Mistä älykkäitä, taiteellisia introvertti-miehiä löytää?

"Perus Jonnet ei sytytä. Eikä egoilijat. Tykkään nöyristä ja pohdiskelevista ihmisistä, lesoilu ja muu leijuminen tappaa oman kiinnostukseni täysin. Ulkonäön ei tarvitse olla kummoinen, normaali riittää. Ei ylipainoa.

Olen itse hoikka, urheilullinen ja hyvännäköiseksi kehuttu nainen. Omaan kieron huumorintajun ja nautin syvällisistä keskusteluista. Innostun ja kiinnostun helposti eri asioista, olen utelias ja rakastan musiikkia. En välttämättä halua koskaan lapsia enkä haalia omaisuutta. Haluan elää onnellisena ja nauttia elämästä."

Hyvin pitkälle samat intressit, eli kyllä meitä löytyy...

Ehkä sellainen perinteinen filosofoiva pyöräilijähippi olisi liian puritaaninen ja tiukkapipo sinulle ap kun olet kuitenkin nautiskelija.

Mieleeni tulee boheemit muusikkopiirit, tyyliin Tuure ja Manuela, mutta ovatko sitten liiankin rentoja( päihteet).

Niinhän se managerikin iski Saara Aallon että lähestyi vain facebookissa.

Näyttelijöistä syvällisenä ja vaatimattomana tulee mieleen Hannu- Pekka B, mutta hän on kyllä pulska. Mutta siis taiteilijapiirit yleensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No osuipas tämä avaus niin hyvin että vaikken yleensä täällä kirjoittele niin utelen heti missä päin tällainen introvertti-nörtti-taiteilija on hakusessa? Itselläkin tuntuu olevan kumppanin etsintä nykypäivänä enemmän kuin vähän hankalaa kun ei noita someja käytä eikä kiinnosta aloittaa. Ja kun ei oikein se itsensä esille pukkaaminen ja sosiaalinen kanssakäyminen ole niitä helpoimpia asioita. Jos olet Kuopiota lähelläkään niin tässähän pitää ihan oikeasti alkaa miettiä miten yhteystietoja sais vaihdettua ja pääsis kenties juttelemaan lisää :)

Apua, en ihan älyttömän kaukana ole Kuopiosta :D.

Ap

No hittolainen! Nyt kun vielä keksis miten sais vaikka sähköpostin vaihdettua ilman että sata trollia paukuttaa sitten mitä sattuu postin tukkoon. *ttu kun on tämä nettimaailma nykyään tällain vähä viturallaan. En tykkää.. Ideoita kellään?

No jep. Hitsi, mitenhän tän sais hoidettua...

Ap

Tein pikaseen väliaikasen spostin, eitrollatajooko@meiliboxi.fi

Annan olla tässä julki hetken aikaa, katellaanhan miten häiriköt innostuu :) Laita tuonne jotain viestiä nii kahtellaan.

Ehdin poistua jo linjoilta harrastusten pariin :/.

Ap

on tuo auki vieläkin, ei kun postia vaan :)

Laitoin viestiä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sellainen perinteinen filosofoiva pyöräilijähippi olisi liian puritaaninen ja tiukkapipo sinulle ap kun olet kuitenkin nautiskelija.

Mieleeni tulee boheemit muusikkopiirit, tyyliin Tuure ja Manuela, mutta ovatko sitten liiankin rentoja( päihteet).

Niinhän se managerikin iski Saara Aallon että lähestyi vain facebookissa.

Näyttelijöistä syvällisenä ja vaatimattomana tulee mieleen Hannu- Pekka B, mutta hän on kyllä pulska. Mutta siis taiteilijapiirit yleensä.

Profilointisi meni aika tavalla pieleen tiukkapipoisuuden ja puritaanisuuden suhteen, muuten ihan järkeviä ehdotuksia (musiikki- ja taiteilijapiirit). Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sellainen perinteinen filosofoiva pyöräilijähippi olisi liian puritaaninen ja tiukkapipo sinulle ap kun olet kuitenkin nautiskelija.

Mieleeni tulee boheemit muusikkopiirit, tyyliin Tuure ja Manuela, mutta ovatko sitten liiankin rentoja( päihteet).

Niinhän se managerikin iski Saara Aallon että lähestyi vain facebookissa.

Näyttelijöistä syvällisenä ja vaatimattomana tulee mieleen Hannu- Pekka B, mutta hän on kyllä pulska. Mutta siis taiteilijapiirit yleensä.

Profilointisi meni aika tavalla pieleen tiukkapipoisuuden ja puritaanisuuden suhteen, muuten ihan järkeviä ehdotuksia (musiikki- ja taiteilijapiirit). Ap

Eikun hetkonen, nyt haritti kyllä omat silmät :D. Olet siis täysin oikeassa siinä, että olen nimenomaan nautiskelija, joten puritaani ja tiukkapipo ei tule kanssani etenkään parisuhteessa toimeen :D.

Ap

Leipäjonosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sellainen perinteinen filosofoiva pyöräilijähippi olisi liian puritaaninen ja tiukkapipo sinulle ap kun olet kuitenkin nautiskelija.

Mieleeni tulee boheemit muusikkopiirit, tyyliin Tuure ja Manuela, mutta ovatko sitten liiankin rentoja( päihteet).

Niinhän se managerikin iski Saara Aallon että lähestyi vain facebookissa.

Näyttelijöistä syvällisenä ja vaatimattomana tulee mieleen Hannu- Pekka B, mutta hän on kyllä pulska. Mutta siis taiteilijapiirit yleensä.

Profilointisi meni aika tavalla pieleen tiukkapipoisuuden ja puritaanisuuden suhteen, muuten ihan järkeviä ehdotuksia (musiikki- ja taiteilijapiirit). Ap

Eikun hetkonen, nyt haritti kyllä omat silmät :D. Olet siis täysin oikeassa siinä, että olen nimenomaan nautiskelija, joten puritaani ja tiukkapipo ei tule kanssani etenkään parisuhteessa toimeen :D.

Ap

Taiteilijat ja luovien alojen ihmiset, lukuunottamatta jotain laulajia ja näyttelijöitä, on usein puritaanisia. Tavallinen toimistotyöntekijä ei tule ikinä ymmärtämään vaivaa mitä moni taiteilija tai luovan alan ihminen näkee.

Suosittelisin siis esiintyviä taiteilijoita, niissä on paljon sellaisia jotka elää "boheemielämää" ja vetää työt "ranneliikkeellä". Muiden alojen taiteilijat/ luovat ei niinkään.

Sitten kun tullaan töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs ja pohdiskeleva mies haluaisi naisen, jolle paino on noin iso tekijä?

Minusta paino kertoo siitä, millä tavalla itseään ja omaa terveyttään arvostaa. Edellinen suhteeni kariutui siihen, että kumppani oli vuosi vuodelta yhä kiinteämpi osa sohvaa, söi todella epäterveellisesti, lihoi ja ei lopulta jaksanut mitään muuta kuin nukkua. En halua enää samanlaista suhdetta. Syömämme ravinto vaikuttaa suolistobakteereihin ja sitä myötä mielialaan. Ja minusta älykäs ihminen huolehtii myös omasta terveydestään, koska ymmärtää sen, miten paljon se vaikuttaa jaksamiseen, terveyteen, mielialaan ja ihan kaikkeen muuhun. Liikunta ja ruokavalio vaikuttavat ihan yleiseen elämänasenteeseen ja haluan rinnalleni ihmisen, joka on itsensä kanssa edes kohtuullisessa tasapainossa.

Ap

Entä jos liikkuu, syö ja muutenkin elää yhtä terveellisesti kuin sinä, mutta on ylipainoinen? Ei vaikuta mielestäni kovin älykkäältä, että otat yhden tekijän ja rakennat sen ympärille exäsi perusteella kuvitteellisen profiilin. Samat valinnat voivat eri ihmisillä johtaa täysin erilaisiin lopputuloksiin

Varmasti se voi olla mahdollista. En vain ole törmännyt vielä ihmiseen, missä ylipaino ja elämäntavat eivät vaikuttaisi merkittävästi mielialaan ja jaksamiseen. Uskon laajassa mittakaavassa todennäköisyyksiin, olisi typerää uskotella itselleen, että kyllä ylipainoinen voi olla energinen, jaksava ja sinut itsensä kanssa ja pettyä, kun näin ei sitten monesti olekaan. Yksittäistapauksia on aina, mutta mitkä ovat todennäköisyydet, että tällainen osuu kohdalle? Aika heikot.

Hassua miten paljon ihmisiä selvästi ärsyttää tämä ylipaino- ja terveysasia. Oikein halutaan vääntämällä vääntää minusta pinnallista ja typerää sen takia :D. Miksi se osuu niin pahasti?

Ap

Vastaan tähän sivusta nyt, mutta mulla on yksi näkökulma. Olen pohjimmiltani aika hyväkuntoinen ja liikunnallinen. Aiemmin harrastin aktiivisesti urheilua, sitten tulivat ruuhkavuodet; rakentamista, pienet lapset, työelämien ja perheen yhteensovittaminen jne. Monen vuoden ajaksi liikuntaharrastukset olivat kokonaan jäissä ja ruokailukin ehkä epäterveellisempää; pienten lasten säännölliset viisi ateriaa päivässä yhdessä kiireisen ja stressaavan, myös yöunet pelanneen elämän kanssa kerryttivät ylipainoa toistakymmentä kiloa. Elämänvaihekiloja, sanoisin. Ne ovat yhä rasitteena, mutta en koe niiden muuttaneen mua ihmisenä mitenkään erilaiseksi. En ole mikään sairaan lihava, mutta indeksin mukaan reippaasti ylipainoinen ja vaikka onkin roteva kroppa, niin kyllä maha ja pelastusrengasta ihan silminnähden silti on. Olisi suuri harmi jos joku torjuisi pintapuolisesti vain tämän takia vaivautumatta edes tutustumaan sen lähemmin. Sellainen on jokaiselle henkilökohtainen ja arka paikka, varmasti sullakin on jotain epäkohtia ja pahastut, jos pintapuolisesti vain niiden vuoksi joku muutoin ihanteellisesti sopiva dumppaisi sut antamatta edes mahdollisuutta.

Laajassa mittakaaavassa todennäköisyydet pätevätkin. Mutta jos et etsi kaveriksesi kokonaista kansakuntaa, niin joudut valitettavasti silti unohtamaan todennäköisyydet ja tutustumaan yksilöllisiin ihmisiin.

Pahastuisinko, jos joku torjuu minut yhden tietyn jutun perusteella? Ei se varmasti kivalta tuntuisi, mutta eihän se kerro mistään muusta kuin siitä, että emme olleet sopivia toisillemme. Jossain on varmasti toinen ihminen, jolle tämä minun yksi juttuni ei ole kynnyskysymys.

Omille kriteereilleen kannattaa olla rehellinen, ei ole tulevan kumppanin eikä itsensä kannalta hyväksi, jos yrittää valehdella, että jokin tietty juttu ei muka olisi tärkeä. Ylipainoon liittyy kohdallani myös haluttavuus ja seksi on itselleni tärkeää. En valitettavasti kykene haluamaan ylipainoista ihmistä. Ja parisuhde ei kohdallani toimi, jos siinä ei ole seksiä ja jos en halua kumppania.

Ymmärrän että tämä saattaa tuntua sinusta ikävältä, koska ehkä tunnet epävarmuutta ja huonommuutta oman painosi suhteen. Muista kuitenkin, että se ei ole mitään henkilökohtaista arvostelua tai arvottamista, vaan kyse on puhtaasti siitä, että minun ei kannata hakea mitään sellaista, millä ei ole mitään potentiaalista mahdollisuutta kestää edes muutamaa viikkoa. Jos olisit vapaa ja hakisit kumppania, niin tuskin haluaisit sellaista ihmistä, joka ei pidä sinua fyysisesti viehättävänä (vaikka muuten olisitkin mitä ihanin ja kultaisin ihminen)? Haluaisit sellaisen ihmisen, jolle ylipaino ei olisi niin iso juttu halukkuuden suhteen. Ja olettaisin, että sinäkin haluaisit seksiä.

En vain syty ylipainoisista ihmisistä, vaikka ihminen olisi minkälainen muuten tahansa. Ja koska en ole vielä tavannut ylipainoista, joka ei olisi väsynyt ja kärsisi muutenkin ylipainon tuomista muista vaivoista. En hae epätoivoisesti ketä tahansa ja mitä tahansa kumppania, kykenen olemaan onnellinen yksinkin. Parisuhteen pitää aina tuoda omaan elämään jotain ekstraa mukavien asioiden muodossa, ei niin, että se ottaa enemmän kuin antaa. Ja seksiä ja himoa pitää löytyä, molemmilta. Kavereita ja ystäviä minulla on muutoinkin.

Ap

Mä uskon kyllä, että löydät hyvän miehen. Eikä "vaatimuksesi" ole ollenkaan kohtuuttomia.

Mutta haluan vain kommentoida tuota himot ja ulkonäkö asiaa: Kuvittelin olevani nirso miesten suhteen kunnes tapasin miehen, joka ei ollenkaan vastaa ulkoisia ihanteitani (kaljamaha jne). Mutta seksuaalinen vetovoima on ihan valtava ja seksi mahtavaa. En ole koskaan halunnut ketän yhtä paljon. Sen lisäksi huumori ja arvot on samanlaisia. Tuntuu että olen vihdoin tasavertaisessa parisuhteessa 37 v.

Muusikot saattavat kyllä olla lesoilijoita ja muka- syvällisiä.

Itse olen tavannut ihania pohdiskelijamiehiä- usein he ovat hommissa yliopistolla- ja on tullut sellainen olo että en moraalisesti ja henkisesti riitä heille. Että kyttäävätkö jokaista ilmastotekoa ja tyhmää lausahdusta. Puritanismi on aika pelottavaa. Usein ovat ulkonäöltään tosi vaatimattomia ja naisissakaan eivät hurahda ulkomuotoon, vaan oikeasti etsivät arvoja jne.

T. Toinen syvällisiä miehiä metsästävä

Vierailija kirjoitti:

Ai niin, herkkyys on ehdoton plussa. Olen jostain syystä ihan heikkona herkkiin miehiin.

Ap

Miten herkkyys ilmenee miehessä? Minulle ei ole tämä vielä selvinnyt, vaikka olin naimisissa vuosikymmenet. Miehen kuoleman jälkeen muut läheiset kuvailivat häntä herkäksi. Itse en ollut sellaisesta lainkaan tietoinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sellainen perinteinen filosofoiva pyöräilijähippi olisi liian puritaaninen ja tiukkapipo sinulle ap kun olet kuitenkin nautiskelija.

Mieleeni tulee boheemit muusikkopiirit, tyyliin Tuure ja Manuela, mutta ovatko sitten liiankin rentoja( päihteet).

Niinhän se managerikin iski Saara Aallon että lähestyi vain facebookissa.

Näyttelijöistä syvällisenä ja vaatimattomana tulee mieleen Hannu- Pekka B, mutta hän on kyllä pulska. Mutta siis taiteilijapiirit yleensä.

Profilointisi meni aika tavalla pieleen tiukkapipoisuuden ja puritaanisuuden suhteen, muuten ihan järkeviä ehdotuksia (musiikki- ja taiteilijapiirit). Ap

Eikun hetkonen, nyt haritti kyllä omat silmät :D. Olet siis täysin oikeassa siinä, että olen nimenomaan nautiskelija, joten puritaani ja tiukkapipo ei tule kanssani etenkään parisuhteessa toimeen :D.

Ap

Taiteilijat ja luovien alojen ihmiset, lukuunottamatta jotain laulajia ja näyttelijöitä, on usein puritaanisia. Tavallinen toimistotyöntekijä ei tule ikinä ymmärtämään vaivaa mitä moni taiteilija tai luovan alan ihminen näkee.

Suosittelisin siis esiintyviä taiteilijoita, niissä on paljon sellaisia jotka elää "boheemielämää" ja vetää työt "ranneliikkeellä". Muiden alojen taiteilijat/ luovat ei niinkään.

Olen ehkä ollut epäselvä. En hae nimenomaan amattitaiteilijaa, vaan taiteellista ja eri taiteen muodoista kiinnostunutta henkilöä. Jos ihminen on puritaani ja tiukkapipoinen, ihan huolimatta alasta, niin en hae sellaista ihmistä.

Tiedän kyllä mitä tarkoittaa olla ammattimuusikko, ammattitanssija, ammattitaiteilija/näyttelijä/mitä vaan. Ehkä omaan tuttavapiiriini on näistäkin ammattilaisista vain sattunut niitä boheemimpia tapauksia? Koska eivät missään nimessä ole ainakaan tiukkapipoisia tai puritaaneja :D.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs ja pohdiskeleva mies haluaisi naisen, jolle paino on noin iso tekijä?

Minusta paino kertoo siitä, millä tavalla itseään ja omaa terveyttään arvostaa. Edellinen suhteeni kariutui siihen, että kumppani oli vuosi vuodelta yhä kiinteämpi osa sohvaa, söi todella epäterveellisesti, lihoi ja ei lopulta jaksanut mitään muuta kuin nukkua. En halua enää samanlaista suhdetta. Syömämme ravinto vaikuttaa suolistobakteereihin ja sitä myötä mielialaan. Ja minusta älykäs ihminen huolehtii myös omasta terveydestään, koska ymmärtää sen, miten paljon se vaikuttaa jaksamiseen, terveyteen, mielialaan ja ihan kaikkeen muuhun. Liikunta ja ruokavalio vaikuttavat ihan yleiseen elämänasenteeseen ja haluan rinnalleni ihmisen, joka on itsensä kanssa edes kohtuullisessa tasapainossa.

Ap

Entä jos liikkuu, syö ja muutenkin elää yhtä terveellisesti kuin sinä, mutta on ylipainoinen? Ei vaikuta mielestäni kovin älykkäältä, että otat yhden tekijän ja rakennat sen ympärille exäsi perusteella kuvitteellisen profiilin. Samat valinnat voivat eri ihmisillä johtaa täysin erilaisiin lopputuloksiin

Varmasti se voi olla mahdollista. En vain ole törmännyt vielä ihmiseen, missä ylipaino ja elämäntavat eivät vaikuttaisi merkittävästi mielialaan ja jaksamiseen. Uskon laajassa mittakaavassa todennäköisyyksiin, olisi typerää uskotella itselleen, että kyllä ylipainoinen voi olla energinen, jaksava ja sinut itsensä kanssa ja pettyä, kun näin ei sitten monesti olekaan. Yksittäistapauksia on aina, mutta mitkä ovat todennäköisyydet, että tällainen osuu kohdalle? Aika heikot.

Hassua miten paljon ihmisiä selvästi ärsyttää tämä ylipaino- ja terveysasia. Oikein halutaan vääntämällä vääntää minusta pinnallista ja typerää sen takia :D. Miksi se osuu niin pahasti?

Ap

Vastaan tähän sivusta nyt, mutta mulla on yksi näkökulma. Olen pohjimmiltani aika hyväkuntoinen ja liikunnallinen. Aiemmin harrastin aktiivisesti urheilua, sitten tulivat ruuhkavuodet; rakentamista, pienet lapset, työelämien ja perheen yhteensovittaminen jne. Monen vuoden ajaksi liikuntaharrastukset olivat kokonaan jäissä ja ruokailukin ehkä epäterveellisempää; pienten lasten säännölliset viisi ateriaa päivässä yhdessä kiireisen ja stressaavan, myös yöunet pelanneen elämän kanssa kerryttivät ylipainoa toistakymmentä kiloa. Elämänvaihekiloja, sanoisin. Ne ovat yhä rasitteena, mutta en koe niiden muuttaneen mua ihmisenä mitenkään erilaiseksi. En ole mikään sairaan lihava, mutta indeksin mukaan reippaasti ylipainoinen ja vaikka onkin roteva kroppa, niin kyllä maha ja pelastusrengasta ihan silminnähden silti on. Olisi suuri harmi jos joku torjuisi pintapuolisesti vain tämän takia vaivautumatta edes tutustumaan sen lähemmin. Sellainen on jokaiselle henkilökohtainen ja arka paikka, varmasti sullakin on jotain epäkohtia ja pahastut, jos pintapuolisesti vain niiden vuoksi joku muutoin ihanteellisesti sopiva dumppaisi sut antamatta edes mahdollisuutta.

Laajassa mittakaaavassa todennäköisyydet pätevätkin. Mutta jos et etsi kaveriksesi kokonaista kansakuntaa, niin joudut valitettavasti silti unohtamaan todennäköisyydet ja tutustumaan yksilöllisiin ihmisiin.

Pahastuisinko, jos joku torjuu minut yhden tietyn jutun perusteella? Ei se varmasti kivalta tuntuisi, mutta eihän se kerro mistään muusta kuin siitä, että emme olleet sopivia toisillemme. Jossain on varmasti toinen ihminen, jolle tämä minun yksi juttuni ei ole kynnyskysymys.

Omille kriteereilleen kannattaa olla rehellinen, ei ole tulevan kumppanin eikä itsensä kannalta hyväksi, jos yrittää valehdella, että jokin tietty juttu ei muka olisi tärkeä. Ylipainoon liittyy kohdallani myös haluttavuus ja seksi on itselleni tärkeää. En valitettavasti kykene haluamaan ylipainoista ihmistä. Ja parisuhde ei kohdallani toimi, jos siinä ei ole seksiä ja jos en halua kumppania.

Ymmärrän että tämä saattaa tuntua sinusta ikävältä, koska ehkä tunnet epävarmuutta ja huonommuutta oman painosi suhteen. Muista kuitenkin, että se ei ole mitään henkilökohtaista arvostelua tai arvottamista, vaan kyse on puhtaasti siitä, että minun ei kannata hakea mitään sellaista, millä ei ole mitään potentiaalista mahdollisuutta kestää edes muutamaa viikkoa. Jos olisit vapaa ja hakisit kumppania, niin tuskin haluaisit sellaista ihmistä, joka ei pidä sinua fyysisesti viehättävänä (vaikka muuten olisitkin mitä ihanin ja kultaisin ihminen)? Haluaisit sellaisen ihmisen, jolle ylipaino ei olisi niin iso juttu halukkuuden suhteen. Ja olettaisin, että sinäkin haluaisit seksiä.

En vain syty ylipainoisista ihmisistä, vaikka ihminen olisi minkälainen muuten tahansa. Ja koska en ole vielä tavannut ylipainoista, joka ei olisi väsynyt ja kärsisi muutenkin ylipainon tuomista muista vaivoista. En hae epätoivoisesti ketä tahansa ja mitä tahansa kumppania, kykenen olemaan onnellinen yksinkin. Parisuhteen pitää aina tuoda omaan elämään jotain ekstraa mukavien asioiden muodossa, ei niin, että se ottaa enemmän kuin antaa. Ja seksiä ja himoa pitää löytyä, molemmilta. Kavereita ja ystäviä minulla on muutoinkin.

Ap

Mä uskon kyllä, että löydät hyvän miehen. Eikä "vaatimuksesi" ole ollenkaan kohtuuttomia.

Mutta haluan vain kommentoida tuota himot ja ulkonäkö asiaa: Kuvittelin olevani nirso miesten suhteen kunnes tapasin miehen, joka ei ollenkaan vastaa ulkoisia ihanteitani (kaljamaha jne). Mutta seksuaalinen vetovoima on ihan valtava ja seksi mahtavaa. En ole koskaan halunnut ketän yhtä paljon. Sen lisäksi huumori ja arvot on samanlaisia. Tuntuu että olen vihdoin tasavertaisessa parisuhteessa 37 v.

Epäilen tätä, koska edellinen suhteeni kariutui osittain siihen, että mies lihoi (ja muuttui tietysti muutenkin lihomisen myötä) eikä meillä ollut enää mitään kunnon elämää makuuhuoneen puolella (tai muuallakaan). Osittain siitäkin syystä, että mies ei enää vain vedonnut fyysisesti. En halunnut häntä enää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs ja pohdiskeleva mies haluaisi naisen, jolle paino on noin iso tekijä?

Minusta paino kertoo siitä, millä tavalla itseään ja omaa terveyttään arvostaa. Edellinen suhteeni kariutui siihen, että kumppani oli vuosi vuodelta yhä kiinteämpi osa sohvaa, söi todella epäterveellisesti, lihoi ja ei lopulta jaksanut mitään muuta kuin nukkua. En halua enää samanlaista suhdetta. Syömämme ravinto vaikuttaa suolistobakteereihin ja sitä myötä mielialaan. Ja minusta älykäs ihminen huolehtii myös omasta terveydestään, koska ymmärtää sen, miten paljon se vaikuttaa jaksamiseen, terveyteen, mielialaan ja ihan kaikkeen muuhun. Liikunta ja ruokavalio vaikuttavat ihan yleiseen elämänasenteeseen ja haluan rinnalleni ihmisen, joka on itsensä kanssa edes kohtuullisessa tasapainossa.

Ap

Entä jos liikkuu, syö ja muutenkin elää yhtä terveellisesti kuin sinä, mutta on ylipainoinen? Ei vaikuta mielestäni kovin älykkäältä, että otat yhden tekijän ja rakennat sen ympärille exäsi perusteella kuvitteellisen profiilin. Samat valinnat voivat eri ihmisillä johtaa täysin erilaisiin lopputuloksiin

Varmasti se voi olla mahdollista. En vain ole törmännyt vielä ihmiseen, missä ylipaino ja elämäntavat eivät vaikuttaisi merkittävästi mielialaan ja jaksamiseen. Uskon laajassa mittakaavassa todennäköisyyksiin, olisi typerää uskotella itselleen, että kyllä ylipainoinen voi olla energinen, jaksava ja sinut itsensä kanssa ja pettyä, kun näin ei sitten monesti olekaan. Yksittäistapauksia on aina, mutta mitkä ovat todennäköisyydet, että tällainen osuu kohdalle? Aika heikot.

Hassua miten paljon ihmisiä selvästi ärsyttää tämä ylipaino- ja terveysasia. Oikein halutaan vääntämällä vääntää minusta pinnallista ja typerää sen takia :D. Miksi se osuu niin pahasti?

Ap

Vastaan tähän sivusta nyt, mutta mulla on yksi näkökulma. Olen pohjimmiltani aika hyväkuntoinen ja liikunnallinen. Aiemmin harrastin aktiivisesti urheilua, sitten tulivat ruuhkavuodet; rakentamista, pienet lapset, työelämien ja perheen yhteensovittaminen jne. Monen vuoden ajaksi liikuntaharrastukset olivat kokonaan jäissä ja ruokailukin ehkä epäterveellisempää; pienten lasten säännölliset viisi ateriaa päivässä yhdessä kiireisen ja stressaavan, myös yöunet pelanneen elämän kanssa kerryttivät ylipainoa toistakymmentä kiloa. Elämänvaihekiloja, sanoisin. Ne ovat yhä rasitteena, mutta en koe niiden muuttaneen mua ihmisenä mitenkään erilaiseksi. En ole mikään sairaan lihava, mutta indeksin mukaan reippaasti ylipainoinen ja vaikka onkin roteva kroppa, niin kyllä maha ja pelastusrengasta ihan silminnähden silti on. Olisi suuri harmi jos joku torjuisi pintapuolisesti vain tämän takia vaivautumatta edes tutustumaan sen lähemmin. Sellainen on jokaiselle henkilökohtainen ja arka paikka, varmasti sullakin on jotain epäkohtia ja pahastut, jos pintapuolisesti vain niiden vuoksi joku muutoin ihanteellisesti sopiva dumppaisi sut antamatta edes mahdollisuutta.

Laajassa mittakaaavassa todennäköisyydet pätevätkin. Mutta jos et etsi kaveriksesi kokonaista kansakuntaa, niin joudut valitettavasti silti unohtamaan todennäköisyydet ja tutustumaan yksilöllisiin ihmisiin.

Pahastuisinko, jos joku torjuu minut yhden tietyn jutun perusteella? Ei se varmasti kivalta tuntuisi, mutta eihän se kerro mistään muusta kuin siitä, että emme olleet sopivia toisillemme. Jossain on varmasti toinen ihminen, jolle tämä minun yksi juttuni ei ole kynnyskysymys.

Omille kriteereilleen kannattaa olla rehellinen, ei ole tulevan kumppanin eikä itsensä kannalta hyväksi, jos yrittää valehdella, että jokin tietty juttu ei muka olisi tärkeä. Ylipainoon liittyy kohdallani myös haluttavuus ja seksi on itselleni tärkeää. En valitettavasti kykene haluamaan ylipainoista ihmistä. Ja parisuhde ei kohdallani toimi, jos siinä ei ole seksiä ja jos en halua kumppania.

Ymmärrän että tämä saattaa tuntua sinusta ikävältä, koska ehkä tunnet epävarmuutta ja huonommuutta oman painosi suhteen. Muista kuitenkin, että se ei ole mitään henkilökohtaista arvostelua tai arvottamista, vaan kyse on puhtaasti siitä, että minun ei kannata hakea mitään sellaista, millä ei ole mitään potentiaalista mahdollisuutta kestää edes muutamaa viikkoa. Jos olisit vapaa ja hakisit kumppania, niin tuskin haluaisit sellaista ihmistä, joka ei pidä sinua fyysisesti viehättävänä (vaikka muuten olisitkin mitä ihanin ja kultaisin ihminen)? Haluaisit sellaisen ihmisen, jolle ylipaino ei olisi niin iso juttu halukkuuden suhteen. Ja olettaisin, että sinäkin haluaisit seksiä.

En vain syty ylipainoisista ihmisistä, vaikka ihminen olisi minkälainen muuten tahansa. Ja koska en ole vielä tavannut ylipainoista, joka ei olisi väsynyt ja kärsisi muutenkin ylipainon tuomista muista vaivoista. En hae epätoivoisesti ketä tahansa ja mitä tahansa kumppania, kykenen olemaan onnellinen yksinkin. Parisuhteen pitää aina tuoda omaan elämään jotain ekstraa mukavien asioiden muodossa, ei niin, että se ottaa enemmän kuin antaa. Ja seksiä ja himoa pitää löytyä, molemmilta. Kavereita ja ystäviä minulla on muutoinkin.

Ap

Mä uskon kyllä, että löydät hyvän miehen. Eikä "vaatimuksesi" ole ollenkaan kohtuuttomia.

Mutta haluan vain kommentoida tuota himot ja ulkonäkö asiaa: Kuvittelin olevani nirso miesten suhteen kunnes tapasin miehen, joka ei ollenkaan vastaa ulkoisia ihanteitani (kaljamaha jne). Mutta seksuaalinen vetovoima on ihan valtava ja seksi mahtavaa. En ole koskaan halunnut ketän yhtä paljon. Sen lisäksi huumori ja arvot on samanlaisia. Tuntuu että olen vihdoin tasavertaisessa parisuhteessa 37 v.

Epäilen tätä, koska edellinen suhteeni kariutui osittain siihen, että mies lihoi (ja muuttui tietysti muutenkin lihomisen myötä) eikä meillä ollut enää mitään kunnon elämää makuuhuoneen puolella (tai muuallakaan). Osittain siitäkin syystä, että mies ei enää vain vedonnut fyysisesti. En halunnut häntä enää.

Ap

Yhden henkilön kokemuksesta yleistäminen mustavalkoiseksi ennakkoluuloksi ei ole kovinkaan älykästä ja syvällistä. 

En minäkään enää halua vihaiseksi muuttunutta punapäistä ex-vaimoani, mutta en sen vuoksi sulje pois punapäitä tulevista kumppanikandidaateista.

Ihan turhaan muuten yrität murtautua sähköpostiini tai koneelleni. Jotenkin vähän arvelinkin, että tuo sähköpostin laittaja olikin vain joku näistä trolleista.

Ap

Ottaisin sinut ilomielin emännäkseni, mutta miulla on jo. Kuulostat kuitenkin täydelliseltä, kuin minulle tehdyltä. Onnea ukon löytämiseen.

M34

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mistä sä Ap löysit ne eksäsi? Ehkä olet nyt jo liian vanha, hyvät miehet varattuja.

Baarista, harrastusten kautta. Ihmiset eivät enää nykyisin solmi koko loppuelämää kestäviä parisuhteita. En usko tuollaiseen ”liian vanha hyvään suhteeseen”-juttuun ollenkaan, koska ihmiset eroavat ja pariutuvat läpi elämänsä. Oma mummoni löysi elämänsä rakkauden yli 70 vuotiaana.

Ap

Ehkä ne taiteelliset herkät miehet kuitenkin haaveilevat elämän mittaisesta suhteesta.

Ai kaikkiko? Tuskin. Vaikka ihmisillä olisikin samanlaisia piirteitä ja kiinnostuksen kohteita, niin silti variaatioita on paljon saman ns. ”ihmisryhmän” sisällä. En ole tavannut vielä kertaakaan kahta täysin samanlaista, samanlaisella ajatusmaailmalla, samanlaisilla odotuksilla, elämäntilanteella jne. olevaa ihmistä. Enkä ole myöskään vielä koskaan törmännyt täysin samanlaiseen ihmiseen, mitä itse olen, vaikka samankaltaisuuksiakin on.

Ylipäätänsä yhä useampi kyseenalaistaa nykyään sen ajatuksen, että yksi vakava parisuhde voisi kestää hautaan saakka. Eikä siinä ole mitään järkeäkään, koska joka toinen avioliitto päätyy eroon. Sellainen ihminen, jota etsin, tiedostaa kyllä tämän.

Ap

Älykäs ymmärtää, että toisten avioliitoilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä juuri sinun avioliittosi kanssa. Ts. vaikka tilastollisesti puolet avioliitosta päättyy eroon, ei se tarkoita, että sinun suhteellasi olisi vain 50% mahdollisuus olla elämän mittainen. Siksi on ihan järkeä ja etenkin tunnetta siinä, että haaveilee elämän loppuun asti kestävästä parisuhteesta.

Ap n lista jo kertoo että hän on kiinnostava ja ihana ihminen ja toivomme onnea sukulaissielun etsintään!

Miesten reaktio huvittaa. Olenko minäminäminä tuollainen mitä hän etsii, no en ole- hyökätäänpä syyttämään häntä bitchiksi.

Monet naiset eivät edes pidä taiteellisista miehistä vaan pitävät hiippareina.Eikö ole hyvä että erilaisille miehille löytyy ottajia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs ja pohdiskeleva mies haluaisi naisen, jolle paino on noin iso tekijä?

Minusta paino kertoo siitä, millä tavalla itseään ja omaa terveyttään arvostaa. Edellinen suhteeni kariutui siihen, että kumppani oli vuosi vuodelta yhä kiinteämpi osa sohvaa, söi todella epäterveellisesti, lihoi ja ei lopulta jaksanut mitään muuta kuin nukkua. En halua enää samanlaista suhdetta. Syömämme ravinto vaikuttaa suolistobakteereihin ja sitä myötä mielialaan. Ja minusta älykäs ihminen huolehtii myös omasta terveydestään, koska ymmärtää sen, miten paljon se vaikuttaa jaksamiseen, terveyteen, mielialaan ja ihan kaikkeen muuhun. Liikunta ja ruokavalio vaikuttavat ihan yleiseen elämänasenteeseen ja haluan rinnalleni ihmisen, joka on itsensä kanssa edes kohtuullisessa tasapainossa.

Ap

Entä jos liikkuu, syö ja muutenkin elää yhtä terveellisesti kuin sinä, mutta on ylipainoinen? Ei vaikuta mielestäni kovin älykkäältä, että otat yhden tekijän ja rakennat sen ympärille exäsi perusteella kuvitteellisen profiilin. Samat valinnat voivat eri ihmisillä johtaa täysin erilaisiin lopputuloksiin

Varmasti se voi olla mahdollista. En vain ole törmännyt vielä ihmiseen, missä ylipaino ja elämäntavat eivät vaikuttaisi merkittävästi mielialaan ja jaksamiseen. Uskon laajassa mittakaavassa todennäköisyyksiin, olisi typerää uskotella itselleen, että kyllä ylipainoinen voi olla energinen, jaksava ja sinut itsensä kanssa ja pettyä, kun näin ei sitten monesti olekaan. Yksittäistapauksia on aina, mutta mitkä ovat todennäköisyydet, että tällainen osuu kohdalle? Aika heikot.

Hassua miten paljon ihmisiä selvästi ärsyttää tämä ylipaino- ja terveysasia. Oikein halutaan vääntämällä vääntää minusta pinnallista ja typerää sen takia :D. Miksi se osuu niin pahasti?

Ap

Vastaan tähän sivusta nyt, mutta mulla on yksi näkökulma. Olen pohjimmiltani aika hyväkuntoinen ja liikunnallinen. Aiemmin harrastin aktiivisesti urheilua, sitten tulivat ruuhkavuodet; rakentamista, pienet lapset, työelämien ja perheen yhteensovittaminen jne. Monen vuoden ajaksi liikuntaharrastukset olivat kokonaan jäissä ja ruokailukin ehkä epäterveellisempää; pienten lasten säännölliset viisi ateriaa päivässä yhdessä kiireisen ja stressaavan, myös yöunet pelanneen elämän kanssa kerryttivät ylipainoa toistakymmentä kiloa. Elämänvaihekiloja, sanoisin. Ne ovat yhä rasitteena, mutta en koe niiden muuttaneen mua ihmisenä mitenkään erilaiseksi. En ole mikään sairaan lihava, mutta indeksin mukaan reippaasti ylipainoinen ja vaikka onkin roteva kroppa, niin kyllä maha ja pelastusrengasta ihan silminnähden silti on. Olisi suuri harmi jos joku torjuisi pintapuolisesti vain tämän takia vaivautumatta edes tutustumaan sen lähemmin. Sellainen on jokaiselle henkilökohtainen ja arka paikka, varmasti sullakin on jotain epäkohtia ja pahastut, jos pintapuolisesti vain niiden vuoksi joku muutoin ihanteellisesti sopiva dumppaisi sut antamatta edes mahdollisuutta.

Laajassa mittakaaavassa todennäköisyydet pätevätkin. Mutta jos et etsi kaveriksesi kokonaista kansakuntaa, niin joudut valitettavasti silti unohtamaan todennäköisyydet ja tutustumaan yksilöllisiin ihmisiin.

Pahastuisinko, jos joku torjuu minut yhden tietyn jutun perusteella? Ei se varmasti kivalta tuntuisi, mutta eihän se kerro mistään muusta kuin siitä, että emme olleet sopivia toisillemme. Jossain on varmasti toinen ihminen, jolle tämä minun yksi juttuni ei ole kynnyskysymys.

Omille kriteereilleen kannattaa olla rehellinen, ei ole tulevan kumppanin eikä itsensä kannalta hyväksi, jos yrittää valehdella, että jokin tietty juttu ei muka olisi tärkeä. Ylipainoon liittyy kohdallani myös haluttavuus ja seksi on itselleni tärkeää. En valitettavasti kykene haluamaan ylipainoista ihmistä. Ja parisuhde ei kohdallani toimi, jos siinä ei ole seksiä ja jos en halua kumppania.

Ymmärrän että tämä saattaa tuntua sinusta ikävältä, koska ehkä tunnet epävarmuutta ja huonommuutta oman painosi suhteen. Muista kuitenkin, että se ei ole mitään henkilökohtaista arvostelua tai arvottamista, vaan kyse on puhtaasti siitä, että minun ei kannata hakea mitään sellaista, millä ei ole mitään potentiaalista mahdollisuutta kestää edes muutamaa viikkoa. Jos olisit vapaa ja hakisit kumppania, niin tuskin haluaisit sellaista ihmistä, joka ei pidä sinua fyysisesti viehättävänä (vaikka muuten olisitkin mitä ihanin ja kultaisin ihminen)? Haluaisit sellaisen ihmisen, jolle ylipaino ei olisi niin iso juttu halukkuuden suhteen. Ja olettaisin, että sinäkin haluaisit seksiä.

En vain syty ylipainoisista ihmisistä, vaikka ihminen olisi minkälainen muuten tahansa. Ja koska en ole vielä tavannut ylipainoista, joka ei olisi väsynyt ja kärsisi muutenkin ylipainon tuomista muista vaivoista. En hae epätoivoisesti ketä tahansa ja mitä tahansa kumppania, kykenen olemaan onnellinen yksinkin. Parisuhteen pitää aina tuoda omaan elämään jotain ekstraa mukavien asioiden muodossa, ei niin, että se ottaa enemmän kuin antaa. Ja seksiä ja himoa pitää löytyä, molemmilta. Kavereita ja ystäviä minulla on muutoinkin.

Ap

Mä uskon kyllä, että löydät hyvän miehen. Eikä "vaatimuksesi" ole ollenkaan kohtuuttomia.

Mutta haluan vain kommentoida tuota himot ja ulkonäkö asiaa: Kuvittelin olevani nirso miesten suhteen kunnes tapasin miehen, joka ei ollenkaan vastaa ulkoisia ihanteitani (kaljamaha jne). Mutta seksuaalinen vetovoima on ihan valtava ja seksi mahtavaa. En ole koskaan halunnut ketän yhtä paljon. Sen lisäksi huumori ja arvot on samanlaisia. Tuntuu että olen vihdoin tasavertaisessa parisuhteessa 37 v.

Epäilen tätä, koska edellinen suhteeni kariutui osittain siihen, että mies lihoi (ja muuttui tietysti muutenkin lihomisen myötä) eikä meillä ollut enää mitään kunnon elämää makuuhuoneen puolella (tai muuallakaan). Osittain siitäkin syystä, että mies ei enää vain vedonnut fyysisesti. En halunnut häntä enää.

Ap

Yhden henkilön kokemuksesta yleistäminen mustavalkoiseksi ennakkoluuloksi ei ole kovinkaan älykästä ja syvällistä. 

En minäkään enää halua vihaiseksi muuttunutta punapäistä ex-vaimoani, mutta en sen vuoksi sulje pois punapäitä tulevista kumppanikandidaateista.

Olet oikeassa, en ole syvällinen vaan olen äärimmäisen pinnallinen ja typerä pissaliisa. Yleistän ja olen mustavalkoinen ihan kaikissa asioissa. Malttaisitkohan nyt siirtyä vihdoin ja viimein johonkin toiseen ketjuun?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mistä sä Ap löysit ne eksäsi? Ehkä olet nyt jo liian vanha, hyvät miehet varattuja.

Baarista, harrastusten kautta. Ihmiset eivät enää nykyisin solmi koko loppuelämää kestäviä parisuhteita. En usko tuollaiseen ”liian vanha hyvään suhteeseen”-juttuun ollenkaan, koska ihmiset eroavat ja pariutuvat läpi elämänsä. Oma mummoni löysi elämänsä rakkauden yli 70 vuotiaana.

Ap

Ehkä ne taiteelliset herkät miehet kuitenkin haaveilevat elämän mittaisesta suhteesta.

Ai kaikkiko? Tuskin. Vaikka ihmisillä olisikin samanlaisia piirteitä ja kiinnostuksen kohteita, niin silti variaatioita on paljon saman ns. ”ihmisryhmän” sisällä. En ole tavannut vielä kertaakaan kahta täysin samanlaista, samanlaisella ajatusmaailmalla, samanlaisilla odotuksilla, elämäntilanteella jne. olevaa ihmistä. Enkä ole myöskään vielä koskaan törmännyt täysin samanlaiseen ihmiseen, mitä itse olen, vaikka samankaltaisuuksiakin on.

Ylipäätänsä yhä useampi kyseenalaistaa nykyään sen ajatuksen, että yksi vakava parisuhde voisi kestää hautaan saakka. Eikä siinä ole mitään järkeäkään, koska joka toinen avioliitto päätyy eroon. Sellainen ihminen, jota etsin, tiedostaa kyllä tämän.

Ap

Älykäs ymmärtää, että toisten avioliitoilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä juuri sinun avioliittosi kanssa. Ts. vaikka tilastollisesti puolet avioliitosta päättyy eroon, ei se tarkoita, että sinun suhteellasi olisi vain 50% mahdollisuus olla elämän mittainen. Siksi on ihan järkeä ja etenkin tunnetta siinä, että haaveilee elämän loppuun asti kestävästä parisuhteesta.

Tunnen itseni ja tiedän, että minun suhteeni eivät ole elämän mittaisia, vaikka voivat kestää helposti useitakin vuosia. En hae elämän mittaista suhdetta, vaan suhdetta, joka kestää sen aikaa, kun molemmilla on siinä hyvä olla. Jos suhde menee siihen, että se antaa enemmän kuin ottaa, niin en ole niitä ihmisiä, joiden pitää periaatteen vuoksi yrittää pitää kiinni parisuhteesta hinnalla millä hyvänsä. Ja haen samalla tavalla ajattelevaa ihmistä. En usko toisen ihmisen omistamiseen tai siihen, että vakavan, rakkaudellisen suhteen olisi pakko kestää koko-loppu-elämä.

Ap