Vauva on 3kk ja avopuoliso painostaa uuteen raskauteen
Mun eka raskaus oli yhtä pahoinvointia ja vauva syntyi keisarinleikkauksella. Mun paikat on kipeinä, ei tee mieli mitään sänkyhommia ja tahtoisin vaan keskittyä vauvaan mutta avomies haluaakin tälle äkkiä sisaruksen ettei tule isoa ikäeroa. Riidellään tästä ihan koko aika ja alan olla loppu. Kun alettiin yrittää ekaa niin sovittiin että pidetään jos tulee ja sitten katotaan rauhassa millaiseksi arki muotoutuu. Nyt hän sanoo että piti itsestään selvänä että lapsi saa ainakin yhden sisaruksen ja sanoo että olen itsekäs kun emmin. Mua suoraan sanottuna pelottaa jos toinen kerta olisi yhtä piinaa kuin eka enkä ole edes varma haluanko toista. Mutta hänestä se ei ole yksin mun päätös. Välillä hän katoaa ulos kun on riidelty ja tulee joskus yöllä eikä puhu mitään ennen uutta riitaa eli hoidan vauvan silloin ihan yksin. Millaisia kokemuksia teillä on nopeasti uudelleen "raskautumisesta"?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano sille ihan pokkana, että hankkiutukoon itse raskaaksi, jos välttämättä haluaa toisen lapsen noin nopeasti. Joskus ennen lapsia syntyi paljon enemmän, mutta kätilöillä oli aikaa vauvan syntymän jälkeenkin huolehtia lapsesta ja sen vanhemmista sekä selvittää miehellekin, miten sukupuolielämää on himmailtava aika pitkän aikaa, varsinkin jos vauva syntyi sektiolla. Haavojen pitää antaa parantua kaikessa rauhassa. Jos raskaus alkaa liian pian sektion jälkeen, on vaarassa, että kohdun ompeleet ratkeavat.
Tämä nyt menee ohi aiheen, mutta miksi sukupuolielämää pitäisi himmata pidemmän aikaa ja etenkin sektion jälkeen? Harrastin mieheni kanssa seksiä viikko sektiosta. Oli jotenkin niin kevyt ja helpottunut olo, kun iso vauva oli vihdoin ulkona ja sain kehoni takaisin (en fysiologista syistä imettänyt). Teki niin paljon mieli, ettei enää maltettu. Ei sattunut muuta kuin päältäpäin, muut asennot kivuttomia.
Meillä myös molempien sektioiden jälkeen ollaan jo viikon päästä alettu harrastamaan seksiä. 😊
Ei kai sukupuolielämää pidä mitenkään himmaillakaan, mutta jos olo on kipeä, niin aika outoa, jos ei kipujen laantumiseen saakka voi odottaa.
No ei kai kukaan niin tyhmä olekkaan 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmat gynekologit suosittelevat vähintään vuoden taukoa sektion jälkeen ennen seuraavaa raskautta. Jos kyseessä on hätäsektio (pystyviilto) tai paranemisessa on ollut ongelmia, niin varoaika voi olla pidempikin.
Minusta avokkisi käytös ei kuulosta terveen ja tasapainoisen ihmisen käytökseltä. Jos hän on aiemmin ollut normaali, niin miettisin onko hänellä jokin muu ahdistuksen syy jota nyt purkaa takertumalla tuohon toisen vauvan ajatukseen. Jos on aiemminkin ollut manipuloiva ja kontrolloiva, tai jos ei keskustelulla tuosta tokeennu, niin miettisin vakavasti millaiselta tulevaisuus tuollaisen ihmisen rinnalla näyttää.
Kiitos tästä. Käydään terapiassa koska hänellä on narsistisia piirteitä ja on ollut tosi mustasukkainen mun ystävistä. Nyt ei ole sitä ongelmaa kun olen kotona vauvan kanssa mutta riidellään sit tästä asiasta. Terapiassa mies ei suostu puhumaan lapsiasiasta niin se jää mun yksinpuheluksi.
Ap
Miksi teit lapsen tuollaisen äijän kanssa?? Älä nyt toista tee!!
Vierailija kirjoitti:
En lukenut aloitusta, miehesi on T.YHMÄ. Kohdun palautumiseen on suositeltavaa antaa aikaa ainakin 6 kk, ethän halua, että se repeää. Vaikka se on jo kutistunut, on se edelleen heikko, seuraava raskaus olisi riskiraskaus. Mieluiten raskauksien välillä yli vuosi, jos esikoisen yritys oli pitkä niin sitten miten vaan.
Ja mieskö se sitten vaappuu ensiaskeleitaan ottavan, vaippoja käyttävän, huutamalla kommunikoivan taaperon perässä kun sinä olet taas maha pystyssä? No, yrittäköön panna paksuksi. Jos imetät niin onnea miehelle yritykseen..
Mutta oikeasti, inhottavaa, että mies on keskenkasvuinen u.rpo. On varmasti rankkaa tajuta se tässä tilanteessa. Ei hätää, et ole ensimmäinen nainen, joka on selvinnyt t.yhmän miehen kanssa tai ilman.
Imetys ei riitä raskauden ekäisyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö voisi mennä johonkin pariterapiaan tms.? Avopuolisosi käytös kuulostaa ihan kamalalta.
Käymme jo ja paremmin meni ennen vauvaa mutta uusi tilanne varmasti vaikuttaa häneen.
Ap
Siis olette käyneet pariterapiassa jo ennen vauvaa? Ja lapsi tehtiin sellaiseen tilanteeseen.
Sanoisin että ota lapsi, ja juokse. Miehesi vaikuttaa kontrolloivalta narsistilta, mm se että hän oli tosi kiltti raskauden aikana sinulle, ja nyt käyttää sitä kiristyskeinona kun haluaa että tulet taas raskaaksi. Ja mainitsemasi mustasukkaisuus. Mies käyttää raskauksia ja vauva-aikaa keinona kontrolloida ja säädellä ajankäyttöäsi ja menojasi, mm sillä ettei auta lastenhoidossa. Älä hyvä ihminen jää, vaan lähde.
Tiedät, ettet voi leikkiä oman henkesi kustannuksella saadaksesi pientä ikäeroa - et edes, vaikka itsekin pitäisit sitä tavoiteltavana. Asiasta on siksi ihan turhaa riidellä tai edes keskustella. Sinulla on oikeus päättää omasta kehostasi.
Jos olisin sinä, selittäisin asian miehelle kerran ja sen jälkeen en sanoisi mitään, jos mies yrittäisi vielä asiasta vängätä. Olet tainnut luovuttaa jo nyt ihan liikaa valtaa miehellesi, kun suostut edes riitelemään noin älyttömästä asiasta! Nyt mieti vähän, kuinka paljon olet valmis maksamaan siitä, että saat pitää tuon miehen. Oletko valmis siihen, että et päätä itse omasta elämästäsi mitään vaan mies holhoaa sinua? Jos et, niin mieti omat rajasi ja ala pitää niistä kiinni. Jos mies lähtee kun ei pysty kontrolloimaan sinua, selviät ilman. Olet arvokas ihminen ja ansaitset parempaa kohtelua! Tsemppiä!
Minulla kaksi lasta syntynyt saman vuoden sisällä, molemmat keisarinleikkauksella. Ensimmäinen oli kiireellinen nukutussektio komplikaatioilla ja lääkärit pahoittelivat ettei sen johdosta enää voida lapsia saada. Olivat onneksi väärässä. Seuraava raskaus oli helpompi mutta vauva oli poikkitilassa eikä käännösyritykset onnistuneet joten päivystyssektio. Komplikaatioita ei ollut mutta nopean raskautumisen myötä kohtu oli keskivertoa ohuempi jonka johdosta sanottiin ettei suositella raskautumista seuraavaan kahteen vuoteen kohdunrepeämisriskin takia
Eihän tämä voi olla totta. Suurin huoli siis se, että mies pettää tai jättää? Ei, kyllä huolenaiheena pitäisi olla nyt ihan muu. Kuka tuollaisen miehen kanssa edes haluaa olla?