Hesarissa juttu Anni Sinnemäen kaverista Janne Saarikivestä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Janne Saarikivi toimii professorina suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella. Hän opettaa ja tutkii näitä kieliä työkseen. Saarikiven tieteelliset julkaisut löytyvät googlaamalla. Mitä muita todisteita kaipaat?

Sitten meillä on sinä, joka et tiedä aiheesta mitään, tulet tänne pätemään. Et ilmeisesti tiennyt, että vaikkapa muinaisegyptiä tai mayojen kieltä tutkivat osaavat näitä kieliä? Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

täysin = osittain

tulkitsemaan (osittain), sitä paitsi kirjoitusjärjestelmät eivät oikeastaan kuulu kielitieteeseen, mutta siltikin alan asiantuntijat ovat yllättäen kielitieteilijöitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Karjalan kieli on oma kielensä. Se on eri asia kuin Karjalan murre, joka on suomen kielen murre.

Se on myös elävä kieli.

Karjalat ja muut kyläkielet ovat paljolti eläkeläisten harrastus ja käytännössä kaikki puhujat kosketuksessa joko venäjän tai viralliseen suomen kieleen nykyaikana, jolloin he puhuvat sekakieltä ja ilman elvytyskeinoja ja yksittäisten sanakirjojen laatimista olisivat siirtyneet jo puhtaaseen pääkieleen. Onhan meänkielikin ruotsissa virallisesti oma kielensä ja todellisuudessa suomen murre. Toki kielen ja murteen ero on jossain määrin mielivaltainen, mutta esim.tanskan ja norjan ero ja näistä puhuminen erillisinä kielinä ja kielitaitona on ihan eri tavalla mielekästä, koska kyse on useita miljoonia käsittävistä valtioista ja yhtenäisistä kansoista, jotka ovat tietoisesti kehittäneet kieltä eri suuntiin ja kirjallisuutta on tuotettu varsin paljon. Näiden kielten erillisyys on pystytty virallistamaan ja on keksitty vakiintuneet säännöt sille miltä kumpikin näyttää ja kuulostaa eivätkä nämä kielet enää jakaannu kyläkielten tapaan useisiin asemastaan taisteleviin eläkeläismurteisiin. 

Karjaloista tai edes muinoin tärkeistä sammuneista kielistä, joilla ei ole enää omaa merkityksellistä kulttuuria tai aluetta ei voi oikein puhua rinnakkain merkittävien ja selvästi toisistaan erillisten käyttökielien kuten vaikka englannin, kiinan, japanin, ranskan tai vaikka ruotsin kanssa. Tämän takia näitä kieliä ei opiskellakaan samalla tavalla, vaan historiallisia kieliä ja murteita opiskellaan lueskelemalla vanhoja tekstejä ja kielioppiharjoituksilla, joilla ei ole hirveästi tekemistä elävän elämän kanssa, koska tilanteita käyttöön ei oikeastaan ole. Pieni harrastusporukka kääntää toisille harrastajille kansainvälisiä uutisia esim.työväenopistojen kursseja varten.

Näiden opiskelu kartuttaa kielitietoa ja on kulttuurillisesti sivistävää, mutta on taas vähän eri asia kuin se mitä työelämässä tai vapaa-ajalla tarkoitetaan kielitaidolla tai kielten opiskelulla normaalisti, koska kielellä ei ole enää omaa eläväistä kulttuurialuetta eikä käyttöä. Opiskelu kartuttaa passiivista taitoa esim.lukea murteellisia tekstejä eikä virallisia kielitutkintoja paljon järjestellä, koska akateemisen maailman tai harrastuspiirin ohella sille ei ole kysyntää aivan kuten esim.Savon murteita ei opeteta koulussa omina kielinä ja listata CV:n kielitaitokohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

täysin = osittain

tulkitsemaan (osittain), sitä paitsi kirjoitusjärjestelmät eivät oikeastaan kuulu kielitieteeseen, mutta siltikin alan asiantuntijat ovat yllättäen kielitieteilijöitä

Jos olet sama kirjoittaja kuin aiemmin, ei voi kuin hämmästellä pokkaasi. Kyseenalaistat alan professorin osaamisen ja esität näkemyksiä, joiden tietopohja on peruskoulun äidinkielen oppituntien tasolla, ja näköjään sekoitat koulussa oppimiasi asioita keskenään.

Esimerkiksi puhuessasi karjalan kielen asemasta väität virheellisesti, että karjala olisi vain suomen murre. Karjala on Venäjällä puhuttu vähemmistökieli, jolla ei kuitenkaan ole virallisen kielen asemaa. Syy tähän ei ole kielitieteellinen vaan poliittinen. Kielitieteen näkökulmasta kielellä ja murteella ei aina ole selvää rajaa, vaan ero määräytyy historiallis-poliittisin perustein. Vaikkapa ruotsi ja norja ovat lähempänä toisiaan kuin jonkin toisen kielen kaksi murretta, mutta koska Ruotsi ja Norja ovat eri valtiot, erotellaan myös kielet toisistaan.

Samoin se, että latina on käyttökielenä kuollut, ei liity mitenkään muuhun viestissä esitettyyn. Kun kielentutkija sanoo osaavansa latinaa, ei sillä tarkoiteta sitä, että hän osaa tilata tiskillä latinaksi kaljan, vaan sitä, että hän ymmärtää latinankielistä kirjallisuutta ja pystyy kirjoittamaan sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Karjalan kieli on oma kielensä. Se on eri asia kuin Karjalan murre, joka on suomen kielen murre.

Se on myös elävä kieli.

Karjalat ja muut kyläkielet ovat paljolti eläkeläisten harrastus ja käytännössä kaikki puhujat kosketuksessa joko venäjän tai viralliseen suomen kieleen nykyaikana, jolloin he puhuvat sekakieltä ja ilman elvytyskeinoja ja yksittäisten sanakirjojen laatimista olisivat siirtyneet jo puhtaaseen pääkieleen. Onhan meänkielikin ruotsissa virallisesti oma kielensä ja todellisuudessa suomen murre. Toki kielen ja murteen ero on jossain määrin mielivaltainen, mutta esim.tanskan ja norjan ero ja näistä puhuminen erillisinä kielinä ja kielitaitona on ihan eri tavalla mielekästä, koska kyse on useita miljoonia käsittävistä valtioista ja yhtenäisistä kansoista, jotka ovat tietoisesti kehittäneet kieltä eri suuntiin ja kirjallisuutta on tuotettu varsin paljon. Näiden kielten erillisyys on pystytty virallistamaan ja on keksitty vakiintuneet säännöt sille miltä kumpikin näyttää ja kuulostaa eivätkä nämä kielet enää jakaannu kyläkielten tapaan useisiin asemastaan taisteleviin eläkeläismurteisiin. 

Karjaloista tai edes muinoin tärkeistä sammuneista kielistä, joilla ei ole enää omaa merkityksellistä kulttuuria tai aluetta ei voi oikein puhua rinnakkain merkittävien ja selvästi toisistaan erillisten käyttökielien kuten vaikka englannin, kiinan, japanin, ranskan tai vaikka ruotsin kanssa. Tämän takia näitä kieliä ei opiskellakaan samalla tavalla, vaan historiallisia kieliä ja murteita opiskellaan lueskelemalla vanhoja tekstejä ja kielioppiharjoituksilla, joilla ei ole hirveästi tekemistä elävän elämän kanssa, koska tilanteita käyttöön ei oikeastaan ole. Pieni harrastusporukka kääntää toisille harrastajille kansainvälisiä uutisia esim.työväenopistojen kursseja varten.

Näiden opiskelu kartuttaa kielitietoa ja on kulttuurillisesti sivistävää, mutta on taas vähän eri asia kuin se mitä työelämässä tai vapaa-ajalla tarkoitetaan kielitaidolla tai kielten opiskelulla normaalisti, koska kielellä ei ole enää omaa eläväistä kulttuurialuetta eikä käyttöä. Opiskelu kartuttaa passiivista taitoa esim.lukea murteellisia tekstejä eikä virallisia kielitutkintoja paljon järjestellä, koska akateemisen maailman tai harrastuspiirin ohella sille ei ole kysyntää aivan kuten esim.Savon murteita ei opeteta koulussa omina kielinä ja listata CV:n kielitaitokohtaan. 

Siis, öööööö... Tulipas tyypiltä kasa roskaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Karjalan kieli on oma kielensä. Se on eri asia kuin Karjalan murre, joka on suomen kielen murre.

Se on myös elävä kieli.

Karjalat ja muut kyläkielet ovat paljolti eläkeläisten harrastus ja käytännössä kaikki puhujat kosketuksessa joko venäjän tai viralliseen suomen kieleen nykyaikana, jolloin he puhuvat sekakieltä ja ilman elvytyskeinoja ja yksittäisten sanakirjojen laatimista olisivat siirtyneet jo puhtaaseen pääkieleen. Onhan meänkielikin ruotsissa virallisesti oma kielensä ja todellisuudessa suomen murre. Toki kielen ja murteen ero on jossain määrin mielivaltainen, mutta esim.tanskan ja norjan ero ja näistä puhuminen erillisinä kielinä ja kielitaitona on ihan eri tavalla mielekästä, koska kyse on useita miljoonia käsittävistä valtioista ja yhtenäisistä kansoista, jotka ovat tietoisesti kehittäneet kieltä eri suuntiin ja kirjallisuutta on tuotettu varsin paljon. Näiden kielten erillisyys on pystytty virallistamaan ja on keksitty vakiintuneet säännöt sille miltä kumpikin näyttää ja kuulostaa eivätkä nämä kielet enää jakaannu kyläkielten tapaan useisiin asemastaan taisteleviin eläkeläismurteisiin. 

Karjaloista tai edes muinoin tärkeistä sammuneista kielistä, joilla ei ole enää omaa merkityksellistä kulttuuria tai aluetta ei voi oikein puhua rinnakkain merkittävien ja selvästi toisistaan erillisten käyttökielien kuten vaikka englannin, kiinan, japanin, ranskan tai vaikka ruotsin kanssa. Tämän takia näitä kieliä ei opiskellakaan samalla tavalla, vaan historiallisia kieliä ja murteita opiskellaan lueskelemalla vanhoja tekstejä ja kielioppiharjoituksilla, joilla ei ole hirveästi tekemistä elävän elämän kanssa, koska tilanteita käyttöön ei oikeastaan ole. Pieni harrastusporukka kääntää toisille harrastajille kansainvälisiä uutisia esim.työväenopistojen kursseja varten.

Näiden opiskelu kartuttaa kielitietoa ja on kulttuurillisesti sivistävää, mutta on taas vähän eri asia kuin se mitä työelämässä tai vapaa-ajalla tarkoitetaan kielitaidolla tai kielten opiskelulla normaalisti, koska kielellä ei ole enää omaa eläväistä kulttuurialuetta eikä käyttöä. Opiskelu kartuttaa passiivista taitoa esim.lukea murteellisia tekstejä eikä virallisia kielitutkintoja paljon järjestellä, koska akateemisen maailman tai harrastuspiirin ohella sille ei ole kysyntää aivan kuten esim.Savon murteita ei opeteta koulussa omina kielinä ja listata CV:n kielitaitokohtaan. 

Olipa pitkä viesti täyttä roskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

täysin = osittain

tulkitsemaan (osittain), sitä paitsi kirjoitusjärjestelmät eivät oikeastaan kuulu kielitieteeseen, mutta siltikin alan asiantuntijat ovat yllättäen kielitieteilijöitä

Jos olet sama kirjoittaja kuin aiemmin, ei voi kuin hämmästellä pokkaasi. Kyseenalaistat alan professorin osaamisen ja esität näkemyksiä, joiden tietopohja on peruskoulun äidinkielen oppituntien tasolla, ja näköjään sekoitat koulussa oppimiasi asioita keskenään.

Esimerkiksi puhuessasi karjalan kielen asemasta väität virheellisesti, että karjala olisi vain suomen murre. Karjala on Venäjällä puhuttu vähemmistökieli, jolla ei kuitenkaan ole virallisen kielen asemaa. Syy tähän ei ole kielitieteellinen vaan poliittinen. Kielitieteen näkökulmasta kielellä ja murteella ei aina ole selvää rajaa, vaan ero määräytyy historiallis-poliittisin perustein. Vaikkapa ruotsi ja norja ovat lähempänä toisiaan kuin jonkin toisen kielen kaksi murretta, mutta koska Ruotsi ja Norja ovat eri valtiot, erotellaan myös kielet toisistaan.

Samoin se, että latina on käyttökielenä kuollut, ei liity mitenkään muuhun viestissä esitettyyn. Kun kielentutkija sanoo osaavansa latinaa, ei sillä tarkoiteta sitä, että hän osaa tilata tiskillä latinaksi kaljan, vaan sitä, että hän ymmärtää latinankielistä kirjallisuutta ja pystyy kirjoittamaan sitä.

Kyseiset kielet ovat myös tärkeitä hänen ammatissaan. 

Karjalan kieli on suomen lähin sukukieli, jota ei pidä sekoittaa suomen kielen niin sanottuihin karjalaismurteisiin (etenkin kaakkoismurteisiin). Karjalan kielestä on myös käytetty muun muassa nimityksiä itäkarjalaismurteet ja karjala-aunus.

Karjalan kielessä on kaksi päämurretta: varsinaiskarjala ja livvinkarjala (eli aunuksenkarjala). Varsinaiskarjala jaetaan vienankarjalaan ja eteläkarjalaan. Karjalan kieleen on varsinkin aiemmin katsottu kuuluvaksi lyydin kielimuoto (eli ns. lyydiläismurteet), mutta nykyisin lyydiä pidetään tavallisesti omana kielenään.

Karjala on uhanalainen kieli, jolla ei ole yhtenäistä kirjakieltä. Karjalaa on elvytetty viime vuosikymmeninä sekä Suomessa että Venäjällä, ja sen eri murteiden pohjalta on kehitetty useita kirjakieliä.

https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/karjala

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Janne Saarikivi toimii professorina suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella. Hän opettaa ja tutkii näitä kieliä työkseen. Saarikiven tieteelliset julkaisut löytyvät googlaamalla. Mitä muita todisteita kaipaat?

Sitten meillä on sinä, joka et tiedä aiheesta mitään, tulet tänne pätemään. Et ilmeisesti tiennyt, että vaikkapa muinaisegyptiä tai mayojen kieltä tutkivat osaavat näitä kieliä? Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Toki näillä kielitieteilijöillä on hirveästi tietoa, mutta on mielestäni vähän harhaanjohtavaa (journalistin vika, ei välttämättä tieteilijän) rinnastaa kuolleet kielet ja kyläkielet selvästi erillisiin käyttökieliin puhuttaessa kielten osaamisesta. Tässä menee kielitaito ja kielitieto sekaisin. 

Kukaan elävä ihminen ei ole kuullut muinaisegyptiä tai mayojen kieltä puhuttavan eikä siitä ole olemassa nauhoitteita, koska kulttuurit sammuivat kauan ennen sellaisen teknologian keksimistä. Ihmisillä on siis fiksuja päätelmiä siitä miltä nuo kielet olisivat voineet kuulostaa, mutta on myös mahdollista, että ekspertti olisi huuli pyöreänä jos aikakoneella pääsisi noihin aikoihin. 

Joka tapauksessa kielitaitoon kuuluu yleisesti puheen ja kirjoituksen tuottaminen sekä noiden ymmärtäminen; muinaiskieliä tutkittaessa toteutuu vain tuo kirjoituksen ymmärtäminen, koska kuolleiden kanssa ei voi myöskään kirjoitella. Passiivinen ymmärtäminen tuijottamalla tekstiä monta minuuttia on ihan eri asia kuin aktiivinen taito tuottaa puhetta elävässä tilanteessa kulttuurillisesti luonnollisessa ympäristössä.

Huomasitko että tuossa lainauksessa oli myös viittauksia  "eräisiin" muihin kieliin ikään kuin ihmiseltä voisi unohtua mitä kieliä on tullut vaivalla opiskeltua, mutta sitten taas ei anneta ymmärtää, että vaikka norjaa ymmärrettäisi, vaikka ruotsia kerrotaan osattavan. Tuo antaa sellaisen kuvan, ettei näitä kieliä ole opiskeltu ollenkaan, vaan niiden tiedetään tai epäillään olevan olemassa ja samanlaisia kuin ne, joita on jo opiskeltu. 

Sujuvuus on myöskin aika vanhanaikainen käsite; eurooppalainen kielitaitoasteikko on kehitetty sitäkin varten, että ei tarvitse enää arvailla mitä sujuvuus tarkoittaa silloin, kun puhutaan kaupallisesti, kulttuurillisesti, poliittisesti jne. relevanteista käyttökielistä. Tämä onkin järkevää, koska eihän esim.judossakaan sanota, että joku osaa heittää sujuvasti, vaan kerrotaan tarkasti mikä henkilön todellisuudessa testattu ja saavutettu vyöarvo on.

Tämä ei ole mikään kannanotto mitään henkilöä koskien, vaan ihan vain yleistä pohdintaa sellaisena ihmisenä, joka on myös opiskellut paljon kielijuttuja, mutta en haluaisi minusta kirjoitettavan, että osaan sitä tai tätä, koska siinä voi helposti tulla väärinkäsityksiä. 

Jos ymmärrät hyvin espanjaa, katso tätä videota ja miten tässä käy kielinerolle, joka on varmasti lahjakas, mutta pahoissa vaikeuksissa, kun joutuu yllätystestiin. https://www.youtube.com/watch?v=9-N_Xl9DyGs

Vaietut ja vaiennetut – karjalankieliset karjalaiset Suomessa

Kirjailija: Anneli Sarhimaa.

Karjalan kieli ja karjalankielisten oikeudet on sivuutettu Suomessa aivan viime vuosiin saakka. Miksi karjalan kielestä on vaiettu ja miksi sitä on vähätelty? Miten nyky-Suomessa tulisi tukea karjalan kielen puhujia, jotta heidän ei enää tarvitsisi vaieta omalla kielellään?

Vaietut ja vaiennetut -teos on ensimmäinen kokonaisvaltainen esitys Suomessa kotoperäisestä karjalankielisestä väestöstä. Historian, kielen ja kulttuurin lisäksi se kuvaa karjalankielisten asemaa sodanjälkeisessä Suomessa ja ottaa kantaa siihen, miten heidän mahdollisuuksiaan käyttää karjalaa ja siirtää kieltä uusille puhujapolville tulee parantaa.

Kirja on tarkoitettu Suomen karjalankieliselle yhteisölle, kielellisten oikeuksien toteutumisesta vastaaville päättäjille ja virkamiehille, tutkijoille ja opiskelijoille sekä kaikille vähemmistökielten asemasta ja Suomen kieli-ilmastosta kiinnostuneille lukijoille.

https://www.karjalansivistysseura.fi/kauppa/vaietut-ja-vaiennetut/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

täysin = osittain

tulkitsemaan (osittain), sitä paitsi kirjoitusjärjestelmät eivät oikeastaan kuulu kielitieteeseen, mutta siltikin alan asiantuntijat ovat yllättäen kielitieteilijöitä

Jos olet sama kirjoittaja kuin aiemmin, ei voi kuin hämmästellä pokkaasi. Kyseenalaistat alan professorin osaamisen ja esität näkemyksiä, joiden tietopohja on peruskoulun äidinkielen oppituntien tasolla, ja näköjään sekoitat koulussa oppimiasi asioita keskenään.

Esimerkiksi puhuessasi karjalan kielen asemasta väität virheellisesti, että karjala olisi vain suomen murre. Karjala on Venäjällä puhuttu vähemmistökieli, jolla ei kuitenkaan ole virallisen kielen asemaa. Syy tähän ei ole kielitieteellinen vaan poliittinen. Kielitieteen näkökulmasta kielellä ja murteella ei aina ole selvää rajaa, vaan ero määräytyy historiallis-poliittisin perustein. Vaikkapa ruotsi ja norja ovat lähempänä toisiaan kuin jonkin toisen kielen kaksi murretta, mutta koska Ruotsi ja Norja ovat eri valtiot, erotellaan myös kielet toisistaan.

Samoin se, että latina on käyttökielenä kuollut, ei liity mitenkään muuhun viestissä esitettyyn. Kun kielentutkija sanoo osaavansa latinaa, ei sillä tarkoiteta sitä, että hän osaa tilata tiskillä latinaksi kaljan, vaan sitä, että hän ymmärtää latinankielistä kirjallisuutta ja pystyy kirjoittamaan sitä.

Minä en ole tuon höpinän kirjoittaja. Korjasin vaan ja ainoastaan paria kielitieteeseen liittyvää seikkaa. Muuten vaikka oletkin lingvistiikka-fanboy (ihan kiva kyllä), niin ei-asiantuntijoiden höpinää ei kannata uskoa (tuo Ruotsi ja Norja -asia esmes).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Karjalan kieli on oma kielensä. Se on eri asia kuin Karjalan murre, joka on suomen kielen murre.

Se on myös elävä kieli.

Karjalat ja muut kyläkielet ovat paljolti eläkeläisten harrastus ja käytännössä kaikki puhujat kosketuksessa joko venäjän tai viralliseen suomen kieleen nykyaikana, jolloin he puhuvat sekakieltä ja ilman elvytyskeinoja ja yksittäisten sanakirjojen laatimista olisivat siirtyneet jo puhtaaseen pääkieleen. Onhan meänkielikin ruotsissa virallisesti oma kielensä ja todellisuudessa suomen murre. Toki kielen ja murteen ero on jossain määrin mielivaltainen, mutta esim.tanskan ja norjan ero ja näistä puhuminen erillisinä kielinä ja kielitaitona on ihan eri tavalla mielekästä, koska kyse on useita miljoonia käsittävistä valtioista ja yhtenäisistä kansoista, jotka ovat tietoisesti kehittäneet kieltä eri suuntiin ja kirjallisuutta on tuotettu varsin paljon. Näiden kielten erillisyys on pystytty virallistamaan ja on keksitty vakiintuneet säännöt sille miltä kumpikin näyttää ja kuulostaa eivätkä nämä kielet enää jakaannu kyläkielten tapaan useisiin asemastaan taisteleviin eläkeläismurteisiin. 

Karjaloista tai edes muinoin tärkeistä sammuneista kielistä, joilla ei ole enää omaa merkityksellistä kulttuuria tai aluetta ei voi oikein puhua rinnakkain merkittävien ja selvästi toisistaan erillisten käyttökielien kuten vaikka englannin, kiinan, japanin, ranskan tai vaikka ruotsin kanssa. Tämän takia näitä kieliä ei opiskellakaan samalla tavalla, vaan historiallisia kieliä ja murteita opiskellaan lueskelemalla vanhoja tekstejä ja kielioppiharjoituksilla, joilla ei ole hirveästi tekemistä elävän elämän kanssa, koska tilanteita käyttöön ei oikeastaan ole. Pieni harrastusporukka kääntää toisille harrastajille kansainvälisiä uutisia esim.työväenopistojen kursseja varten.

Näiden opiskelu kartuttaa kielitietoa ja on kulttuurillisesti sivistävää, mutta on taas vähän eri asia kuin se mitä työelämässä tai vapaa-ajalla tarkoitetaan kielitaidolla tai kielten opiskelulla normaalisti, koska kielellä ei ole enää omaa eläväistä kulttuurialuetta eikä käyttöä. Opiskelu kartuttaa passiivista taitoa esim.lukea murteellisia tekstejä eikä virallisia kielitutkintoja paljon järjestellä, koska akateemisen maailman tai harrastuspiirin ohella sille ei ole kysyntää aivan kuten esim.Savon murteita ei opeteta koulussa omina kielinä ja listata CV:n kielitaitokohtaan. 

Hieno puheenvuoro, mutta miten tämä liittyy aiheeseen eli siihen, osaako professori Janne Saarikivi todellisuudessa kieliä, joita ilmoittaa osaavansa? Tähän liittyvän epäilyn yhteydessähän karjalan kielen asema nostettiin esille, ja minä ainakin tulkitsin kommentin niin, että karjalan jossain määrin kyseenalaista asemaa käytettiin ikään kuin perusteena sille, että Saarikivi liioittelee kielitaitoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Janne Saarikivi toimii professorina suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella. Hän opettaa ja tutkii näitä kieliä työkseen. Saarikiven tieteelliset julkaisut löytyvät googlaamalla. Mitä muita todisteita kaipaat?

Sitten meillä on sinä, joka et tiedä aiheesta mitään, tulet tänne pätemään. Et ilmeisesti tiennyt, että vaikkapa muinaisegyptiä tai mayojen kieltä tutkivat osaavat näitä kieliä? Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Toki näillä kielitieteilijöillä on hirveästi tietoa, mutta on mielestäni vähän harhaanjohtavaa (journalistin vika, ei välttämättä tieteilijän) rinnastaa kuolleet kielet ja kyläkielet selvästi erillisiin käyttökieliin puhuttaessa kielten osaamisesta. Tässä menee kielitaito ja kielitieto sekaisin. 

Kukaan elävä ihminen ei ole kuullut muinaisegyptiä tai mayojen kieltä puhuttavan eikä siitä ole olemassa nauhoitteita, koska kulttuurit sammuivat kauan ennen sellaisen teknologian keksimistä. Ihmisillä on siis fiksuja päätelmiä siitä miltä nuo kielet olisivat voineet kuulostaa, mutta on myös mahdollista, että ekspertti olisi huuli pyöreänä jos aikakoneella pääsisi noihin aikoihin. 

Joka tapauksessa kielitaitoon kuuluu yleisesti puheen ja kirjoituksen tuottaminen sekä noiden ymmärtäminen; muinaiskieliä tutkittaessa toteutuu vain tuo kirjoituksen ymmärtäminen, koska kuolleiden kanssa ei voi myöskään kirjoitella. Passiivinen ymmärtäminen tuijottamalla tekstiä monta minuuttia on ihan eri asia kuin aktiivinen taito tuottaa puhetta elävässä tilanteessa kulttuurillisesti luonnollisessa ympäristössä.

Huomasitko että tuossa lainauksessa oli myös viittauksia  "eräisiin" muihin kieliin ikään kuin ihmiseltä voisi unohtua mitä kieliä on tullut vaivalla opiskeltua, mutta sitten taas ei anneta ymmärtää, että vaikka norjaa ymmärrettäisi, vaikka ruotsia kerrotaan osattavan. Tuo antaa sellaisen kuvan, ettei näitä kieliä ole opiskeltu ollenkaan, vaan niiden tiedetään tai epäillään olevan olemassa ja samanlaisia kuin ne, joita on jo opiskeltu. 

Sujuvuus on myöskin aika vanhanaikainen käsite; eurooppalainen kielitaitoasteikko on kehitetty sitäkin varten, että ei tarvitse enää arvailla mitä sujuvuus tarkoittaa silloin, kun puhutaan kaupallisesti, kulttuurillisesti, poliittisesti jne. relevanteista käyttökielistä. Tämä onkin järkevää, koska eihän esim.judossakaan sanota, että joku osaa heittää sujuvasti, vaan kerrotaan tarkasti mikä henkilön todellisuudessa testattu ja saavutettu vyöarvo on.

Tämä ei ole mikään kannanotto mitään henkilöä koskien, vaan ihan vain yleistä pohdintaa sellaisena ihmisenä, joka on myös opiskellut paljon kielijuttuja, mutta en haluaisi minusta kirjoitettavan, että osaan sitä tai tätä, koska siinä voi helposti tulla väärinkäsityksiä. 

Jos ymmärrät hyvin espanjaa, katso tätä videota ja miten tässä käy kielinerolle, joka on varmasti lahjakas, mutta pahoissa vaikeuksissa, kun joutuu yllätystestiin. https://www.youtube.com/watch?v=9-N_Xl9DyGs

Taas pitkä viesti täyttä roskaa.

Ihan yhtenä yksityiskohtana: 

Mayat eivät hävinneet minnekään. He hylkäsivät kaupunkinsa, koska ne kasvoivat liian suuriksi satomäärille. Mayat eivät kuitenkaan hävinneet minnekään, vaan yksinkertaisesti muuttivat takaisin pieniin kyliin.

Nykypäivänä maya-kieliä puhuu noin 6 miljoonaa ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

täysin = osittain

tulkitsemaan (osittain), sitä paitsi kirjoitusjärjestelmät eivät oikeastaan kuulu kielitieteeseen, mutta siltikin alan asiantuntijat ovat yllättäen kielitieteilijöitä

Jos olet sama kirjoittaja kuin aiemmin, ei voi kuin hämmästellä pokkaasi. Kyseenalaistat alan professorin osaamisen ja esität näkemyksiä, joiden tietopohja on peruskoulun äidinkielen oppituntien tasolla, ja näköjään sekoitat koulussa oppimiasi asioita keskenään.

Esimerkiksi puhuessasi karjalan kielen asemasta väität virheellisesti, että karjala olisi vain suomen murre. Karjala on Venäjällä puhuttu vähemmistökieli, jolla ei kuitenkaan ole virallisen kielen asemaa. Syy tähän ei ole kielitieteellinen vaan poliittinen. Kielitieteen näkökulmasta kielellä ja murteella ei aina ole selvää rajaa, vaan ero määräytyy historiallis-poliittisin perustein. Vaikkapa ruotsi ja norja ovat lähempänä toisiaan kuin jonkin toisen kielen kaksi murretta, mutta koska Ruotsi ja Norja ovat eri valtiot, erotellaan myös kielet toisistaan.

Samoin se, että latina on käyttökielenä kuollut, ei liity mitenkään muuhun viestissä esitettyyn. Kun kielentutkija sanoo osaavansa latinaa, ei sillä tarkoiteta sitä, että hän osaa tilata tiskillä latinaksi kaljan, vaan sitä, että hän ymmärtää latinankielistä kirjallisuutta ja pystyy kirjoittamaan sitä.

Ei siinä kyseenalaistettu mitään henkilöä varsinaisesti, vaan tapaa millä on kirjoitettu kielten osaamisesta. Artikkelin kirjoittaja tuskin on kielten harrastaja ja sekin on OK. 

Havainnot ovat täysin yleismaailmallisia ja toimittajan olisi asiallista kuitenkin tehdä taustatyötä ja ottaa peruskäsitteet haltuun. Koska niitä ei ilmeisesti ollut otettu haltuun, joku kopioi toimittajan tekstin haasteena toisille tyyliin "mitäs itse olet saavuttanut?" Tulkitsin niin, että haastaja ei ollut kielten harrastaja ja vaikuttui toimittajan tekstiin pistämästä Lapin lisästä tai siltä se ainakin ei-harrastajasta helposti näyttää.

Tietynlainen Lapin lisän laittaminen on kyllä hyväksyttyä ja normaalia joissakin viihdekonteksteissa kuten näytöspainissa eikä esiintyjä itse tee tätä aktiivisesti, vaan kommentaattori, joka haluaa tuottaa yleisölle tietynlaista jännittävää kuvaa viihdetaiteilijasta.  

https://www.bbc.co.uk/bitesize/articles/zndq7p3

People often think that the Mayas only existed in the past. Today there are over seven million Maya people, most of whom live in Central America and southern Mexico.

Maya people still maintain some of their traditions. In fact, there are currently 31 different Mayan languages being spoken today.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Janne Saarikivi toimii professorina suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella. Hän opettaa ja tutkii näitä kieliä työkseen. Saarikiven tieteelliset julkaisut löytyvät googlaamalla. Mitä muita todisteita kaipaat?

Sitten meillä on sinä, joka et tiedä aiheesta mitään, tulet tänne pätemään. Et ilmeisesti tiennyt, että vaikkapa muinaisegyptiä tai mayojen kieltä tutkivat osaavat näitä kieliä? Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Toki näillä kielitieteilijöillä on hirveästi tietoa, mutta on mielestäni vähän harhaanjohtavaa (journalistin vika, ei välttämättä tieteilijän) rinnastaa kuolleet kielet ja kyläkielet selvästi erillisiin käyttökieliin puhuttaessa kielten osaamisesta. Tässä menee kielitaito ja kielitieto sekaisin. 

Kukaan elävä ihminen ei ole kuullut muinaisegyptiä tai mayojen kieltä puhuttavan eikä siitä ole olemassa nauhoitteita, koska kulttuurit sammuivat kauan ennen sellaisen teknologian keksimistä. Ihmisillä on siis fiksuja päätelmiä siitä miltä nuo kielet olisivat voineet kuulostaa, mutta on myös mahdollista, että ekspertti olisi huuli pyöreänä jos aikakoneella pääsisi noihin aikoihin. 

Joka tapauksessa kielitaitoon kuuluu yleisesti puheen ja kirjoituksen tuottaminen sekä noiden ymmärtäminen; muinaiskieliä tutkittaessa toteutuu vain tuo kirjoituksen ymmärtäminen, koska kuolleiden kanssa ei voi myöskään kirjoitella. Passiivinen ymmärtäminen tuijottamalla tekstiä monta minuuttia on ihan eri asia kuin aktiivinen taito tuottaa puhetta elävässä tilanteessa kulttuurillisesti luonnollisessa ympäristössä.

Huomasitko että tuossa lainauksessa oli myös viittauksia  "eräisiin" muihin kieliin ikään kuin ihmiseltä voisi unohtua mitä kieliä on tullut vaivalla opiskeltua, mutta sitten taas ei anneta ymmärtää, että vaikka norjaa ymmärrettäisi, vaikka ruotsia kerrotaan osattavan. Tuo antaa sellaisen kuvan, ettei näitä kieliä ole opiskeltu ollenkaan, vaan niiden tiedetään tai epäillään olevan olemassa ja samanlaisia kuin ne, joita on jo opiskeltu. 

Sujuvuus on myöskin aika vanhanaikainen käsite; eurooppalainen kielitaitoasteikko on kehitetty sitäkin varten, että ei tarvitse enää arvailla mitä sujuvuus tarkoittaa silloin, kun puhutaan kaupallisesti, kulttuurillisesti, poliittisesti jne. relevanteista käyttökielistä. Tämä onkin järkevää, koska eihän esim.judossakaan sanota, että joku osaa heittää sujuvasti, vaan kerrotaan tarkasti mikä henkilön todellisuudessa testattu ja saavutettu vyöarvo on.

Tämä ei ole mikään kannanotto mitään henkilöä koskien, vaan ihan vain yleistä pohdintaa sellaisena ihmisenä, joka on myös opiskellut paljon kielijuttuja, mutta en haluaisi minusta kirjoitettavan, että osaan sitä tai tätä, koska siinä voi helposti tulla väärinkäsityksiä. 

Jos ymmärrät hyvin espanjaa, katso tätä videota ja miten tässä käy kielinerolle, joka on varmasti lahjakas, mutta pahoissa vaikeuksissa, kun joutuu yllätystestiin. https://www.youtube.com/watch?v=9-N_Xl9DyGs

Kai tajuat, että sinulla ei ole yhtään uskottavuutta silloin, kun päästelet näin yksinkertaisia yleissivistyksen puutteesta kertovia aivopieruja kuin tämä:

Kukaan elävä ihminen ei ole kuullut muinaisegyptiä tai mayojen kieltä puhuttavan eikä siitä ole olemassa nauhoitteita, koska kulttuurit sammuivat kauan ennen sellaisen teknologian keksimistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Janne Saarikivi toimii professorina suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella. Hän opettaa ja tutkii näitä kieliä työkseen. Saarikiven tieteelliset julkaisut löytyvät googlaamalla. Mitä muita todisteita kaipaat?

Sitten meillä on sinä, joka et tiedä aiheesta mitään, tulet tänne pätemään. Et ilmeisesti tiennyt, että vaikkapa muinaisegyptiä tai mayojen kieltä tutkivat osaavat näitä kieliä? Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Toki näillä kielitieteilijöillä on hirveästi tietoa, mutta on mielestäni vähän harhaanjohtavaa (journalistin vika, ei välttämättä tieteilijän) rinnastaa kuolleet kielet ja kyläkielet selvästi erillisiin käyttökieliin puhuttaessa kielten osaamisesta. Tässä menee kielitaito ja kielitieto sekaisin. 

Kukaan elävä ihminen ei ole kuullut muinaisegyptiä tai mayojen kieltä puhuttavan eikä siitä ole olemassa nauhoitteita, koska kulttuurit sammuivat kauan ennen sellaisen teknologian keksimistä. Ihmisillä on siis fiksuja päätelmiä siitä miltä nuo kielet olisivat voineet kuulostaa, mutta on myös mahdollista, että ekspertti olisi huuli pyöreänä jos aikakoneella pääsisi noihin aikoihin. 

Joka tapauksessa kielitaitoon kuuluu yleisesti puheen ja kirjoituksen tuottaminen sekä noiden ymmärtäminen; muinaiskieliä tutkittaessa toteutuu vain tuo kirjoituksen ymmärtäminen, koska kuolleiden kanssa ei voi myöskään kirjoitella. Passiivinen ymmärtäminen tuijottamalla tekstiä monta minuuttia on ihan eri asia kuin aktiivinen taito tuottaa puhetta elävässä tilanteessa kulttuurillisesti luonnollisessa ympäristössä.

Huomasitko että tuossa lainauksessa oli myös viittauksia  "eräisiin" muihin kieliin ikään kuin ihmiseltä voisi unohtua mitä kieliä on tullut vaivalla opiskeltua, mutta sitten taas ei anneta ymmärtää, että vaikka norjaa ymmärrettäisi, vaikka ruotsia kerrotaan osattavan. Tuo antaa sellaisen kuvan, ettei näitä kieliä ole opiskeltu ollenkaan, vaan niiden tiedetään tai epäillään olevan olemassa ja samanlaisia kuin ne, joita on jo opiskeltu. 

Sujuvuus on myöskin aika vanhanaikainen käsite; eurooppalainen kielitaitoasteikko on kehitetty sitäkin varten, että ei tarvitse enää arvailla mitä sujuvuus tarkoittaa silloin, kun puhutaan kaupallisesti, kulttuurillisesti, poliittisesti jne. relevanteista käyttökielistä. Tämä onkin järkevää, koska eihän esim.judossakaan sanota, että joku osaa heittää sujuvasti, vaan kerrotaan tarkasti mikä henkilön todellisuudessa testattu ja saavutettu vyöarvo on.

Tämä ei ole mikään kannanotto mitään henkilöä koskien, vaan ihan vain yleistä pohdintaa sellaisena ihmisenä, joka on myös opiskellut paljon kielijuttuja, mutta en haluaisi minusta kirjoitettavan, että osaan sitä tai tätä, koska siinä voi helposti tulla väärinkäsityksiä. 

Jos ymmärrät hyvin espanjaa, katso tätä videota ja miten tässä käy kielinerolle, joka on varmasti lahjakas, mutta pahoissa vaikeuksissa, kun joutuu yllätystestiin. https://www.youtube.com/watch?v=9-N_Xl9DyGs

Kun puhutaan Helsingin Sanomien kaltaisessa yleistajuisessa julkaisussa jonkin kielen osaamisesta, on hifistely elävillä käyttökielillä ja kuolleilla kielillä ja sillä, mitä on sujuva kielitaito, tarpeetonta. Lukija ymmärtää kyllä kontekstin perusteella, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan kielitieteilijän osaavan vepsää tai udmurttia. Kun henkilö määritellään polyglotiksi, on havainnollistamismielessä luontevaa listata kieliä, joita hän osaa.

Miehiä todennäköisesti nimitetään neroiksi innokkaammin kuin naisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Janne Saarikivi toimii professorina suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella. Hän opettaa ja tutkii näitä kieliä työkseen. Saarikiven tieteelliset julkaisut löytyvät googlaamalla. Mitä muita todisteita kaipaat?

Sitten meillä on sinä, joka et tiedä aiheesta mitään, tulet tänne pätemään. Et ilmeisesti tiennyt, että vaikkapa muinaisegyptiä tai mayojen kieltä tutkivat osaavat näitä kieliä? Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Toki näillä kielitieteilijöillä on hirveästi tietoa, mutta on mielestäni vähän harhaanjohtavaa (journalistin vika, ei välttämättä tieteilijän) rinnastaa kuolleet kielet ja kyläkielet selvästi erillisiin käyttökieliin puhuttaessa kielten osaamisesta. Tässä menee kielitaito ja kielitieto sekaisin. 

Kukaan elävä ihminen ei ole kuullut muinaisegyptiä tai mayojen kieltä puhuttavan eikä siitä ole olemassa nauhoitteita, koska kulttuurit sammuivat kauan ennen sellaisen teknologian keksimistä. Ihmisillä on siis fiksuja päätelmiä siitä miltä nuo kielet olisivat voineet kuulostaa, mutta on myös mahdollista, että ekspertti olisi huuli pyöreänä jos aikakoneella pääsisi noihin aikoihin. 

Joka tapauksessa kielitaitoon kuuluu yleisesti puheen ja kirjoituksen tuottaminen sekä noiden ymmärtäminen; muinaiskieliä tutkittaessa toteutuu vain tuo kirjoituksen ymmärtäminen, koska kuolleiden kanssa ei voi myöskään kirjoitella. Passiivinen ymmärtäminen tuijottamalla tekstiä monta minuuttia on ihan eri asia kuin aktiivinen taito tuottaa puhetta elävässä tilanteessa kulttuurillisesti luonnollisessa ympäristössä.

Huomasitko että tuossa lainauksessa oli myös viittauksia  "eräisiin" muihin kieliin ikään kuin ihmiseltä voisi unohtua mitä kieliä on tullut vaivalla opiskeltua, mutta sitten taas ei anneta ymmärtää, että vaikka norjaa ymmärrettäisi, vaikka ruotsia kerrotaan osattavan. Tuo antaa sellaisen kuvan, ettei näitä kieliä ole opiskeltu ollenkaan, vaan niiden tiedetään tai epäillään olevan olemassa ja samanlaisia kuin ne, joita on jo opiskeltu. 

Sujuvuus on myöskin aika vanhanaikainen käsite; eurooppalainen kielitaitoasteikko on kehitetty sitäkin varten, että ei tarvitse enää arvailla mitä sujuvuus tarkoittaa silloin, kun puhutaan kaupallisesti, kulttuurillisesti, poliittisesti jne. relevanteista käyttökielistä. Tämä onkin järkevää, koska eihän esim.judossakaan sanota, että joku osaa heittää sujuvasti, vaan kerrotaan tarkasti mikä henkilön todellisuudessa testattu ja saavutettu vyöarvo on.

Tämä ei ole mikään kannanotto mitään henkilöä koskien, vaan ihan vain yleistä pohdintaa sellaisena ihmisenä, joka on myös opiskellut paljon kielijuttuja, mutta en haluaisi minusta kirjoitettavan, että osaan sitä tai tätä, koska siinä voi helposti tulla väärinkäsityksiä. 

Jos ymmärrät hyvin espanjaa, katso tätä videota ja miten tässä käy kielinerolle, joka on varmasti lahjakas, mutta pahoissa vaikeuksissa, kun joutuu yllätystestiin. https://www.youtube.com/watch?v=9-N_Xl9DyGs

Taas pitkä viesti täyttä roskaa.

Ihan yhtenä yksityiskohtana: 

Mayat eivät hävinneet minnekään. He hylkäsivät kaupunkinsa, koska ne kasvoivat liian suuriksi satomäärille. Mayat eivät kuitenkaan hävinneet minnekään, vaan yksinkertaisesti muuttivat takaisin pieniin kyliin.

Nykypäivänä maya-kieliä puhuu noin 6 miljoonaa ihmistä.

Se, että mayakieliä puhutaan nykyäänkin, ei tarkoita, että kaikki mayakielten puhujat ymmärtäisivät toisiaan tai näitä yhdistävää kantakieltä yhtään sen enempää kuin suomen kielen puhujat ymmärtävät kantauralia.

- eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa."

Mitäs itse olette tehneet elämässänne?

Eiköhän tuossa tarkoiteta sitä, että muutama lukion lyhyen kielen kurssi on joskus käyty tai muuten alkeita opeteltu. Varmaan yksittäisfaktoja tietää kaikista noista kielistä ja ehkä osaa joitakin fraaseja.  

Sen voi vielä jotenkin uskoa ilman oikeita todisteita, mutta sitten tuossa on noita sammuneita marginaalikieliä, joita ei käytännössä opeteta missään, testipaikkoja ja tilanteita ei ole tai jopa koko kielen virallistaminen on jäänyt kesken; karjalaa voi opiskella yliopistossa yhdessä tai kahdessa paikassa, mutta kyseessä on suomen kielen murre, jota on lähihistoriassa yritetty virallistaa omaksi kieleksi. Latinakaan ei ole mikään elävä käyttökieli ollut varsin pitkään aikaan, vaan sitä opiskellaan enemmänkin historiallisista ja sivistyksellisistä syistä.

Janne Saarikivi toimii professorina suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella. Hän opettaa ja tutkii näitä kieliä työkseen. Saarikiven tieteelliset julkaisut löytyvät googlaamalla. Mitä muita todisteita kaipaat?

Sitten meillä on sinä, joka et tiedä aiheesta mitään, tulet tänne pätemään. Et ilmeisesti tiennyt, että vaikkapa muinaisegyptiä tai mayojen kieltä tutkivat osaavat näitä kieliä? Kielitieteilijät pystyvät rekonstruoimaan täysin kuolleita kieliä ja tulkitsemaan erilaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Toki näillä kielitieteilijöillä on hirveästi tietoa, mutta on mielestäni vähän harhaanjohtavaa (journalistin vika, ei välttämättä tieteilijän) rinnastaa kuolleet kielet ja kyläkielet selvästi erillisiin käyttökieliin puhuttaessa kielten osaamisesta. Tässä menee kielitaito ja kielitieto sekaisin. 

Kukaan elävä ihminen ei ole kuullut muinaisegyptiä tai mayojen kieltä puhuttavan eikä siitä ole olemassa nauhoitteita, koska kulttuurit sammuivat kauan ennen sellaisen teknologian keksimistä. Ihmisillä on siis fiksuja päätelmiä siitä miltä nuo kielet olisivat voineet kuulostaa, mutta on myös mahdollista, että ekspertti olisi huuli pyöreänä jos aikakoneella pääsisi noihin aikoihin. 

Joka tapauksessa kielitaitoon kuuluu yleisesti puheen ja kirjoituksen tuottaminen sekä noiden ymmärtäminen; muinaiskieliä tutkittaessa toteutuu vain tuo kirjoituksen ymmärtäminen, koska kuolleiden kanssa ei voi myöskään kirjoitella. Passiivinen ymmärtäminen tuijottamalla tekstiä monta minuuttia on ihan eri asia kuin aktiivinen taito tuottaa puhetta elävässä tilanteessa kulttuurillisesti luonnollisessa ympäristössä.

Huomasitko että tuossa lainauksessa oli myös viittauksia  "eräisiin" muihin kieliin ikään kuin ihmiseltä voisi unohtua mitä kieliä on tullut vaivalla opiskeltua, mutta sitten taas ei anneta ymmärtää, että vaikka norjaa ymmärrettäisi, vaikka ruotsia kerrotaan osattavan. Tuo antaa sellaisen kuvan, ettei näitä kieliä ole opiskeltu ollenkaan, vaan niiden tiedetään tai epäillään olevan olemassa ja samanlaisia kuin ne, joita on jo opiskeltu. 

Sujuvuus on myöskin aika vanhanaikainen käsite; eurooppalainen kielitaitoasteikko on kehitetty sitäkin varten, että ei tarvitse enää arvailla mitä sujuvuus tarkoittaa silloin, kun puhutaan kaupallisesti, kulttuurillisesti, poliittisesti jne. relevanteista käyttökielistä. Tämä onkin järkevää, koska eihän esim.judossakaan sanota, että joku osaa heittää sujuvasti, vaan kerrotaan tarkasti mikä henkilön todellisuudessa testattu ja saavutettu vyöarvo on.

Tämä ei ole mikään kannanotto mitään henkilöä koskien, vaan ihan vain yleistä pohdintaa sellaisena ihmisenä, joka on myös opiskellut paljon kielijuttuja, mutta en haluaisi minusta kirjoitettavan, että osaan sitä tai tätä, koska siinä voi helposti tulla väärinkäsityksiä. 

Jos ymmärrät hyvin espanjaa, katso tätä videota ja miten tässä käy kielinerolle, joka on varmasti lahjakas, mutta pahoissa vaikeuksissa, kun joutuu yllätystestiin. https://www.youtube.com/watch?v=9-N_Xl9DyGs

Taas pitkä viesti täyttä roskaa.

Ihan yhtenä yksityiskohtana: 

Mayat eivät hävinneet minnekään. He hylkäsivät kaupunkinsa, koska ne kasvoivat liian suuriksi satomäärille. Mayat eivät kuitenkaan hävinneet minnekään, vaan yksinkertaisesti muuttivat takaisin pieniin kyliin.

Nykypäivänä maya-kieliä puhuu noin 6 miljoonaa ihmistä.

Se, että mayakieliä puhutaan nykyäänkin, ei tarkoita, että kaikki mayakielten puhujat ymmärtäisivät toisiaan tai näitä yhdistävää kantakieltä yhtään sen enempää kuin suomen kielen puhujat ymmärtävät kantauralia.

- eri

Miten tämä liittyy mihinkään? Tuo oli vastaus väitteeseen, että maya-kieli olisi kuollut.