Lue keskustelun säännöt.
Onko minulla liian kovat vaatimukset miehelle? (deittailu, kumppaninhaku)
06.08.2019 |
Olen sinkku joka toivoisi suhdetta. Minulla on tällaisia ulkoisia kriteerejä/toiveita miehelle:
- Iältään suunnilleen 25-32 välillä
- Urheilullinen
- Miellyttävät kasvot
- 185 cm tai pitempi
- Vakaassa ja vähintään keskituloisessa työssä, tai valmistumassa sellaiseen
- Ei lapsia aiemmista suhteista, mutta haluaa niitä minun kanssani
- Haluaa sitoutua, mennä naimisiin, perustaa perheen
- Ei tupakoi, käyttää alkoholia harvoin tai ei ollenkaan.
... ja tässä olivat vain ulkoiset kriteerit, näiden lisäksi pitää tietysti olla henkinen yhteys, se kokemus että me "klikkaamme" ja sovimme persooniltamme yhteen.
Tällainen minä itse olen:
- 26v
- 165 cm / 55 kg, timmi, urheilen paljon, kroppa on mielestäni paras asia ulkonäössäni
- Kasvoiltani olen ilman meikkiä tavallinen/perusnätti, meikattuna kaunis
- Valmistuin vuosi sitten korkeakoulusta hyvintyöllistettyyn ja -palkattuun ammattiin, sain heti töitä
- Ei lapsia, mutta haluan niitä
- En tupakoi, juon alkoholia ehkä 2 kertaa vuodessa
- Elän terveellisesti ylipäätään ja pientä yksinäisyyttä lukuunottamatta voin hyvin ja olen fyysisesti & psyykkisesti terve.
Mitä sanotte? Ovatko vaatimukseni miehelle kohtuulliset sen kanssa, millainen itse olen? Tiedän että vaadin mieheltä paljon ja tavoittelen varmaankin sitä top kymmentä prosenttia kaikin tavoin, mutta toisaalta olen itsekin omasta mielestäni "tasokas" (kauheaa käyttää tuollaista sanaa ihmisistä, mutta en tiedä miten tuon muutenkaan ilmaisisin!).
Tuollaista toiveeni täyttävää miestä ei ole helppo löytää. Olen nyt ollut edellisen suhteen jäljiltä sinkkuna jo pian kolme vuotta, vaikka olen silloin tällöin käyttänyt deittipalveluitakin eli ollut sillä tavalla aktiivinen kumppaninhaussa.
Eksäni täytti kaikki nuo kriteerini lukuunottamatta sitä, että hän tiesi vakaasti ettei halua lapsia. Tämän takia suhteemme päättyikin. Olen nyt alkanut miettiä, enkö löydä miestä siksi että odotan liikoja. Olen noissa deittipalveluissa, sekä livenäkin saanut todella paljon lähestymisiä, mutta kukaan ei vain sytytä. Haikailenko minä jotain haavekuvaa joka ei voi koskaan toteutua oikeassa ihmisessä?
Koska tiedän, että läheskään kaikki eivät jaksa kirjoittaa kommenttia, lisään myös kyselyn tähän, niin saa vähällä vaivalla ilmaistua mielipiteensä. Olisin silti tosi iloinen sanallisista kommenteista :)
Kommentit (571)
Homma nyt vaan on niin, että kysytyn kaltaiset miehet ovat jo varattuja, niillä on jo poikaystävä tai sitten tietävät oman markkina-arvonsa eivätkä todellakaan halua sitoutua.
Ikääni lukuunottamatta täyttänen apn asettamat kriteerit, osan jopa kirkkaasti.
Kun kohtaan apn kaltaisen naisen, nainen reagoi kuin olisi yksisarvisen nähnyt. Hunaja valuu huulilta ja kiinnostus on valtava.
Ongelmaksi apn kannalta muodostuu vain se, että kumppaninvalinta kestävälle pohjalle ei voi muodostua vaatimuslistoista.
Henkinen yhteys on se, mikä merkkaa.
Oikean ihmisen kanssa jo pelkkä kädestä kiinni pitäminen laajentaa tajuntaa enemmän kuin merkityksettömän (vaikkakin paperilla hyvän) henkilön genitaalien yhteensovittaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko nyt kommentoida vielä noita "arkisia kasvojani", joihin moni on puuttunut. Minusta tuntuu että osalla täällä on eri käsitys siitä mikä on tavallista/kaunista, kuin minulla.
Tuntuu, että jotkut täällä tulkitsivat tuon kuvaukseni siten, että olen lähes ruma kasvoista. En ole. Olen mielestäni tavallinen/perusnätti, mikä tarkoittaa minulle sitä, että kasvoni ovat ihan kivat ja miellyttävät, mutta eivät aiheuta sellaista "wow"-efektiä. En siis ole laittamattomana sellainen päitä kääntävän kaunis, mutta ei minun kasvoissani mitään "vikaakaan" ole.
Ja ehkä myös huomionarvoista se, että tyypillisesti kuljen ihmisten ilmoilla kevyesti meikattuna, mikä heti kaunistaa.
Eli en siis sanoisi, että kasvoni ovat mikään "deal breaker" minussa. Kroppani vain on vielä parempi, siksi mainitsin sen parhaaksi ominaisuudekseni.
Ap
Mikäli kasvosi olisivat kauniit, niin kertoisit sen heti luettelon ensimmäisen, kuten me kaikki muutkin tekisimme. Se, että kerrot kovan kuntosi olevan paras ulkoinen ominaisuus sinussa kertoo jo kaiken tarpeellisen tästä aiheesta. Minusta kuitenkin tuntuu, että olet nyt ymmärtänyt saamasi palautteen väärin. Kukaan ei ole täällä sanonut sinua rumaksi kasvoiltasi. Se, että kasvosi eivät kuitenkaan ole kauniit, edes itsesi mielestä on sen verran tärkeä pointti, mikä on ehdottamasti maininnan arvoinen tässä keskustelussa, jonka olet itse aloittanut otsikolla "onko minulla liian kovat vaatimukset miehelle?".
Olet tähän siihen vaihtelevia vastauksia, mutta pääpirteittäin sinua on neuvottu tarkastelemaan ajatusmaailmaasi ja näiden listojen mielekkyyttä uudelleen.
Omaan kokemukseen perustuen hyvin harvoille miehille loppupeleissä niillä kasvojen kauneudella on merkitystä. Itse olen ihan rehellisen ruma naamastani ja aina on seurustelutarjontaa riittänyt. Naimisiin menin omanikäiseni koulutetun, pitkän, tumman, komean ja mukavan miehen kanssa. Sinänsä jännä ajatus , että pitkät, koulutetut miehet olisi jotain yli-ihmisiä, joilla olisi aivan tajuttoman korkeat ulkonäkökriteerit seurustelukumppaneilleen.
Pahoittelut että joudun keskeyttämään nämä voimaantumisfantasiat joissa kuka tahansa nainen ansaitsee (ja myös saa) pitkän, tumman, komean ja menestyneen miehen.
Yhäkin, niitä miehiä on 1-2% miehistä.
Näitä miehiä haluavia naisia on enemmän kuin 1-2% naisista.
Joku jää väistämättä ilman. Miksi se joku olisi erittäin kauniskasvoinen, mukava, empaattinen, sosiaalinen, hauska, liikunnallinen ja mahdollisesti koulutettu top 1-2% nainen?
Miehet muutenkin arvostavat paljon hellyyttä, huomiota ja seksiä. Arjen pitää olla tarpeeksi helppoa.
Moni kaunis ja hyväkroppainen on hankala tyyppi. Ei alkuinnostuksen jälkeen moni perhettä haluava mies jaksa sellaista katsella...
Harmi kyllä tämän ketjun perusteella en usko hetkeäkään että ap olisi hellä, empaattinen, hauska, mukava, jne. Se että ap mainitsee olevansa yksinäinen, ei ole yllätys.
Diagnoosini on että ap:lla on lisäksi kiltin tytön syndrooma. Tästä kärsivä uskoo että kun tekee mitä kuuluu tehdä, se palkitaan. Ap on hankkinut tutkinnon, työn ja hyvän kropan. Missä prinssi?
Mutta kylmä fakta on että tasokkuus on - jopa naisillakin - osittain synnynnäistä. Kuten naiset itse kertovat ä.tmeille, ei ole niin että kun näkee vaivaa, nousisi heti keskitason yläpuolelle. Esimerkiksi jos minä käyn salilla, en muutu 10/10 mieheksi koska olen lyhyt, luontaisesti hintelä ja sirokasvoinen. Kovan vaivannäön jälkeenkään en ole ulkonäöllisesti edes keskitasoa, vaan päälle vaaditaan menestystä.
Ap:n tapauksessa kun lähtökohtana on tavallinen ulkonäkö ja tylsä/outo luonne, siksi vaivannäkö ei nostakaan häntä huipputasolle jolla ovat luonnonkauniit ja luonteeltaan kiinnostavammat naiset jotka sen lisäksi jumppaavat ja hankkivat tutkinnon. mm. pituus ja komeakasvoisuushan ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, sen lisäksi että mies on hankkinut hyvän ammatin ja urheillut.
Ap elää omassa kuplassaan jossa hän määrittelee oman tasonsa ja ostovaatimukset miehelle. Todellisuudessa hänen pitäisi tehdä myynti-ilmoitus ja miettiä hinta realistisemmin. Kuten joku osuvasti sanoi, viritetty Toyota ei ole Ferrari.
Minulla oli 25+ samantyyppiset kriteerit, poislukien alkoholi, koska siinä iässä tykkäsin itsekin käydä baarissa. Lopulta kolmekymppisenä heitin kaikki kriteerit romukoppaan ja laitoin ainoaksi kriteeriksi vahvan molemminpuolisen kiinnostuksen. Aviomies löytyi kahdessa vuodessa. Jos olisin pitänyt kiinni kriiteereistäni, olisin todennäköisesti jäänyt yksin. Puoliso on pitkä, komea, hauska, sosiaalinen, perhekeskeinen ja rakastava, mutta matalammin koulutettu ja tienaa puolet minua vähemmän. Tein mielestäni kompromissin juuri oikeista asioita, paljon typerämpää olisi ollut ottaa rikas tylsimys.
Ukko36 kirjoitti:
Homma nyt vaan on niin, että kysytyn kaltaiset miehet ovat jo varattuja, niillä on jo poikaystävä tai sitten tietävät oman markkina-arvonsa eivätkä todellakaan halua sitoutua.
Ikääni lukuunottamatta täyttänen apn asettamat kriteerit, osan jopa kirkkaasti.
Kun kohtaan apn kaltaisen naisen, nainen reagoi kuin olisi yksisarvisen nähnyt. Hunaja valuu huulilta ja kiinnostus on valtava.
Ongelmaksi apn kannalta muodostuu vain se, että kumppaninvalinta kestävälle pohjalle ei voi muodostua vaatimuslistoista.
Henkinen yhteys on se, mikä merkkaa.
Oikean ihmisen kanssa jo pelkkä kädestä kiinni pitäminen laajentaa tajuntaa enemmän kuin merkityksettömän (vaikkakin paperilla hyvän) henkilön genitaalien yhteensovittaminen.
Taitaa se hunajan valuminen loppua siinä vaiheessa, kun avaat suusi...
Minun korvaani ap ja ap:n vaatimukset kuulostavat tylsän keski-luokkaiselta ja yllätyksettömältä elämältä. Haaveissa siintää varmaan valkoinen omakotitalo ja koira + 2 lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä kun ihmiset ihastuvat tai rakastuvat niin ei siinä paljon mitään varallisuuksia tai statuksia katella. Koskakohan tämäkin juttu tajutaan? En yhtään ihmettele avioeroja ja kaikkee huonoo mitä aiheutuu kun ihminen ei pariudu oikeasta syystä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap on akateeminen, siis yliopiston tai Oikean korkeakoulun käynyt, hän tod näk viihtyisi parhaiten toisen analyyttiseen ajatteluun tottuneen ihmisen rinnalla.
Tässä ketjussa on moni esittänyt kaikki pitkät, kouluttautuneet, timmit miehet alfoiksi, jotka kelpuuttavat vain nuoren trophy-vaimon.
Akateemisissa piireissä asiat eivät mene näin. Me mieluusti yhytämme jonkun samantyyppisen ihmisen, jolla on älyllistä kapasiteettia ja mieluusti jotain kosketuspintaa joko omaan alaamme tai harrastuksiimme. Ulkonäkökriteereistä pitää joustaa usein, sillä älyköt ovat harvemmin niitä hunkstanssijan näköisiä. Salilla käynti ja 'treenaus' vain ovat niin yleisiä (yksilö)harrasteita, ettei niitä voi tässä laskea kriteeriksi. Eri asia olisi jo, mikäli ap tykkäisi esim. hiihtää tai vaeltaa.
Ap tosiaan kuulostaa kiltiltä, mukavalta, ja sorry, tylsältä. Tylsiä eli mielikuvituksettomia ja tavallisia perusmiehiä löytyy kyllä, myös pitkinä.
Toki ne taviksen näköiset nörtit deittaavat yleensä toisia taviksen näköisiä nörttejä, mutta kyllä ainakin meidän alalla oli yliopistossa myös se oma klikkinsä niitä jotka ovat kaikkea - älykkäitä, hauskoja JA kauniita/komeita. Ap:n kriteerien perusteella veikkaan hänen tavoittelevan näitä miehiä vaikkei hän kuulu näihin naisiin. Se ei yleensä ole realistista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noi kriteerit voi täyttää, mutta silti voi olla väkivaltainen, mustasukkainen, vieraissa hyppääjä, tuhlari, epäsiisti jne. Sinulla ap on aika helpot kriteerit ,joilla ei pitkälle päästä.
Ja lyhyillä duunareilla kaikilla on sydän kultaa vai? Niistä kun kauan ei väkivaltainen, mustasukkainen, vieraissa hyppääjä, tuhlari, epäsiisti jne.
Pitkässä miehessä ihaninta on se, että pitää nousta varpailleen pussatessa. Ehkä jonain päivänä kohtaan lyhyen miehen, jota himoitsen, mutta usko on vähissä, kun ikää on yli 40 vuotta.
Minulla ei onneksi ole kiirettä löytää pitkää unelmien miestä, olen ihan tyytyväinen sinkkuna. Lapset on jo tehty (perivät onneksi isänsä pituuden) ja arki järjestyksessä. Ymmärrän, että kriteerini, jotka ovat hyvin samanlaiset kuin aplla, rajaavat miesjoukon hyvin pieneksi. Lisäksi miehen pitäisi olla empaattinen, positiivinen, fiksu ja viihdyttävä. Mutta minulla loppuelämä aikaa, aplla n. viisi vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap on akateeminen, siis yliopiston tai Oikean korkeakoulun käynyt, hän tod näk viihtyisi parhaiten toisen analyyttiseen ajatteluun tottuneen ihmisen rinnalla.
Tässä ketjussa on moni esittänyt kaikki pitkät, kouluttautuneet, timmit miehet alfoiksi, jotka kelpuuttavat vain nuoren trophy-vaimon.
Akateemisissa piireissä asiat eivät mene näin. Me mieluusti yhytämme jonkun samantyyppisen ihmisen, jolla on älyllistä kapasiteettia ja mieluusti jotain kosketuspintaa joko omaan alaamme tai harrastuksiimme. Ulkonäkökriteereistä pitää joustaa usein, sillä älyköt ovat harvemmin niitä hunkstanssijan näköisiä. Salilla käynti ja 'treenaus' vain ovat niin yleisiä (yksilö)harrasteita, ettei niitä voi tässä laskea kriteeriksi. Eri asia olisi jo, mikäli ap tykkäisi esim. hiihtää tai vaeltaa.
Ap tosiaan kuulostaa kiltiltä, mukavalta, ja sorry, tylsältä. Tylsiä eli mielikuvituksettomia ja tavallisia perusmiehiä löytyy kyllä, myös pitkinä.Toki ne taviksen näköiset nörtit deittaavat yleensä toisia taviksen näköisiä nörttejä, mutta kyllä ainakin meidän alalla oli yliopistossa myös se oma klikkinsä niitä jotka ovat kaikkea - älykkäitä, hauskoja JA kauniita/komeita. Ap:n kriteerien perusteella veikkaan hänen tavoittelevan näitä miehiä vaikkei hän kuulu näihin naisiin. Se ei yleensä ole realistista.
Oma klikkinsä? Aikuiset ihmiset?
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli 25+ samantyyppiset kriteerit, poislukien alkoholi, koska siinä iässä tykkäsin itsekin käydä baarissa. Lopulta kolmekymppisenä heitin kaikki kriteerit romukoppaan ja laitoin ainoaksi kriteeriksi vahvan molemminpuolisen kiinnostuksen. Aviomies löytyi kahdessa vuodessa. Jos olisin pitänyt kiinni kriiteereistäni, olisin todennäköisesti jäänyt yksin. Puoliso on pitkä, komea, hauska, sosiaalinen, perhekeskeinen ja rakastava, mutta matalammin koulutettu ja tienaa puolet minua vähemmän. Tein mielestäni kompromissin juuri oikeista asioita, paljon typerämpää olisi ollut ottaa rikas tylsimys.
Näin se menee. Pääasia että ihminen on kiinnostava
mies51v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnustaudun samanlaiseksi kuin ap; vain pitkä mies houkuttaa, ja minulle mies on pitkä vasta yli 185-senttisenä. Tätä lyhyemmät ovat minun silmissäni lyhyitä, eikä sillä ole sitten mitään väliä, kuinka paljon sillä lyhyellä miehellä mittaa väliltä 160 -180 cm, koska mies on anyway omissa silmissäni jo lyhyt. Mieluummin sitten jopa itseäni lyhyempi kuin surkean sentin parin pidempi. Jokainen sukuni miehistä ylittää tuon 185 cm mitan, olen myös itse pitkähkö naiseksi (175 cm), joten vaikeaa on kokea silmää miellyttäväksi miestä, joka on suurin piirtein samanpituinen kuin minä korkkarit jalassa. Lyhyyden myötä myös muu ruumis on pienikokoinen: sääret ja käsivarret ovat lyhyellä lyhyet ja kädet ja jalat pienet, mikään osa ei ole tarpeeksi pitkä, paitsi ehkä selkä tällä rodúlla, josta voi jo syntyä taaperomainen vaikutelma.
Lyhyiden iesten on ihan turha vääntää tästä, koska hyvin monilla miehillä on samanlainen fetissi naisen painoon; heillekään ei kelpaa normaalipainon ylärajoja lähestyvä tai roteva tyyppi, vaan he etsivät silmillään sitä siroa, hoikkaa ja hentoa naista ja nalkuttavat, jos oma tyttöystävän tai vaimon paino alkaa lähestyä sinänsä ihan terveitä lukemia.
Eipä silti, että pituus mikään ehdoton kriteeri minullekaan olisi, mutta silloin sen kiinnostuksen täytyy kyllä herätä ihan muista kuin fyysisistä jutuista. Vähän sama juttu kuin jos hoikkia naisia rakastava mies tyytyisi ylipainoiseen tmv., mutta niissäkin tapauksissa, joissa hoikkia rakastava mies on huolinut pulskan tai ison naisen, lähestymiskynnys on ylitetty - ja kiinnostus herätetty - ihan muilla avuilla kuin ulkonäöllä.
Tästä keskustelusta olisi tullut tyystin erilainen, jos ap olisi kirjoittanut muuten identtisen aloituksen, mutta jättänyt tuon pituusvaatimuksen sanomatta.
Täällä on aina punainen vaate se, että nainen sanoo pitävänsä pitkistä miehistä. Vaikka se on aivan luonnollista, yhtä luonnollista kuin se että mies pitää naisesta jolla on muodot kohdillaan.
Nämä joita tämä raivostuttaa ovat luultavasti a) itse lyhyitä miehiä, b) naisia jotka myös (salaisesti?) pitävät pitkistä miehistä, mutta ovat joutuneet tyytymään lyhyeen.
En nimittäin näe miksi muita kuin yllämainittuja niin ärsyttäisi jonkun toisen pituusmieltymykset kumppanille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että täällä on aina tapana hyökätä aloittajan kimppuun, joten minun viestini ei varmasti saa suurta suosiota.
Oma ajatukseni kuitenkin ap:n viestistä on se, että hänhän etsii vain tasoistaan miestä.
Miksi nuori, nätti, urheilullinen, korkeakoulutettu ja hyvätuloinen, lapseton ja päihteetön nainen ei melko realistisestikin voisi "vaatia" pitkää, urheilullista, väh. keskituloista, lapsetonta ja päihteetöntä miestä?
Jos ap vastaa omaa kuvaustaan, niin varmasti hän miellyttää monia "tasokkaita" miehiä.
Se on toki totta että tuollaisia miehiä on vähän, joten löytäminen ei ole helppoa. Mutta ei minun mielestäni ap vaadi mitään "liikaa" omaan tasoonsa nähden, niinkuin monet ovat täällä torpanneet.
Miksi tavallinen/perusnätti riittäisi? Vaatiihan ap:kin selkeästi pitkää eikä vain perusmittaista. Kai tuon listan mukainen mieskin voi vaatia selkeästi keskimääräistä kauniimpaa naista?
Kuvauksensa mukaan ap on melkoisen timmi ja sporttinen, se nostaa kyllä hänen ulkonäkönsä keskimääräistä naista paremmaksi, vielä kun kasvotkin ovat tavalliset/perusnätit, meikillä kauniit. Miehet arvostavat treenattua kroppaa ihan yllättävän paljon, ja läheskään jokaiselta naiseöta ei sellaista kuitenkaan löydy.
Meikattuna kaunis on sama kuin lippispäässä 185cm. Ihan kiva, mutta ei sama kuin oikeasti keskimääräistä kauniimpi. 25-vuotialla naisilla on monella ihan hyvä kroppa vaikka ei niin urheilullinen olisikaan, jos vaan elintavat muuten on kunnossa. Voihan se olla, että se listan mukainen mies arvostaa enemmän kroppaa kuin kasvoja, mutta voi olla myös toisin päin. Aika moni urheilullinen mies kuitenkin tietää, että kroppaa voi halutessaan muokata ihan treenaamalla, kasvoja ei.
Vierailija kirjoitti:
Minun korvaani ap ja ap:n vaatimukset kuulostavat tylsän keski-luokkaiselta ja yllätyksettömältä elämältä. Haaveissa siintää varmaan valkoinen omakotitalo ja koira + 2 lasta.
Eli tähtäimessä on täysin yleinen tavallinen tasainen perheelämä. Ei mitään luksusta tai ekstraa. Luulisi, että tätä monet juuri haluaa.
Eiköhän tuollaisia tylsiä ja ok-näköisiä miehiä ole kauppis pullollaan.
Ongelmana on tuossa, että ikäisesi ja vähän vanhemmat kuvatunlaiset miehet ovat jo varattuja. Suurin osa löytää sen puolisonsa opiskeluaikana. Ja sitten kun tuollaisista miehistä on muutenkin pulaa, niin hakeminen on vielä vaikeampaa.
Huomasin tuon ikävän jutun käyvän joillekin tyttökavereille, eli siis seurustelivat väärän miehen kanssa liian pitkään, jolloin kaikki muut ehtivät jo vakiintua. Kolmekymppisenä paljon vaikeampi löytää seuraa kuin kaksikymppisenä, varsinkin jos kriteeri on lapsettomuus ja hyvä- tai keskituloisuus. Ne, jotka ovat vapaina, eivät haluakaan sitoutua, eivät halua lapsia jne.
Kriteereissäsi ei ole mitään vikaa, mutta koeta kuitenkin katsoa enemmän persoonaa kuin vaatimuksiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että täällä on aina tapana hyökätä aloittajan kimppuun, joten minun viestini ei varmasti saa suurta suosiota.
Oma ajatukseni kuitenkin ap:n viestistä on se, että hänhän etsii vain tasoistaan miestä.
Miksi nuori, nätti, urheilullinen, korkeakoulutettu ja hyvätuloinen, lapseton ja päihteetön nainen ei melko realistisestikin voisi "vaatia" pitkää, urheilullista, väh. keskituloista, lapsetonta ja päihteetöntä miestä?
Jos ap vastaa omaa kuvaustaan, niin varmasti hän miellyttää monia "tasokkaita" miehiä.
Se on toki totta että tuollaisia miehiä on vähän, joten löytäminen ei ole helppoa. Mutta ei minun mielestäni ap vaadi mitään "liikaa" omaan tasoonsa nähden, niinkuin monet ovat täällä torpanneet.
Miksi tavallinen/perusnätti riittäisi? Vaatiihan ap:kin selkeästi pitkää eikä vain perusmittaista. Kai tuon listan mukainen mieskin voi vaatia selkeästi keskimääräistä kauniimpaa naista?
Kuvauksensa mukaan ap on melkoisen timmi ja sporttinen, se nostaa kyllä hänen ulkonäkönsä keskimääräistä naista paremmaksi, vielä kun kasvotkin ovat tavalliset/perusnätit, meikillä kauniit. Miehet arvostavat treenattua kroppaa ihan yllättävän paljon, ja läheskään jokaiselta naiseöta ei sellaista kuitenkaan löydy.
Meikattuna kaunis on sama kuin lippispäässä 185cm. Ihan kiva, mutta ei sama kuin oikeasti keskimääräistä kauniimpi. 25-vuotialla naisilla on monella ihan hyvä kroppa vaikka ei niin urheilullinen olisikaan, jos vaan elintavat muuten on kunnossa. Voihan se olla, että se listan mukainen mies arvostaa enemmän kroppaa kuin kasvoja, mutta voi olla myös toisin päin. Aika moni urheilullinen mies kuitenkin tietää, että kroppaa voi halutessaan muokata ihan treenaamalla, kasvoja ei.
Kyllä ihmiset valitsee sen kumppanin sillä perusteella mitä hän on tavatessa eikä sillä, miksi tämän toisen voisi muuttaa.
[/quote]
28v nainen katselee silloin omanikäisiään ja max 5 vuotta vanhempia. Aina sieltä mies saadaan yksi koukkuun. 40v papparaisiin ei tarvitse tyytyä kuin vasta 40 vuotiaana sitten.[/quote]
Heiheihei! Täällä yksi 40v pappa. Mä olen ainakin kaikin puolin parempi nyt kuin vaikka 8v sitten.
Jotain rajaa sentään.. t alfa
Jos ap on akateeminen, siis yliopiston tai Oikean korkeakoulun käynyt, hän tod näk viihtyisi parhaiten toisen analyyttiseen ajatteluun tottuneen ihmisen rinnalla.
Tässä ketjussa on moni esittänyt kaikki pitkät, kouluttautuneet, timmit miehet alfoiksi, jotka kelpuuttavat vain nuoren trophy-vaimon.
Akateemisissa piireissä asiat eivät mene näin. Me mieluusti yhytämme jonkun samantyyppisen ihmisen, jolla on älyllistä kapasiteettia ja mieluusti jotain kosketuspintaa joko omaan alaamme tai harrastuksiimme. Ulkonäkökriteereistä pitää joustaa usein, sillä älyköt ovat harvemmin niitä hunkstanssijan näköisiä. Salilla käynti ja 'treenaus' vain ovat niin yleisiä (yksilö)harrasteita, ettei niitä voi tässä laskea kriteeriksi. Eri asia olisi jo, mikäli ap tykkäisi esim. hiihtää tai vaeltaa.
Ap tosiaan kuulostaa kiltiltä, mukavalta, ja sorry, tylsältä. Tylsiä eli mielikuvituksettomia ja tavallisia perusmiehiä löytyy kyllä, myös pitkinä.