Lue keskustelun säännöt.
Ketä ovat ne ihmiset, jotka eivät periaatteesta koskaan auta toisia?
05.08.2019 |
On ihmisiä, jotka ovat päättäneet, että missään nimessä ei auteta, koska toinen voisi vaikka hyötyä siitä. Ja se on ihan periaate! Vaikka mikä hätä olisi, niin ei. Eivät auta kun ovat sellaisen periaatteen keksineet.
Mistä tuo periaate tulee? Ja ketkä sitä kannattavat?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
. Omia lapsiaan eivät auta mitenkään eikä vahingossakaan hoida lapsenlapsia.
En tiedä minä noita riivaa, mutta oudointa on että YLPEILEVÄT asialla.
Näitä on tullut vastaan jossain muissakin asioissa, että ylpeillään asiassa, jossa ei ole mitään ylpeiltävää. Joillekin omat sairaudet tai lapsen myöhäinen kehittyminen ovat ylpeilyn aihe. Ei niitä hävetäkään tarvitse, mutta kun se esitetään oikein ylpeillen, niin outoa sekin on. Tai sitten just jokin, että lapsi lintsaa koulusta tai saa paljon häiriökäytösmerkintöjä. Noillakin jotkut ylpeilevät. Erikoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota kannattavat yleensä itsekkäät ja vain itse maailman keskipisteenä itseään pitävät ihmiset.
Mun vanhemmt on noita. Ilmoittivat jo teininä mulle että kun täytät 18, et saa enää asua kotona ja me ei sitten auteta missään. Eivät auttameet esim opiskelijana, vaikka oli todella tiukkaa, eivät auttaneet yhdessäkään muutossa, ja eivät halunneet kotoa muittaneita lapsiaan esim jouluksi kotiin (jouduin viettämään joulut opiskelija-asuntolassa yksikseni).
Kun tulin sitten raskaaksi, soittivat ja ilmoittivat että eivät sitten aio auttaa yhtä ainoaa kertaa lapsenhoidossa ja tämä on periaatepäätös.Eivät ole siis koskaan tuon 18v iän jälkeen antaneet yhtäkään lahjaa, eivät ole auttaneet mitenkään ja ovat tehneet hyvin selväksi että tämä on periaate-asia.
Tunnekylm ja itsekkäitä ovat olleet aina. On ollut kyllä raskasta pärjätä itse varainkin kun olisi joskus (harvoin) tarvinnut lastenhoitoapua.
Oikeasti siis soittivat tarkoituksella ja kertoivat, ettei apua heru?
Miksi helvetissä ovat lapsia edes tehneet, jos edes tukena eivät ole voineet olla?
Tuntuu aivan älyttömältä, mutta kai niitä noinkin tunnekylmiä ihmisiä on olemassa. Mä olen todella pahoillani sun puolesta. Olet tärkeä ja rakas kuitenkin muille ihmisille.
Kyllä, ja usein ihan tarkoituksella haluavat loukata ja tuottaa pahaa mieltä.
Sen verran pitää ”puolustaa” heitä (no, oikeasti mikään ei kyllä puolustuksena kelpaa) että eivät oikein olisi halunneet lapsia tehdä aikanaan. Mutta suku oli painostanut niin kovaa! Piti sitten tehdä kaksi lasta, joita kotelivat huonosti ja jotka käytännössä hylkäsivät itsekseen maailmaan selviämään.
Vierailija kirjoitti:
Hyviä huomioita, että rahan lainaaminen tai yövieraiden ottaminen tarkoittaa auttajalle riskejä tai vähintään vaivannäköä. Mutta noilla periaatteen ihmisillä se menee niin, ettei auteta periaatteesta, vaikka siitä ei olisi itselle mitään vaivaa.
Esimerkiksi poika on ostamassa ensimmäistä autoaan, niin isä sanoo, että hän ei ala pojalle mitään vinkkejä antamaan, vaan itse asiat pitää opetella. Minusta tuo oli karusti sanottu isältä. Oma lapsi vieläpä kyseessä.
Ap
Kylläpä sitä taas oman miehen pisteet nousi. Hän ei tiedä autoista mitään, mutta hänellä on muutamia autoille omistautunutta kaveria. Ne jututti läpi ennen kun autokaupoille lähti. Yhden niistä otti mukaan autokaupoille ja 18v pojan myös.
Sitten saunotti kaverinsa, kun kuitenkin tuli säästöä ja järkeä noihin juttuihin. Poika saa aina soittaa kavereille, jos jotain ongelmia auton kanssa tulee.
Miksi lasta pitää kiusata? Vai häpeääkö mies sitten, ettei osaakaan autoista sittenkään mitään? reipasta itsetunnon kohotusta. Tuommoinen periaate voi maksaa tonneja turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota kannattavat yleensä itsekkäät ja vain itse maailman keskipisteenä itseään pitävät ihmiset.
Mun vanhemmt on noita. Ilmoittivat jo teininä mulle että kun täytät 18, et saa enää asua kotona ja me ei sitten auteta missään. Eivät auttameet esim opiskelijana, vaikka oli todella tiukkaa, eivät auttaneet yhdessäkään muutossa, ja eivät halunneet kotoa muittaneita lapsiaan esim jouluksi kotiin (jouduin viettämään joulut opiskelija-asuntolassa yksikseni).
Kun tulin sitten raskaaksi, soittivat ja ilmoittivat että eivät sitten aio auttaa yhtä ainoaa kertaa lapsenhoidossa ja tämä on periaatepäätös.Eivät ole siis koskaan tuon 18v iän jälkeen antaneet yhtäkään lahjaa, eivät ole auttaneet mitenkään ja ovat tehneet hyvin selväksi että tämä on periaate-asia.
Tunnekylm ja itsekkäitä ovat olleet aina. On ollut kyllä raskasta pärjätä itse varainkin kun olisi joskus (harvoin) tarvinnut lastenhoitoapua.
Oikeasti siis soittivat tarkoituksella ja kertoivat, ettei apua heru?
Miksi helvetissä ovat lapsia edes tehneet, jos edes tukena eivät ole voineet olla?
Tuntuu aivan älyttömältä, mutta kai niitä noinkin tunnekylmiä ihmisiä on olemassa. Mä olen todella pahoillani sun puolesta. Olet tärkeä ja rakas kuitenkin muille ihmisille.
Kyllä, ja usein ihan tarkoituksella haluavat loukata ja tuottaa pahaa mieltä.
Sen verran pitää ”puolustaa” heitä (no, oikeasti mikään ei kyllä puolustuksena kelpaa) että eivät oikein olisi halunneet lapsia tehdä aikanaan. Mutta suku oli painostanut niin kovaa! Piti sitten tehdä kaksi lasta, joita kotelivat huonosti ja jotka käytännössä hylkäsivät itsekseen maailmaan selviämään.
Voi ei! Se on kun ryhmäpaine kasvaa, niin ruvetaan älyttömiin tekoihin. Ajattele, kun tuostakaan sun ei tarvis tietää mitään.
Ehkä viileät välit ovat parhaimmat, jos väleissä haluaa edes pysyä. Voimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä huomioita, että rahan lainaaminen tai yövieraiden ottaminen tarkoittaa auttajalle riskejä tai vähintään vaivannäköä. Mutta noilla periaatteen ihmisillä se menee niin, ettei auteta periaatteesta, vaikka siitä ei olisi itselle mitään vaivaa.
Esimerkiksi poika on ostamassa ensimmäistä autoaan, niin isä sanoo, että hän ei ala pojalle mitään vinkkejä antamaan, vaan itse asiat pitää opetella. Minusta tuo oli karusti sanottu isältä. Oma lapsi vieläpä kyseessä.
Ap
Kylläpä sitä taas oman miehen pisteet nousi. Hän ei tiedä autoista mitään, mutta hänellä on muutamia autoille omistautunutta kaveria. Ne jututti läpi ennen kun autokaupoille lähti. Yhden niistä otti mukaan autokaupoille ja 18v pojan myös.
Sitten saunotti kaverinsa, kun kuitenkin tuli säästöä ja järkeä noihin juttuihin. Poika saa aina soittaa kavereille, jos jotain ongelmia auton kanssa tulee.
Miksi lasta pitää kiusata? Vai häpeääkö mies sitten, ettei osaakaan autoista sittenkään mitään? reipasta itsetunnon kohotusta. Tuommoinen periaate voi maksaa tonneja turhaan.
Jotkut oikeasti ”kasvattaa” lapsensa tahallaan ja tietoisestl niin että lasta nöyryytetään ja ”näpäyten” jatkuvasti. Oma isäni on tällainen, ja onkin sanonut tän ihan suoraan että lastenkasvatus tarkoittaa sitä että lapselta otetaan luulot pois, näytetään sille sen paikka (eli alimmaisena hierarkiassa) ja pidetään huoli ettei vaan lapsi pääse luulemaan itsestään liikoja.
Juuri tällainen teatraalinen auttamisesta kieltäytyminen on näpäytys sille lapselle. Että et ole kovinkaan arvokas ja sinuun en ainakaan apuani al tuhlaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän tällaisen perheen. Ovat lähisukua minulle. Heidän periaate on etteivät auta ketään, eivätkä sen vuoksi joudu itse koskaan auttamaan muita. Eivät auta edes lapsiaan. Eivät lainaa mitään eivätkä kutsu edes kylään ketään. Hyvin katkeria ja kateellisia ihmisiä. Haukkuvat muita itse ovat parhaita. Heistä tulee lähinnä paha olo...
Minäkin tunnen tuollaisen perhen. Ovat juurikin kateellisia ja katkeria ihmisiä eivätkä epäröi sanoa sitä ääneen, sillä sillä oikeuttavat itselleen käytöksensä. Sen käytöksen kohteena ovat mm. omat lapset.
Ja muita haukutaan ihan olemattomista, kun samaan aikaan itsessä ei nähdä yhtään mitään vikaa. Nokka pystyssä ollaan maailman parhaita.
Todellakin pahan olon aiheuttajia.
Anoppini.
Haluaisin mennä katsomaan sairaalaan omaa äitiäni, mutta anoppi (eläkkeellä, asuu lähellä)ei halua auttaa sen vertaa, että tulisi katsomaan pienimpiä lapsiamme. Mies työmatkalla.
On myös esittänyt toistuvasti meille toiveen, että "älkää vaan enempää lapsia tehkö." Liittyy varmaan tämä systemaattinen auttamisen välttely tähän hänen toiveensa toteuttamiseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tieda mika pelko, viha tai ahdistus siina on taustalla, mutta onhan noita tyyppeja nahty. Vaikka kun laittaa jonkun itselleen turhan asian roskalavalle, niin rikkoo sen huolella, jottei kukaan muu saa otettua sita kayttoonsa (enka tarkoita mitaan luteiden syomaa patjaa, vaan vaikka lautasia tai poytalamppua). Koska ajatus siita, etta joku muu ottaisi hanen roskansa tuntuu iljettavalta.
Ehka kaikki ei myoskaan aidosti ymmarra, ettei jokainen huonossa tilanteessa oleva ole sita tyhmyyttaan ja huonouttaan. Kaikkien muiden virheet ja vaikeat tilanteet nayttavat silloin silta, etta he ovat huonompia ihmisia, jotka ansaitsevatkin opetuksen, eika mitaan auttavaa katta.
Jostain syysta aitini, joka ei ole mikaan tunteeton urpo ja joka kylla auttaa yleensa jos jotain tarvitaan, sanoi siskolleni "no mina en sitten ainakaan koskaan hoida lasta" kun sisko kertoi olevansa raskaana. En voinut kasittaa sita kommenttia, kukaan muukaan ei oikein sanonut mitaan, oltiin vaan kaikki hiljaa ja vaihdettiin kohta puheenaihetta. Tiedan etta aidillani oli kamalan vaikeaa koyhana yh-aitina hoitaa kaikki lapset ja tiedan ettei han itse saanut apua oikein mistaan. En tieda miksei perhe voinut auttaa, omat vanhempansa olivat kylla jo kuolleet silloin, mutta samassa kaupungissa asui muuta lahiperhetta. Mutta varmaan kun kukaan ei hanta auttanut ja han eli vuosia kadesta suuhun raataen aamusta iltaan niin se oli joku shokki kun kuuli siskon raskaudesta. Han ON hoitanut oikeasti siskon lasta nyt kun lapsi on syntynyt, ilmeisesti ihan mielellaan ja useita kertoja.
Tama siis kommenttina siihen, kun joku aiemmin kirjoitti aidin huutaneen samaa lausetta kun lapsen raskaus tuli ilmi.
No, minun vanhempani... Muistan lapsuudesta, kun meille ei koskaan saanut tulla kavereita, mutta meidät tyyliin ajettiin muiden koteihin, harrastuksiin ja kouluun pummattiin kyytiä naapureilta eivätkä itse koskaan vieneet meitä tai kavereitamme, vaikka isäkin makasi työttömänä päivät pitkät kotona (tosin kännissä), vaatteita saatiin tyyliin äidin työkaverilta ilmaiseksi, mutta äitimme ei koskaan antanut meidän vanhoja vaatteita kenellekään, koskaan ei ole rahallista apua herunut aikuisiällä, mutta sieltä kyllä soitellaan vähän väliä minulle ja siskolleni, kuinka nyt pitäisi sitä ja tätä...
Todella kamalia ja itsekkäitä ihmisiä. Oikein nolottaa heidän junttimaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannustaminen ei maksa mitään. Se ei maksa mitään olla ystävällinen muille. Tämäntyyliset ihmiset ovat usein kitsaita myös ystävällisyydessä. Ehkä ajattelevat että jos ovat ystävällisiä, kannustavia niin toinen rupeaa sen jälkeen pyytelemään kaikenlaista, esim. rahaa jne. Voihan Tällaiset ihmiset sanoa, että kannustusta, henkistä tukea, neuvoja antavat, mutta eivät materiaalista apua. Tosiasia on että laiskat ihmiset eivät juuri muita auta, ei avun tarvitse olla materiaalista, se voi olla auttamista esim. muutossa, siivoamisessa yms. Kertoo hyvin paljon ihmisistä jotka eivät kylään ikinä kutsu, ovat itsekkäitä ja lähes poikkeuksetta laiskoja. Se ei paljoa vaadi ahkeruutta tai rahaa esim, tarjota jotain. Laiskuutta se on. Mikäli ei haluta mitään tarjota ni ystävällisyys kannustus ja juttelu ei mitään maksa.
Olen auttanut jokaista kaveria, joka on pyytänyt apua. Muutot jne ja ollu rakentamassa terassia ja kokoomassa hyllyjä ja kaiken tolta väliltä. Ikinä en ole pyytänyt mitään korvausta, koska oli sellainen periaate, että kaveria autetaan aina ilman että siitä itse sais korvausta. Ajattelin, että tietenkin auttavat minua jos joksus tarvitsen apua. Tuli se päivä kun tarvitsin muuttoapua. Noin puolet ilmoitti, että on hautajaisissa ja noin puolet ilmoitti, että jonkun serkun tai kummilapsen synttäreillä. No, en usko tollaseen sattumaan vaan ymmärsin etteivät ole itse valmiita tekemään mitään. Sitten on muutama, jotka joka perjantai laittaa viestin, lainaa rahaa. Eivätkä edes kysy kuulumisia, pelkkä lainaa rahaa..
Lopetin ton kaiken auttamisen ja lainaamisen kertaheitolla.
Mutta minä autan kyllä jos pitää hätänumeroon soittaa jossain tai on kolari ja tarvii apua tai joku lapsi itkee, että ei ole lippuun rahaa tai kännykästä on akku loppu ja pitäs soittaa vanhemmille. Noi on ainoat asiat missä autan.
Yksikään kaveri ei saa yhtään apua enää missään asiassa. Nyt periaate on muuttunut, että hoida omat asias ja älä puutu muiden asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyviä huomioita, että rahan lainaaminen tai yövieraiden ottaminen tarkoittaa auttajalle riskejä tai vähintään vaivannäköä. Mutta noilla periaatteen ihmisillä se menee niin, ettei auteta periaatteesta, vaikka siitä ei olisi itselle mitään vaivaa.
Esimerkiksi poika on ostamassa ensimmäistä autoaan, niin isä sanoo, että hän ei ala pojalle mitään vinkkejä antamaan, vaan itse asiat pitää opetella. Minusta tuo oli karusti sanottu isältä. Oma lapsi vieläpä kyseessä.
Ap
Tuo esimerkkitapaus onkin ihan järjetön, koska ei kaikkea tarvitse oppia kantapään kautta. Varsinkin omien vanhempien kuuluu neuvoa lastaan hankinnoissa yms.
Laajemmin jos ajattelee sitä periaatetta, ettei koskaan auteta taloudellisesti tai muuten (vaikka olisi mahdollisuus), niin se saattaisi johtua pelosta, että tulee hyväksikäytetyksi tai että pyytämiselle ei tule loppua, jos on kerran auttanut.
Ehkä sellaisen ihmisen ajatuksena on "nyt hän pyytää tällaista pikku asiaa, mutta seuraavaksi saattaa pyytää jotain isompaa... taitaa olla parempi, että tekee heti selväksi, ettei täältä tule apua" tms.?
Periaatteesta auttamisesta kieltäytyminen voisi myös johtua pelosta, että joutuu pitempiaikaiseen riippuvuussuhteeseen toisen kanssa.
Toki siinä, jos ei auta pienessäkään asiassa, vaikkei siihen liittyisi mitään riskiä itselle, yhtenä syynä on itsekeskeisyys, itsekkyys ja epäempaattisuus. Keskittyy vain omiin huoliin ja epäluuloihin eikä ajattele sitä apua tarvitsevaa, vaikka ihan hyvin pystyisi auttamaan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Faith kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä huomioita, että rahan lainaaminen tai yövieraiden ottaminen tarkoittaa auttajalle riskejä tai vähintään vaivannäköä. Mutta noilla periaatteen ihmisillä se menee niin, ettei auteta periaatteesta, vaikka siitä ei olisi itselle mitään vaivaa.
Esimerkiksi poika on ostamassa ensimmäistä autoaan, niin isä sanoo, että hän ei ala pojalle mitään vinkkejä antamaan, vaan itse asiat pitää opetella. Minusta tuo oli karusti sanottu isältä. Oma lapsi vieläpä kyseessä.
Ap
Tuo esimerkkitapaus onkin ihan järjetön, koska ei kaikkea tarvitse oppia kantapään kautta. Varsinkin omien vanhempien kuuluu neuvoa lastaan hankinnoissa yms.
Laajemmin jos ajattelee sitä periaatetta, ettei koskaan auteta taloudellisesti tai muuten (vaikka olisi mahdollisuus), niin se saattaisi johtua pelosta, että tulee hyväksikäytetyksi tai että pyytämiselle ei tule loppua, jos on kerran auttanut.
Ehkä sellaisen ihmisen ajatuksena on "nyt hän pyytää tällaista pikku asiaa, mutta seuraavaksi saattaa pyytää jotain isompaa... taitaa olla parempi, että tekee heti selväksi, ettei täältä tule apua" tms.?
Periaatteesta auttamisesta kieltäytyminen voisi myös johtua pelosta, että joutuu pitempiaikaiseen riippuvuussuhteeseen toisen kanssa.
Toki siinä, jos ei auta pienessäkään asiassa, vaikkei siihen liittyisi mitään riskiä itselle, yhtenä syynä on itsekeskeisyys, itsekkyys ja epäempaattisuus. Keskittyy vain omiin huoliin ja epäluuloihin eikä ajattele sitä apua tarvitsevaa, vaikka ihan hyvin pystyisi auttamaan.
Niin ja siis tarkoitan tuolla "auttamisella taloudellisesti tai muuten" pientä auttamista, en siis mitään lainatakausta tai isoa rahasummaa tms.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ex-mieheni oli sellainen. Itsekäs ja pihi ja piti itseään maailman keskipisteenä. Ei ymmärtänyt MIKSI ketään olisi pitänyt auttaa missään asiassa. Ei saanut mitään iloa itselleen siitä että olisi auttanut eikä välittänyt vaikka joku loukkaantuu, ihan sama mitä joku hänestä ajatteli. Ei ostanut ikinä lahjoja kenellekään tms.
Mä päätin etten enää ikinä lainaa kenellekään rahaa oli kyse ruuasta tai mistä tahansa mihi sitä tarvitsee.
Nuo parin kympin lainaajat ovat käyneet vissiin koko kaveripiirin läpi ja tienanneet aikalailla...
Vierailija kirjoitti:
Mä päätin etten enää ikinä lainaa kenellekään rahaa oli kyse ruuasta tai mistä tahansa mihi sitä tarvitsee.
Nuo parin kympin lainaajat ovat käyneet vissiin koko kaveripiirin läpi ja tienanneet aikalailla...
Noi 20e lainaajat on yleensä niitä joilla menee 15e tupakkatuotteisiin ja 5e ruokaan. Lidlistä 5 pussia makaroonia 1e, grillinmakkara 1e ja lopuilla just joku voipaketti ja leipä. Ylihuomenna soittavat toiselle ja lainaavat nälkäänsä 20e ja taas menee 15e tupakkaan.
Aikoinaan olin maailman auttavaisin enkeli. Lopulta mun oli vain pakko huomata että aivan älyttömän monet ihmiset ovat muiden avuliaisuutta hyväksikäyttäviä kakkapäitä. Sitäkin kävi muutamat kerrat että joku jopa feikkasi hätätilannetta ihan vain päästäkseen tekemään auttajalle jotain keljua. Siihen loppui mun auttamiset.
Jos on aidosti vaarallinen hätätilanne niin soitan hätänumeroon.
Jos joku mummo kaatuu kadulla eikä pääse omin voimin ylös niin en auta. Ei sillä ole vaarallinen hätätilanne, kyllähän se voi siinä maassa turvallisesti makoilla vaikka tuntikausia kunnes joku muu menee auttamaan.
Autan kyllä edelleen tuntemiani ihmisiä joista oikeasti tiedän että oikeasti apua tarvitsevat, mutta siis tuntemattomista pysyn erossa. Ainakin 99% ihmisistä täällä Suomessa on kakkapäitä, ei sille mitään mahda, joten kannattaa vain pysyä erossa.
Osa on itsekkäitä alkujaankin, osa on kyllästynyt, kun on tajunnut tulleensa toistuvasti hyväksikäytetyksi.
Vierailija kirjoitti:
Tuota kannattavat yleensä itsekkäät ja vain itse maailman keskipisteenä itseään pitävät ihmiset.
Mun vanhemmt on noita. Ilmoittivat jo teininä mulle että kun täytät 18, et saa enää asua kotona ja me ei sitten auteta missään. Eivät auttameet esim opiskelijana, vaikka oli todella tiukkaa, eivät auttaneet yhdessäkään muutossa, ja eivät halunneet kotoa muittaneita lapsiaan esim jouluksi kotiin (jouduin viettämään joulut opiskelija-asuntolassa yksikseni).
Kun tulin sitten raskaaksi, soittivat ja ilmoittivat että eivät sitten aio auttaa yhtä ainoaa kertaa lapsenhoidossa ja tämä on periaatepäätös.Eivät ole siis koskaan tuon 18v iän jälkeen antaneet yhtäkään lahjaa, eivät ole auttaneet mitenkään ja ovat tehneet hyvin selväksi että tämä on periaate-asia.
Tunnekylm ja itsekkäitä ovat olleet aina. On ollut kyllä raskasta pärjätä itse varainkin kun olisi joskus (harvoin) tarvinnut lastenhoitoapua.
Kai olet vihjaissut että sulta on sitten turha pyytää vanhana apua yhtään mihinkään?
Oikeasti siis soittivat tarkoituksella ja kertoivat, ettei apua heru?
Miksi helvetissä ovat lapsia edes tehneet, jos edes tukena eivät ole voineet olla?
Tuntuu aivan älyttömältä, mutta kai niitä noinkin tunnekylmiä ihmisiä on olemassa. Mä olen todella pahoillani sun puolesta. Olet tärkeä ja rakas kuitenkin muille ihmisille.