Hesarissa juttu Anni Sinnemäen kaverista Janne Saarikivestä

Shiish mjäkin phjuhjun khjarjalan kjieltjä https://www.youtube.com/watch?v=2KgX4yIhgKQ

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

täysin = osittain

tulkitsemaan (osittain), sitä paitsi kirjoitusjärjestelmät eivät oikeastaan kuulu kielitieteeseen, mutta siltikin alan asiantuntijat ovat yllättäen kielitieteilijöitä

Jos olet sama kirjoittaja kuin aiemmin, ei voi kuin hämmästellä pokkaasi. Kyseenalaistat alan professorin osaamisen ja esität näkemyksiä, joiden tietopohja on peruskoulun äidinkielen oppituntien tasolla, ja näköjään sekoitat koulussa oppimiasi asioita keskenään.

Esimerkiksi puhuessasi karjalan kielen asemasta väität virheellisesti, että karjala olisi vain suomen murre. Karjala on Venäjällä puhuttu vähemmistökieli, jolla ei kuitenkaan ole virallisen kielen asemaa. Syy tähän ei ole kielitieteellinen vaan poliittinen. Kielitieteen näkökulmasta kielellä ja murteella ei aina ole selvää rajaa, vaan ero määräytyy historiallis-poliittisin perustein. Vaikkapa ruotsi ja norja ovat lähempänä toisiaan kuin jonkin toisen kielen kaksi murretta, mutta koska Ruotsi ja Norja ovat eri valtiot, erotellaan myös kielet toisistaan.

Samoin se, että latina on käyttökielenä kuollut, ei liity mitenkään muuhun viestissä esitettyyn. Kun kielentutkija sanoo osaavansa latinaa, ei sillä tarkoiteta sitä, että hän osaa tilata tiskillä latinaksi kaljan, vaan sitä, että hän ymmärtää latinankielistä kirjallisuutta ja pystyy kirjoittamaan sitä.

Ei siinä kyseenalaistettu mitään henkilöä varsinaisesti, vaan tapaa millä on kirjoitettu kielten osaamisesta. Artikkelin kirjoittaja tuskin on kielten harrastaja ja sekin on OK. 

Havainnot ovat täysin yleismaailmallisia ja toimittajan olisi asiallista kuitenkin tehdä taustatyötä ja ottaa peruskäsitteet haltuun. Koska niitä ei ilmeisesti ollut otettu haltuun, joku kopioi toimittajan tekstin haasteena toisille tyyliin "mitäs itse olet saavuttanut?" Tulkitsin niin, että haastaja ei ollut kielten harrastaja ja vaikuttui toimittajan tekstiin pistämästä Lapin lisästä tai siltä se ainakin ei-harrastajasta helposti näyttää.

Tietynlainen Lapin lisän laittaminen on kyllä hyväksyttyä ja normaalia joissakin viihdekonteksteissa kuten näytöspainissa eikä esiintyjä itse tee tätä aktiivisesti, vaan kommentaattori, joka haluaa tuottaa yleisölle tietynlaista jännittävää kuvaa viihdetaiteilijasta.  

Helsingin Sanomien kuukausiliitteen henkilökuvat ovat lähtökohtaisesti viihteellisiä. Jos kaipaa tietoa Janne Saarikiven tarkoista saavutuksista, löytyvät hänen tietonsa kyllä Helsingin yliopiston sivuilta. Aika moni lukija ei varmastikaan tiedä, mitä kielitieteilijä oikeastaan tekee työkseen, saati tunne alan erityissanastoa, joten aiheesta tulee kirjoittaa kiinnostavasti, havainnollisesti ja yleistajuisesti.

Minusta keskustelussa esitetty kritiikki ja Saarikiven vähättely kertoo lähinnä inhosta Helsingin Sanomia ja humanisteja kohtaan, ei siitä, että tekstiä olisi oikeasti ollut jotenkin vaikea tulkita. Sitaatteja haastattelusta on irrotettu asiayhteydestä ja riepoteltu palstalla. Ironista kyllä, juuri nimenomaisessa haastattelussa Saarikivi mainitsee tämän olevan nykyisessä keskustelukulttuurissa merkittävä ongelma.

Hykerryttävää, ettei vihervasemmisto saa pudotettua Saarikiveä pallilta, vaikka vääriä mielipiteitä on esitelty vuosia. Hallista ei kai saisi sanoa hyväksi tyypiksi.

Vastikään ilmestyneeseen Korruptio Suomessa -teokseen kirjoittamassaan esseessä Saarikivi tunnusti oman menestyksensä perustuneen pitkälti suomalaiseen hyvä veli -järjestelmään. Yliopistossa se tarkoittaa sitä, että pitää osata nuolla ruokkivaa kättä ja kampata kilpailijansa.

Yksi, jolta tuo taito puuttui, oli Jussi Halla-aho, joka kuului tohtorikoulussa Saarikiven opiskelutovereihin. Halla-ahon muinais­kirkko­slaavin väitöskirja hyväksyttiin kyllä hyvällä arvosanalla vuonna 2006, mutta hänen tutkijanuransa ei koskaan auennut.

”Kyllähän Halla-aho savustettiin ulos yliopistolta”, Saarikivi arvioi.

Halla-aho herätti Saarikiven mielestä opiskeluaikanaan huomiota oikeistolaisilla mielipiteillään erityisesti siksi, ettei muita samalla tavalla ajattelevia silloin ollut – mutta nykyään heitä on.

”Yliopiston opettaja tapaa oman aikansa nuorta älyllistä eliittiä. Nykyajan opiskelijoissa on paljon niitä, jotka ovat radikaaleja olemalla konservatiiveja”, professori kertoo.

Hänen mielestään yliopistolla olisi pitänyt olla tilaa yhdelle Halla-ahollekin.

”Tyhmää, ettei häntä tuettu. Luulen, että hänestä olisi paljon vähemmän haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle, jos hän olisi historiallinen slavisti ja istuisi minun kanssani yliopiston neljännessä kerroksessa.”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Janne Saarikivi toimii professorina suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella. Hän opettaa ja tutkii näitä kieliä työkseen. Saarikiven tieteelliset julkaisut löytyvät googlaamalla. Mitä muita todisteita kaipaat?

Sitten meillä on sinä, joka et tiedä aiheesta mitään, tulet tänne pätemään. Et ilmeisesti tiennyt, että vaikkapa muinaisegyptiä tai mayojen kieltä tutkivat osaavat näitä kieliä? Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Toki näillä kielitieteilijöillä on hirveästi tietoa, mutta on mielestäni vähän harhaanjohtavaa (journalistin vika, ei välttämättä tieteilijän) rinnastaa kuolleet kielet ja kyläkielet selvästi erillisiin käyttökieliin puhuttaessa kielten osaamisesta. Tässä menee kielitaito ja kielitieto sekaisin. 

Kukaan elävä ihminen ei ole kuullut muinaisegyptiä tai mayojen kieltä puhuttavan eikä siitä ole olemassa nauhoitteita, koska kulttuurit sammuivat kauan ennen sellaisen teknologian keksimistä. Ihmisillä on siis fiksuja päätelmiä siitä miltä nuo kielet olisivat voineet kuulostaa, mutta on myös mahdollista, että ekspertti olisi huuli pyöreänä jos aikakoneella pääsisi noihin aikoihin. 

Joka tapauksessa kielitaitoon kuuluu yleisesti puheen ja kirjoituksen tuottaminen sekä noiden ymmärtäminen; muinaiskieliä tutkittaessa toteutuu vain tuo kirjoituksen ymmärtäminen, koska kuolleiden kanssa ei voi myöskään kirjoitella. Passiivinen ymmärtäminen tuijottamalla tekstiä monta minuuttia on ihan eri asia kuin aktiivinen taito tuottaa puhetta elävässä tilanteessa kulttuurillisesti luonnollisessa ympäristössä.

Huomasitko että tuossa lainauksessa oli myös viittauksia  "eräisiin" muihin kieliin ikään kuin ihmiseltä voisi unohtua mitä kieliä on tullut vaivalla opiskeltua, mutta sitten taas ei anneta ymmärtää, että vaikka norjaa ymmärrettäisi, vaikka ruotsia kerrotaan osattavan. Tuo antaa sellaisen kuvan, ettei näitä kieliä ole opiskeltu ollenkaan, vaan niiden tiedetään tai epäillään olevan olemassa ja samanlaisia kuin ne, joita on jo opiskeltu. 

Sujuvuus on myöskin aika vanhanaikainen käsite; eurooppalainen kielitaitoasteikko on kehitetty sitäkin varten, että ei tarvitse enää arvailla mitä sujuvuus tarkoittaa silloin, kun puhutaan kaupallisesti, kulttuurillisesti, poliittisesti jne. relevanteista käyttökielistä. Tämä onkin järkevää, koska eihän esim.judossakaan sanota, että joku osaa heittää sujuvasti, vaan kerrotaan tarkasti mikä henkilön todellisuudessa testattu ja saavutettu vyöarvo on.

Tämä ei ole mikään kannanotto mitään henkilöä koskien, vaan ihan vain yleistä pohdintaa sellaisena ihmisenä, joka on myös opiskellut paljon kielijuttuja, mutta en haluaisi minusta kirjoitettavan, että osaan sitä tai tätä, koska siinä voi helposti tulla väärinkäsityksiä. 

Jos ymmärrät hyvin espanjaa, katso tätä videota ja miten tässä käy kielinerolle, joka on varmasti lahjakas, mutta pahoissa vaikeuksissa, kun joutuu yllätystestiin. https://www.youtube.com/watch?v=9-N_Xl9DyGs

Taas pitkä viesti täyttä roskaa.

Ihan yhtenä yksityiskohtana: 

Mayat eivät hävinneet minnekään. He hylkäsivät kaupunkinsa, koska ne kasvoivat liian suuriksi satomäärille. Mayat eivät kuitenkaan hävinneet minnekään, vaan yksinkertaisesti muuttivat takaisin pieniin kyliin.

Nykypäivänä maya-kieliä puhuu noin 6 miljoonaa ihmistä.

Se, että mayakieliä puhutaan nykyäänkin, ei tarkoita, että kaikki mayakielten puhujat ymmärtäisivät toisiaan tai näitä yhdistävää kantakieltä yhtään sen enempää kuin suomen kielen puhujat ymmärtävät kantauralia.

- eri

Miten tämä liittyy mihinkään? Tuo oli vastaus väitteeseen, että maya-kieli olisi kuollut.

Osa mayakielistä onkin kuollut ja muuttunut toisiksi kieliksi. Luulisi, että kontekstin perusteella olisi selvää, että kyse on näistä, tai mayojen kantakielestä, jos puhutaan yksikössä mayakielestä, eikä nykyisistä mayakielistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

täysin = osittain

tulkitsemaan (osittain), sitä paitsi kirjoitusjärjestelmät eivät oikeastaan kuulu kielitieteeseen, mutta siltikin alan asiantuntijat ovat yllättäen kielitieteilijöitä

Jos olet sama kirjoittaja kuin aiemmin, ei voi kuin hämmästellä pokkaasi. Kyseenalaistat alan professorin osaamisen ja esität näkemyksiä, joiden tietopohja on peruskoulun äidinkielen oppituntien tasolla, ja näköjään sekoitat koulussa oppimiasi asioita keskenään.

Esimerkiksi puhuessasi karjalan kielen asemasta väität virheellisesti, että karjala olisi vain suomen murre. Karjala on Venäjällä puhuttu vähemmistökieli, jolla ei kuitenkaan ole virallisen kielen asemaa. Syy tähän ei ole kielitieteellinen vaan poliittinen. Kielitieteen näkökulmasta kielellä ja murteella ei aina ole selvää rajaa, vaan ero määräytyy historiallis-poliittisin perustein. Vaikkapa ruotsi ja norja ovat lähempänä toisiaan kuin jonkin toisen kielen kaksi murretta, mutta koska Ruotsi ja Norja ovat eri valtiot, erotellaan myös kielet toisistaan.

Samoin se, että latina on käyttökielenä kuollut, ei liity mitenkään muuhun viestissä esitettyyn. Kun kielentutkija sanoo osaavansa latinaa, ei sillä tarkoiteta sitä, että hän osaa tilata tiskillä latinaksi kaljan, vaan sitä, että hän ymmärtää latinankielistä kirjallisuutta ja pystyy kirjoittamaan sitä.

Ei siinä kyseenalaistettu mitään henkilöä varsinaisesti, vaan tapaa millä on kirjoitettu kielten osaamisesta. Artikkelin kirjoittaja tuskin on kielten harrastaja ja sekin on OK. 

Havainnot ovat täysin yleismaailmallisia ja toimittajan olisi asiallista kuitenkin tehdä taustatyötä ja ottaa peruskäsitteet haltuun. Koska niitä ei ilmeisesti ollut otettu haltuun, joku kopioi toimittajan tekstin haasteena toisille tyyliin "mitäs itse olet saavuttanut?" Tulkitsin niin, että haastaja ei ollut kielten harrastaja ja vaikuttui toimittajan tekstiin pistämästä Lapin lisästä tai siltä se ainakin ei-harrastajasta helposti näyttää.

Tietynlainen Lapin lisän laittaminen on kyllä hyväksyttyä ja normaalia joissakin viihdekonteksteissa kuten näytöspainissa eikä esiintyjä itse tee tätä aktiivisesti, vaan kommentaattori, joka haluaa tuottaa yleisölle tietynlaista jännittävää kuvaa viihdetaiteilijasta.  

Helsingin Sanomien kuukausiliitteen henkilökuvat ovat lähtökohtaisesti viihteellisiä. Jos kaipaa tietoa Janne Saarikiven tarkoista saavutuksista, löytyvät hänen tietonsa kyllä Helsingin yliopiston sivuilta. Aika moni lukija ei varmastikaan tiedä, mitä kielitieteilijä oikeastaan tekee työkseen, saati tunne alan erityissanastoa, joten aiheesta tulee kirjoittaa kiinnostavasti, havainnollisesti ja yleistajuisesti.

Minusta keskustelussa esitetty kritiikki ja Saarikiven vähättely kertoo lähinnä inhosta Helsingin Sanomia ja humanisteja kohtaan, ei siitä, että tekstiä olisi oikeasti ollut jotenkin vaikea tulkita. Sitaatteja haastattelusta on irrotettu asiayhteydestä ja riepoteltu palstalla. Ironista kyllä, juuri nimenomaisessa haastattelussa Saarikivi mainitsee tämän olevan nykyisessä keskustelukulttuurissa merkittävä ongelma.

Suomalais-ugrilaisia kieliä lukeneena arvelen, että artikkelin perusteella ei voi avautua, mitä kielentutkija oikeastaan osaa (siis vaikkapa tutkia kieliä tai mitä useamman kielen osaaminen on). Suomalais-ugrilaisia kieliä puhutaan suurimmaksi osaksi entisen Neuvostoliiton alueella. Koska Neuvostoliitto polki näitä kieliä, edelleen useimmat puhujat puhuvat venäjää. Samoin noita kieliä kirjoitetaan kyrillisin aakkosin. Venäjän osaaminen on siis hyvä lähtökohta, jos on kiinnostunut kyseisistä kielistä, koska jos haluaa tutkia ja opetella kyseisiä kieliä, pitää kuitenkin matkustaa Venäjälle. Suomalais-ugrilaiset kielet ovat oppijalle vaikeita samaan tapaan kuin suomi ulkomaalaiselle.

Kyseisiä kieliä ei voi opiskella "kurssia lukiossa"..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Janne Saarikivi toimii professorina suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella. Hän opettaa ja tutkii näitä kieliä työkseen. Saarikiven tieteelliset julkaisut löytyvät googlaamalla. Mitä muita todisteita kaipaat?

Sitten meillä on sinä, joka et tiedä aiheesta mitään, tulet tänne pätemään. Et ilmeisesti tiennyt, että vaikkapa muinaisegyptiä tai mayojen kieltä tutkivat osaavat näitä kieliä? Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Toki näillä kielitieteilijöillä on hirveästi tietoa, mutta on mielestäni vähän harhaanjohtavaa (journalistin vika, ei välttämättä tieteilijän) rinnastaa kuolleet kielet ja kyläkielet selvästi erillisiin käyttökieliin puhuttaessa kielten osaamisesta. Tässä menee kielitaito ja kielitieto sekaisin. 

Kukaan elävä ihminen ei ole kuullut muinaisegyptiä tai mayojen kieltä puhuttavan eikä siitä ole olemassa nauhoitteita, koska kulttuurit sammuivat kauan ennen sellaisen teknologian keksimistä. Ihmisillä on siis fiksuja päätelmiä siitä miltä nuo kielet olisivat voineet kuulostaa, mutta on myös mahdollista, että ekspertti olisi huuli pyöreänä jos aikakoneella pääsisi noihin aikoihin. 

Joka tapauksessa kielitaitoon kuuluu yleisesti puheen ja kirjoituksen tuottaminen sekä noiden ymmärtäminen; muinaiskieliä tutkittaessa toteutuu vain tuo kirjoituksen ymmärtäminen, koska kuolleiden kanssa ei voi myöskään kirjoitella. Passiivinen ymmärtäminen tuijottamalla tekstiä monta minuuttia on ihan eri asia kuin aktiivinen taito tuottaa puhetta elävässä tilanteessa kulttuurillisesti luonnollisessa ympäristössä.

Huomasitko että tuossa lainauksessa oli myös viittauksia  "eräisiin" muihin kieliin ikään kuin ihmiseltä voisi unohtua mitä kieliä on tullut vaivalla opiskeltua, mutta sitten taas ei anneta ymmärtää, että vaikka norjaa ymmärrettäisi, vaikka ruotsia kerrotaan osattavan. Tuo antaa sellaisen kuvan, ettei näitä kieliä ole opiskeltu ollenkaan, vaan niiden tiedetään tai epäillään olevan olemassa ja samanlaisia kuin ne, joita on jo opiskeltu. 

Sujuvuus on myöskin aika vanhanaikainen käsite; eurooppalainen kielitaitoasteikko on kehitetty sitäkin varten, että ei tarvitse enää arvailla mitä sujuvuus tarkoittaa silloin, kun puhutaan kaupallisesti, kulttuurillisesti, poliittisesti jne. relevanteista käyttökielistä. Tämä onkin järkevää, koska eihän esim.judossakaan sanota, että joku osaa heittää sujuvasti, vaan kerrotaan tarkasti mikä henkilön todellisuudessa testattu ja saavutettu vyöarvo on.

Tämä ei ole mikään kannanotto mitään henkilöä koskien, vaan ihan vain yleistä pohdintaa sellaisena ihmisenä, joka on myös opiskellut paljon kielijuttuja, mutta en haluaisi minusta kirjoitettavan, että osaan sitä tai tätä, koska siinä voi helposti tulla väärinkäsityksiä. 

Jos ymmärrät hyvin espanjaa, katso tätä videota ja miten tässä käy kielinerolle, joka on varmasti lahjakas, mutta pahoissa vaikeuksissa, kun joutuu yllätystestiin. https://www.youtube.com/watch?v=9-N_Xl9DyGs

Taas pitkä viesti täyttä roskaa.

Ihan yhtenä yksityiskohtana: 

Mayat eivät hävinneet minnekään. He hylkäsivät kaupunkinsa, koska ne kasvoivat liian suuriksi satomäärille. Mayat eivät kuitenkaan hävinneet minnekään, vaan yksinkertaisesti muuttivat takaisin pieniin kyliin.

Nykypäivänä maya-kieliä puhuu noin 6 miljoonaa ihmistä.

Se, että mayakieliä puhutaan nykyäänkin, ei tarkoita, että kaikki mayakielten puhujat ymmärtäisivät toisiaan tai näitä yhdistävää kantakieltä yhtään sen enempää kuin suomen kielen puhujat ymmärtävät kantauralia.

- eri

Miten tämä liittyy mihinkään? Tuo oli vastaus väitteeseen, että maya-kieli olisi kuollut.

Osa mayakielistä onkin kuollut ja muuttunut toisiksi kieliksi. Luulisi, että kontekstin perusteella olisi selvää, että kyse on näistä, tai mayojen kantakielestä, jos puhutaan yksikössä mayakielestä, eikä nykyisistä mayakielistä.

Muuttunut toisiksi kieliksi! LOL!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Janne Saarikivi toimii professorina suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella. Hän opettaa ja tutkii näitä kieliä työkseen. Saarikiven tieteelliset julkaisut löytyvät googlaamalla. Mitä muita todisteita kaipaat?

Sitten meillä on sinä, joka et tiedä aiheesta mitään, tulet tänne pätemään. Et ilmeisesti tiennyt, että vaikkapa muinaisegyptiä tai mayojen kieltä tutkivat osaavat näitä kieliä? Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Toki näillä kielitieteilijöillä on hirveästi tietoa, mutta on mielestäni vähän harhaanjohtavaa (journalistin vika, ei välttämättä tieteilijän) rinnastaa kuolleet kielet ja kyläkielet selvästi erillisiin käyttökieliin puhuttaessa kielten osaamisesta. Tässä menee kielitaito ja kielitieto sekaisin. 

Kukaan elävä ihminen ei ole kuullut muinaisegyptiä tai mayojen kieltä puhuttavan eikä siitä ole olemassa nauhoitteita, koska kulttuurit sammuivat kauan ennen sellaisen teknologian keksimistä. Ihmisillä on siis fiksuja päätelmiä siitä miltä nuo kielet olisivat voineet kuulostaa, mutta on myös mahdollista, että ekspertti olisi huuli pyöreänä jos aikakoneella pääsisi noihin aikoihin. 

Joka tapauksessa kielitaitoon kuuluu yleisesti puheen ja kirjoituksen tuottaminen sekä noiden ymmärtäminen; muinaiskieliä tutkittaessa toteutuu vain tuo kirjoituksen ymmärtäminen, koska kuolleiden kanssa ei voi myöskään kirjoitella. Passiivinen ymmärtäminen tuijottamalla tekstiä monta minuuttia on ihan eri asia kuin aktiivinen taito tuottaa puhetta elävässä tilanteessa kulttuurillisesti luonnollisessa ympäristössä.

Huomasitko että tuossa lainauksessa oli myös viittauksia  "eräisiin" muihin kieliin ikään kuin ihmiseltä voisi unohtua mitä kieliä on tullut vaivalla opiskeltua, mutta sitten taas ei anneta ymmärtää, että vaikka norjaa ymmärrettäisi, vaikka ruotsia kerrotaan osattavan. Tuo antaa sellaisen kuvan, ettei näitä kieliä ole opiskeltu ollenkaan, vaan niiden tiedetään tai epäillään olevan olemassa ja samanlaisia kuin ne, joita on jo opiskeltu. 

Sujuvuus on myöskin aika vanhanaikainen käsite; eurooppalainen kielitaitoasteikko on kehitetty sitäkin varten, että ei tarvitse enää arvailla mitä sujuvuus tarkoittaa silloin, kun puhutaan kaupallisesti, kulttuurillisesti, poliittisesti jne. relevanteista käyttökielistä. Tämä onkin järkevää, koska eihän esim.judossakaan sanota, että joku osaa heittää sujuvasti, vaan kerrotaan tarkasti mikä henkilön todellisuudessa testattu ja saavutettu vyöarvo on.

Tämä ei ole mikään kannanotto mitään henkilöä koskien, vaan ihan vain yleistä pohdintaa sellaisena ihmisenä, joka on myös opiskellut paljon kielijuttuja, mutta en haluaisi minusta kirjoitettavan, että osaan sitä tai tätä, koska siinä voi helposti tulla väärinkäsityksiä. 

Jos ymmärrät hyvin espanjaa, katso tätä videota ja miten tässä käy kielinerolle, joka on varmasti lahjakas, mutta pahoissa vaikeuksissa, kun joutuu yllätystestiin. https://www.youtube.com/watch?v=9-N_Xl9DyGs

Taas pitkä viesti täyttä roskaa.

Ihan yhtenä yksityiskohtana: 

Mayat eivät hävinneet minnekään. He hylkäsivät kaupunkinsa, koska ne kasvoivat liian suuriksi satomäärille. Mayat eivät kuitenkaan hävinneet minnekään, vaan yksinkertaisesti muuttivat takaisin pieniin kyliin.

Nykypäivänä maya-kieliä puhuu noin 6 miljoonaa ihmistä.

Se, että mayakieliä puhutaan nykyäänkin, ei tarkoita, että kaikki mayakielten puhujat ymmärtäisivät toisiaan tai näitä yhdistävää kantakieltä yhtään sen enempää kuin suomen kielen puhujat ymmärtävät kantauralia.

- eri

Miten tämä liittyy mihinkään? Tuo oli vastaus väitteeseen, että maya-kieli olisi kuollut.

Osa mayakielistä onkin kuollut ja muuttunut toisiksi kieliksi. Luulisi, että kontekstin perusteella olisi selvää, että kyse on näistä, tai mayojen kantakielestä, jos puhutaan yksikössä mayakielestä, eikä nykyisistä mayakielistä.

Muuttunut toisiksi kieliksi! LOL!!!!!!

Niin, samalla tavalla kuin nykyiset romaaniset kielet (italia, ranska, espanja, portugali) ovat kaikki kehittyneet latinasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

täysin = osittain

tulkitsemaan (osittain), sitä paitsi kirjoitusjärjestelmät eivät oikeastaan kuulu kielitieteeseen, mutta siltikin alan asiantuntijat ovat yllättäen kielitieteilijöitä

Jos olet sama kirjoittaja kuin aiemmin, ei voi kuin hämmästellä pokkaasi. Kyseenalaistat alan professorin osaamisen ja esität näkemyksiä, joiden tietopohja on peruskoulun äidinkielen oppituntien tasolla, ja näköjään sekoitat koulussa oppimiasi asioita keskenään.

Esimerkiksi puhuessasi karjalan kielen asemasta väität virheellisesti, että karjala olisi vain suomen murre. Karjala on Venäjällä puhuttu vähemmistökieli, jolla ei kuitenkaan ole virallisen kielen asemaa. Syy tähän ei ole kielitieteellinen vaan poliittinen. Kielitieteen näkökulmasta kielellä ja murteella ei aina ole selvää rajaa, vaan ero määräytyy historiallis-poliittisin perustein. Vaikkapa ruotsi ja norja ovat lähempänä toisiaan kuin jonkin toisen kielen kaksi murretta, mutta koska Ruotsi ja Norja ovat eri valtiot, erotellaan myös kielet toisistaan.

Samoin se, että latina on käyttökielenä kuollut, ei liity mitenkään muuhun viestissä esitettyyn. Kun kielentutkija sanoo osaavansa latinaa, ei sillä tarkoiteta sitä, että hän osaa tilata tiskillä latinaksi kaljan, vaan sitä, että hän ymmärtää latinankielistä kirjallisuutta ja pystyy kirjoittamaan sitä.

Ei siinä kyseenalaistettu mitään henkilöä varsinaisesti, vaan tapaa millä on kirjoitettu kielten osaamisesta. Artikkelin kirjoittaja tuskin on kielten harrastaja ja sekin on OK. 

Havainnot ovat täysin yleismaailmallisia ja toimittajan olisi asiallista kuitenkin tehdä taustatyötä ja ottaa peruskäsitteet haltuun. Koska niitä ei ilmeisesti ollut otettu haltuun, joku kopioi toimittajan tekstin haasteena toisille tyyliin "mitäs itse olet saavuttanut?" Tulkitsin niin, että haastaja ei ollut kielten harrastaja ja vaikuttui toimittajan tekstiin pistämästä Lapin lisästä tai siltä se ainakin ei-harrastajasta helposti näyttää.

Tietynlainen Lapin lisän laittaminen on kyllä hyväksyttyä ja normaalia joissakin viihdekonteksteissa kuten näytöspainissa eikä esiintyjä itse tee tätä aktiivisesti, vaan kommentaattori, joka haluaa tuottaa yleisölle tietynlaista jännittävää kuvaa viihdetaiteilijasta.  

Helsingin Sanomien kuukausiliitteen henkilökuvat ovat lähtökohtaisesti viihteellisiä. Jos kaipaa tietoa Janne Saarikiven tarkoista saavutuksista, löytyvät hänen tietonsa kyllä Helsingin yliopiston sivuilta. Aika moni lukija ei varmastikaan tiedä, mitä kielitieteilijä oikeastaan tekee työkseen, saati tunne alan erityissanastoa, joten aiheesta tulee kirjoittaa kiinnostavasti, havainnollisesti ja yleistajuisesti.

Minusta keskustelussa esitetty kritiikki ja Saarikiven vähättely kertoo lähinnä inhosta Helsingin Sanomia ja humanisteja kohtaan, ei siitä, että tekstiä olisi oikeasti ollut jotenkin vaikea tulkita. Sitaatteja haastattelusta on irrotettu asiayhteydestä ja riepoteltu palstalla. Ironista kyllä, juuri nimenomaisessa haastattelussa Saarikivi mainitsee tämän olevan nykyisessä keskustelukulttuurissa merkittävä ongelma.

Eiköhän Saskan tarkoitus artikkelillaan ole ihan vaan hommata kaverilleen Jannelle uus muija ja siten sitouttaa Janne entistä syvemmin siihen niiden Laululiikkeeseen. Katsotaan kuinka homma etenee, ja kuinka syvänpunaisena uuden tytyn henna hehkuu ja Internationaali kajahtaa Populuksen pilkun aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

täysin = osittain

tulkitsemaan (osittain), sitä paitsi kirjoitusjärjestelmät eivät oikeastaan kuulu kielitieteeseen, mutta siltikin alan asiantuntijat ovat yllättäen kielitieteilijöitä

Jos olet sama kirjoittaja kuin aiemmin, ei voi kuin hämmästellä pokkaasi. Kyseenalaistat alan professorin osaamisen ja esität näkemyksiä, joiden tietopohja on peruskoulun äidinkielen oppituntien tasolla, ja näköjään sekoitat koulussa oppimiasi asioita keskenään.

Esimerkiksi puhuessasi karjalan kielen asemasta väität virheellisesti, että karjala olisi vain suomen murre. Karjala on Venäjällä puhuttu vähemmistökieli, jolla ei kuitenkaan ole virallisen kielen asemaa. Syy tähän ei ole kielitieteellinen vaan poliittinen. Kielitieteen näkökulmasta kielellä ja murteella ei aina ole selvää rajaa, vaan ero määräytyy historiallis-poliittisin perustein. Vaikkapa ruotsi ja norja ovat lähempänä toisiaan kuin jonkin toisen kielen kaksi murretta, mutta koska Ruotsi ja Norja ovat eri valtiot, erotellaan myös kielet toisistaan.

Samoin se, että latina on käyttökielenä kuollut, ei liity mitenkään muuhun viestissä esitettyyn. Kun kielentutkija sanoo osaavansa latinaa, ei sillä tarkoiteta sitä, että hän osaa tilata tiskillä latinaksi kaljan, vaan sitä, että hän ymmärtää latinankielistä kirjallisuutta ja pystyy kirjoittamaan sitä.

Ei siinä kyseenalaistettu mitään henkilöä varsinaisesti, vaan tapaa millä on kirjoitettu kielten osaamisesta. Artikkelin kirjoittaja tuskin on kielten harrastaja ja sekin on OK. 

Havainnot ovat täysin yleismaailmallisia ja toimittajan olisi asiallista kuitenkin tehdä taustatyötä ja ottaa peruskäsitteet haltuun. Koska niitä ei ilmeisesti ollut otettu haltuun, joku kopioi toimittajan tekstin haasteena toisille tyyliin "mitäs itse olet saavuttanut?" Tulkitsin niin, että haastaja ei ollut kielten harrastaja ja vaikuttui toimittajan tekstiin pistämästä Lapin lisästä tai siltä se ainakin ei-harrastajasta helposti näyttää.

Tietynlainen Lapin lisän laittaminen on kyllä hyväksyttyä ja normaalia joissakin viihdekonteksteissa kuten näytöspainissa eikä esiintyjä itse tee tätä aktiivisesti, vaan kommentaattori, joka haluaa tuottaa yleisölle tietynlaista jännittävää kuvaa viihdetaiteilijasta.  

Helsingin Sanomien kuukausiliitteen henkilökuvat ovat lähtökohtaisesti viihteellisiä. Jos kaipaa tietoa Janne Saarikiven tarkoista saavutuksista, löytyvät hänen tietonsa kyllä Helsingin yliopiston sivuilta. Aika moni lukija ei varmastikaan tiedä, mitä kielitieteilijä oikeastaan tekee työkseen, saati tunne alan erityissanastoa, joten aiheesta tulee kirjoittaa kiinnostavasti, havainnollisesti ja yleistajuisesti.

Minusta keskustelussa esitetty kritiikki ja Saarikiven vähättely kertoo lähinnä inhosta Helsingin Sanomia ja humanisteja kohtaan, ei siitä, että tekstiä olisi oikeasti ollut jotenkin vaikea tulkita. Sitaatteja haastattelusta on irrotettu asiayhteydestä ja riepoteltu palstalla. Ironista kyllä, juuri nimenomaisessa haastattelussa Saarikivi mainitsee tämän olevan nykyisessä keskustelukulttuurissa merkittävä ongelma.

Eiköhän Saskan tarkoitus artikkelillaan ole ihan vaan hommata kaverilleen Jannelle uus muija ja siten sitouttaa Janne entistä syvemmin siihen niiden Laululiikkeeseen. Katsotaan kuinka homma etenee, ja kuinka syvänpunaisena uuden tytyn henna hehkuu ja Internationaali kajahtaa Populuksen pilkun aikaan.

Eiköhän Saarikivi fiksuna ja komeana miehenä löydä naisseuraa ilman treffi-ilmoituksiakin. On tosin myönnettävä, että vasta jutun myötä tulin tutustuneeksi häneen yksityishenkilönä, ja kieltämättä ammatillisen kiinnostuksen lisäksi heräsi myös muunlainen kiinnostus!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Janne Saarikivi toimii professorina suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella. Hän opettaa ja tutkii näitä kieliä työkseen. Saarikiven tieteelliset julkaisut löytyvät googlaamalla. Mitä muita todisteita kaipaat?

Sitten meillä on sinä, joka et tiedä aiheesta mitään, tulet tänne pätemään. Et ilmeisesti tiennyt, että vaikkapa muinaisegyptiä tai mayojen kieltä tutkivat osaavat näitä kieliä? Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Toki näillä kielitieteilijöillä on hirveästi tietoa, mutta on mielestäni vähän harhaanjohtavaa (journalistin vika, ei välttämättä tieteilijän) rinnastaa kuolleet kielet ja kyläkielet selvästi erillisiin käyttökieliin puhuttaessa kielten osaamisesta. Tässä menee kielitaito ja kielitieto sekaisin. 

Kukaan elävä ihminen ei ole kuullut muinaisegyptiä tai mayojen kieltä puhuttavan eikä siitä ole olemassa nauhoitteita, koska kulttuurit sammuivat kauan ennen sellaisen teknologian keksimistä. Ihmisillä on siis fiksuja päätelmiä siitä miltä nuo kielet olisivat voineet kuulostaa, mutta on myös mahdollista, että ekspertti olisi huuli pyöreänä jos aikakoneella pääsisi noihin aikoihin. 

Joka tapauksessa kielitaitoon kuuluu yleisesti puheen ja kirjoituksen tuottaminen sekä noiden ymmärtäminen; muinaiskieliä tutkittaessa toteutuu vain tuo kirjoituksen ymmärtäminen, koska kuolleiden kanssa ei voi myöskään kirjoitella. Passiivinen ymmärtäminen tuijottamalla tekstiä monta minuuttia on ihan eri asia kuin aktiivinen taito tuottaa puhetta elävässä tilanteessa kulttuurillisesti luonnollisessa ympäristössä.

Huomasitko että tuossa lainauksessa oli myös viittauksia  "eräisiin" muihin kieliin ikään kuin ihmiseltä voisi unohtua mitä kieliä on tullut vaivalla opiskeltua, mutta sitten taas ei anneta ymmärtää, että vaikka norjaa ymmärrettäisi, vaikka ruotsia kerrotaan osattavan. Tuo antaa sellaisen kuvan, ettei näitä kieliä ole opiskeltu ollenkaan, vaan niiden tiedetään tai epäillään olevan olemassa ja samanlaisia kuin ne, joita on jo opiskeltu. 

Sujuvuus on myöskin aika vanhanaikainen käsite; eurooppalainen kielitaitoasteikko on kehitetty sitäkin varten, että ei tarvitse enää arvailla mitä sujuvuus tarkoittaa silloin, kun puhutaan kaupallisesti, kulttuurillisesti, poliittisesti jne. relevanteista käyttökielistä. Tämä onkin järkevää, koska eihän esim.judossakaan sanota, että joku osaa heittää sujuvasti, vaan kerrotaan tarkasti mikä henkilön todellisuudessa testattu ja saavutettu vyöarvo on.

Tämä ei ole mikään kannanotto mitään henkilöä koskien, vaan ihan vain yleistä pohdintaa sellaisena ihmisenä, joka on myös opiskellut paljon kielijuttuja, mutta en haluaisi minusta kirjoitettavan, että osaan sitä tai tätä, koska siinä voi helposti tulla väärinkäsityksiä. 

Jos ymmärrät hyvin espanjaa, katso tätä videota ja miten tässä käy kielinerolle, joka on varmasti lahjakas, mutta pahoissa vaikeuksissa, kun joutuu yllätystestiin. https://www.youtube.com/watch?v=9-N_Xl9DyGs

Taas pitkä viesti täyttä roskaa.

Ihan yhtenä yksityiskohtana: 

Mayat eivät hävinneet minnekään. He hylkäsivät kaupunkinsa, koska ne kasvoivat liian suuriksi satomäärille. Mayat eivät kuitenkaan hävinneet minnekään, vaan yksinkertaisesti muuttivat takaisin pieniin kyliin.

Nykypäivänä maya-kieliä puhuu noin 6 miljoonaa ihmistä.

Se, että mayakieliä puhutaan nykyäänkin, ei tarkoita, että kaikki mayakielten puhujat ymmärtäisivät toisiaan tai näitä yhdistävää kantakieltä yhtään sen enempää kuin suomen kielen puhujat ymmärtävät kantauralia.

- eri

Miten tämä liittyy mihinkään? Tuo oli vastaus väitteeseen, että maya-kieli olisi kuollut.

Osa mayakielistä onkin kuollut ja muuttunut toisiksi kieliksi. Luulisi, että kontekstin perusteella olisi selvää, että kyse on näistä, tai mayojen kantakielestä, jos puhutaan yksikössä mayakielestä, eikä nykyisistä mayakielistä.

Muuttunut toisiksi kieliksi! LOL!!!!!!

Niin, samalla tavalla kuin nykyiset romaaniset kielet (italia, ranska, espanja, portugali) ovat kaikki kehittyneet latinasta.

Unohdit retoromaanin.

aspergerilta vaikuttaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

täysin = osittain

tulkitsemaan (osittain), sitä paitsi kirjoitusjärjestelmät eivät oikeastaan kuulu kielitieteeseen, mutta siltikin alan asiantuntijat ovat yllättäen kielitieteilijöitä

Jos olet sama kirjoittaja kuin aiemmin, ei voi kuin hämmästellä pokkaasi. Kyseenalaistat alan professorin osaamisen ja esität näkemyksiä, joiden tietopohja on peruskoulun äidinkielen oppituntien tasolla, ja näköjään sekoitat koulussa oppimiasi asioita keskenään.

Esimerkiksi puhuessasi karjalan kielen asemasta väität virheellisesti, että karjala olisi vain suomen murre. Karjala on Venäjällä puhuttu vähemmistökieli, jolla ei kuitenkaan ole virallisen kielen asemaa. Syy tähän ei ole kielitieteellinen vaan poliittinen. Kielitieteen näkökulmasta kielellä ja murteella ei aina ole selvää rajaa, vaan ero määräytyy historiallis-poliittisin perustein. Vaikkapa ruotsi ja norja ovat lähempänä toisiaan kuin jonkin toisen kielen kaksi murretta, mutta koska Ruotsi ja Norja ovat eri valtiot, erotellaan myös kielet toisistaan.

Samoin se, että latina on käyttökielenä kuollut, ei liity mitenkään muuhun viestissä esitettyyn. Kun kielentutkija sanoo osaavansa latinaa, ei sillä tarkoiteta sitä, että hän osaa tilata tiskillä latinaksi kaljan, vaan sitä, että hän ymmärtää latinankielistä kirjallisuutta ja pystyy kirjoittamaan sitä.

Ei siinä kyseenalaistettu mitään henkilöä varsinaisesti, vaan tapaa millä on kirjoitettu kielten osaamisesta. Artikkelin kirjoittaja tuskin on kielten harrastaja ja sekin on OK. 

Havainnot ovat täysin yleismaailmallisia ja toimittajan olisi asiallista kuitenkin tehdä taustatyötä ja ottaa peruskäsitteet haltuun. Koska niitä ei ilmeisesti ollut otettu haltuun, joku kopioi toimittajan tekstin haasteena toisille tyyliin "mitäs itse olet saavuttanut?" Tulkitsin niin, että haastaja ei ollut kielten harrastaja ja vaikuttui toimittajan tekstiin pistämästä Lapin lisästä tai siltä se ainakin ei-harrastajasta helposti näyttää.

Tietynlainen Lapin lisän laittaminen on kyllä hyväksyttyä ja normaalia joissakin viihdekonteksteissa kuten näytöspainissa eikä esiintyjä itse tee tätä aktiivisesti, vaan kommentaattori, joka haluaa tuottaa yleisölle tietynlaista jännittävää kuvaa viihdetaiteilijasta.  

Helsingin Sanomien kuukausiliitteen henkilökuvat ovat lähtökohtaisesti viihteellisiä. Jos kaipaa tietoa Janne Saarikiven tarkoista saavutuksista, löytyvät hänen tietonsa kyllä Helsingin yliopiston sivuilta. Aika moni lukija ei varmastikaan tiedä, mitä kielitieteilijä oikeastaan tekee työkseen, saati tunne alan erityissanastoa, joten aiheesta tulee kirjoittaa kiinnostavasti, havainnollisesti ja yleistajuisesti.

Minusta keskustelussa esitetty kritiikki ja Saarikiven vähättely kertoo lähinnä inhosta Helsingin Sanomia ja humanisteja kohtaan, ei siitä, että tekstiä olisi oikeasti ollut jotenkin vaikea tulkita. Sitaatteja haastattelusta on irrotettu asiayhteydestä ja riepoteltu palstalla. Ironista kyllä, juuri nimenomaisessa haastattelussa Saarikivi mainitsee tämän olevan nykyisessä keskustelukulttuurissa merkittävä ongelma.

Eiköhän Saskan tarkoitus artikkelillaan ole ihan vaan hommata kaverilleen Jannelle uus muija ja siten sitouttaa Janne entistä syvemmin siihen niiden Laululiikkeeseen. Katsotaan kuinka homma etenee, ja kuinka syvänpunaisena uuden tytyn henna hehkuu ja Internationaali kajahtaa Populuksen pilkun aikaan.

Eiköhän Saarikivi fiksuna ja komeana miehenä löydä naisseuraa ilman treffi-ilmoituksiakin. On tosin myönnettävä, että vasta jutun myötä tulin tutustuneeksi häneen yksityishenkilönä, ja kieltämättä ammatillisen kiinnostuksen lisäksi heräsi myös muunlainen kiinnostus!

Noniin, tästä se lähtee! Avataan toinen ketju professorin naisseikkailujen seurantaan. Saska moderoimaan uudesta ketjusta persujen kitkerät valheet, ja muistuttamaan aika ajoin professorin saappaiden olevan ehtaa käärmettä. Esimerkiksi boa on käärme. Karjapuskuri on kromia. Suomi kuuluu kaikille. Sorron yöstä ryömii aamun koi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Janne Saarikivi toimii professorina suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella. Hän opettaa ja tutkii näitä kieliä työkseen. Saarikiven tieteelliset julkaisut löytyvät googlaamalla. Mitä muita todisteita kaipaat?

Sitten meillä on sinä, joka et tiedä aiheesta mitään, tulet tänne pätemään. Et ilmeisesti tiennyt, että vaikkapa muinaisegyptiä tai mayojen kieltä tutkivat osaavat näitä kieliä? Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Toki näillä kielitieteilijöillä on hirveästi tietoa, mutta on mielestäni vähän harhaanjohtavaa (journalistin vika, ei välttämättä tieteilijän) rinnastaa kuolleet kielet ja kyläkielet selvästi erillisiin käyttökieliin puhuttaessa kielten osaamisesta. Tässä menee kielitaito ja kielitieto sekaisin. 

Kukaan elävä ihminen ei ole kuullut muinaisegyptiä tai mayojen kieltä puhuttavan eikä siitä ole olemassa nauhoitteita, koska kulttuurit sammuivat kauan ennen sellaisen teknologian keksimistä. Ihmisillä on siis fiksuja päätelmiä siitä miltä nuo kielet olisivat voineet kuulostaa, mutta on myös mahdollista, että ekspertti olisi huuli pyöreänä jos aikakoneella pääsisi noihin aikoihin. 

Joka tapauksessa kielitaitoon kuuluu yleisesti puheen ja kirjoituksen tuottaminen sekä noiden ymmärtäminen; muinaiskieliä tutkittaessa toteutuu vain tuo kirjoituksen ymmärtäminen, koska kuolleiden kanssa ei voi myöskään kirjoitella. Passiivinen ymmärtäminen tuijottamalla tekstiä monta minuuttia on ihan eri asia kuin aktiivinen taito tuottaa puhetta elävässä tilanteessa kulttuurillisesti luonnollisessa ympäristössä.

Huomasitko että tuossa lainauksessa oli myös viittauksia  "eräisiin" muihin kieliin ikään kuin ihmiseltä voisi unohtua mitä kieliä on tullut vaivalla opiskeltua, mutta sitten taas ei anneta ymmärtää, että vaikka norjaa ymmärrettäisi, vaikka ruotsia kerrotaan osattavan. Tuo antaa sellaisen kuvan, ettei näitä kieliä ole opiskeltu ollenkaan, vaan niiden tiedetään tai epäillään olevan olemassa ja samanlaisia kuin ne, joita on jo opiskeltu. 

Sujuvuus on myöskin aika vanhanaikainen käsite; eurooppalainen kielitaitoasteikko on kehitetty sitäkin varten, että ei tarvitse enää arvailla mitä sujuvuus tarkoittaa silloin, kun puhutaan kaupallisesti, kulttuurillisesti, poliittisesti jne. relevanteista käyttökielistä. Tämä onkin järkevää, koska eihän esim.judossakaan sanota, että joku osaa heittää sujuvasti, vaan kerrotaan tarkasti mikä henkilön todellisuudessa testattu ja saavutettu vyöarvo on.

Tämä ei ole mikään kannanotto mitään henkilöä koskien, vaan ihan vain yleistä pohdintaa sellaisena ihmisenä, joka on myös opiskellut paljon kielijuttuja, mutta en haluaisi minusta kirjoitettavan, että osaan sitä tai tätä, koska siinä voi helposti tulla väärinkäsityksiä. 

Jos ymmärrät hyvin espanjaa, katso tätä videota ja miten tässä käy kielinerolle, joka on varmasti lahjakas, mutta pahoissa vaikeuksissa, kun joutuu yllätystestiin. https://www.youtube.com/watch?v=9-N_Xl9DyGs

Taas pitkä viesti täyttä roskaa.

Ihan yhtenä yksityiskohtana: 

Mayat eivät hävinneet minnekään. He hylkäsivät kaupunkinsa, koska ne kasvoivat liian suuriksi satomäärille. Mayat eivät kuitenkaan hävinneet minnekään, vaan yksinkertaisesti muuttivat takaisin pieniin kyliin.

Nykypäivänä maya-kieliä puhuu noin 6 miljoonaa ihmistä.

Se, että mayakieliä puhutaan nykyäänkin, ei tarkoita, että kaikki mayakielten puhujat ymmärtäisivät toisiaan tai näitä yhdistävää kantakieltä yhtään sen enempää kuin suomen kielen puhujat ymmärtävät kantauralia.

- eri

Miten tämä liittyy mihinkään? Tuo oli vastaus väitteeseen, että maya-kieli olisi kuollut.

Osa mayakielistä onkin kuollut ja muuttunut toisiksi kieliksi. Luulisi, että kontekstin perusteella olisi selvää, että kyse on näistä, tai mayojen kantakielestä, jos puhutaan yksikössä mayakielestä, eikä nykyisistä mayakielistä.

Muuttunut toisiksi kieliksi! LOL!!!!!!

Niin, samalla tavalla kuin nykyiset romaaniset kielet (italia, ranska, espanja, portugali) ovat kaikki kehittyneet latinasta.

Unohdit retoromaanin.

En unohtanut, kuten en myöskään romaniaa tai katalaania. Listasin tietoisesti romaanisista kielistä suurimmat.

Jotenkin oudon lapselliselta vaikuttaa siihen nähden, millaisia tekstejä olen mieheltä joskus lukenut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saarikiven lapset käyvät nyt toukolalaista päiväkotia, mutta aikaisemmin he joutuivat siirtymään lapsiruuhkan tieltä vuodeksi Viikkiin.

Tutkijalle päiväkotien vertaileminen oli opettavaista.

”Viikissä puolet lapsista oli mahmudeja ja manueloja, täällä Toukolassa on vain eetuja ja viimoja, ja kaikilla vaalea tukka ja pigmentti.”

Saarikivi on viettänyt erään tutkimusprojektinsa takia runsaasti aikaa itähelsinkiläisessä peruskoulussa. Hänen mukaansa asuinalueiden eriytyminen on edennyt Helsingissä pitemmälle kuin halutaan myöntää.

”Selvähän se on, että moni liberaali kansanedustaja tai professori ei vaihtaisi omaa samankaltaisten naapureiden aluettaan vuokrakerrostaloon Jakomäessä.”

Nyt Puhos on jäänyt suurempien kauppakeskusten varjoon ja odottaa ratkaisua kohtalostaan. Tiloissa toimii paljon ma*hanm*uttajien liikkeitä, kuten Alanya Oriental Market, kahvila Banadir ja ravintola Kirkuk, joka on yksi Janne Saarikiven kantapaikoista. Saarikiven mielestä Puhos onkin parhaimmillaan juuri tällaisena.

”Minua viehättää se monikielisyys, m*nikulttu*risuus ja todellisuuksien päällekkäisyys. Tämä on oikeasti kansainvälinen paikka.”

Eli monikielisyys ja m*nikulttu*risuus on jännää, kunhan se on kaukana omasta elämästä. Voi käydä olemassa cool  ja sitten palata sinne Toukolaan, omalla katumaasturilla tottakai.

Jännä muuten että sama puhos kelpaa sekä muualla asuville vihreille idylliksi että muualla asuville persuille esimerkiksi täydellisestä katastrofista. Kumpikaan porukka ei siis asu paikalla mutta uskoo sen kummemmin miettimättä omiin ennakkoluuloihin sopivan tarjotun mielikuvan ja toistelee sitä kavereilleen totuutena.

Olen asunut lähistöllä eli itähelsingissä nyt yli 20v ja kuljen siitä välillä ohi tai käyn jossain liikkeissä. Liikkeet ja tarjonnan monipuolisuus on tässä selvästi kutistunut eli ostari kapakoituu sen sijaan että tarjolla olisi monipuolisemmin erilaisia liikkeitä kuten ennen. Puhoksessa on ongelmana se tuleva purkuprojekti (jos se sitten tulee joskus). 

Sama vika myös kontulan ostarilla jossa on nykyään kait kolmisenkymmentä kapakkaa ja ruokapaikkaa ja viimevuosina parturien määrä on ainakin kaksinkertaistunut. Erikoisliikkeet on kadonneet melkein kaikki. Sanoisin noita slummiutumisen merkeiksi eli aluetta ei aktiivisesti kehitetä niin liikkeet muuntuu yksi kerrallaan sille alalle mistä saa helpoimmin rahaa ja uudet yrittäjät ei lopulta halua sinne keskelle minkään erikoisliikkeensä kanssa koska asiakkaat ei halua tulla liikkeisiin joihin kävellään (kuten kontulassa) sen paikallisen vakioördääjäjengin ja terassien ja muiden ostarin nurkissanotkujien lomassa.

Sitten joku keskustan lasipalatsitoimitusten median edustaja käy kerran parissa vuodessa paikalla ja kirjoittaa ääripositiivisen jutun ihanasta etnisestä pöhinästä joka on vallannut kontulan ostarin erilaisine ruokapaikkoineen. Tai haastattelee paikallista denojengiä jonka mielestä tää nykyinen "yhteisöllisyys" eli se että juopot on vallanneet kavereineen koko paikan on just ihanaa. 

Hyvä kommentti. Niin uskomattoman teennäistä asua omakotitalossa Toukolassa katumaasturi pihassa, käydä joskus käväisemässä siellä ja sitten hehkuttaa, miten upeaa on. Samalla kun myöntää julkisesti, ettei haluaisi asua siellä tai pitää lapsiaan siellä päiväkodissa.

Mutta tätähän se on näiden vihervassareiden toiminta! Taivasosuus lunastettu, kun himassa  asuu kotiturvis.

Kun näin, että juttu on Saskan kirjoittama, en edes jaksanut lukea sitä. Oletettavasti niitä samoja ihmelapsi-henkilökuvia, mitä Janne Saarikivestä on ennenkin tehty. Näitä "virkamiesperheen pikkuvanha aspergerpoika piirteli teininä ulkomuistista merikarttoja ja teki palapelit nurja puoli ylöspäin". Lisänä ärsytystä Kallion lukion "älyköillä", "joista tuli isona julkkiksia". Typerää treffi-ilmoitusmaista tekstiä, kuten täällä on jo todettukin. Ehkei Saarikiveä pitäisi lietsoa vetämään tällaista roolia.

Tieteentekijänä Saarikivi nimittäin on erinomainen, sillä hänellä on siinä sydän mukana. Hän on yksi niistä, joiden ansiosta jotkin melkein jo kuolleet sukukielemme ovatkin vielä elossa. Hän ei todellakaan tutki mitään kirkkoslaavia kirjastossa Halla-ahon tapaan, vaan hän matkustaa ihmisten luo ja toimii näiden hyväksi. Kiva ukkeli, jolla on sydän paikallaan.

Janne, kuitenkin luet tätä, lähde Oljenkorteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saarikiven lapset käyvät nyt toukolalaista päiväkotia, mutta aikaisemmin he joutuivat siirtymään lapsiruuhkan tieltä vuodeksi Viikkiin.

Tutkijalle päiväkotien vertaileminen oli opettavaista.

”Viikissä puolet lapsista oli mahmudeja ja manueloja, täällä Toukolassa on vain eetuja ja viimoja, ja kaikilla vaalea tukka ja pigmentti.”

Saarikivi on viettänyt erään tutkimusprojektinsa takia runsaasti aikaa itähelsinkiläisessä peruskoulussa. Hänen mukaansa asuinalueiden eriytyminen on edennyt Helsingissä pitemmälle kuin halutaan myöntää.

”Selvähän se on, että moni liberaali kansanedustaja tai professori ei vaihtaisi omaa samankaltaisten naapureiden aluettaan vuokrakerrostaloon Jakomäessä.”

Nyt Puhos on jäänyt suurempien kauppakeskusten varjoon ja odottaa ratkaisua kohtalostaan. Tiloissa toimii paljon ma*hanm*uttajien liikkeitä, kuten Alanya Oriental Market, kahvila Banadir ja ravintola Kirkuk, joka on yksi Janne Saarikiven kantapaikoista. Saarikiven mielestä Puhos onkin parhaimmillaan juuri tällaisena.

”Minua viehättää se monikielisyys, m*nikulttu*risuus ja todellisuuksien päällekkäisyys. Tämä on oikeasti kansainvälinen paikka.”

Eli monikielisyys ja m*nikulttu*risuus on jännää, kunhan se on kaukana omasta elämästä. Voi käydä olemassa cool  ja sitten palata sinne Toukolaan, omalla katumaasturilla tottakai.

Jännä muuten että sama puhos kelpaa sekä muualla asuville vihreille idylliksi että muualla asuville persuille esimerkiksi täydellisestä katastrofista. Kumpikaan porukka ei siis asu paikalla mutta uskoo sen kummemmin miettimättä omiin ennakkoluuloihin sopivan tarjotun mielikuvan ja toistelee sitä kavereilleen totuutena.

Olen asunut lähistöllä eli itähelsingissä nyt yli 20v ja kuljen siitä välillä ohi tai käyn jossain liikkeissä. Liikkeet ja tarjonnan monipuolisuus on tässä selvästi kutistunut eli ostari kapakoituu sen sijaan että tarjolla olisi monipuolisemmin erilaisia liikkeitä kuten ennen. Puhoksessa on ongelmana se tuleva purkuprojekti (jos se sitten tulee joskus). 

Sama vika myös kontulan ostarilla jossa on nykyään kait kolmisenkymmentä kapakkaa ja ruokapaikkaa ja viimevuosina parturien määrä on ainakin kaksinkertaistunut. Erikoisliikkeet on kadonneet melkein kaikki. Sanoisin noita slummiutumisen merkeiksi eli aluetta ei aktiivisesti kehitetä niin liikkeet muuntuu yksi kerrallaan sille alalle mistä saa helpoimmin rahaa ja uudet yrittäjät ei lopulta halua sinne keskelle minkään erikoisliikkeensä kanssa koska asiakkaat ei halua tulla liikkeisiin joihin kävellään (kuten kontulassa) sen paikallisen vakioördääjäjengin ja terassien ja muiden ostarin nurkissanotkujien lomassa.

Sitten joku keskustan lasipalatsitoimitusten median edustaja käy kerran parissa vuodessa paikalla ja kirjoittaa ääripositiivisen jutun ihanasta etnisestä pöhinästä joka on vallannut kontulan ostarin erilaisine ruokapaikkoineen. Tai haastattelee paikallista denojengiä jonka mielestä tää nykyinen "yhteisöllisyys" eli se että juopot on vallanneet kavereineen koko paikan on just ihanaa. 

Hyvä kommentti. Niin uskomattoman teennäistä asua omakotitalossa Toukolassa katumaasturi pihassa, käydä joskus käväisemässä siellä ja sitten hehkuttaa, miten upeaa on. Samalla kun myöntää julkisesti, ettei haluaisi asua siellä tai pitää lapsiaan siellä päiväkodissa.

Mutta tätähän se on näiden vihervassareiden toiminta! Taivasosuus lunastettu, kun himassa  asuu kotiturvis.

Tuo on kyllä melkoinen miinus. Kertoo älyn- ja järjenpuutteesta. Ideologian sokaisema.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää varmaan laittaa tähän keskusteluun soraääni eli se, että itse ihailen Saarikiven älykkyyttä ja kielitaitoa.

Eikä siinä ole mitään ristiriitaa, minun ei tarvitse ajatella, että ottaisin Mahmudin kotiini asumaan tai että minun samanaikaisesti pitäisi ihailla tätä puolta Saarikivessä.

Juttua lukiessani ihailin eniten Saarikosken kirjoitusta. Hän on raikas tuulahdus tiukkaa punaviherkuplaan, ajatuksiltaan varmaan hyvin kuplamainen, mutta kykenevä ajattelemaan omin aivoin. Kuka muu viherkuplan sisältä nostaisi Jaakko Tepon ajatuksia Twitterissään?

Saska raikas tuulahdus? :D

Raikas ja moderni kuin wunderbaum kasari-carinassa.

Vierailija kirjoitti:

Miehiä todennäköisesti nimitetään neroiksi innokkaammin kuin naisia.

Ainahan miehet on toisiaan nerotelleet, usein aika köykäisinkin ansioin. Naiset myös useammin ymmärtävät sen olevan paitsi koomista ja pompöösiä, useimmiten myös perusteetonta.