luetaanko psykiatrian tekstit

Psykiatriset sairaudet eivät todella ole samalla tavalla sairauksia kuin somaattiset sairaudet. Diagnoosi riippuu niin hoitavasta lääkäristä, yhteiskunnallisista oloista ja potilaan sosioekonomisesta asemasta. Psyykisesti oireilevat ovat usein väkivallan uhreja ja joutuvat lisäksi kärsimään stigmast ml. Terveydenhuollon ennakkoluuloista.

Vierailija kirjoitti:

Miten esim kymmenen vuotta sitten parantunut psykoosi vaikuttaa leikkaukseen? Saatuja sitten masennus?

Miten esim raiskauksen uhriksi joutuminen kuuluu vaikkapa silmälääkärille tai leikkaukseen? Onko oikein jos trauma aina uudelleen ja uudelleen revitään auki? Entä jos tiedoissa on väärä psy diagnoosi? Onko oikein että potilaan terveet piirteet ja huolet nähdään diagnoosin läpi?

Kyse on potilasturvallisuudesta. Psy lehdissä saattaa olla asioita, jotka vaikuttavat. Kerran psykoosin sairastettuaan on aina riski sen uusiutumisesta, esim. leikkauksen yhteydessä - tähän pitää voida olla valmistautunut. Avaamatta psy lehteä ei tietenkään voi tietää mitä siellä on tai ei ole. Se, mitä ei etsitä (ja mitä siellä psy lehdellä silti saattaa olla) ei varmasti suuremmin kiinnosta ketään (muuta kuin sitä potilasta itseään, joka tietysti kuvittelee olevansa itse koko maailman napa ja kaikille suunnattoman mielenkiintoinen persoona).

Jos sieltä vaikka haluttiin varmistaa että lapsiluku on täynnä ja päätös harkittu.Liittyyhän tuo olennaisesti aiheeseen.Tarvitseeko aina herkkänahkaisesti olettaa aina virhettä.Suomalaiset.

Vierailija kirjoitti:

Miten esim kymmenen vuotta sitten parantunut psykoosi vaikuttaa leikkaukseen? Saatuja sitten masennus?

Miten esim raiskauksen uhriksi joutuminen kuuluu vaikkapa silmälääkärille tai leikkaukseen? Onko oikein jos trauma aina uudelleen ja uudelleen revitään auki? Entä jos tiedoissa on väärä psy diagnoosi? Onko oikein että potilaan terveet piirteet ja huolet nähdään diagnoosin läpi?

Masennus/sairastettu psykoosi tai jokin muu mielenterveyden/psyykkeen ongelma voi vaikuttaa toimintakykyyn ja kognitioon. Senkin jälkeen vaikka olisit siitä/niistä parantunut. Siksi käydään läpi. Pitää myös muistaa että se kirurgi ei ole sinua tuskin menneisyydessä tuntenut. Näin ollen hän on siis ns. mututuntuman ja sitten tietysti sen kirjatun tiedon varassa. Näiden avulla hän parhaansa mukaan muodostaa mahdollisimman realistisen kuvan nykytilanteesta. Mutta juu.. ymmärrän. Eihän se missään nimessä ole kivaa että menneitä asioita revitään auki. Kannattaa kuitenkin muistaa ettei sitä tehdä kenenkään kiusaksi.

Miten ihmeessä kymmenen vuotta sitten sairastettu masennus vaikuttaa kognitioihin? Entä jos tiedoissa on väärä psy diagnoosi?

Eihän siellä psykiatrilla voi kertoa mistään, jos riskinä on, että kymmenet ihmiset tulevaisuudessa lukevat tekstit "varmuuden vuoksi".

Olen käsittänyt, että psykiatrilla tai terapiassa pitäisi voida keskustella asioista, joita ei pysty kertomaan edes läheisille ihmisille.

Vierailija kirjoitti:

Jos sieltä vaikka haluttiin varmistaa että lapsiluku on täynnä ja päätös harkittu.Liittyyhän tuo olennaisesti aiheeseen.Tarvitseeko aina herkkänahkaisesti olettaa aina virhettä.Suomalaiset.

Siis miten ihmeessä psykiatri voi tietää onko jonkun perheen lapsiluku täynnä? Psy potilas on täysin oikeustoimikelpoinen henkilö eikä hänen ratkaisuaan tarvitse kysyä tai varmistaa psykiatrilta.

Vierailija kirjoitti:

Eihän siellä psykiatrilla voi kertoa mistään, jos riskinä on, että kymmenet ihmiset tulevaisuudessa lukevat tekstit "varmuuden vuoksi".

Olen käsittänyt, että psykiatrilla tai terapiassa pitäisi voida keskustella asioista, joita ei pysty kertomaan edes läheisille ihmisille.

Näin minäkin ennen luulin. Psykiatria on aikalailla tuhonnut tulevaisuuteni. Harkitsen itsemurhaa psykiatrisen stigman vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Jos esimerkiksi leikkauspotilaalla on psyykenlääkitys ja leikkaukseen nukutus tulossa, niin anestesiologin täytynee ne psyk lehdet avata, jotta näkee mihin ko. lääkitys on eli millä riskillä sen voi jättää tauolle.

Samoin, jos leikkauksen jälkeen potilaan pitää kyetä sitoutumaan kuntoutukseen, on potilaan etu, että vilkaistaan ne psy-lehdet, että tarvitseeko kyseinen potilas jotain erityistä tukea vai käykö normaali lappu käteen ja lue tosta ohjeistus.

Kyllä se ihminen on kokemus. Hyvä lääkäri katsoo kokonaisuutta eikä pilko erikseen polvea, korvaa, sydäntä, peräreikää ja päätä.

Nimenomaan - ihminen on biopsykososiaalinen olento. Tottakai täytyy leikkauksen yhteydessä tietää mahdollisista lääkityksistä; leikkaus voi olla myös stressaava kokemus, joten jos sen kanssa tarvitsee mahdollista lisätukea, sekin on hyvä tietää. 

Joku kommentoi, että jos on mielenterveydellisiä ongelmia, ei fyysisiä ongelmia oteta vakavasti - tämä ei todellakaan ainakaan ammattitaitoisten ammattilaisten kohdalla pidä ainakaan nykyään paikkaansa.

T. Psykologian opiskelija, joka tulee erikoistumaan psykoterapiaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten esim kymmenen vuotta sitten parantunut psykoosi vaikuttaa leikkaukseen? Saatuja sitten masennus?

Miten esim raiskauksen uhriksi joutuminen kuuluu vaikkapa silmälääkärille tai leikkaukseen? Onko oikein jos trauma aina uudelleen ja uudelleen revitään auki? Entä jos tiedoissa on väärä psy diagnoosi? Onko oikein että potilaan terveet piirteet ja huolet nähdään diagnoosin läpi?

Kyse on potilasturvallisuudesta. Psy lehdissä saattaa olla asioita, jotka vaikuttavat. Kerran psykoosin sairastettuaan on aina riski sen uusiutumisesta, esim. leikkauksen yhteydessä - tähän pitää voida olla valmistautunut. Avaamatta psy lehteä ei tietenkään voi tietää mitä siellä on tai ei ole. Se, mitä ei etsitä (ja mitä siellä psy lehdellä silti saattaa olla) ei varmasti suuremmin kiinnosta ketään (muuta kuin sitä potilasta itseään, joka tietysti kuvittelee olevansa itse koko maailman napa ja kaikille suunnattoman mielenkiintoinen persoona).

Entä jos dg on väärä?

N27 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos esimerkiksi leikkauspotilaalla on psyykenlääkitys ja leikkaukseen nukutus tulossa, niin anestesiologin täytynee ne psyk lehdet avata, jotta näkee mihin ko. lääkitys on eli millä riskillä sen voi jättää tauolle.

Samoin, jos leikkauksen jälkeen potilaan pitää kyetä sitoutumaan kuntoutukseen, on potilaan etu, että vilkaistaan ne psy-lehdet, että tarvitseeko kyseinen potilas jotain erityistä tukea vai käykö normaali lappu käteen ja lue tosta ohjeistus.

Kyllä se ihminen on kokemus. Hyvä lääkäri katsoo kokonaisuutta eikä pilko erikseen polvea, korvaa, sydäntä, peräreikää ja päätä.

Nimenomaan - ihminen on biopsykososiaalinen olento. Tottakai täytyy leikkauksen yhteydessä tietää mahdollisista lääkityksistä; leikkaus voi olla myös stressaava kokemus, joten jos sen kanssa tarvitsee mahdollista lisätukea, sekin on hyvä tietää. 

Joku kommentoi, että jos on mielenterveydellisiä ongelmia, ei fyysisiä ongelmia oteta vakavasti - tämä ei todellakaan ainakaan ammattitaitoisten ammattilaisten kohdalla pidä ainakaan nykyään paikkaansa.

T. Psykologian opiskelija, joka tulee erikoistumaan psykoterapiaan

Paljonkos niitä kanssasi samaa mieltä olevia ammattilaisia on hoitajissa, lääkäreissä ja sosiaalityöntekijöissä. Itse olen ollut fyysisesti sairas 2015-2019 ja olen kyllä saanut kokea mt-leimaamista useimmissa paikoissa.

N27 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos esimerkiksi leikkauspotilaalla on psyykenlääkitys ja leikkaukseen nukutus tulossa, niin anestesiologin täytynee ne psyk lehdet avata, jotta näkee mihin ko. lääkitys on eli millä riskillä sen voi jättää tauolle.

Samoin, jos leikkauksen jälkeen potilaan pitää kyetä sitoutumaan kuntoutukseen, on potilaan etu, että vilkaistaan ne psy-lehdet, että tarvitseeko kyseinen potilas jotain erityistä tukea vai käykö normaali lappu käteen ja lue tosta ohjeistus.

Kyllä se ihminen on kokemus. Hyvä lääkäri katsoo kokonaisuutta eikä pilko erikseen polvea, korvaa, sydäntä, peräreikää ja päätä.

Nimenomaan - ihminen on biopsykososiaalinen olento. Tottakai täytyy leikkauksen yhteydessä tietää mahdollisista lääkityksistä; leikkaus voi olla myös stressaava kokemus, joten jos sen kanssa tarvitsee mahdollista lisätukea, sekin on hyvä tietää. 

Joku kommentoi, että jos on mielenterveydellisiä ongelmia, ei fyysisiä ongelmia oteta vakavasti - tämä ei todellakaan ainakaan ammattitaitoisten ammattilaisten kohdalla pidä ainakaan nykyään paikkaansa.

T. Psykologian opiskelija, joka tulee erikoistumaan psykoterapiaan

Mutta potilas voi kertoa lääkityksen itsekin ja eihänse että on psykiatrinen sairaus tarkoita että edes käyttäisi lääkitystä. Toisekseen eivät kaikki psypotilaat tarvitse erityistä tukea leikkauksen jälkeen vaan haluavat tulla kohdatuksi normaaleina ihmisinä. Eivät kaikki psypotilaat myöskään stressaa ku helpommin. Mikä muuten on psykologin kanta siihen että jos potilaalla on väärä dg ja hänet nähdään se läpi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sieltä vaikka haluttiin varmistaa että lapsiluku on täynnä ja päätös harkittu.Liittyyhän tuo olennaisesti aiheeseen.Tarvitseeko aina herkkänahkaisesti olettaa aina virhettä.Suomalaiset.

Siis miten ihmeessä psykiatri voi tietää onko jonkun perheen lapsiluku täynnä? Psy potilas on täysin oikeustoimikelpoinen henkilö eikä hänen ratkaisuaan tarvitse kysyä tai varmistaa psykiatrilta.

En kyllä oikeustoimikelpoisuudettomuudesta vihjannut!Ap,jatka hoitoa jos olet noin magioissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten esim kymmenen vuotta sitten parantunut psykoosi vaikuttaa leikkaukseen? Saatuja sitten masennus?

Miten esim raiskauksen uhriksi joutuminen kuuluu vaikkapa silmälääkärille tai leikkaukseen? Onko oikein jos trauma aina uudelleen ja uudelleen revitään auki? Entä jos tiedoissa on väärä psy diagnoosi? Onko oikein että potilaan terveet piirteet ja huolet nähdään diagnoosin läpi?

Kyse on potilasturvallisuudesta. Psy lehdissä saattaa olla asioita, jotka vaikuttavat. Kerran psykoosin sairastettuaan on aina riski sen uusiutumisesta, esim. leikkauksen yhteydessä - tähän pitää voida olla valmistautunut. Avaamatta psy lehteä ei tietenkään voi tietää mitä siellä on tai ei ole. Se, mitä ei etsitä (ja mitä siellä psy lehdellä silti saattaa olla) ei varmasti suuremmin kiinnosta ketään (muuta kuin sitä potilasta itseään, joka tietysti kuvittelee olevansa itse koko maailman napa ja kaikille suunnattoman mielenkiintoinen persoona).

Entä jos dg on väärä?

Harvoin on. Jos onkin niin juuri sillä että käydään vanhoja asioita läpi voidaan myös huomata onko se dg väärä vai ei ja että onko sillä diagnoosilla vaikutusta hoitoon.

Jos huomataankin että se olemassa oleva diagnoosi on väärä tai että se ei

sovi jotenkin potilaan tilan nykyiseen habitukseen voidaan tällöin sitten pyytää lisäselvityksiä yms. 

Ei kuulu lukea psykiatrian lehteä tuossa yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

Jos esimerkiksi leikkauspotilaalla on psyykenlääkitys ja leikkaukseen nukutus tulossa, niin anestesiologin täytynee ne psyk lehdet avata, jotta näkee mihin ko. lääkitys on eli millä riskillä sen voi jättää tauolle.

Samoin, jos leikkauksen jälkeen potilaan pitää kyetä sitoutumaan kuntoutukseen, on potilaan etu, että vilkaistaan ne psy-lehdet, että tarvitseeko kyseinen potilas jotain erityistä tukea vai käykö normaali lappu käteen ja lue tosta ohjeistus.

Kyllä se ihminen on kokemus. Hyvä lääkäri katsoo kokonaisuutta eikä pilko erikseen polvea, korvaa, sydäntä, peräreikää ja päätä.

Höpsistä. Psykan lehdet ei edes näy jollekki tk-lekurille :D

Vierailija kirjoitti:

N27 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos esimerkiksi leikkauspotilaalla on psyykenlääkitys ja leikkaukseen nukutus tulossa, niin anestesiologin täytynee ne psyk lehdet avata, jotta näkee mihin ko. lääkitys on eli millä riskillä sen voi jättää tauolle.

Samoin, jos leikkauksen jälkeen potilaan pitää kyetä sitoutumaan kuntoutukseen, on potilaan etu, että vilkaistaan ne psy-lehdet, että tarvitseeko kyseinen potilas jotain erityistä tukea vai käykö normaali lappu käteen ja lue tosta ohjeistus.

Kyllä se ihminen on kokemus. Hyvä lääkäri katsoo kokonaisuutta eikä pilko erikseen polvea, korvaa, sydäntä, peräreikää ja päätä.

Nimenomaan - ihminen on biopsykososiaalinen olento. Tottakai täytyy leikkauksen yhteydessä tietää mahdollisista lääkityksistä; leikkaus voi olla myös stressaava kokemus, joten jos sen kanssa tarvitsee mahdollista lisätukea, sekin on hyvä tietää. 

Joku kommentoi, että jos on mielenterveydellisiä ongelmia, ei fyysisiä ongelmia oteta vakavasti - tämä ei todellakaan ainakaan ammattitaitoisten ammattilaisten kohdalla pidä ainakaan nykyään paikkaansa.

T. Psykologian opiskelija, joka tulee erikoistumaan psykoterapiaan

Mutta potilas voi kertoa lääkityksen itsekin ja eihänse että on psykiatrinen sairaus tarkoita että edes käyttäisi lääkitystä. Toisekseen eivät kaikki psypotilaat tarvitse erityistä tukea leikkauksen jälkeen vaan haluavat tulla kohdatuksi normaaleina ihmisinä. Eivät kaikki psypotilaat myöskään stressaa ku helpommin. Mikä muuten on psykologin kanta siihen että jos potilaalla on väärä dg ja hänet nähdään se läpi?

Potilas voi selittää mitä sattuu ja jättää tai unohtaa kertoa oleellisia asioita. Totta kaikilla ei ole lääkitystä. Sekin on totta että kaikki potilaat eivät myöskään tarvitse välttämäyyä erityistä tukea.

Se ei poista silti seuravaa faktaa: Leikkaava kirurgi ei ole mikään ennustaja eukko. Ei se kirurgi sinusta mitään tiedä ennakkoon. Se tietämys alkaa muodostua menneiden asioiden ja nykyisyyden perusteella. Jos ei tätä edelleenkään ymmärrä niin kognitiossa on jotain vikaa.

Mulla tuli psykoosi lääkärin määräämistä lääkkeistä.

Poistui vasta kun lopetin ite lääkkeen.

Silti mulla on dg "psykoottinen masennus"

En tiedä kannattaako lähteä kinuamaan sitä dg pois, vaikuttaisinko vain vainoharhaiselta vai mikä että, mutta onpahan se siellä jos joku lääke uudestaan aiheuttaa samaa.

Mutta kyllä luulen että oloni olisi parempi jos tiedoissani lukisi, että se dg johtui vaan lääkkeistä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla tuli psykoosi lääkärin määräämistä lääkkeistä.

Poistui vasta kun lopetin ite lääkkeen.

Silti mulla on dg "psykoottinen masennus"

En tiedä kannattaako lähteä kinuamaan sitä dg pois, vaikuttaisinko vain vainoharhaiselta vai mikä että, mutta onpahan se siellä jos joku lääke uudestaan aiheuttaa samaa.

Mutta kyllä luulen että oloni olisi parempi jos tiedoissani lukisi, että se dg johtui vaan lääkkeistä.

Pitäähän masennusta hoitaa, mutta pahalta tuntuu, että lääkkeet on eka ratkaisu kaikkeen. Koska tollainen dg voi pilata loppuelämän tosi helposti.

Ja et varmaan itse valinnut tietä saada pahimmista pahin dg..

Kyllä minä itse valittaisin tuosta! Varsinkin jos on aikaaa kulunut ja näkee ettei sulla enää olr vuosiin ollut psykoottista oireilua etkä syä lääkkeitä ja olet looginen.

N27 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos esimerkiksi leikkauspotilaalla on psyykenlääkitys ja leikkaukseen nukutus tulossa, niin anestesiologin täytynee ne psyk lehdet avata, jotta näkee mihin ko. lääkitys on eli millä riskillä sen voi jättää tauolle.

Samoin, jos leikkauksen jälkeen potilaan pitää kyetä sitoutumaan kuntoutukseen, on potilaan etu, että vilkaistaan ne psy-lehdet, että tarvitseeko kyseinen potilas jotain erityistä tukea vai käykö normaali lappu käteen ja lue tosta ohjeistus.

Kyllä se ihminen on kokemus. Hyvä lääkäri katsoo kokonaisuutta eikä pilko erikseen polvea, korvaa, sydäntä, peräreikää ja päätä.

Nimenomaan - ihminen on biopsykososiaalinen olento. Tottakai täytyy leikkauksen yhteydessä tietää mahdollisista lääkityksistä; leikkaus voi olla myös stressaava kokemus, joten jos sen kanssa tarvitsee mahdollista lisätukea, sekin on hyvä tietää. 

Joku kommentoi, että jos on mielenterveydellisiä ongelmia, ei fyysisiä ongelmia oteta vakavasti - tämä ei todellakaan ainakaan ammattitaitoisten ammattilaisten kohdalla pidä ainakaan nykyään paikkaansa.

T. Psykologian opiskelija, joka tulee erikoistumaan psykoterapiaan

Miten tämä on tutkittu? Todella moni kertoo sitä, että jos on jokin PSY-merkintä ennestään, kohtaa ongelmia somaattisten asioiden hoidon suhteen. Vähän sama kuin lihavan kohdalla kaikki sairaudet johtuvat lihavuudesta, vaikka oikeasti ei johdu.

Opiskelijana sinun olisi hyvä pyrkiä selvittämään moniko saa esimerkiksi masennusdiagnoosin ja siihen lääkityksen ilman somaattisten (sis. endokriiniset) tekijöiden poissulkemista. Eli käytännössä lääkehoito aloitetaan ilman ainoatakaan laboratoriomittausta.

- Eri