Avioerolasten tunteiden suojelu.
Seurustelen miehen kanssa kolmatta vuotta, emme asu yhdessä, mutta hän on pääosin aina meillä. Suhde on jo hyvän aikaa ollut siinä pisteessä, että tapaan myös miehen vanhempia ja sukulaisia.
Minulla on kouluikäisiä lapsia, miehellä ei ole lapsia, mutta kuitenkin minun lapset ok hänelle ja hänellä asialliset kohteliaat välit lasten kanssa.
Lapsetkin ovat joitain kertoja tavanneet miehen vanhemmat ja hänen siskonsa. Nyt olen kuitenkin alkanut miettiä onko lapsille hyväksi tai reilua viedä heitä kylään miehen sukulaisille koska vaikka kaikki ovat asiallisia heitä kohtaan niin he kuitenkin ovat miehen siskon lapsiin verrattuna toissijaisia ja se näkyy varmasti heillekin, kun mies ja miehen vanhemmat hössättävät siskon lasten ympärillä, ihastelevat ja kyselevät sekä leikittävät ja ruokapöytään ensimmäisenä. Miesystävänikin on erityisen kiva ja jaksava siskon lapsille vaikka sitten väsyykin siihen pikkulasten kanssa hössötykseen, se ei häntä haittaa koska välillä pitempi tauko ettei tapaa.
Erityisesti tämä miesystävän jakama epätasainen huomio huolettaa minua lasteni kannalta, koska he ovat jo jossain määrin kiintyneet mieheeni ja mieluusti haluavat häneltä huomiota keskustelun tai yhteisten pelien merkeissä ja sitten siskon lasten ollessa paikalla he jäävät selkeästi vähemmälle huomiolle kuin he.
Toki ymmärrän, että on itsestään selvää miehen tykkäävän siskonsa lapsista vain jo senkin takia, että siskonsa on hänelle tärkeä ja minun lapsiin siteen luominen kestää eikä siitä välttämättä ikinä tule erityistä. Olisiko siksi lasteni takia parempi, että jättäydyn vaan kaikesta pois mikäli lapset ovat minulla ja samaan kyläpaikkaan olisi tulossa myös sisko lapsineen? Käyn sitten esimerkiksi äitienpäivälounaalla tai joulupäivinä ym miehen kanssa hänen sukulaisillaan vain jos minun lapset sattuvat olemaan isällään, muuten jättäisin kokonaan menemättä.
Miehen siskon lapsia pyrin ottamaan hoitoon mieluiten sellaisena ajankohtana, että mies on omissa menoissaan niin saan rauhassa olla lasten kanssa ja tasapuolinen kaikille. Miehen sisko pyytää välillä apua lastenhoitoon jos esimerkiksi kampaaja, pankkiaika yms hänellä.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi sukulaiset eivät huomioi SINUN lapsiasi tasa-arvoisesti, on SINUN asiasi olla menemättä moisiin tilanteisiin. Sinulla ei ole mitään oikeutta vaatia, että miehesi sukulaiset huomioisivat mitenkään SINUN lapsiasi. Ymmärtäkää nyt jo, kun teette näitä uusperhekuvioita, niin kenenkään muun asia ei ole välittää teidän jälkikasvustanne, kuin kersojen omien sukulaisten. Miksi ihmeessä ne omat kakarat täytyy edes ottaa mukaan jonnekin tapaamaan miehen, joka ei ole edes lapsen isä, vanhempia ?
Tässä ei ole kyse välittämisestä vaan kohtelusta vieraana ollessa. Ei kai kukaan oletakaan, että pitää muistaa syntymäpäivinä yms.
Nimenomaan, aloittajaa lapsineen kohdellaan vieraina ja sukulaisia sukulaisina. Mikä tässä on niin ylivoimaista tajuta ? Silläkin on merkitystä, että onko aloittaja lapsineen ylipäätään vanhempien toimesta kutsuttu sinne, vai uuden miesystävän. Maailma kun ei ole mustavalkoinen.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksestani onkin vähän jo kulunut aikaa ja olen pohtinut asioita. Pyrin tapaamaan sukulaisia niin, että lapset eivät ole mukana ja jos olisi kyse kokopäivän visiitistä lasten ollessa minulla jättäydyn itsekin pois.
Miehen siskoa tapaan keskenään, lasten kera tai ilman. Hän on mukava ihminen ja ilman lapsiakin vietetään aikaa välillä. Yhtäaikaa en halua tavata miehen kanssa koska silloin siskon käytös muuttuu ja hän lähinnä piikittelee veljeään ja sanoo miten pitäisi elämässään asioita tehdä. En koe mukavaksi olla paikalla kuuntelemassa.
Nimimerkki unohtui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi sukulaiset eivät huomioi SINUN lapsiasi tasa-arvoisesti, on SINUN asiasi olla menemättä moisiin tilanteisiin. Sinulla ei ole mitään oikeutta vaatia, että miehesi sukulaiset huomioisivat mitenkään SINUN lapsiasi. Ymmärtäkää nyt jo, kun teette näitä uusperhekuvioita, niin kenenkään muun asia ei ole välittää teidän jälkikasvustanne, kuin kersojen omien sukulaisten. Miksi ihmeessä ne omat kakarat täytyy edes ottaa mukaan jonnekin tapaamaan miehen, joka ei ole edes lapsen isä, vanhempia ?
Tässä ei ole kyse välittämisestä vaan kohtelusta vieraana ollessa. Ei kai kukaan oletakaan, että pitää muistaa syntymäpäivinä yms.
Nimenomaan, aloittajaa lapsineen kohdellaan vieraina ja sukulaisia sukulaisina. Mikä tässä on niin ylivoimaista tajuta ? Silläkin on merkitystä, että onko aloittaja lapsineen ylipäätään vanhempien toimesta kutsuttu sinne, vai uuden miesystävän. Maailma kun ei ole mustavalkoinen.
On kutsuttu lapseni myös.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksestani onkin vähän jo kulunut aikaa ja olen pohtinut asioita. Pyrin tapaamaan sukulaisia niin, että lapset eivät ole mukana ja jos olisi kyse kokopäivän visiitistä lasten ollessa minulla jättäydyn itsekin pois.
Miehen siskoa tapaan keskenään, lasten kera tai ilman. Hän on mukava ihminen ja ilman lapsiakin vietetään aikaa välillä. Yhtäaikaa en halua tavata miehen kanssa koska silloin siskon käytös muuttuu ja hän lähinnä piikittelee veljeään ja sanoo miten pitäisi elämässään asioita tehdä. En koe mukavaksi olla paikalla kuuntelemassa.
Oletko kertaakaan pysähtynyt miettimään ja ajatellut sitä seikkaa, että miehesi vanhempien mielestä te ette välttämättä edes ole missään "vakavassa" suhteessa. Olette hengailleet yhdessä vuosia, mutta yhteen ette ole muuttaneet. Miksi vanhempien täytyisi mitään suhteita luoda poikansa tyttöystävään tai tämän lapsiin, kun mitään merkkejä sen vakavammasta ei välttämättä heidän mielestään ole.
Joskus voisi pysähtyä ja ajatella asiaa toisen ihmisen näkökulmasta. Kaikki eivät ajattele samalla tavalla asioista.
Siskolla on pienet lapset. Etkö oikeasti näe mitään eroa leikkimisesessä pienten hoitoikäisten lasten ja kouluikäisten lasten välillä?
Te ette vielä edes asu yhdessä ja jo nyt on herne nenässä omien lasten huomion suhteen.
Täällä on ollut paljon kirjoituksia, joissa äiti vertaa omia biolapsia miehen biolapsiin, jopa silloin kun miehen biolapset ovat myös äidin biolapsia.
Eikö ap:n lapset saa huomiota omilta isovanhemmiltaan, sekä isän että äidin vanhemmilta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksestani onkin vähän jo kulunut aikaa ja olen pohtinut asioita. Pyrin tapaamaan sukulaisia niin, että lapset eivät ole mukana ja jos olisi kyse kokopäivän visiitistä lasten ollessa minulla jättäydyn itsekin pois.
Miehen siskoa tapaan keskenään, lasten kera tai ilman. Hän on mukava ihminen ja ilman lapsiakin vietetään aikaa välillä. Yhtäaikaa en halua tavata miehen kanssa koska silloin siskon käytös muuttuu ja hän lähinnä piikittelee veljeään ja sanoo miten pitäisi elämässään asioita tehdä. En koe mukavaksi olla paikalla kuuntelemassa.Oletko kertaakaan pysähtynyt miettimään ja ajatellut sitä seikkaa, että miehesi vanhempien mielestä te ette välttämättä edes ole missään "vakavassa" suhteessa. Olette hengailleet yhdessä vuosia, mutta yhteen ette ole muuttaneet. Miksi vanhempien täytyisi mitään suhteita luoda poikansa tyttöystävään tai tämän lapsiin, kun mitään merkkejä sen vakavammasta ei välttämättä heidän mielestään ole.
Joskus voisi pysähtyä ja ajatella asiaa toisen ihmisen näkökulmasta. Kaikki eivät ajattele samalla tavalla asioista.
Ovat kyllä kutsuneet viettämään aikaa yhdessä aikuisten kesken ja koko porukalla esimerkiksi joulunaikaan, äitienpäivänä yms. Vaikuttaa siis siltä, että haluaa tutustua minuun ja pitävät suhdetta kunnon suhteena eikä minään hengailuna.
Vierailija kirjoitti:
Siskolla on pienet lapset. Etkö oikeasti näe mitään eroa leikkimisesessä pienten hoitoikäisten lasten ja kouluikäisten lasten välillä?
Te ette vielä edes asu yhdessä ja jo nyt on herne nenässä omien lasten huomion suhteen.
Täällä on ollut paljon kirjoituksia, joissa äiti vertaa omia biolapsia miehen biolapsiin, jopa silloin kun miehen biolapset ovat myös äidin biolapsia.
Eikö ap:n lapset saa huomiota omilta isovanhemmiltaan, sekä isän että äidin vanhemmilta?
Tottakai jos aikuinen leikkii lapsen kanssa on leikki erilaista pienempien lasten ja koululaisten kanssa. Eihän se mikään ongelma olekaan.
En näe syytä kiirehtiä yhteenmuuton kanssa, kun näinkin pystyy hyvin aikaa viettämään. Mikä hoppu tässä nyt olisi. Ihmiset tuntuu turhan nopeasti muuttavan yhteen, kihloihin mennään jatkuvaan ilman aikomustakaan häistä ja lapsia nyt hankitaan vielä kepeämmin. Olen juuri kiirehtien mennyt naimisiin, hankkinut lapset ja pitkän sinnittelyn ja yrittämisen jälkeen eronnut. En halua toistaa samaa virhettä kahdesti. Meillä ei ole kiire ja toiseen pystyy sitoutua näinkin.
Lapset saavat huomiota omilta isovanhemmiltaan, jotka muuten huomioivat kaikkia paikalla olevia lapsia samalla tavalla vaikka eivät olisi suoraan alenevasta polvesta tai edes sukua.
Eronnut äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskolla on pienet lapset. Etkö oikeasti näe mitään eroa leikkimisesessä pienten hoitoikäisten lasten ja kouluikäisten lasten välillä?
Te ette vielä edes asu yhdessä ja jo nyt on herne nenässä omien lasten huomion suhteen.
Täällä on ollut paljon kirjoituksia, joissa äiti vertaa omia biolapsia miehen biolapsiin, jopa silloin kun miehen biolapset ovat myös äidin biolapsia.
Eikö ap:n lapset saa huomiota omilta isovanhemmiltaan, sekä isän että äidin vanhemmilta?Tottakai jos aikuinen leikkii lapsen kanssa on leikki erilaista pienempien lasten ja koululaisten kanssa. Eihän se mikään ongelma olekaan.
En näe syytä kiirehtiä yhteenmuuton kanssa, kun näinkin pystyy hyvin aikaa viettämään. Mikä hoppu tässä nyt olisi. Ihmiset tuntuu turhan nopeasti muuttavan yhteen, kihloihin mennään jatkuvaan ilman aikomustakaan häistä ja lapsia nyt hankitaan vielä kepeämmin. Olen juuri kiirehtien mennyt naimisiin, hankkinut lapset ja pitkän sinnittelyn ja yrittämisen jälkeen eronnut. En halua toistaa samaa virhettä kahdesti. Meillä ei ole kiire ja toiseen pystyy sitoutua näinkin.
Lapset saavat huomiota omilta isovanhemmiltaan, jotka muuten huomioivat kaikkia paikalla olevia lapsia samalla tavalla vaikka eivät olisi suoraan alenevasta polvesta tai edes sukua.
Minulla ollut tilanne, että omat lapset pieniä ja kulki väkisin mukana miesystävän sukulaisilla. Meidät onneksi otettiin ilolla vastaan ja lapsista selvästi tykätään. Miehen vanhemmat ostivat myös lapsille pienet joululahjat viime jouluna. Mies on alusta asti ottanut roolia lasten kanssa ja ehkä sukulaisetkin huomasivat lasten olevan hänelle tärkeitä niin kohtelevat sen mukkaisesti.
Eronnut äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmaan vähän epäsuosittu mielipide, mutta jos parisuhde on vakava ja pitkällä pohjalla, niin ilman muuta miehen pitäisi pystyä paikalla ollessa kohtelemaan kaikkia lapsia tasapuolisesti, muulta suvulta samaa ei voi vaatia.
Mitenhän selittäisin tämän niin että kaikki ymmärtävät, jos on kyse yli 3-vuotiasta lapsista ja esim. a) lasten serkut tulevat meille hoitoon b) joku lapsen kaveri tulee leikkitreffeille tai c) nähdään jonkun kaveriperheen kanssa. Niin itse kyllä huomioin kaikkia lapsia yhtä lailla ja en hössötä jatkuvasti omien kanssa. En lakkaa olemasta äiti, lohdutan pipit yms., mutta jos vaikkapa lapseni haluaa pelata minun kanssani jotain peliä ja serkku/kaveriperheen lapsi haluaa myös sitä peliä pelata niin ilman muuta otan tämän lapsen mukaan (vaikka omani olisi nihkeä asiaa kohtaan) ja kohtelen heitä yhtä kivasti.
Eli minun mielestäni tuo on vain ihan normaalia kasvatusta ja olemista, että kohdellaan yhtä mukavasti kaikkia lapsia ja huomioidaan kaikkia, vaikka pariin olisi "erityissuhde". Lapsille opetetaan siinä, että ketään ei jätetä ulkopuoliseksi. Toki kaikki eivät näin ajattele, mutta jos suhteenne on jo vakaa ja vakava, niin kyllähän ne sinun lapset tietynlainen pakettiratkaisu on. Silloin kun ollaan porukalla, niin ei ole ok että mies jättää huomiotta täysin lapsesi, hänhän voisi siskon lapsia viedä esim. elokuviin yms. niin saavat syventää suhdettaan.
Toki sitten onkin jo aika eri asia, jos siskon lapset ovat 1 ja 3 ja omasi 9 ja 11.
Hyviä mielipiteitä.
Omat lapseni ovat 8 ja 10 ja siskon lapset 4 ja 5 vuotta.
Eriarvoistavasta kohtelusta jäänyt mieleen yksi selkeä tapaus, kun siskon lapset tulivat minun luo. Miesystäväni oikein tarjosi heille ostamaansa suklaata höpötellen ylipirteästi, minun nuorempi sattui paikalle ja kysyi saako hänkin suklaata, johon miesystävä kehoitti pyytämään äidiltä koska olin ostanut samanlaisen suklaapaketin. Ollaan kyllä sen jälkeen puhuttu näistä, että vaikka minä maksan kaiken lapsilleni niin tuo menee yli eikä ollut reilua.
Siskonsa lapsia mies ei ole innostunut kontolleen ottamaan, vaikka haluaakin pitää suhdetta hyvänä heidän kanssaan hän ei halua olla lapsenvahtina tai lähteä yksin heidän kanssaan johonkin.
En nyt oikein ymmärrä. Ette asu yhdessä, mutta mies hoitaa siskonsa lapsia sinun luonasi? Mutta ei kuitenkaan halua olla lapsenvahtina niille siskonsa lapsille? Ja tarjoilee suklaat erikseen siskonsa lapsille? Vai sinäkö niitä miehen siskon lapsia hoidat? Wtf?
Vierailija kirjoitti:
Eronnut äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmaan vähän epäsuosittu mielipide, mutta jos parisuhde on vakava ja pitkällä pohjalla, niin ilman muuta miehen pitäisi pystyä paikalla ollessa kohtelemaan kaikkia lapsia tasapuolisesti, muulta suvulta samaa ei voi vaatia.
Mitenhän selittäisin tämän niin että kaikki ymmärtävät, jos on kyse yli 3-vuotiasta lapsista ja esim. a) lasten serkut tulevat meille hoitoon b) joku lapsen kaveri tulee leikkitreffeille tai c) nähdään jonkun kaveriperheen kanssa. Niin itse kyllä huomioin kaikkia lapsia yhtä lailla ja en hössötä jatkuvasti omien kanssa. En lakkaa olemasta äiti, lohdutan pipit yms., mutta jos vaikkapa lapseni haluaa pelata minun kanssani jotain peliä ja serkku/kaveriperheen lapsi haluaa myös sitä peliä pelata niin ilman muuta otan tämän lapsen mukaan (vaikka omani olisi nihkeä asiaa kohtaan) ja kohtelen heitä yhtä kivasti.
Eli minun mielestäni tuo on vain ihan normaalia kasvatusta ja olemista, että kohdellaan yhtä mukavasti kaikkia lapsia ja huomioidaan kaikkia, vaikka pariin olisi "erityissuhde". Lapsille opetetaan siinä, että ketään ei jätetä ulkopuoliseksi. Toki kaikki eivät näin ajattele, mutta jos suhteenne on jo vakaa ja vakava, niin kyllähän ne sinun lapset tietynlainen pakettiratkaisu on. Silloin kun ollaan porukalla, niin ei ole ok että mies jättää huomiotta täysin lapsesi, hänhän voisi siskon lapsia viedä esim. elokuviin yms. niin saavat syventää suhdettaan.
Toki sitten onkin jo aika eri asia, jos siskon lapset ovat 1 ja 3 ja omasi 9 ja 11.
Hyviä mielipiteitä.
Omat lapseni ovat 8 ja 10 ja siskon lapset 4 ja 5 vuotta.
Eriarvoistavasta kohtelusta jäänyt mieleen yksi selkeä tapaus, kun siskon lapset tulivat minun luo. Miesystäväni oikein tarjosi heille ostamaansa suklaata höpötellen ylipirteästi, minun nuorempi sattui paikalle ja kysyi saako hänkin suklaata, johon miesystävä kehoitti pyytämään äidiltä koska olin ostanut samanlaisen suklaapaketin. Ollaan kyllä sen jälkeen puhuttu näistä, että vaikka minä maksan kaiken lapsilleni niin tuo menee yli eikä ollut reilua.
Siskonsa lapsia mies ei ole innostunut kontolleen ottamaan, vaikka haluaakin pitää suhdetta hyvänä heidän kanssaan hän ei halua olla lapsenvahtina tai lähteä yksin heidän kanssaan johonkin.En nyt oikein ymmärrä. Ette asu yhdessä, mutta mies hoitaa siskonsa lapsia sinun luonasi? Mutta ei kuitenkaan halua olla lapsenvahtina niille siskonsa lapsille? Ja tarjoilee suklaat erikseen siskonsa lapsille? Vai sinäkö niitä miehen siskon lapsia hoidat? Wtf?
Okei, luin koko ketjun ja nyt ymmärrän, ap on kaveri miehen siskon kanssa ja tapaa tätä lapsineen ilman miestä. Minkähän takia tätä kuviota ei voinut kirjoittaa heti alkuun. Kyllähän tuo vaikuttaa tosi oudolta käytökseltä miehen puolelta, kun lukee vain ensimmäiset ap:n viestit. Hieman ymmärrettäväksi käytöksen tekee, jos mies ei ole siskonsa ja tämän lasten kanssa tekemisissä, ja näkee siskon lapsia vain ap:n luona. Toki varmasti silloin huomioi niitä siskonsa lapsia enemmän, kun kerrankin niitä näkee, ihan luonnollista.
Meillä onneksi mun vanhemmat on tasapuolisia lasten suhteen, esim kun kysyivät lähteekö osa lapsista mökille ja miehenkin poika halusi lähteä, ottivat tottakai mukaan. Myös lahjat ym ovat kaikille tasapuolisia. Miehen vanhemmat tai no lähinnä anoppi viettää aikaa lasten kanssa, ja koska asumme lähellä, viettää mun nuorimman kanssa varmaan eniten aikaa verraten omiin lapsen lapsiinsa. Isompien kanssa välit eivät ole ihan niin mutkattomat, mutta muistaa synttärit yms. Kiitollinen olen tästä tilanteesta.
Ei lisää pumpulissa kasvaneita pullamössömilleniaaleja, kunnolla huutia!
Vierailija kirjoitti:
Eronnut äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmaan vähän epäsuosittu mielipide, mutta jos parisuhde on vakava ja pitkällä pohjalla, niin ilman muuta miehen pitäisi pystyä paikalla ollessa kohtelemaan kaikkia lapsia tasapuolisesti, muulta suvulta samaa ei voi vaatia.
Mitenhän selittäisin tämän niin että kaikki ymmärtävät, jos on kyse yli 3-vuotiasta lapsista ja esim. a) lasten serkut tulevat meille hoitoon b) joku lapsen kaveri tulee leikkitreffeille tai c) nähdään jonkun kaveriperheen kanssa. Niin itse kyllä huomioin kaikkia lapsia yhtä lailla ja en hössötä jatkuvasti omien kanssa. En lakkaa olemasta äiti, lohdutan pipit yms., mutta jos vaikkapa lapseni haluaa pelata minun kanssani jotain peliä ja serkku/kaveriperheen lapsi haluaa myös sitä peliä pelata niin ilman muuta otan tämän lapsen mukaan (vaikka omani olisi nihkeä asiaa kohtaan) ja kohtelen heitä yhtä kivasti.
Eli minun mielestäni tuo on vain ihan normaalia kasvatusta ja olemista, että kohdellaan yhtä mukavasti kaikkia lapsia ja huomioidaan kaikkia, vaikka pariin olisi "erityissuhde". Lapsille opetetaan siinä, että ketään ei jätetä ulkopuoliseksi. Toki kaikki eivät näin ajattele, mutta jos suhteenne on jo vakaa ja vakava, niin kyllähän ne sinun lapset tietynlainen pakettiratkaisu on. Silloin kun ollaan porukalla, niin ei ole ok että mies jättää huomiotta täysin lapsesi, hänhän voisi siskon lapsia viedä esim. elokuviin yms. niin saavat syventää suhdettaan.
Toki sitten onkin jo aika eri asia, jos siskon lapset ovat 1 ja 3 ja omasi 9 ja 11.
Hyviä mielipiteitä.
Omat lapseni ovat 8 ja 10 ja siskon lapset 4 ja 5 vuotta.
Eriarvoistavasta kohtelusta jäänyt mieleen yksi selkeä tapaus, kun siskon lapset tulivat minun luo. Miesystäväni oikein tarjosi heille ostamaansa suklaata höpötellen ylipirteästi, minun nuorempi sattui paikalle ja kysyi saako hänkin suklaata, johon miesystävä kehoitti pyytämään äidiltä koska olin ostanut samanlaisen suklaapaketin. Ollaan kyllä sen jälkeen puhuttu näistä, että vaikka minä maksan kaiken lapsilleni niin tuo menee yli eikä ollut reilua.
Siskonsa lapsia mies ei ole innostunut kontolleen ottamaan, vaikka haluaakin pitää suhdetta hyvänä heidän kanssaan hän ei halua olla lapsenvahtina tai lähteä yksin heidän kanssaan johonkin.En nyt oikein ymmärrä. Ette asu yhdessä, mutta mies hoitaa siskonsa lapsia sinun luonasi? Mutta ei kuitenkaan halua olla lapsenvahtina niille siskonsa lapsille? Ja tarjoilee suklaat erikseen siskonsa lapsille? Vai sinäkö niitä miehen siskon lapsia hoidat? Wtf?
Vietämme siis aikaa minun luona vaikka miehellä edelleen omakin kämppä. Mies ei ota hoitoon siskon lapsia vaan ne ovat minun vastuulla jos ovat hoidossa. Lastenhoito sovitaan minun kanssani.
Eiköhän kouluikäiset lapset jo ymmärrä, että sukulaisiin on erilainen suhde kuin vieraisiin. Jos eivät ymmärrä, on varmaan jo aika selittää lapsille, että heillä on omat sukulaisensa ja miesystäväsi siskon lapsilla omansa.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kouluikäiset lapset jo ymmärrä, että sukulaisiin on erilainen suhde kuin vieraisiin. Jos eivät ymmärrä, on varmaan jo aika selittää lapsille, että heillä on omat sukulaisensa ja miesystäväsi siskon lapsilla omansa.
Ei silti omassa kodissa voi kohdella lapsia eriarvoisesti. Miehen pitäisi kehittää suhdetta ap:n lapsiin myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi sukulaiset eivät huomioi SINUN lapsiasi tasa-arvoisesti, on SINUN asiasi olla menemättä moisiin tilanteisiin. Sinulla ei ole mitään oikeutta vaatia, että miehesi sukulaiset huomioisivat mitenkään SINUN lapsiasi. Ymmärtäkää nyt jo, kun teette näitä uusperhekuvioita, niin kenenkään muun asia ei ole välittää teidän jälkikasvustanne, kuin kersojen omien sukulaisten. Miksi ihmeessä ne omat kakarat täytyy edes ottaa mukaan jonnekin tapaamaan miehen, joka ei ole edes lapsen isä, vanhempia ?
Tässä ei ole kyse välittämisestä vaan kohtelusta vieraana ollessa. Ei kai kukaan oletakaan, että pitää muistaa syntymäpäivinä yms.
Nimenomaan, aloittajaa lapsineen kohdellaan vieraina ja sukulaisia sukulaisina. Mikä tässä on niin ylivoimaista tajuta ? Silläkin on merkitystä, että onko aloittaja lapsineen ylipäätään vanhempien toimesta kutsuttu sinne, vai uuden miesystävän. Maailma kun ei ole mustavalkoinen.
Niin, että kutsutaan porukkaa syömään ja verisukulaiset syövät ensin ja muut vieraat syövät heidän jälkeensä?
Itsellä kyllä erilainen tyyli kohdella vieraita. Vieraat saavat samanlaisen kohtelun ja syövät yhtä aikaa oli pisara samaa verta tai ei.
No fiksut ihmiset ottaisivat kaikki lapset huomioon. Tuossa tilanteessa on ehkä parempi, ettei sun lapsia raahata tilanteisiin, joissa heillä om epämukava olo. Miehesi suvulla on nyt peiliin katsomisen paikka. Uusperhekuvio ei toimi, jos kaikkia lapsia ei pidetä saman arvoisina.
Vierailija kirjoitti:
No fiksut ihmiset ottaisivat kaikki lapset huomioon. Tuossa tilanteessa on ehkä parempi, ettei sun lapsia raahata tilanteisiin, joissa heillä om epämukava olo. Miehesi suvulla on nyt peiliin katsomisen paikka. Uusperhekuvio ei toimi, jos kaikkia lapsia ei pidetä saman arvoisina.
Näin. Ehdottoman samaa mieltä. Ei mitään eriarvoista kohtelua. Toki voi ostaa lahjat ym vain omille sukulaisille jos haluaa, mutta ei räikeää erottelua yhdessä aikaa viettäessä.
Vierailija kirjoitti:
Häntä ei huvita silloin, kun sisarusten lapset ovat paikalla.
4&5-vuotiaat vaativat ihan erilailla huomiota ja ohjausta kuin 8&10-vuotiaat. Isompien kanssa voi tehdä jotain, pienempien kanssa tarvitsee tehdä jotain.
Aloituksestani onkin vähän jo kulunut aikaa ja olen pohtinut asioita. Pyrin tapaamaan sukulaisia niin, että lapset eivät ole mukana ja jos olisi kyse kokopäivän visiitistä lasten ollessa minulla jättäydyn itsekin pois.
Miehen siskoa tapaan keskenään, lasten kera tai ilman. Hän on mukava ihminen ja ilman lapsiakin vietetään aikaa välillä. Yhtäaikaa en halua tavata miehen kanssa koska silloin siskon käytös muuttuu ja hän lähinnä piikittelee veljeään ja sanoo miten pitäisi elämässään asioita tehdä. En koe mukavaksi olla paikalla kuuntelemassa.