Voisin tuhota erään perheen
Jos haluaisin. Perheen iskän kanssa ollut suhde jo useamman vuoden. Vaimo tyytyväisenä kotona odottaa miestään töistä. Ei vaan tiedä että käy luonani purkamassa miehisiä paineitaan ja muutenkin juttelemassa. Ollaan ystäviä ja minulle sopii hyvin tällainen suhde. Säälittää vaan vaimo, ku ei tiedä mitään, ja luulee olevansa hyvässä suhteessa.
Kommentit (347)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki ap itsetuntoa niin ei tarvitse esittää ja pullistella vaikutusvallalla.
Säälittävää.
Oikein säälittävää. Sama tavara löytyy joka akan haaroista. Kun ei ole muuta meriittiä ap: llä miehen on helppo naruttaa noin hyväuskoista hölmöä.
Voi hyvänen aika. Ei minua naruta kukaan😂 Saan sen mitä haluan. Miksi suurimmalla osalla on se oletus, että kaikki haluaa parisuhteen. Tarvitsen seksiä ja ystävyyttä. En parisuhdetta. Tältä mieheltä saan kaiken minkä haluan. Viihdyn itsekseni muuten. Mies tyydyttää tarpeeni.
Ap
Hetkinen, nyt multa on taas menny jotain ohi. Mä en oikein tajua miten se parisuhde pitäs määritellä, mulla puoliso on nimenomaan ystävä joka on aina paikalla ja seksi joka on aina saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Ei oikeata, kestävää rakkautta ole olemassa, rakkaus muuttaa muotoaan kun ollaan pitkään yhdessä, liitossa siis ja asutaan yhdessä.. Kukaan ei omista toista ihmistä vaikka sen miten ajattelee, tehköön jokainen mitä tahtoo kunhan lapset ei siitä kärsi, nuo viattomat joita meidän aikuisten pitää suojella pahalta.
Tästä syystä en edes harkitse lastentekoa.
Eikös se mies ole jämämies myös sille vaimolle?
Miksi muka kakkonen saa jämämiehen ja vaimo kokonaisen? Eihän se niin mene.
Jakavathan kummatkin naiset sen miehen keskenään, kokonaista ei saa kumpikaan.
Vaimo on vaimo nimellisesti, mutta saman kikkelin jakavat.
Miehisiä paineita on miehen käyttämä termi ei naisen eli olet mieshuor?
Vierailija kirjoitti:
Eikös se mies ole jämämies myös sille vaimolle?
Miksi muka kakkonen saa jämämiehen ja vaimo kokonaisen? Eihän se niin mene.
Jakavathan kummatkin naiset sen miehen keskenään, kokonaista ei saa kumpikaan.
Vaimo on vaimo nimellisesti, mutta saman kikkelin jakavat.
Kaikki on ihan kokonaisia, kukaan ei saa edes osasi. Ei kukaan voi omistaa toista. Eikä kenenkään pitäisi antaa toisen omistaa itseään. Suhteessa voi silti voi elää vaikka toista ei omista eikä toista voi koskaan hallita. Suhteessa toiseen ihmiseen se on kaikkein kiinnostavinta. Omistaminen ja valta omaisuuteen sulkee aina jotakin pois ihmissuhteesta.
Miksi tuhoaisit heidän elämän, kun sinä loppujen lopuksi et kuulu siihen mitenkään?
Mies vain etsisi itselleen uuden suhteen tai heidän avioliittonsa voisi vahvistua entisestään. Sinä olisit joka tapauksessa se, joka heivataan pois heidän elämästään, erosivat tai eivät.
Mikä ihme siinä on ,että muiha laskette lapsikatraan mukaan pettämisen vakavuuden. Lapsetomille se tuntuu olevan ok, mutta lapsellisille se onkin sitten jäätävä tragedia.
Vierailija kirjoitti:
Paskapuhetta että sivusuhde ja pettäminen vain lujittaa avioliittoa.
10 vuotta siitä ja en vieläkään ole päässyt yli. Toki ulkopuolisille esitetään asioiden olevan paremmin, kuin koskaan ennen... Mutta mutta, seksi ei onnistu enää ja asia on vaivannut 10 vuotta. Kunhan nuorin muuttaa pois kotoa, muutan minäkin.
Ja olen kuullut, että pitäisi lähteä jo nyt, tämä jääminen kuulemma kasvattaa katkeruutta. Mutta en jaksa. Masennuin pettämisestä.
Pettäminen on ilmitullessaan aivan järkyttävä tragedia perheelle. Kakkonen on yhtä syyllinen mankuessaan ja mahdollistaessaan.
Niin samaa mieltä, osa naisista ovat todella sinisilmisiä.
Voisin luetella heti muutaman perheenisän, jotka joka kerta työmatkallaan pettää vaimojaan.
Tai risteily pikkujoulut hotellissa.
Miksi jokainen mies ottaa oman huoneen/hytin?
Me naiset kun mennään työ/huvimatkalle, yövytään ihan samassa huoneessa. Ei tarvita omaa huonetta, eikä hyttiä. Nämä miehet kummasti tarvitsevat.
Ja kyllä, vaimolle on laitettu viesti tai soitettu ja sen jälkeen harrastettu seksiä vieraan naisen kanssa.
Vai valehteleeko ne vaimolle olevansa samassa huoneessa työkaverinsa kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Mietin vain että mitkä kriteerit on ystävyydelle, jos tuossa kuviossa puhutaan ystävästä. Ystävyys harvemmin perustuu mihinkään tavoitteeseen, joka saavutetaan tapaamisilla. Vai olisiko teillä yhteisiä hetkiä ilman seksiä? Toki on kiva siinä jälkimainingeissa jutella ehkä herkässä tilassa henkeviä. Mutta oikeasti se mies lähtee sen kotiin "odottavan" vaimon luokse. Häntä ei todennäköisesti kiinnosta sinun flunssat tai murheet eikä kyllä ilotkaan. Hän ehkä pitää sinua huvina, niin kauan kun teidän pikku salaisuus pysyy kasassa. Jos vaimo saisi tietää, sinä tuosta kuviosta lentäisit ensimmäisenä. Oikeasti et tuhoisi tai olisi tuhoamatta ehkä yhtään mitään, koska se henkilö johon omaa sanamuotoasi lainatakseni puretaan paineet ei ole elämässä kuin yksi asema jolla piipahdetaan sauman sattuessa. Mitään valtaa tai mielipidettä ei tuollaisessa asetelmassa sillä henkilöllä ole sen aidan ylitse luikkijan elämässä. Eikä ole mitään yhteistä historiaa tai mitään muutakaan kosketuspintaa toisen kanssa. On vain se hetki kun puretaan paineet. Ei muuta.
Hänen äitinsä kuoli muutama vuosi takaperin. Kyllä olin hänen tukenansa kun istui sairasvuoteella. Samoin on ollut tukenani kun läheiseni sairastui. Olemme ystäviä, seksin lisäksi. Se on kai joillekkin vaikea ymmärtää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se mies ole jämämies myös sille vaimolle?
Miksi muka kakkonen saa jämämiehen ja vaimo kokonaisen? Eihän se niin mene.
Jakavathan kummatkin naiset sen miehen keskenään, kokonaista ei saa kumpikaan.
Vaimo on vaimo nimellisesti, mutta saman kikkelin jakavat.Kaikki on ihan kokonaisia, kukaan ei saa edes osasi. Ei kukaan voi omistaa toista. Eikä kenenkään pitäisi antaa toisen omistaa itseään. Suhteessa voi silti voi elää vaikka toista ei omista eikä toista voi koskaan hallita. Suhteessa toiseen ihmiseen se on kaikkein kiinnostavinta. Omistaminen ja valta omaisuuteen sulkee aina jotakin pois ihmissuhteesta.
Avioliittoon se "omistaminen" vaan tietyllä tapaa sisällytetään. Sormuksella alunperin on viestitetty sitä. Toki sen voi valita pelkistä juridisista syistä, mutta halu säilyttää päätösvalta omasta kehostaan ja tahto vapaampaan käyttäytymiseen olisi asiallista tuoda esille suhteen alussa. Miksi piilotella, kysehän on luonnollisesta asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin vain että mitkä kriteerit on ystävyydelle, jos tuossa kuviossa puhutaan ystävästä. Ystävyys harvemmin perustuu mihinkään tavoitteeseen, joka saavutetaan tapaamisilla. Vai olisiko teillä yhteisiä hetkiä ilman seksiä? Toki on kiva siinä jälkimainingeissa jutella ehkä herkässä tilassa henkeviä. Mutta oikeasti se mies lähtee sen kotiin "odottavan" vaimon luokse. Häntä ei todennäköisesti kiinnosta sinun flunssat tai murheet eikä kyllä ilotkaan. Hän ehkä pitää sinua huvina, niin kauan kun teidän pikku salaisuus pysyy kasassa. Jos vaimo saisi tietää, sinä tuosta kuviosta lentäisit ensimmäisenä. Oikeasti et tuhoisi tai olisi tuhoamatta ehkä yhtään mitään, koska se henkilö johon omaa sanamuotoasi lainatakseni puretaan paineet ei ole elämässä kuin yksi asema jolla piipahdetaan sauman sattuessa. Mitään valtaa tai mielipidettä ei tuollaisessa asetelmassa sillä henkilöllä ole sen aidan ylitse luikkijan elämässä. Eikä ole mitään yhteistä historiaa tai mitään muutakaan kosketuspintaa toisen kanssa. On vain se hetki kun puretaan paineet. Ei muuta.
Hänen äitinsä kuoli muutama vuosi takaperin. Kyllä olin hänen tukenansa kun istui sairasvuoteella. Samoin on ollut tukenani kun läheiseni sairastui. Olemme ystäviä, seksin lisäksi. Se on kai joillekkin vaikea ymmärtää.
Ap
Mutsi varmaan tykkäs kun olit tukena kun mies istui hänen sairasvuoteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se mies ole jämämies myös sille vaimolle?
Miksi muka kakkonen saa jämämiehen ja vaimo kokonaisen? Eihän se niin mene.
Jakavathan kummatkin naiset sen miehen keskenään, kokonaista ei saa kumpikaan.
Vaimo on vaimo nimellisesti, mutta saman kikkelin jakavat.Kaikki on ihan kokonaisia, kukaan ei saa edes osasi. Ei kukaan voi omistaa toista. Eikä kenenkään pitäisi antaa toisen omistaa itseään. Suhteessa voi silti voi elää vaikka toista ei omista eikä toista voi koskaan hallita. Suhteessa toiseen ihmiseen se on kaikkein kiinnostavinta. Omistaminen ja valta omaisuuteen sulkee aina jotakin pois ihmissuhteesta.
Avioliittoon se "omistaminen" vaan tietyllä tapaa sisällytetään. Sormuksella alunperin on viestitetty sitä. Toki sen voi valita pelkistä juridisista syistä, mutta halu säilyttää päätösvalta omasta kehostaan ja tahto vapaampaan käyttäytymiseen olisi asiallista tuoda esille suhteen alussa. Miksi piilotella, kysehän on luonnollisesta asiasta?
Sormukset on merkki rakkaudesta ja tahdosta rakastaa ei omistamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Fantasiassa on hyvä elää. Pistä seuraavaan AV-aloitukseen kuitenkin vähän enemmän paukkuja, nyt oli vähän liian epäuskottava, sori :(
Tai ylänuolta, ehkä? Satamäärin epäuskottaavaa todella huonoa trollia ylänuolettavaa, on = ylläpito kerjää keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se mies ole jämämies myös sille vaimolle?
Miksi muka kakkonen saa jämämiehen ja vaimo kokonaisen? Eihän se niin mene.
Jakavathan kummatkin naiset sen miehen keskenään, kokonaista ei saa kumpikaan.
Vaimo on vaimo nimellisesti, mutta saman kikkelin jakavat.Kaikki on ihan kokonaisia, kukaan ei saa edes osasi. Ei kukaan voi omistaa toista. Eikä kenenkään pitäisi antaa toisen omistaa itseään. Suhteessa voi silti voi elää vaikka toista ei omista eikä toista voi koskaan hallita. Suhteessa toiseen ihmiseen se on kaikkein kiinnostavinta. Omistaminen ja valta omaisuuteen sulkee aina jotakin pois ihmissuhteesta.
Avioliittoon se "omistaminen" vaan tietyllä tapaa sisällytetään. Sormuksella alunperin on viestitetty sitä. Toki sen voi valita pelkistä juridisista syistä, mutta halu säilyttää päätösvalta omasta kehostaan ja tahto vapaampaan käyttäytymiseen olisi asiallista tuoda esille suhteen alussa. Miksi piilotella, kysehän on luonnollisesta asiasta?
Sormukset on merkki rakkaudesta ja tahdosta rakastaa ei omistamisesta.
Sormus on alunperin ollut nimenomaan merkki omistamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös se mies ole jämämies myös sille vaimolle?
Miksi muka kakkonen saa jämämiehen ja vaimo kokonaisen? Eihän se niin mene.
Jakavathan kummatkin naiset sen miehen keskenään, kokonaista ei saa kumpikaan.
Vaimo on vaimo nimellisesti, mutta saman kikkelin jakavat.Kaikki on ihan kokonaisia, kukaan ei saa edes osasi. Ei kukaan voi omistaa toista. Eikä kenenkään pitäisi antaa toisen omistaa itseään. Suhteessa voi silti voi elää vaikka toista ei omista eikä toista voi koskaan hallita. Suhteessa toiseen ihmiseen se on kaikkein kiinnostavinta. Omistaminen ja valta omaisuuteen sulkee aina jotakin pois ihmissuhteesta.
Avioliittoon se "omistaminen" vaan tietyllä tapaa sisällytetään. Sormuksella alunperin on viestitetty sitä. Toki sen voi valita pelkistä juridisista syistä, mutta halu säilyttää päätösvalta omasta kehostaan ja tahto vapaampaan käyttäytymiseen olisi asiallista tuoda esille suhteen alussa. Miksi piilotella, kysehän on luonnollisesta asiasta?
Ennen avioliittoa noi asiat tietysti on hyvä selvittää ja vain oikestaan tyhmä perustaa liiton sen oletuksen varaan että suhde merkitsee sille toiselle samaa kuin minulle. Kyllä ne asiat pitää keskustella läpi. Sillä ei ole merkitystä kumpi on aloitteellinen. Jos keskustelua ei yrityksistä huolimatta synny se on vähän kuin ostaisi sian säkissä. Onneksi varsinkin nykyisin on myös ikuinen palautusoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Eikös se mies ole jämämies myös sille vaimolle?
Miksi muka kakkonen saa jämämiehen ja vaimo kokonaisen? Eihän se niin mene.
Jakavathan kummatkin naiset sen miehen keskenään, kokonaista ei saa kumpikaan.
Vaimo on vaimo nimellisesti, mutta saman kikkelin jakavat.
Totta. Yököttävää vaimon kannalta. Pitäisi saada itse valita haluaako jaetun kikkelin jolla jyystetään muiden pimppejä. On kyllä niin inhottavaa vaimon kannalta. Harva nainen haluaa jaetun kikkelin. No, ap. Mut ei kyl moni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin vain että mitkä kriteerit on ystävyydelle, jos tuossa kuviossa puhutaan ystävästä. Ystävyys harvemmin perustuu mihinkään tavoitteeseen, joka saavutetaan tapaamisilla. Vai olisiko teillä yhteisiä hetkiä ilman seksiä? Toki on kiva siinä jälkimainingeissa jutella ehkä herkässä tilassa henkeviä. Mutta oikeasti se mies lähtee sen kotiin "odottavan" vaimon luokse. Häntä ei todennäköisesti kiinnosta sinun flunssat tai murheet eikä kyllä ilotkaan. Hän ehkä pitää sinua huvina, niin kauan kun teidän pikku salaisuus pysyy kasassa. Jos vaimo saisi tietää, sinä tuosta kuviosta lentäisit ensimmäisenä. Oikeasti et tuhoisi tai olisi tuhoamatta ehkä yhtään mitään, koska se henkilö johon omaa sanamuotoasi lainatakseni puretaan paineet ei ole elämässä kuin yksi asema jolla piipahdetaan sauman sattuessa. Mitään valtaa tai mielipidettä ei tuollaisessa asetelmassa sillä henkilöllä ole sen aidan ylitse luikkijan elämässä. Eikä ole mitään yhteistä historiaa tai mitään muutakaan kosketuspintaa toisen kanssa. On vain se hetki kun puretaan paineet. Ei muuta.
Hänen äitinsä kuoli muutama vuosi takaperin. Kyllä olin hänen tukenansa kun istui sairasvuoteella. Samoin on ollut tukenani kun läheiseni sairastui. Olemme ystäviä, seksin lisäksi. Se on kai joillekkin vaikea ymmärtää.
Ap
Vai oletko saatavilla, kun on tylsää? Joku ulkopuolinen henkilö, jolle voi puhua? Joku joka jaksaa kiinnostua niistä jutuista, jotka 20 vuodessa ehkä arkistuvat. Jaksat ehkä naurahtaa sille samalle vitsille, jolle vaimo ei enää edes hymähdä. Kuitenkin taustalla tuossa on joku tarve joka tyydytetään, kun tavataan. Kun sitä ei ole eli mies joko jää kiinni tai vihellät pelin poikki se loppuu. Ystävyys on myös spontaania yhdessä oloa. Epäitsekkyyttä. Toisen huomioimista. Vaikka olisi miten taitava sängyssä ja olkapää. Lähtökohta tuolle on himo.
Miksi kukaan itseään arvostava nainen haluaa paneskella itseään 15v vanhemman ukkomiehen kanssa?
Kauan jaksoitkin olla etsimättä vikoja siitä ykkösnaisesta. Kyllä se on niinkin että tuollainen omaanpussiinpelaaja-mies valitsee sen kontrolloivan naisen joka kantaa vastuun hänenkin asioistaan ja jota voi syyttää sitten omista virheistä. Tyypillinen valinta. Asia on kuitenkin niin että tuo vaimo on se jota tuossa kuviossa kohdellaan kurjasti. Mua myös hämää tuo ystävä-ajatus. Suhteenne perustuu valheeseen. Voitko soittaa miehelle kun tarvitset ystävää? Tehdä hänen kanssaan kivoja yhteisiä juttuja kun SINÄ haluatt? Vai perustuuko kaikki siihen että tapaatte piilosa muilta kun miehelle sopii? Ai joo sulle vissiin sopii mikä miehelle sopii...?