Millainen ihminen työllistyy liki 50-vuotiaana?

Sellainen joka ei pidä omaa ikäänsä esteenä työllistymiselle. 

Eräs läheiseni sai, yli 50-vuotiaana, voisi sanoa hyvänkin työn pitkähkön työttömyysputken jälkeen. Rehellisesti sanottuna en olisi enää uskonut että työllistyy, sen verran erikoisen polun oli kulkenut. Mutta sinnikkäästi haki ja odotti joitakin työpaikkoja, kalasteli verkostoissaan. 

Insinöörinaiset, jotka suostuvat tekemään hiukan osaamistaan alemman tason hommia ja suostuvat myös toimistohommien hoitoon oman työn ohella. Ei saa olla hirveän pitkää työttömyyttä, lyhyt työttömyys annetaan anteeksi, esim. sen verran, että juuri ja juuri riittää jonkinlaiseen palkkatukeen. Yleensä palkkatukikelpoisuus auttaa työn saannissa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan ikänsä toimistotöitä tehnyt ihminen, jolla ei ei enää fyysinen terveys riitä raskaisiin hommiin. Uskoisin, että esim. kotihoidon ja siivouksen parista löytyy vielä töitä viisikymppisillekin. Itse en niihin enää kykene.

Sorry, mutta terveydenhuolto luokittelee siivouksen ja kotihoidon raskaisiin töihin. Aika erikoinen kannanotto.

Palkkasin sellaisen, joka oli aito, ja suhtautui uuteen työhön nöyrästi ja parhaansa yrittäen, vaikka se olikin vain pienipalkkainen äitiysloman sijaisuus.

Sellainen, joka vaikutti normaalilta ja tulevan toimeen tavallisesti ihmisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllästyin pätkä- ja projektitöihin, osa-aikatyöhön ja pakkoyrittäjyyteen, joka vei lopunkin sosiaaliturvan. Hain ja pääsin opiskelemaan sotealan tutkintoa ammattikorkeakouluun. En ollutkaan siellä ainoa viisikymppinen, kuten ennakkoluuloisesti kuvittelin.

Töihin pääsin vähän ennen valmistumistani ja päivääkään en ole ollut työtön. Työ on tuonut aivan uutta potkua elämääni, vaikka säännöllinen tulokin on tietysti huojentavaa. Jos minä pystyin tähän, niin muutkin pystyvät.

Ei pysty kaikki. Itse hain sote-AMK koulutukseen vähän alle 50 vuotiaana. Koulutukseen otettiin 25 opiskelijaa, ja minä olin varasijalla 66. Eli periaatteessa olin pätevä hakija, mutta 90 hakijaa oli parempia kuin minä.

Itse sain töitä nyt nelivitosena... en edes hakenut vaan head hunter otti yhteyttä. Edelliseen paikkaan pääsin 1,5 v sitten 44-vuotiaana parin hakemuksen jälkeen. Koulutusta on yamk tutkinnon verran ja työkokemusta liki 20 vuotta asiantuntijatehtävistä. Vähän on ylipainoa mutta olen reipas ja sellainen ”kaikkien kaveri” ... tosin eihän se työhaastattelussa vielä selviä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tämä meidän yk on kummallinen! Jenkeissä ihmiset tekevät töitä jopa yli 7-kymppisiksi asti (omasta tahdostaan tai pakko esim., kun terveydenhoito ym. ei välttämättä toimi siellä yhtä hyvin), eivätkä kaikki varmaan ole yrittäjiä...

Olet aivan oikeassa. Tajuatteko te, jotka päivästä toiseen todistelette ja huutelette täällä, että yli 50-vuotias tai sen allekaan ei voi työllistyä, että se on teidän osaltanne aika painava todistus sen suhteen, että tämä meidän työllisyys ja sosiaalipolitiikkamme on todella todella epäonnistunut 2000-luvulla. Juurikin tämä työllisyys ja sosiaalipolitiikka, joka tekee työllistämisestä suuren riskin ja työn tekemisestä vapaaehtoista ja tarjoaa keskiluokkaisen elämäntavan oli sen eteen valmis tekemään yhtään mitään tai ei. Nämä kommmenttine ovat aika painava todiste sen osalta, että tarvitsemme aika paljon aktiivimallin ja KIKY:n tapaisia ratkaisuja, jos haluamme kelkan kääntää ja yhteiskunnan rahoituksen edes jossain määrin kestävälle pohjalle saada.

Kiitos. Eiköhän tämä tästä, täytyy vain olla sinnikäs eikä lannistua vaikka koville ottaa.

On kyllä järjetöntä, miten tässä yhteiskunnassa vaaditaan "työurien" pidentämistä. Miten pidennät, kun yt-neuvotteluiden tuloksena joutuu työttömäksi juuri pahimman ikäisenä. Ei sen takia, että olisit huonosti hoitanut työsi vaan sen takia, että työt siirtyy osaamiskeskukseen ulkomaille. Yhteiskunnan pitäisi olla huolissaan töiden liputuksista ulkomaille ja työelämän alussa olevista nuorista, jotka eivät edes pääse työ -ja palkka elämiseen kiinni sekä 40-50 vuotiaista työttömistä. Asialle pitäisi tehdä asialle jotain, eikä vain syyllistää ja luoda jotain kollektiivista stigmaa työttömien ympärille ja kyykyttää. 

Eräs Te-keskuksen virkailija totesi ylimielisesti, että tutkinnot vanhenee ja yli 10-vuotta vanhalla tutkinnolla on turha yrittää mihinkään ilman lisäkoulutusta. Mitenkäs sitten työelämässä olevat ja heidän tutkintonsa, pyöriikö yhteiskuntamme siis vanhentuneiden opinkappaleiden varassa. Se kyllä selittäisi sen, miksi kaikki asiat on tässä maassa vähän sinne päin.

Ap

Yrittäjä.

Lähihoitaja.

Tai jos pystyy korkeammalle: tunnen naisen, joka aloitti lääkiksessä 47-vuotiaana.

Pitäisi olla valtion maksamaa täydennyskoulutusta meille, jotka ollaan työttömiä ja tutkinto vanhentunut.

Olen insinööri.

Pätevä, aktiivinen ja työhaluinen. Käly oli muistaakseni 58 työllistyessään.

Oppilaitosten opinto-ohjaajiksi työllistyy kaikista karmeimmat akat, ihan sama mikä heidän ikänsä on, vaikka olisivat 63 vuotiaita niin työllistyvät. Pitää olla pirtsakka ja hurjan innoissaan ja oikein puhkumalla tartuttaa motivaatiota myös oppilaisiin koska sillä laillahan ihmiset saadaan eteenpäin ja nuoret saadaan tykkäämään opiskelusta!

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla valtion maksamaa täydennyskoulutusta meille, jotka ollaan työttömiä ja tutkinto vanhentunut.

Olen insinööri.

Sitähän on. On aikuisopintotuki, mutta ei vslmista tutkinnonpäivityskaavaa. Joudut valitsemaan oppilaitoksen opon kanssa läpi sopivat kurssit.

Hae itse työpaikkaa sieltä missä haluaisit tehdä työtä.

Käy kampaajalla, laita kivat vaatteet, pieni meikki. Siinä se.

Työnantaja ottaa mielellään henkilön joka haluaa hänelle töihin.

Sovitko työporukkaan-kaikki työ on tiimityötä.

Jos olet hoitamaton, ylipainoinen niin?

-Perusta oma yritys!

Vierailija kirjoitti:

Palkkasin sellaisen, joka oli aito, ja suhtautui uuteen työhön nöyrästi ja parhaansa yrittäen, vaikka se olikin vain pienipalkkainen äitiysloman sijaisuus.

Sellainen, joka vaikutti normaalilta ja tulevan toimeen tavallisesti ihmisten kanssa.

Viisikymppisenä ihmisen ei tarvitse olla nöyrä ja kiitollinen pienipalkkaisesta äitiysloman sijaisuudesta. Hiljaa voi olla tyytyväinen, jos taloustilanne ilman työtä olisi vielä katastrofaalisempi, mutta kiitollinen kenellekään ei tarvitse olla siitä, että saa pienipalkkaisen pätkätyön.

Turha nöyryys ei lyö leiville. Itse tein pari vuotta sitten, yli nelikymppisenä, päätöksen, että enää en tee pienipalkkaisia töitä. Eivät kerrytä eläkettä tarpeeksi, ja pienipalkkaisten töiden sisältökin on vähäisempi kuin paremmin palkattujen.

Vaihdoin alaa ja nyt tienaan 2,5-kertaisesti sen, mitä ennen. Ja nöyryyttä vaativat duunit olen kylmästi sivuuttanut. Nöyrä olin nuorena, nyt en enää tee työtä mihin hintaan tahansa. Muutaman vuoden kuluttua täytän 50.

Omaisuutta minulla ei ole, mutta ylpeyttä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla valtion maksamaa täydennyskoulutusta meille, jotka ollaan työttömiä ja tutkinto vanhentunut.

Olen insinööri.

Sitähän on. On aikuisopintotuki, mutta ei vslmista tutkinnonpäivityskaavaa. Joudut valitsemaan oppilaitoksen opon kanssa läpi sopivat kurssit.

Työttömälle ei myönnetä aikuiskoulutustukea. Sitä saadakseen tulee olla työ- tai virkasuhteessa, ja vieläpä niin, että on ollut hakuhetkellä voimassa olevassa työ- tai virkasuhteessa vähintään vuoden. Työelämässä yleensä on täytynyt olla vähintään kahdeksan vuotta.

Monet vastauksistanne kuulostavat epärealistisilta. Totuus on, että 50-veen on vaikea saada töitä, vaikka jotain poikkeuksia olisikin.

Rupea opiskelemaan jotain mikä tuntuu mielenkiintoiselta.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin kirjanpitäjät ja palkanlaskijat työllistyy hyvin yli viisikymppisinäkin.

Olin tulossa kirjoittamaan samaa! Vaativiin taloushallinon töihin ei noin vaan löydykään osaajia. Tuttu n. 55v. nainen laitettiin yt :ssä pihalle ja hän suri jo valmiiksi, että nyt jää työttömäksi eläkkeeseen asti ja eläke huononee jne jne. Mut miten kävikään, hänet haettiin lähestulkoon kotoa, ennen kuin irtisanomisaika edes ehti päättyä.