Kalastajan vaimo - ihana tyyppi, mutta miten hän uskaltaa kertoa elämästään niin avoimesti?
On hän kovin inspiroiva ja karismaattinennkin. Olen miettinyt kuitenkin, että hän aika avoimesti puhuu kaikesta blogissaan.
Kommentit (1199)
Syntynyt joulukuun alussa. Sai viime vuonna kalastaja neuleen lahjaksi, tänä vuonna neulotut rukkaset. Mitä tästä voi päätellä?
Vai niin. Ja minä kun ajattelin että on Vesimies tai Kalat.
Onpas täältä taas hävinnyt kommentteja ihan urakalla. Jollain meni meloni nenään.
Vierailija kirjoitti:
Onpas täältä taas hävinnyt kommentteja ihan urakalla. Jollain meni meloni nenään.
Itkunauraja sensuroitu ja hyvä niinohis
Vierailija kirjoitti:
Negatiivisuus ja ilkeys on lukijan silmässä.
Täällä keskustellaan ajankohtaisista julkisten blogien ilmiöistä.
Bloggaaja sulkee kommenttiboxin vaikka ”kaikki kommentoi aina niin kivasti” ja tuo omasta aloitteesta omat ja muiden asiat someen ja jopa printtimediaan niin silti (tai sen vuoksi) useimmat meistä lukijoista kykenee ajattelemaan ja keskustelemaan (myös kirjallisesti) lukemistaan asioista ja luonnollisesti keskustelu käydään vaikka bloggaaja sen yläpuolelle aseittuukin sulkemalla kommenttikentän.
Sivistynyt ihminen ymmärtää että henkilöpalvonnassa vain yksi mielipide on oikea ja sallii sen osana fanikulttuuria. Ihminen viisastuu kokemuksen kautta.Ehkä pikkufanit voisivat puolestaan ymmärtää että keskustelu ja eri näkökannat eivät ole henkilökohtainen loukkaus vaan mielipiteiden vaihtoa.
Blogit nyt ylipäätään on tarkoitettu viihteeksi, joten ei niihin kannata raivoaan purkaa. Monilla negatiivisilla kommentoijilla itseasiassa on ientulehdus. Siihen auttaa huolellinen puhdistus aamuin illoin. Ei kannata unohtaa hammaslankaa. Ylipäätään itsestään kannattaa pitää huolta, koskei kukaan muu tee sitä puolestasi.
Täällä näköjään on joku oikeasti häiriintynyt...
Vierailija kirjoitti:
Pidän enemmän blogin sivuhahmoista kuin itse "kalastelijavaimosta". Juoni sinänsä on toivottaman vanha, pikkukylläinen nainen ottaa miehen, tekee lapsia, kyllästyy, löytää kuin "ihmeenkaupalla" työpaikaltaan miehen joka sattuu olemaan lääkäri tekevät huorin, ajautuu yh-äidiksi alkaa pelätä hyvinvointinsa puolesta, viettelee "rakastuu" lääkäri mieheen ja jatkaa samaa rataa niin kauan kuin ulkonäkö lihan antaa mahdollisuuden.
Hyvää pohdintaa, mutta täytyy muistaa että aina nainen ei jää yksinhuoltajaksi. Toisinaan isä jää, kun äiti keskittyy huutamaan nettiin *MINÄ MUUTAN, VAIN MINÄ" ja salsaa auringonlaskuun puujalkaisen merirosvonsa kanssa.
Mun jakeluun ei mene blogin nimi. En ymmärrä että kalastajakaan suostuu moiseen, metsurista puhumattakaan.
Edellinen kommentti siis nimeä miettivälle kommentoijalle. Unohtui lainata. Sori.
Piste Kalasteleva vaimoke nimelle👍👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsajut kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä niitä myrkyllisiä kommentteja on? Ei ainakaan blogissa jonka kommenttikenttä on modernisti suljettu.
En tiedä miten kilttiä ja kaunista on tuoda avioero mediaan, miehen ja lasten kipuilut, sekä toki omakin tuskastuminen kun tajusi että ruoho ei ole aidan toisella puolella vihreämpää ja niille perhosille vatsassa olisi kannattanut antaa raidia sen sijaan että huuteli nettiin ”minä muutan, vain minä”
Tämän salsainstan myötä olen melkein vahingoniloinen, mutta eniten kuitenkin pahoillani bloggaajan puolesta. Toisaalta sitä saa mitä tilaa. Jos haluaa merirosvon, voi saada ainakin puujalan.
Kirjoitit juuri itse, että olet "melkein vahingoniloinen", eli sehän kertoo pahanilkisyydestä, kateudesta tai katkeruudesta. Miksi pitäisi olla vahingoniloinen, jos näkee, ettei kaikki olekaan niin ihanaa? Eikö ne elmän nurjat puolet jokaisen elämässä ole itsestäänselvyys? Ja jokainen erehtyy. Sitä tää elämä on. Ei blogia tarvitse lukea.
Vahingonilo = kateus ja katkeruus?
Siis jos vaikkapa naurahdan kaverilleni, joka kompastuu ja kaatuu hassunnäköisesti, olen hänelle katkera ja kateellinen?
Okei. Kiitos, kun selvensit meille muille kuinka siellä hullujen maailmassa ajatellaan. :)
Olen varmaan outo, kun toisten kompastuminen ja kaatuminen ei naurata ollenkaan.
ohis
Sitten olen minäkin ja muutkin ihmiset lähelläni! En voi ymmärtää mitä nauramista siinä olisi kun toinen vaikkapa kaatuu? Minusta normaali ihminen kiirehtii auttamaan ja huolestuu onko toinen loukkaantunut!
Toki jokainen normaali nähdessään kaatumisen ensiksi säikähtää ja rientää auttamaan, mutta kun todetaan ettei mitään tapahtunut, saatetaan nauraa tapahtumalle yhdessä.
Siinä ei ole kyse kateudesta, katkeruudesta eikä vahingonilosta vaan myötäelämisestä ja helpotuksesta kun selvittiin säikähdyksellä.
Vierailija kirjoitti:
Toki jokainen normaali nähdessään kaatumisen ensiksi säikähtää ja rientää auttamaan, mutta kun todetaan ettei mitään tapahtunut, saatetaan nauraa tapahtumalle yhdessä.
Siinä ei ole kyse kateudesta, katkeruudesta eikä vahingonilosta vaan myötäelämisestä ja helpotuksesta kun selvittiin säikähdyksellä.
Yhdessä nauraminen on aivan eri asia kuin toisen vahingolle nauraminen, hyvänen aika!
Ainahan sitä tiedetään heti kenen kanssa kuulutaan yhteen ja kenen kanssa tahdotaan vanhentua. Aina.
Vierailija kirjoitti:
Ainahan sitä tiedetään heti kenen kanssa kuulutaan yhteen ja kenen kanssa tahdotaan vanhentua. Aina.
Ja kukaanhan ei ole täällä siitä ensimmäisestä, ikuisesti kestäväksi uskomastaan liitosta eronnut? Ei kukaan.
Täällähän katoaa nyt kommentteja oikein isolla luudalla lakasten. Ilmeisesti ei saa osoittaa myötätuntoa petetylle perheelle?
Luulin, että tämä postaus kertoi siitä miehestä joka tappoi kaverinsa aina mökillä. Eikös se ollut joku kalastaja. Ohi aiheen reps :D
Olen jäänyt koukkuun ketjun ja vähän bloginkin satunnaiseen kurkkimiseen odottaen onko paluuta entiseen. Tykkäsin blogista kovasti, iloista arkea, kauniita kuvia, ulkoilmaelämää, hyvää fiilistä, kepeää viihdettä jne. Ajattelin että erosta toipuminen kestää aikansa, mutta ei ole paluuta... kaupallista yhteistyötä, huonoja kuvia. En halua lukea parisuhdejuttuja, pettämistä, en nähdä lumiukkoa ollenkaan, eikä niitä poseja.
Nyt saa jo jäädä molemmat. Heippa. Uusia blogeja saa ehdottaa tilalle.
Samaa mieltä. Bloggaajan olisi pitänyt pitää tauko ja sen jälkeen aloittaa uusi blogi. Hulluinta on että samassa blogissa on vielä ne entisen elämän jutut, eksä monissa kuvissa, tapaamiskertomus hääkuvilla höystettynä ja vielä kesän 2017 alussa huokailua siitä miten hyvä on että hänellä on tuo mies eikä tarvitse uutta etsiä. Sitten jotain tapahtui aivan muutamassa viikossa ja oho muutaman kk jälkeen onkin mallina uusi mies ja blogi jatkuu entisellä nimellä.
Jotenkin kaikesta tapahtuneesta tulee sellainen käsitys että ehkä vaimo jäi kiinni itse teossa ja joutui pihalle. Kaikki kävi niin äkkiä. Kyllä se on harvinaista ettei vaimo lapsia saanut erossa.
Blogi oli ennen todella hyvä, mutta olisi ehkä pitänyt ajatella mitä julkisuuteen menee. Samoin ne kaikki uudet pusukuvat somessa ja lehdissä, se tuntuu kuin eksälle näytettäisiin ja kostettaisiin.
Tietääkö kuka mikä on Tontun horoskooppimerkki?