Lue keskustelun säännöt.
Nainen HS:ssa: Perustan perheen yksin, koska älykkäitä miehiä ei ole tarpeeksi
31.07.2019 |
Sinkkunainen kertoo turvautuneensa omasta kukkarostaan maksettaviin hedelmöityshoitoihin, sillä ei ole löytänyt itselleen "samassa intellektuellissa asemassa" olevaa miestä. Hänen mukaansa ongelma koskettaa yhä useampaa naista.
Akateeminen nainen kirjoittaa mielipidepalstalla, kuinka hän on päättänyt hakeutua hedelmöityshoitoihin yksin siksi, ettei hän halua parisuhdetta vain lapsen saamisen vuoksi.
Naisen mukaan ongelma on osittain sosiaalinen, sillä jokaiselle koulutetuille naiselle ei hänen mielestään riitä "samassa intellektuellissa asemassa" olevaa miestä.
NimimerkkiÄidiksi omalla rahalla kertoo torstaina Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, kuinka yhä useamman korkeakoulutetun naisen lapsenhankintatoiveita jarruttaa sama sosiaalinen ongelma: se, että "samassa intellektuellissa asemassa olevia miehiä ei riitä kaikille".
Minulle ei löytynyt älykästä miestä, eikä heitä riitä muillekaan haluaville -otsikolla varustetussa tekstissä 35-vuotias nainen kertoo suorittaneensa tohtorin tutkinnon.
- Perheen saaminen on minullekin prioriteetti, joka tällä hetkellä menee kaiken edelle, hän kuvailee ja jatkaa, että on muun muassa päätynyt ottamaan lainaa hedelmöityshoitoihin hakeutumista varten.
Päätös hankkia lapsi yksin johtuu nimimerkin mukaan siitä, ettei hän halua hakeutua parisuhteeseen vain lapsen saadakseen. Hänen mukaansa moni muukin akateemisesti koulutettu nainen kärsii samasta tilanteesta.
- Samassa intellektuellissa asemassa olevia miehiä ei riitä kaikille. Voisi jopa sanoa, että monet korkeasti koulutetut naiset ovat kranttuja - ja syystäkin. Itsekin kuulun tähän joukkoon.
Oletko törmännyt samankaltaiseen ongelmaan?
Allekirjoitatko Helsingin Sanomien mielipidepalstalle kirjoittaneen naisen väitteen siitä, että samassa intellektuellissa asemassa olevan kumppanin löytäminen on haastavaa?
Haluatko, että kumppanisi koulutustausta on samankaltainen kuin itselläsi? Miksi? Onko tällä ollut vaikutuksia parisuhteen solmimiseen tai perheen perustamiseen?
Vai oletko eri mieltä nimimerkin kanssa? Arvostatko kumppanissasi koulutusta enemmän muita piirteitä? Mitä nämä ovat?
Kommentit (474)
Vierailija kirjoitti:
Mä hankin lapset itsellisesti. Syy tosin ei ollut sama, vaan kyse on prioriteeteista. Uran ja lasten lisäksi ei ole aikaa parisuhteelle joten karsin yhtälöstä pois sen joka ei itselle ole niin tärkeää.
Tämäkös monia kenkuttaa.Vientiä kyllä oli ja on, mutta en koe vaivan arvoiseksi rakentaa parisuhdetta. Seksiä saan kuitenkin aina kun tahdon, joten en tiedä mitä lisäarvoa se mies tähän yhtälöön toisi.
Mulla muuten sama tilanne, mutta en ole hankkinut lapsia täysin itsellisesti. Kummallakin lapsellani on eri isä, mutta nämä isät ovat avioliitossa keskenään. Kumppanuusvanhemmus on kai termi, jota tällaisesta nykyisin käytetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän esim. suomalainen esports-miljonääri Allu on Mensan jäsen vaikkei ole "akateeminen".
Naistutkimuksen tai egyptologian paperit jostain Joensuun yliopistosta eivät tee naista korkean ÄO:n henkilöksi saatika sitten älykkääksi.
Eri asia jos on valmistunut jostain STEM-alalta kuten matematiikka, mutta nämä naiset ovat aika kiven alla.
Olen 99% varma että tuo jutun nainen saisi ÄO-testissä jotain 95-105 eli ei ole lähelläkään esim. mensatasoa tai oikeaa älykkyyttä.
Tämä on kylmä totuus, jos puhutaan älykkyydestä. Esimerkiksi AMK-sähköinsinöörin tutkinto vaatii enemmän älyä kuin mitään mitä humanistisella tiedekunnalla on tarjota. Edes oma, luonnontieteellinen alani ei vaadi poikkeuksellista älykkyyttä. Siitä on tietyissä asioissa hyötyä ja on vähintäänkin erikoista nähdä tänä sukupuolettomana aikana kuinka alan naiset mielellään delegoivat miehille kaikki matemaattista ja teknistä älyä vaativat tehtävät.
Ihan uskomatonta pas.kapuhetta. Eksäni oli AMK-insinööri joten tiedän tasan tarkkaan kuinka vaativaa vaativaa se koulutus oli: oikeasti ihan lasten leikkiä verrattuna yliopistoon. Eksäni naureskeli itsekin koulutuksen helppoutta. Menikin sitten myöhemmin oikeaan yliopistoon jossa oli edes vähän haastetta.
Kirjoitin pitkästä matematiikasta L:n mutta päädyin silti opiskelemaan humanistista alaa . Ihan villi veikkaus, mutta epäilen ettet sinä saisi kyseiseltä alalta edes perusopintoja läpi.
Minullakin on luonnontieteistä paperit ja koulun jälkeen iltaisin tuntikausia aivan älyttömien laskujen parissa, kuten kaverini. Itseasiassa kävin vain noin 30 % luennoista, luin tasan yhden oppikirjan ja valmistuin silti toisten kirjoittamien prujujen avulla erinomaisella keskiarvolla.
En siis itse istunut iltaisin tehtävin ääressä kuten kaverini.
Niin, tuollaista se varmasti onkin luonnontieteissä. Matematiikka ja luonnontieteet ovat aina olleet minulle lastenleikkiä.
Mutta esimerkiksi arabian opiskelu edellyttää loogisen ajattelun lisäksi erinomaista muistia, kykyä soveltaa oppimaansa ja hyvää kieli(sävel)korvaa.
Siksi uskallan jopa väittää, että humanistisesta saattaa löytyä enemmän huippulahjakkuuksia kuin perus teknillisestä.
Onnea vain hedelmättömyyshoidoillesi vaihtoehtotodellisuudessa. :D
Minulla on jo yksi lapsi ja (älykäs) mies.
Ärsyttää vain tuo iän ikuinen horina tyhmistä humanisteista. Kielipää ja matemaattinen lahjakkuus eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin. Monet opiskelijatoverini kirjoittivat erinomaiset arvosanat luonnontieteistä. Älykkyys ei myöskään rajaa kiinnostuksenkohteita vain yhteen asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän esim. suomalainen esports-miljonääri Allu on Mensan jäsen vaikkei ole "akateeminen".
Naistutkimuksen tai egyptologian paperit jostain Joensuun yliopistosta eivät tee naista korkean ÄO:n henkilöksi saatika sitten älykkääksi.
Eri asia jos on valmistunut jostain STEM-alalta kuten matematiikka, mutta nämä naiset ovat aika kiven alla.
Olen 99% varma että tuo jutun nainen saisi ÄO-testissä jotain 95-105 eli ei ole lähelläkään esim. mensatasoa tai oikeaa älykkyyttä.
Tämä on kylmä totuus, jos puhutaan älykkyydestä. Esimerkiksi AMK-sähköinsinöörin tutkinto vaatii enemmän älyä kuin mitään mitä humanistisella tiedekunnalla on tarjota. Edes oma, luonnontieteellinen alani ei vaadi poikkeuksellista älykkyyttä. Siitä on tietyissä asioissa hyötyä ja on vähintäänkin erikoista nähdä tänä sukupuolettomana aikana kuinka alan naiset mielellään delegoivat miehille kaikki matemaattista ja teknistä älyä vaativat tehtävät.
Ihan uskomatonta pas.kapuhetta. Eksäni oli AMK-insinööri joten tiedän tasan tarkkaan kuinka vaativaa vaativaa se koulutus oli: oikeasti ihan lasten leikkiä verrattuna yliopistoon. Eksäni naureskeli itsekin koulutuksen helppoutta. Menikin sitten myöhemmin oikeaan yliopistoon jossa oli edes vähän haastetta.
Kirjoitin pitkästä matematiikasta L:n mutta päädyin silti opiskelemaan humanistista alaa . Ihan villi veikkaus, mutta epäilen ettet sinä saisi kyseiseltä alalta edes perusopintoja läpi.
Työn ohessa AMK-inssistä dippainssiksi viidessä vuodessa, ei se nyt niin älyllisesti haastavaa ollut . Tuohon aikaan muuten AMK-inssinkin piti käydä pääsykokeen kautta, mitään nykyisen kaltaista "hyvän AMK-keskiarvon väylää" ei ollut.
Mutta kyllä sitä useasti työreissuilla hotellissa kyrpiinnytti laskeksia harkkoja tai kirjoitella selkkaria/koodailla kun muut olivat kylillä hummailemassa. Ja väitän että AMK:ssa embeSW kurssit olivat vaativampia kuin yliopistolla...
Joopa joo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän esim. suomalainen esports-miljonääri Allu on Mensan jäsen vaikkei ole "akateeminen".
Naistutkimuksen tai egyptologian paperit jostain Joensuun yliopistosta eivät tee naista korkean ÄO:n henkilöksi saatika sitten älykkääksi.
Eri asia jos on valmistunut jostain STEM-alalta kuten matematiikka, mutta nämä naiset ovat aika kiven alla.
Olen 99% varma että tuo jutun nainen saisi ÄO-testissä jotain 95-105 eli ei ole lähelläkään esim. mensatasoa tai oikeaa älykkyyttä.
Tuurikuplamiljonääri ei ole varsinaisesti mikään titteli.
(esports on kupla)
En ota kantaa kyseiseen ottelijaan, mutta esim. Dota2 ja League of legendsin korkeimman tason pelit ovat monimutkaisempaa kuin shakki, ja näissä loppuotteluissa pyörii kymmenien miljoonien eurojen palkintorahat. Kilpailijoita on satoja tuhansia. Ei sinne huipulle siivilöidy kuin ne älykkyysosamäärältään aivan mielettömän korkeat yksilöt (140+).
Höpöhöpö. Tuolla periaatteella jokainen joskus 1990 -luvulla warcraftin läpi pelannut finninaama olisi nero.
Jopa espörts -firmat ovat itse myöntäneet, että on vain ajan kysymys, milloin kupla puhkeaa. Tietokonepelit eivät vain ole pysyvä, toimiva kilpailulaji. Jos mietit, miten nopeasti ihmiset nykyään kyllästyvät perinteisiin urheilulajeihin miten kuvittelet, että nämä pystyvät pitämään kiinnostusta loputtomiin yllä?
Räjähdykset,valoshowt ja paukuttelut sekä hikiset teinit jaksavat kiinnostaa vain vähän aikaa. Aikuiset eivät jaksa seurata lasten pelaamista, ja saman pelin seuraaminen tuottaa useimmille nuorillekin jo vaikeuksia.
-eri
Allu on muuten perheenisä, eikä mikään teini. Eikä tuolla tasolla tienaa miljoonia ellei käytännössä omista koko elämäänsä lajille. Millään "warcraftin läpi pelaamisella" ei ole mitään tekemistä esimerkiksi Dota2-ammattilaisuuden kanssa, jossa koordinoidaan reaaliajassa liikkeitä neljän muun tiimikaverin kanssa. Näillä on nykyään myös personal trainerit ja suht tiukat treeniaikataulut. Ei niitä korealaisia ammattilaisia vastaan pärjää muuten.
Aivan upeaa. Siellä ne siirtelevät 10 vuotta sitten wanhaksi muuttuneessa pelissä hahmoja paikasta a paikkaan b. Ja sitten hävitessä saadaan teinitantrumeja ja mökötetään. Ihan kuin joku yläasteikäinen... Hmmm...
Kupla mikä kupla. Seuraavan sukupolven teinit kiinnostuvat taas jostain muusta. Olisiko se sitten taas perinteinen urheilu ja itsensä kehittäminen?
Varsinainen urheilu ei ole yhtään hyödyllisempää, mutta eivät nuo huippu-urheilijoiden palkat näytä olevan laskemaan päin. Ei, vaikka kuinka väittäisin ja perustelisin, että kumilätkän lyömisen ja toisten ruhjomisen katsominen on täysin hyödytöntä ajanhukkaa ja siitä ei kannata maksaa senttiäkään. Tai kuinka reality-showt on pelkkää lavastettua pseudorealismia, jota fiksu ihminen ei katso periaatteen vuoksi. Kenenkään en ole kuullut kuitenkaan puhuvan kuplista muun viihteen saralla.
Hmm... Koskahan joku kiinnittää huomiota espörtsin järkyttävään energiantuhlaamiseen? Ei sovi tähän maailmaan yhtään tuollainen energiantuhlaaminen!
Jep. Siitä repimään huumoria:
https://www.motherjones.com/environment/2018/11/video-games-electricity…
Kuvituksena e-"urheilija"...
Ihan nyt oikeasti, suurin osa akateemisista on melko taviksia älykkyydeltään. Ei fiksuja, ei tyhmiä.
Itselle tärkeämpää on se, mitä sillä älyykkyydellä tekee. Joku huippuälykäs tekoälytutkimus tai aivokirurgia vaikka oikeasti hyvä ja omistautunut opettaja on melko paljon arvostettavampaa kuin se markkinointitoimiston excelinpyörittäjä tms. Tutkinto ei siis merkitse muuta kuin ponnahduslautaa johonkin kunnolla merkitykselliseen työhön, missä älykkyyttään pääsee käyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tunnen hyvin erään 50 + miehen, jolla on lapsia kahden eri naisen kanssa. Nuoruuden liitto oli rakkausliitto. Jälkimmäinen oli hänen sanojensa mukaan lastentekoliitto.
Heillä ei ollut seksiäkään niiden parin vuoden aikana kuin muutamia kertoja, ja nainen tuli heti raskaaksi. Toisen lapsen jälkeen mies heitettiin ulos. Yksinhuoltajuus. Ei antanut isän nähdä lapsiaan kuin pari tuntia viikossa. Mies tajusi sitten vasta, että naisen kaveripiirissä Espoossa oli tämä yleinen toimintamalli. Hän oli sivusta seurannut tätä, ja lopulta tajusi päätyneensä kohteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän esim. suomalainen esports-miljonääri Allu on Mensan jäsen vaikkei ole "akateeminen".
Naistutkimuksen tai egyptologian paperit jostain Joensuun yliopistosta eivät tee naista korkean ÄO:n henkilöksi saatika sitten älykkääksi.
Eri asia jos on valmistunut jostain STEM-alalta kuten matematiikka, mutta nämä naiset ovat aika kiven alla.
Olen 99% varma että tuo jutun nainen saisi ÄO-testissä jotain 95-105 eli ei ole lähelläkään esim. mensatasoa tai oikeaa älykkyyttä.
Tämä on kylmä totuus, jos puhutaan älykkyydestä. Esimerkiksi AMK-sähköinsinöörin tutkinto vaatii enemmän älyä kuin mitään mitä humanistisella tiedekunnalla on tarjota. Edes oma, luonnontieteellinen alani ei vaadi poikkeuksellista älykkyyttä. Siitä on tietyissä asioissa hyötyä ja on vähintäänkin erikoista nähdä tänä sukupuolettomana aikana kuinka alan naiset mielellään delegoivat miehille kaikki matemaattista ja teknistä älyä vaativat tehtävät.
Ihan uskomatonta pas.kapuhetta. Eksäni oli AMK-insinööri joten tiedän tasan tarkkaan kuinka vaativaa vaativaa se koulutus oli: oikeasti ihan lasten leikkiä verrattuna yliopistoon. Eksäni naureskeli itsekin koulutuksen helppoutta. Menikin sitten myöhemmin oikeaan yliopistoon jossa oli edes vähän haastetta.
Kirjoitin pitkästä matematiikasta L:n mutta päädyin silti opiskelemaan humanistista alaa . Ihan villi veikkaus, mutta epäilen ettet sinä saisi kyseiseltä alalta edes perusopintoja läpi.
Minullakin on luonnontieteistä paperit ja koulun jälkeen iltaisin tuntikausia aivan älyttömien laskujen parissa, kuten kaverini. Itseasiassa kävin vain noin 30 % luennoista, luin tasan yhden oppikirjan ja valmistuin silti toisten kirjoittamien prujujen avulla erinomaisella keskiarvolla.
En siis itse istunut iltaisin tehtävin ääressä kuten kaverini.
Niin, tuollaista se varmasti onkin luonnontieteissä. Matematiikka ja luonnontieteet ovat aina olleet minulle lastenleikkiä.
Mutta esimerkiksi arabian opiskelu edellyttää loogisen ajattelun lisäksi erinomaista muistia, kykyä soveltaa oppimaansa ja hyvää kieli(sävel)korvaa.
Siksi uskallan jopa väittää, että humanistisesta saattaa löytyä enemmän huippulahjakkuuksia kuin perus teknillisestä.
Onnea vain hedelmättömyyshoidoillesi vaihtoehtotodellisuudessa. :D
Minulla on jo yksi lapsi ja (älykäs) mies.
Ärsyttää vain tuo iän ikuinen horina tyhmistä humanisteista. Kielipää ja matemaattinen lahjakkuus eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin. Monet opiskelijatoverini kirjoittivat erinomaiset arvosanat luonnontieteistä. Älykkyys ei myöskään rajaa kiinnostuksenkohteita vain yhteen asiaan.
Ei kukaan väittänyt humanisteja tyhmiksi. Itsellä, kun on lähes valokuvamuisti ja mensatason älykkyys, niin olen sitä mieltä, että valokuvamuisti oli huomattavasti hyödyllisempi omissa opinnoissani kuin varsinainen looginen äly. Viimeksi mainitulle oli oikeastaan todella vähän käyttöä. Jopa gradu oli niin suoraa vanhan tutkimusmenetelmän soveltamista uuteen kysymykseen, ettei se vaatinut mitään erityistä soveltavaa älyä, vaan lukutaitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että nämä intellektuellinaiset eivät oikeasti mitään älykkyyttä hae, vaan tiettyä sosiaalista statusta ja habitusta sekä samaa arvomaailmaa. Arjessa harvemmin keskustellaan mistään väitöskirjatason tutkimusongelman tasoisista ilmiöistä. Jos on koko ikänsä elänyt ja tähdännyt johonkin akateemiseen kuplaan, niin sen ulkopuolelta on varmasti vaikea lähteä kumppania etsimään. Kyse on lopulta maailmankuvan ja elämänkokemuksen kapeudesta. Sama ongelma on varmasti monilla ns. duunareilla.
Rahaahan noi nyt ennen kaikkea hakee. Se on vain helppo piilottaa kaiken maailman akateemisten savuverhojen, kuten "älykkyyden", "sivistyksen" ym. taakse, kun ei kehdata myöntää, että tosiasiassa miehestä haetaan tarpeeksi suuria ja tasaisia tuloja.
Voi olla kyse osin rahastakin. Mutta esimerkiksi omassa ystäväpiirissäni ja osin myös suvussani on näitä korkeakoulutettuja, jotka katsoisivat kyllä duunaripuolisoa nenän varttaan pitkin. Duunaripuoliso ei esim. puhu oikeista asioista oikealla äänensävyllä eikä osaa pukeutua oikein. Kun duunaripuoliso kertoo ammattinsa, kohtelias akateemikko sopertaa häkeltyneenä, että kylläpä on varsin "kiehtovaa" tuo sinun putkimiehen työsi. Oikeasti hän tuntee olonsa varsin epämukavaksi, koska ei pidä putkimiehen ammattia lainkaan kiehtovana. Ihan sama tienaako putkimies saman verran vai enemmän, koska häneltä puuttuu kultuurista ja henkistä pääomaa, jota opettajalla ja humanististen tieteiden tohtorilla mielestään on. Samalla tavalla monissa duunariperheissä voidaan suhtautua akateemisesti koulutettuihin ihmisiin, eikä kyse ole todellakaan pelkästään rahasta, vaan kulttuurista ja arvomaailmasta.
Niin. Humanististeiden tieteiden tohtorilla tosiaan on sitä kulttuurista pääomaa, joka todennäköisesti näkyy myös muissa elämänvalinnoissa. Duunariperhe painottaa todennäköisesti rahan tärkeyttä, kun taas humanisti panostaisi koulutukseen. Rahankäyttö, koulutusvalinnat, makutottumukset ja niiden takana olevat arvot eivät ole itsestäänselvyyksiä sellaisissa perheissä, joissa toinen vanhemmista on duunari ja toinen vaikka lääkäri. Duunarimiehet mielellään hyppyyttävät ja komentelevat koulutetumpaa vaimoaan, pyrkivät niskan päälle lasten koulutusta koskevissa asioissa esim, haukkumalla kaikki koulutetut vähäjärkisiksi kalkkunoiksi (kuten tässkin ketjussa) tai muutoin vain korostamalla sitä, miten vähän koulutuksella on merkitystä. Kaikki eivät halua uhrata uraansa ryhtymällä ilkeän junttimiehen palveljaksi ja kalsarien pesijäksi, vaikka saisivat siitä hyvästä lauman oppimattomia ja kiittämättömiä lapsia sillä luomumenetelmällä.
Tällaiset mutu-yleistykset eivät kyllä osoita suurta älykkyyttä tai akateemisen koulutuksen oppeja. Vähän huvittaa ja hävettää nämä keulivat akateemiset. t. FT
Avomieheni ei ole käynyt edes lukiota loppuun. Hänen perheensä ei ole ikinä kannustanut opiskelemaan, vaan lähinnä kannusti työntekoon ja vähätteli toivottua uravalintaa. Myös mielenterveysongelmat ovat vaikeuttaneet opintojen loppuunsaattamista.
Hän on kuitenkin tästä huolimatta älykäs. Lukee ja opiskelee itsenäisesti paljon, seuraa ajankohtaista asioita jne. Ihan erilainen kuin perheensä tässä suhteessa. Erittäin sopiva kumppani minulle.
Nyt vanhemmallla iällä uskaltautui korkeakouluun onneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en välitä hittojakaan siitä, onko kumppanillani sama koulutustaso kuin minulla. Vaikka nykyisen miehen kanssa satumme olemaan samalla tasolla - lukion käyneitä, korkeakouluopinnot kesken jättäneitä ja pari ammattitutkintoa suorittaneita niin ompa minulla ollut pitkä parisuhde myös pelkän amiksen käyneen ja vielä pidempi peruskoulun jälkeen täysin kouluttamattoman miehen kanssa, enkä havainnut koskaan sen suhteen mitään ongelmaa. Ja jos nyt tuossa on jossain vaiheessa varaa viedä oma insinööritutkinto loppuun niin kyllä tämä nykyinen kuorma-autoa työkseen kuljettava ylioppilasavopuoliso minulle edelleen kelpaa ja sama pätee varmaan toisinkin päin, jos hän joku päivä suorittaa opintonsa loppuun ja minä en. Ja jos olisin sinkku niin kyllä minulle vielä korkeakoulun jälkeenkin kelpaisivat matalamman koulutustason omaavat kumppanit. Korkeammin koulutettukaan kumppani ei olisi ongelma, jos ei ole liian ylimielinen sen koulutuksensa kanssa.
Paljon oleellisempaa on juurikin, että käytännön asioista ja vähän syvällisemmistäkin jutuista pystyy puolison kanssa juttelemaan. Ongelmia tulee, jos toinen on omiin näkökulmiinsa kangistunut juntti, joka ei kykene kunnolliseen vuorovaikuttamiseen ja ajatuksien vaihtoon - tällainen ongelma voi aiheutua myös, jos korkeammin koulutettu ei kuuntele matalamman koulutustason omaavaa kumppaniaan tai suhtautuu halveksuen tämän mielipiteisiin.
Myös yhteisestä arvomaailmasta on paljon hyötyä parisuhteessa. Itse arvostan työtä kuin työtä. Sairaanhoitaja, raksamies, opettaja, lakimies, yritysjohtaja, kaupankassa, lääkäri... Kaikki tekevät mielestäni arvokasta ja tärkeää työtä yhteiskunnan eteen yhtälailla, vaikka palkka ja koulutustaso eroaakin toisistaan. Pääasia minusta on se halu olla osa yhteiskuntaa ja kantaa kortensa kekoon siinä, mihin oma yksilöllinen osaaminen parhaiten soveltuu.
Siinäkin mielessä olen erilainen kuin aloituksen nainen, että itse alkujaan etsin parisuhdetta juurikin tavoitteena se perheen perustaminen - toki myös kumppani itsessään ja esimerkiksi seksi ovat mukavia ja tärkeitä asioita elämässä. Ja ei, en haluaisi tehdä lapsia kenenkään järjenjuoksultaan turhan yksinkertaiselta vaikuttavan tai jotenkin fyysisesti epäterveessä kunnossa olevan henkilön kanssa, koska tietenkin haluan siltä osin taata lapsilleni parhaat mahdollisuudet olla terveitä ja menestyviä. Oman kokemukseni mukaan koulutustaso tai paksu lompakko eivät todellakaan takaa sitä, vaan monet kohtaamani koulutetut tai paremmin toimeentulevat miehet eivät todellakaan ole minun silmissäni isämateriaalia. Jos vertaan vaikkapa siihen kouluja käymättömään exääni, jolla kuitenkin järki leikkasi, pärjäsi hyvin elämässä aika pitkälti oman älynsä varassa ja oli fyysisesti kaikin puolin terve. (Ainoa vika oli, ettei halunnut lapsia, jonka vuoksi suhteemme päättyi.)
Sama otanta pätee varmasti myös naisiin. Akateemisissakin on varmasti sellaisia yksilöitä, joiden olisi parempi vaan olla lisääntymättä, jos niiden lasten tulevaisuutta ajattelee.
Juttuun palatakseni, itse en ikinä käyttäisi hedelmöityshoitoa, koska haluan nähdä sen lapseni geeneistä puolet antavan yksilön livenä ja saada hänestä vähintään jonkinlaisen käsityksen. Tuohan olisi suht. sama kuin menisi ovulaation aikaan iskemään baarista jonkun randompulliaisen - spermaahan nyt voi luovuttaa kuka tahansa ja vaikeaa uskoa, että sinne ensisijaisesti hakeutuisi se naisten keskuudessa suositumpi ns. parempi isäaines.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän esim. suomalainen esports-miljonääri Allu on Mensan jäsen vaikkei ole "akateeminen".
Naistutkimuksen tai egyptologian paperit jostain Joensuun yliopistosta eivät tee naista korkean ÄO:n henkilöksi saatika sitten älykkääksi.
Eri asia jos on valmistunut jostain STEM-alalta kuten matematiikka, mutta nämä naiset ovat aika kiven alla.
Olen 99% varma että tuo jutun nainen saisi ÄO-testissä jotain 95-105 eli ei ole lähelläkään esim. mensatasoa tai oikeaa älykkyyttä.
Tämä on kylmä totuus, jos puhutaan älykkyydestä. Esimerkiksi AMK-sähköinsinöörin tutkinto vaatii enemmän älyä kuin mitään mitä humanistisella tiedekunnalla on tarjota. Edes oma, luonnontieteellinen alani ei vaadi poikkeuksellista älykkyyttä. Siitä on tietyissä asioissa hyötyä ja on vähintäänkin erikoista nähdä tänä sukupuolettomana aikana kuinka alan naiset mielellään delegoivat miehille kaikki matemaattista ja teknistä älyä vaativat tehtävät.
Ihan uskomatonta pas.kapuhetta. Eksäni oli AMK-insinööri joten tiedän tasan tarkkaan kuinka vaativaa vaativaa se koulutus oli: oikeasti ihan lasten leikkiä verrattuna yliopistoon. Eksäni naureskeli itsekin koulutuksen helppoutta. Menikin sitten myöhemmin oikeaan yliopistoon jossa oli edes vähän haastetta.
Kirjoitin pitkästä matematiikasta L:n mutta päädyin silti opiskelemaan humanistista alaa . Ihan villi veikkaus, mutta epäilen ettet sinä saisi kyseiseltä alalta edes perusopintoja läpi.
Minullakin on luonnontieteistä paperit ja koulun jälkeen iltaisin tuntikausia aivan älyttömien laskujen parissa, kuten kaverini. Itseasiassa kävin vain noin 30 % luennoista, luin tasan yhden oppikirjan ja valmistuin silti toisten kirjoittamien prujujen avulla erinomaisella keskiarvolla.
En siis itse istunut iltaisin tehtävin ääressä kuten kaverini.
Niin, tuollaista se varmasti onkin luonnontieteissä. Matematiikka ja luonnontieteet ovat aina olleet minulle lastenleikkiä.
Mutta esimerkiksi arabian opiskelu edellyttää loogisen ajattelun lisäksi erinomaista muistia, kykyä soveltaa oppimaansa ja hyvää kieli(sävel)korvaa.
Siksi uskallan jopa väittää, että humanistisesta saattaa löytyä enemmän huippulahjakkuuksia kuin perus teknillisestä.
Onnea vain hedelmättömyyshoidoillesi vaihtoehtotodellisuudessa. :D
Minulla on jo yksi lapsi ja (älykäs) mies.
Ärsyttää vain tuo iän ikuinen horina tyhmistä humanisteista. Kielipää ja matemaattinen lahjakkuus eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin. Monet opiskelijatoverini kirjoittivat erinomaiset arvosanat luonnontieteistä. Älykkyys ei myöskään rajaa kiinnostuksenkohteita vain yhteen asiaan.
Ei kukaan väittänyt humanisteja tyhmiksi. Itsellä, kun on lähes valokuvamuisti ja mensatason älykkyys, niin olen sitä mieltä, että valokuvamuisti oli huomattavasti hyödyllisempi omissa opinnoissani kuin varsinainen looginen äly. Viimeksi mainitulle oli oikeastaan todella vähän käyttöä. Jopa gradu oli niin suoraa vanhan tutkimusmenetelmän soveltamista uuteen kysymykseen, ettei se vaatinut mitään erityistä soveltavaa älyä, vaan lukutaitoa.
Mikä ala?
Se nyt on selvää että pelkät maisterin paperit ei sinällään vaadi kuin istumalihaksia. Mutta mielestäni tämä pätee alaan kuin alaan - ainakin siis jos on oikeasti edes perusälykäs. Siis ei pelkästään humanistiseen vaan myös STEM-aloihin.
(Ja siis mielestäni aloituksessa kuvailtu Hesarissa avautunut nainen on typerä ja luulee todennäköisesti liikoja itsestään).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että nämä intellektuellinaiset eivät oikeasti mitään älykkyyttä hae, vaan tiettyä sosiaalista statusta ja habitusta sekä samaa arvomaailmaa. Arjessa harvemmin keskustellaan mistään väitöskirjatason tutkimusongelman tasoisista ilmiöistä. Jos on koko ikänsä elänyt ja tähdännyt johonkin akateemiseen kuplaan, niin sen ulkopuolelta on varmasti vaikea lähteä kumppania etsimään. Kyse on lopulta maailmankuvan ja elämänkokemuksen kapeudesta. Sama ongelma on varmasti monilla ns. duunareilla.
Rahaahan noi nyt ennen kaikkea hakee. Se on vain helppo piilottaa kaiken maailman akateemisten savuverhojen, kuten "älykkyyden", "sivistyksen" ym. taakse, kun ei kehdata myöntää, että tosiasiassa miehestä haetaan tarpeeksi suuria ja tasaisia tuloja.
Voi olla kyse osin rahastakin. Mutta esimerkiksi omassa ystäväpiirissäni ja osin myös suvussani on näitä korkeakoulutettuja, jotka katsoisivat kyllä duunaripuolisoa nenän varttaan pitkin. Duunaripuoliso ei esim. puhu oikeista asioista oikealla äänensävyllä eikä osaa pukeutua oikein. Kun duunaripuoliso kertoo ammattinsa, kohtelias akateemikko sopertaa häkeltyneenä, että kylläpä on varsin "kiehtovaa" tuo sinun putkimiehen työsi. Oikeasti hän tuntee olonsa varsin epämukavaksi, koska ei pidä putkimiehen ammattia lainkaan kiehtovana. Ihan sama tienaako putkimies saman verran vai enemmän, koska häneltä puuttuu kultuurista ja henkistä pääomaa, jota opettajalla ja humanististen tieteiden tohtorilla mielestään on. Samalla tavalla monissa duunariperheissä voidaan suhtautua akateemisesti koulutettuihin ihmisiin, eikä kyse ole todellakaan pelkästään rahasta, vaan kulttuurista ja arvomaailmasta.
Niin. Humanististeiden tieteiden tohtorilla tosiaan on sitä kulttuurista pääomaa, joka todennäköisesti näkyy myös muissa elämänvalinnoissa. Duunariperhe painottaa todennäköisesti rahan tärkeyttä, kun taas humanisti panostaisi koulutukseen. Rahankäyttö, koulutusvalinnat, makutottumukset ja niiden takana olevat arvot eivät ole itsestäänselvyyksiä sellaisissa perheissä, joissa toinen vanhemmista on duunari ja toinen vaikka lääkäri. Duunarimiehet mielellään hyppyyttävät ja komentelevat koulutetumpaa vaimoaan, pyrkivät niskan päälle lasten koulutusta koskevissa asioissa esim, haukkumalla kaikki koulutetut vähäjärkisiksi kalkkunoiksi (kuten tässkin ketjussa) tai muutoin vain korostamalla sitä, miten vähän koulutuksella on merkitystä. Kaikki eivät halua uhrata uraansa ryhtymällä ilkeän junttimiehen palveljaksi ja kalsarien pesijäksi, vaikka saisivat siitä hyvästä lauman oppimattomia ja kiittämättömiä lapsia sillä luomumenetelmällä.
Tällaiset mutu-yleistykset eivät kyllä osoita suurta älykkyyttä tai akateemisen koulutuksen oppeja. Vähän huvittaa ja hävettää nämä keulivat akateemiset. t. FT
FT, joo niin varmaan.
Ilman muuta ne lapset voi hankkia yksinkin jos siltä tuntuu. Kannattaa kuitenkin tajuta tuollaisen tilanteen haasteet. Vauva-aikaan on täysin kiinni ja yksin vastuussa lapsesta, pikkulapsiaikaan myös. Erityisesti jos taloudellinen tilanne ei mahdollista avun palkkaamista kotiin. Jos kaipaa paljon älykkäitä keskusteluja maailman tilanteesta ja oman alan asioista ei niitä kyllä 15 vuoteen käydä niiden lasten kanssa kotona. Tukiverkot kannattaa kyllä olla kunnossa, että saa kaiken haluamansa elämältä tuollaisella ratkaisulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noin puolet väestöstä suorittaa yliopistotutkinnon. Ja jos tehtäisiin oletus, että sen tekee älykkäämpi puolisko väestöstä (mikä nyt ei sellaisenaan pidä paikkaansa, mutta vedetään nyt hieman kotiinpäin näin akateemisena) joukkoon mahtuu siis aika iso älykkyyden kirjo keskiverrosta ihan huippuihin.
Jos siis tehdään olettamuksia akateeminen = älykäs, mennään aika pahasti metsään. Vielä pahempaa on, kun joku yksittäinen peruspirjo tai -pertti vetää itsestään suuria kuvitelmia, vain koska on akateeminen.
Ja koska lähtöoletuskin on jo väärä, läheskään kaikki älykkäät eivät kouluttaudu pitkälle, tullaan siihen, että loppujen lopuksi se akateemisuus voi äo-akselilla tarkoittaa melkeinpä mitä vain, ehkä nyt ihan tampioimmat tapaukset poislukien.
http://tilastokeskus.fi/til/yop/2018/yop_2018_2019-05-09_tie_001_fi.html
Noin puolet väestöstä ei suorita yliopistotutkintoa. Jotain 30 000 suorittaa yliopistotutkinnon vuosittain. 10 prosenttia tai enemmän on ulkomaalaisia, ja varmasti jokunen muu Suomeen tullut ja kansalaisuuden saanut suorittaa yliopistotutkinnon myös. Maisterin ja kandin ja tohtorin ja lisensiaatin tekijät ovat samoja ihmisiä. Ja suorittajat syntyivät noin ja yli 25 vuotta sitten, jolloin ikäluokka oli suurempi. Joten kun luetaan päällekkäisyydet pois, niin ehkä 20 prosentillä tuon ikäluokan suomalaisista on yliopistotutkinto.
Mun eka mies oli matalasti koulutettu ja jossain vaiheessa rupesi ärsyttämään kun ei voinut mistään keskustella .
Nykyään oon naimisissa yliopiston käyneen kanssa kuten itsekin olen . Tuntuu et ollaan enemmän samalla levelillä . Ymmärrän kyllä, että myös matalammin koulutettu voi olla fiksu ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut ja toisin päin . Tuntuu vaan, että se todennäköisyys tähän kasvaa koulutuksen myötä .
Voin myöntää, että ekan eron jälkeen hain ainoastaan korkeasti koulutettua. Ja se ei ihan helppoa ollut, kun minulla oli jo lapsi . Matalasti koulutetuille ei monille olisi ollut yhtään ongelma , mutta huomasin korkeasti koulutetuille monille olevan ongelma . Onneksi löysin lopulta ihanan nykyisen mieheni , jotai ei lapseni haittaa , vaikka itsellään ei vielä lapsia ollut .
Ajattelen monien hakeutuvan ammatilliseen koulutukseen ja jopa ammattikorkeaan, koska ei usko itseensä . On toki poikkeuksia. Jos vaikka haluaa taloja rakentaa työkseen niin ei kai siinä sitten, ei tarvi yliopistoa käydä. Mutta jos hakeutuu vaikka sosionomiksi tai sairaanhoitajaksi, tulee olo, ettei usko pärjäävänsä yliopistossa . Sieltä nimittäin saman alan koulutus ( esim lääkäri tai Sossu) paljon paremmilla työmahdollisuuksilla ja palkalla . Joo ei ole ihan sama työnkuva, mutta ainakin melkein yhtä raskasta ja palkka vaan paljon pienempi .
En yhtään ihmettele, että suuntaus on menossa tähän. Niin paljon saa nykyään kuulla ja lukea näistä mieslapsista, jotka eivät osallistu perheen arkeen vaan ainoa mikä kiinnostaa, on pelaaminen ja kaljan juominen. Kuka nykynainen sellaista taantunutta miesteiniä jaksaa katsella?
Omassa liitossa huomaan, että lasten kasvaessa vahvistuu yhä enemmän se kasvatustyyli, joka on peritty kotoa. Vaikka toinen on ennen lasten hankintaa sanonut, että juu ilman muuta nämä ja nämä arvot ohjaavat meillä lasten kasvatusta niin kas, kun kymmenen vuoden päästä ollaan itse tilanteessa, molempien omat asenteet puskevat läpi. Ja jos ne ovat erilaiset, vaikeuksia on tiedossa.
Valitkaa hyvät ihmiset sellainen puoliso, jonka lapsuuden noin suurin piirtein voisitte tarjota omille lapsillenne. Kyllä varmasti kaikenlaisia tuhkimotarinoitakin on, mutta noin yleisesti ottaen opitut tavat ja asenteet ovat yllävän tiukassa. Ei se edes ole tietoista vaan tulee selkärangasta.
Koska tasot tulivat parisuhde markkinoille ?
Koko ajatus on minulle opistotasonkoulutetulle yo:lle ammattikoulun käyneen vuosikymmeniä sitten naineelle täysin outo. Minä rakastuin ! En tehnyt exceliä vaatimuksista. Älykkyydestä, ei siinä kyllä siinä muodossa kuin nämä akateemiset sen käsittävät, on hyötyä varsinkin perhe-elämässä, jos se on kyky selvitä, organisoida, ymmärtää, ideoida jne.
Akateemisuuden ja äkykkyyden yhdistäminen on naurettavaa. Tekeekö 6 vuoden tutkinto muinais sanskriitin yleisyydestä Babylonianiassa ihmisestä älykkään ?
Enemmän luotan vanhaan viisauteen lika barn leka bäst. Tausta, kasvatus, perhe jättävät jälkensä , halusi tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Ilman muuta ne lapset voi hankkia yksinkin jos siltä tuntuu. Kannattaa kuitenkin tajuta tuollaisen tilanteen haasteet. Vauva-aikaan on täysin kiinni ja yksin vastuussa lapsesta, pikkulapsiaikaan myös. Erityisesti jos taloudellinen tilanne ei mahdollista avun palkkaamista kotiin. Jos kaipaa paljon älykkäitä keskusteluja maailman tilanteesta ja oman alan asioista ei niitä kyllä 15 vuoteen käydä niiden lasten kanssa kotona. Tukiverkot kannattaa kyllä olla kunnossa, että saa kaiken haluamansa elämältä tuollaisella ratkaisulla.
Niinpä. Jani Toivolakin uupui ihan täysin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän esim. suomalainen esports-miljonääri Allu on Mensan jäsen vaikkei ole "akateeminen".
Naistutkimuksen tai egyptologian paperit jostain Joensuun yliopistosta eivät tee naista korkean ÄO:n henkilöksi saatika sitten älykkääksi.
Eri asia jos on valmistunut jostain STEM-alalta kuten matematiikka, mutta nämä naiset ovat aika kiven alla.
Olen 99% varma että tuo jutun nainen saisi ÄO-testissä jotain 95-105 eli ei ole lähelläkään esim. mensatasoa tai oikeaa älykkyyttä.
Tämä on kylmä totuus, jos puhutaan älykkyydestä. Esimerkiksi AMK-sähköinsinöörin tutkinto vaatii enemmän älyä kuin mitään mitä humanistisella tiedekunnalla on tarjota. Edes oma, luonnontieteellinen alani ei vaadi poikkeuksellista älykkyyttä. Siitä on tietyissä asioissa hyötyä ja on vähintäänkin erikoista nähdä tänä sukupuolettomana aikana kuinka alan naiset mielellään delegoivat miehille kaikki matemaattista ja teknistä älyä vaativat tehtävät.
Ihan uskomatonta pas.kapuhetta. Eksäni oli AMK-insinööri joten tiedän tasan tarkkaan kuinka vaativaa vaativaa se koulutus oli: oikeasti ihan lasten leikkiä verrattuna yliopistoon. Eksäni naureskeli itsekin koulutuksen helppoutta. Menikin sitten myöhemmin oikeaan yliopistoon jossa oli edes vähän haastetta.
Kirjoitin pitkästä matematiikasta L:n mutta päädyin silti opiskelemaan humanistista alaa . Ihan villi veikkaus, mutta epäilen ettet sinä saisi kyseiseltä alalta edes perusopintoja läpi.
Minullakin on luonnontieteistä paperit ja koulun jälkeen iltaisin tuntikausia aivan älyttömien laskujen parissa, kuten kaverini. Itseasiassa kävin vain noin 30 % luennoista, luin tasan yhden oppikirjan ja valmistuin silti toisten kirjoittamien prujujen avulla erinomaisella keskiarvolla.
En siis itse istunut iltaisin tehtävin ääressä kuten kaverini.
Niin, tuollaista se varmasti onkin luonnontieteissä. Matematiikka ja luonnontieteet ovat aina olleet minulle lastenleikkiä.
Mutta esimerkiksi arabian opiskelu edellyttää loogisen ajattelun lisäksi erinomaista muistia, kykyä soveltaa oppimaansa ja hyvää kieli(sävel)korvaa.
Siksi uskallan jopa väittää, että humanistisesta saattaa löytyä enemmän huippulahjakkuuksia kuin perus teknillisestä.
Onnea vain hedelmättömyyshoidoillesi vaihtoehtotodellisuudessa. :D
Minulla on jo yksi lapsi ja (älykäs) mies.
Ärsyttää vain tuo iän ikuinen horina tyhmistä humanisteista. Kielipää ja matemaattinen lahjakkuus eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin. Monet opiskelijatoverini kirjoittivat erinomaiset arvosanat luonnontieteistä. Älykkyys ei myöskään rajaa kiinnostuksenkohteita vain yhteen asiaan.
Ei kukaan väittänyt humanisteja tyhmiksi. Itsellä, kun on lähes valokuvamuisti ja mensatason älykkyys, niin olen sitä mieltä, että valokuvamuisti oli huomattavasti hyödyllisempi omissa opinnoissani kuin varsinainen looginen äly. Viimeksi mainitulle oli oikeastaan todella vähän käyttöä. Jopa gradu oli niin suoraa vanhan tutkimusmenetelmän soveltamista uuteen kysymykseen, ettei se vaatinut mitään erityistä soveltavaa älyä, vaan lukutaitoa.
Se nyt on selvää että pelkät maisterin paperit ei sinällään vaadi kuin istumalihaksia.
Hahahahahahahahahahah!
Sisälukutaitosi on ilmeisesti kateissa? Juurihan sanoin, että ymmärrän, miksi aikuinen pelaa- En ymmärrä, miksi aikuinen seuraisi telkkarista lasten pelaamista.