Lue keskustelun säännöt.
Olin lähes kymmenen vuotta kuntoutustuella, opiskelin sen jälkeen maisteriksi. En pääse edes työhaastatteluun.
02.08.2019 |
Lukion jälkeen jäin vajaaksi kymmeneksi vuodeksi kuntoutustuelle. Tuona aikana kuntouduin vaikeista mielenterveysongelmista lääkityksen ja erilaisten terapioiden avulla, ja kun kuntotustuki katkaistiin, menin suoraan yliopistoon.
Opiskelut sujuivat ihan hyvin, mutta nyt kolme vuotta opintojen päätöksestä en edelleenkään pääse edes työhaastatteluun, syynä vajaan kymmenen vuoden aukko CV:ssä.
Teen nyt puhelinmyyntihommia maksaakseni lainaa pois. Ja olen aivan uupunut. Haluaisin tehdä oman alan hommia, mutta haku tyssää siihen että lähetän näin kohta nelikymppisenä ihmisenä työnantajalle epämääräisen CV:n.
Miten voin kehittää hakuprosessiani? Voinko mitenkään? Vai pitääkö vain hyväksyä, etten tutkinnollani tee mitään?
Pitkälti tämä oli vain avautuminen, että myös näin elämä voi kuljettaa.
Kommentit (51)
Mitä kuvittelit? Olit kymmenen vuotta kotona tekemättä mitään, kun muut ikäisesi hankkivat työkokemusta. Eihän sinulla ole välttämättä edes alkeellisia taitoja toimia työyhteisössä, jossa sosiaalisilla taidoilla on iso merkitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sulla on opettajan pätevyys, ala tekemään sijaisuuksia. Ihan mitä tahansa opettajan sijaisuuksia lähikunnissa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä kuvittelit? Olit kymmenen vuotta kotona tekemättä mitään, kun muut ikäisesi hankkivat työkokemusta. Eihän sinulla ole välttämättä edes alkeellisia taitoja toimia työyhteisössä, jossa sosiaalisilla taidoilla on iso merkitys.
Kaiken maailman hanttihommista tarttuu mukaan vain huonoja tapoja, eikä niistä ole mitään hyötyä, jolleivat liity opiskeltuun alaan. Esim. puhelinmyynnin maininta cv:ssä ei työllistymistä edistä, tai jonkun liukuhihnatyössä viihtymisestä kertova maininta.
Voisitko esim. tarjota yksityistä tukiopetusta, siitäkin saisit työkokemusta?
Humanistinen ala mikä sekin on?Rupea tekemään käsilläsi töitä kyllä löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kuvittelit? Olit kymmenen vuotta kotona tekemättä mitään, kun muut ikäisesi hankkivat työkokemusta. Eihän sinulla ole välttämättä edes alkeellisia taitoja toimia työyhteisössä, jossa sosiaalisilla taidoilla on iso merkitys.
Kaiken maailman hanttihommista tarttuu mukaan vain huonoja tapoja, eikä niistä ole mitään hyötyä, jolleivat liity opiskeltuun alaan. Esim. puhelinmyynnin maininta cv:ssä ei työllistymistä edistä, tai jonkun liukuhihnatyössä viihtymisestä kertova maininta.
Puhelinmyynti on tyhjää parempi, ja osalle työnantajista se kertoo sinnikkyydestä ja työnteon halusta. En tuossa tilanteessa jättäisi pois. Enemmän tässä mietin sitä, että jos humanisti hakee jollain tavalla koulutusta vastaavaa työtä, niin mahdollisuudet on heikot ilman 10 vuoden aukkojakin - noihin hommiin kun on niin paljon kilpailua. Ajattelisin, että puhelinmyynnin ja täydellisen unelmaduunin välillä on varmasti jotain, johon voisi tähdätä. Esimerkiksi jonkin aikuiskoulutuksen kautta voisi päästä käsiksi ihan mukavaankin työpaikkaan. Myös jokin työkokeilu tms voisi tässä tapauksessa tulla kysymykseen, vaikka yleensä en niitä suosittelisi palkattomien kokeilijoiden kierrättämisen kautta.
Ceeveen voi täyttää hanttihommilla hanttihommia tarjoavista yrityksistä, jotka on lopettaneet ajat sitten. Niin ajattelin itse tehdä. Olen myös "ollut ulkomailla".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jälkiviisaana, hankalalla taustalla olisi ollut erittäin tärkeää valita helposti työllistävä ala. Tuolla koulutuksella on muutenkin todella hankalaa löytää töitä, saatika kun on tuo vaikeasti selitettäva aukko cvssä. Kun hakijoita on satoja, eka karsinta on helppo tehdä iän ja cvn sisällön perusteella, ja siitä on vaikeaa erottua kun edelle menee sen sata samanikäistä joilla on 10v työkokemusta alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vähän tuo sama ongelma, syy tosin ei ole tuo.
Vaihda CV:si mallia!
Poistat sieltä iän ja ylioppilaaksikirjoittamisvuoden. Merkkaat vain ne yliopisto-opinnot. Aikaisemman työkokemuksen niputat "muu työkokemus" alle ilman mitään vuosia. Ketään ei oikeasti kiinnosta, että olit siivoojana joskus 10 vuotta sitten. Jos lukija päättelee sinun olevan kolmekymppinen, se on hänen tulkintansa. Ei sinun sanomaasi.
Todennäköisemmin sulla tökkii tuo kunnon työkokemuksen puute.
Vierailija kirjoitti:
Ceeveen voi täyttää hanttihommilla hanttihommia tarjoavista yrityksistä, jotka on lopettaneet ajat sitten. Niin ajattelin itse tehdä. Olen myös "ollut ulkomailla".
Tää kuulostaa ovelalta, mutta mitä sitten, jos kysyvät onko sinulla todistuksia näyttää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit menny mielummin vaikka ammattikouluun, niin nyt olisit töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ceeveen voi täyttää hanttihommilla hanttihommia tarjoavista yrityksistä, jotka on lopettaneet ajat sitten. Niin ajattelin itse tehdä. Olen myös "ollut ulkomailla".
Tää kuulostaa ovelalta, mutta mitä sitten, jos kysyvät onko sinulla todistuksia näyttää?
Ei niitä yleensä kysytä. Ehkä kerran on kysytty.
Pitää vaan pokkana valehdella, että ei ole mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ceeveen voi täyttää hanttihommilla hanttihommia tarjoavista yrityksistä, jotka on lopettaneet ajat sitten. Niin ajattelin itse tehdä. Olen myös "ollut ulkomailla".
Tää kuulostaa ovelalta, mutta mitä sitten, jos kysyvät onko sinulla todistuksia näyttää?
Ei niitä yleensä kysytä. Ehkä kerran on kysytty.
Pitää vaan pokkana valehdella, että ei ole mukana.
Mitä jos kysyisivät vaikka esimiehen tai jonkun yhteyshenkilön nimeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ceeveen voi täyttää hanttihommilla hanttihommia tarjoavista yrityksistä, jotka on lopettaneet ajat sitten. Niin ajattelin itse tehdä. Olen myös "ollut ulkomailla".
Tää kuulostaa ovelalta, mutta mitä sitten, jos kysyvät onko sinulla todistuksia näyttää?
Ei niitä yleensä kysytä. Ehkä kerran on kysytty.
Pitää vaan pokkana valehdella, että ei ole mukana.
Mitä jos kysyisivät vaikka esimiehen tai jonkun yhteyshenkilön nimeä?
Maria Virtanen vaikkapa. Tai jos nyt olisikin joku Aino Kaunismieli tai vastaava mieleenjäävä nimi, se ei varmasti ole enää siinä firmassa töissä. Ei ole välttämättä enää sitä firmaakaan.
Opettajan hommiin on turha pyrkiä, jos ei ole mitään kokemusta edes sijaisena. On oltava rehtorien kanssa hyvää pataa, vaatimuksia on ainakin 10 sopivasta pärstäkertoimesra uusimpaan digiosaamiseen ja muotijargoniin ilmiöoppimisesta jne. Sitä paitsi opettaminen on nykyään sivuasia, kun pitäö osata toimia sossuna, poliisina ja mielenterveyshoitajana. Oppilaiden määrä pienenee ja kilpailu kovenee tietysti entisestään opettajanpaikoista. Unohda koko juttu. Vaihda alaa vähemmän stressaavaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä kuvittelit? Olit kymmenen vuotta kotona tekemättä mitään, kun muut ikäisesi hankkivat työkokemusta. Eihän sinulla ole välttämättä edes alkeellisia taitoja toimia työyhteisössä, jossa sosiaalisilla taidoilla on iso merkitys.
Höpö höpö. Itse samanlaisella taustalla pääsin onnekkaasti harjoittelun kautta sijaisuuksiin ja nyt ainoa ongelma on yrittää löytää aikaa gradun viimeistelyyn töiden ohella. Vaativa ihmissuhdeala joten eiköhän sosiaalinen kyvykkyys ole hallussa, olen myös pärjännyt erilaisissa työyhteisöissä hyvin.
Syy miksi olin "poissa pelistä", oli se etten ollut silloin kunnossa. Nyt olen, eikä menneisyys minua määritä tai kerro ominaisuuksistani. Jos jotain, kokemukseni auttavat työssäni, koska uskon ihmisten mahdollisuuksiin vaikeissakin tilanteissa, olenhan sen todistanut omalla kohdallani. Ymmärrän myös monenlaisia elämänkohtaloita, toisin kuin sinä hyvä kommentoija.
Tsemppiä aloittajalle, tärkeintä on että voit paremmin ja kuinka pitkälle olet sinnikkyydellä päässyt. Löydät varmasti paikkasi vielä!
Se vain on niin että työelämässä ei makseta naistenlehtiä hyvin myyvästä selviytyjätarinasta. Tämän olen ensikäden kautta kokenut ja nöyrtynyt sen edessä.
Jos generalistimaisteri on vailla työtä, niin kyseessä on verkostojen puute. Itse teen juuri nyt väitöskirjaa valmiiksi, jotta saan luettua vanhat opinnot hyväksi ennen tutkintorakenneuudistusta. Pääsen sitten työttömäksi tohtoriksi. Voin kyllä sanoa, että jos parikymppisenä olisi informoitu, ettei yliopistokoulutuksella itsellään saa töitä, niin olisin kyllä jättänyt väliin. Kyllä tuon saman hyllymetrimäärän kirjoja olisi voinut lukea muutoinkin.
Minulla on aukoton cv, maisteritutkinto ja vuosien oman alan työkokemus, parhaillaan oman alan vakipaikka. Haluan vaihtaa työpaikkaa lähemmäs kotia, olen hakenut yli 50:tä työpaikkaa enkä ole päässyt kertaakaan edes haastatteluun. Sellaista se on nykyään. Hakijoita per paikka on yleensä ollut yli 300.