kaikki on mun hoidettava? Ja jos mies joskus vauvan kanssa on, valvotaan täällä vielä kymmenen jälkeenkin illalla ja huusholli on kuin pommi olisi räjähtänyt.
Mä en enää kohta jaksa.
Kommentit (78)
Onhan tuo kurjaa, jos toinen ei osallistu riittävästi. Kannattaa kaiken keskellä yrittää muistaa, että olette molemmat kokeneet tosi ison muutoksen elämässä ja tavallaan vasta opettelette vanhemmuutta. Sinä voit ihan hyvällä omatunnolla vaatia mieheltä enemmän. En silti alkaisi erofantasioimaan, jos mies kuitenkin hoitaa lasta. Ehkä sinun pitää vain ottaa aloite enemmän siitä, että mies hoitaa lasta ja tekee kotitöitä.
Esikoisen ollessa vauva ja vaativa sellainen otin joka ilta puolen tunnin suihkun ihan rauhassa, jolloin mies oli kahden vauvan kanssa. Jos nukuttaminen oli vaikeaa, niin tehtiin sitä vuorotellen. Öisin heräilin minä, mutta minä nukuin aamulla pitkään viikonloppuisin. Iltaisin pyysin melko usein tekemään miestä ruuan meille molemmille.
Tuollaisena iltana olisi varmaan herättänyt miehen puolen tunnin nokosten jälkeen ja sanonut että menen lenkille, voitko laittaa ruuan samalla kuin olet vauvan kanssa. Miten miehesi vastaisi tuollaiseen? Oletko kokeillut?
Ja jos miehellä on taipumus vitkutella kotiintulon kanssa, niin alkaisin keksiä menoja esim. klo 17 aina silloin tällöin jolloin miehen pitää olla kotona.
Toki osa miehistä on idiootteja, mutta iso osa sellaisia että pitää vain suoraan sanoa mitä odottaa ja ottaa itse reippaasti oma aika sen kummemmin vihjailematta. Aika usein me naiset helposti alamme kuvitella, että miehen pitäisi tarjota mahdollisuus ottaa omaa aikaa. Eihän se niin mene, vaan molemmat ehdottavat itse sitä omaa aikaa ja yhdessä katsotaan kalenterista onnistuuko.
Anna tänä iltana oikein nautinnollinen suikkari miehelle. Sillä on ollu rankkaa töissä, niin tuollainen kyllä piristää.
Nääsnääsnääs!! Ukko sitäjatätä!!
Te naiset ootte kyllä säälittäviä iänikuisine valituksinenne.
Anoppi aseella uhaten pakotti naimaan poikansa? Kukas sen vätys pojan kasvatti? Anoppi/äiti/nainen tietty, kun ei siitä miehestä mihinkään ole!
Mistä te näitä miehiä löydätte ja miten te olette asioista puhunut ennen, kuin menette lisääntymään :D joka päivä sama itkuvirsi, kun mies ei välitä omista jälkeläisistään... Tuleeko se oikeasti ihan yllätyksenä, että mies on mikä on? Vai toivotteko jotain maagista muutosta miehessä, kun lapsi syntyy?
Vierailija kirjoitti:
Mistä te näitä miehiä löydätte ja miten te olette asioista puhunut ennen, kuin menette lisääntymään :D joka päivä sama itkuvirsi, kun mies ei välitä omista jälkeläisistään... Tuleeko se oikeasti ihan yllätyksenä, että mies on mikä on? Vai toivotteko jotain maagista muutosta miehessä, kun lapsi syntyy?
Niin, miksi lisäännytte? Suomessa maailman paras ehkäisytarjonta.
”No, mutku mä haluun vauvan, kun kumminkaimansiskokin saa”?
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo kurjaa, jos toinen ei osallistu riittävästi. Kannattaa kaiken keskellä yrittää muistaa, että olette molemmat kokeneet tosi ison muutoksen elämässä ja tavallaan vasta opettelette vanhemmuutta. Sinä voit ihan hyvällä omatunnolla vaatia mieheltä enemmän. En silti alkaisi erofantasioimaan, jos mies kuitenkin hoitaa lasta. Ehkä sinun pitää vain ottaa aloite enemmän siitä, että mies hoitaa lasta ja tekee kotitöitä.
Esikoisen ollessa vauva ja vaativa sellainen otin joka ilta puolen tunnin suihkun ihan rauhassa, jolloin mies oli kahden vauvan kanssa. Jos nukuttaminen oli vaikeaa, niin tehtiin sitä vuorotellen. Öisin heräilin minä, mutta minä nukuin aamulla pitkään viikonloppuisin. Iltaisin pyysin melko usein tekemään miestä ruuan meille molemmille.
Tuollaisena iltana olisi varmaan herättänyt miehen puolen tunnin nokosten jälkeen ja sanonut että menen lenkille, voitko laittaa ruuan samalla kuin olet vauvan kanssa. Miten miehesi vastaisi tuollaiseen? Oletko kokeillut?
Ja jos miehellä on taipumus vitkutella kotiintulon kanssa, niin alkaisin keksiä menoja esim. klo 17 aina silloin tällöin jolloin miehen pitää olla kotona.
Toki osa miehistä on idiootteja, mutta iso osa sellaisia että pitää vain suoraan sanoa mitä odottaa ja ottaa itse reippaasti oma aika sen kummemmin vihjailematta. Aika usein me naiset helposti alamme kuvitella, että miehen pitäisi tarjota mahdollisuus ottaa omaa aikaa. Eihän se niin mene, vaan molemmat ehdottavat itse sitä omaa aikaa ja yhdessä katsotaan kalenterista onnistuuko.
Tämä. Mies saattaa kuvitella että olet nykytilanteeseen ihan tyytyväinen. Keskustele miehen kanssa, varmasti hän arvostaa työtäsi perheen eteen vaikkei sitä varmaankaan ole ääneen sanonut. Tuskin hän haluaa että ajat itsesi uuvuksiin? Yritä suhtautua asiaan niin, että teette hommat yhdessä toisianne tukien, sen sijaan että jäätte kyräilemään kenellä on omaa aikaa, kuka teki mitäkin eilen ja oliko kaikki paikat millilleen järjestyksessä.
Mies ei todennäköisesti lainkaan tajua millaista se kotona olo on.
Meillä homma repesi siihen että edes omia tiskejä ei saanut siivottua ruokapöydästä. Kaikki luisui minun hoidettavakseni.
Vierailija kirjoitti:
Mistä te näitä miehiä löydätte ja miten te olette asioista puhunut ennen, kuin menette lisääntymään :D joka päivä sama itkuvirsi, kun mies ei välitä omista jälkeläisistään... Tuleeko se oikeasti ihan yllätyksenä, että mies on mikä on? Vai toivotteko jotain maagista muutosta miehessä, kun lapsi syntyy?
Valitettavasti se tulee yleensä yllätyksenä. Ennen lapsen syntymää ei ole tuollaista vätystä näkynyt.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo kurjaa, jos toinen ei osallistu riittävästi. Kannattaa kaiken keskellä yrittää muistaa, että olette molemmat kokeneet tosi ison muutoksen elämässä ja tavallaan vasta opettelette vanhemmuutta. Sinä voit ihan hyvällä omatunnolla vaatia mieheltä enemmän. En silti alkaisi erofantasioimaan, jos mies kuitenkin hoitaa lasta. Ehkä sinun pitää vain ottaa aloite enemmän siitä, että mies hoitaa lasta ja tekee kotitöitä.
Esikoisen ollessa vauva ja vaativa sellainen otin joka ilta puolen tunnin suihkun ihan rauhassa, jolloin mies oli kahden vauvan kanssa. Jos nukuttaminen oli vaikeaa, niin tehtiin sitä vuorotellen. Öisin heräilin minä, mutta minä nukuin aamulla pitkään viikonloppuisin. Iltaisin pyysin melko usein tekemään miestä ruuan meille molemmille.
Tuollaisena iltana olisi varmaan herättänyt miehen puolen tunnin nokosten jälkeen ja sanonut että menen lenkille, voitko laittaa ruuan samalla kuin olet vauvan kanssa. Miten miehesi vastaisi tuollaiseen? Oletko kokeillut?
Ja jos miehellä on taipumus vitkutella kotiintulon kanssa, niin alkaisin keksiä menoja esim. klo 17 aina silloin tällöin jolloin miehen pitää olla kotona.
Toki osa miehistä on idiootteja, mutta iso osa sellaisia että pitää vain suoraan sanoa mitä odottaa ja ottaa itse reippaasti oma aika sen kummemmin vihjailematta. Aika usein me naiset helposti alamme kuvitella, että miehen pitäisi tarjota mahdollisuus ottaa omaa aikaa. Eihän se niin mene, vaan molemmat ehdottavat itse sitä omaa aikaa ja yhdessä katsotaan kalenterista onnistuuko.
”Toki osa miehistä idiootteja”
Jos tälläisen miehen ottaa ja lisääntyy, se idiootti tuijottaa kyllä siellä omassa peilissä.
Voi ap, oisit lukenut vauva av keskusteluita ennen kuin keksit, että haluat lapsen.
Ja tänään kun se mies tulee ovesta sisään sanot hei hei ja lähdet ulos ilman sitä vauvaa.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei todennäköisesti lainkaan tajua millaista se kotona olo on.
Meillä homma repesi siihen että edes omia tiskejä ei saanut siivottua ruokapöydästä. Kaikki luisui minun hoidettavakseni.
Se kotona oleminen on lomaa verrattuna työhön. Olet oman lapsesi kanssa kotona. Olenbollut milempien lapsieni kanssa kotona yhteensä kaksi vuott, eikä ole raskasta. Jos on keskittyy vääriin asioihin ja samalla rakentelee kulisseja, niin voi ollakkin. Mikä siinä on raskasta, vaipanvaihto, vaunulenkit, imetys/ ruoanlaitto, leikkiminen, pukeminen???
Ajattelin otsikosta, että menossa hermo vaativaan vauvaan, mutta ylläripylläri olikin mieheen...
Olisit herättänyt sen ja laittanut hommiin.
Miksi miehellä on noin pahat univelat? Onko sinullakin? Olisiko tänään sinun vuorosi nukkua koko ilta?
Noin se melkein menee. Ikävä kyllä lisääntymisen riskit ovat naisella. Jos muutosta ei tapahdu muutamassa vuodessa, vaihda mies parempaan. Vapaamatkustelua ei kenenkään ole pakko katsoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei todennäköisesti lainkaan tajua millaista se kotona olo on.
Meillä homma repesi siihen että edes omia tiskejä ei saanut siivottua ruokapöydästä. Kaikki luisui minun hoidettavakseni.
Se kotona oleminen on lomaa verrattuna työhön. Olet oman lapsesi kanssa kotona. Olenbollut milempien lapsieni kanssa kotona yhteensä kaksi vuott, eikä ole raskasta. Jos on keskittyy vääriin asioihin ja samalla rakentelee kulisseja, niin voi ollakkin. Mikä siinä on raskasta, vaipanvaihto, vaunulenkit, imetys/ ruoanlaitto, leikkiminen, pukeminen???
Kyllä siihen kaipaa esim aikuiskontaktia (nukkuva mies ei ole sitä), hetken pysähdystä kun toinen tulee (vaikka puoli tuntia) ja arvostusta.
En edelleenkään ymmärrä sitä, että aloittaja antoi miehen rauhassa mennä sinne sohvalle, ja kiltisti antoi sen nukkua niin pitkään kuin haluaa, mutta SITTEN aloittaja valittaa täällä.
Sun ongelma on kommunikaatio. Toinen ei lue sun ajatuksiasi. Jos puhe ei mene perille, keksi joku herättelevä toimintatapa.
Semmosta se on. Pure hammasta ja tee vaan pakolliset. Kyllä elämä viiden vuoden päästä on jo paljon helpompaa.