Aloitin käännöskirjan (eng->suomi) lukemisen. Pääsin riville 3, tämä lause alkoi heti vituttamaan:

Vierailija kirjoitti:

Virke on muutenkin täysin pielessä: siitä puuttuu päälause, ja siinä on kolme pilkkuvirhettä. Onpa ollut todella ammattitaitoinen kääntäjä kyseessä. En pystyisi lukemaan riviäkään noin huonosti rakennettua tekstiä.

Etkö vieläkään ole tajunnut, että ap leikkasi lauseesta osan pois? Joten kyllä, ap:n viestissä on varmasti outo ilmaisutapa, koska siinä on vain osa alkuperäistä lausetta.

Täällä alkuperäinen:

https://books.google.fi/books/about/Y%C3%B6vartio.html?id=WkgoCgAAQBAJ&…

Vierailija kirjoitti:

Siis oikeastiko ylipäätään koetaan tarpeelliseksi keskustella, onko hyväksyttävää käyttää fiktiivisessä kaunokirjallisuudessa rujoa kieltä? Luetteko te ylipäätään muuta kuin harlekiiniromaaneja?

Todennäköisesti. Ei saa olla vaikeita tai vieraita sanoja tai muita kuin mahdollisimman lyhyitä, helppoja ja selkeitä lauseita. Jotka ovat ihan hyviä ohjeita asiatekstiin, mutta ei kaunokirjallisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."

AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")

Et selvästi ap:n tavoin ymmärtänyt tuon "jokin"-sanan merkitystä, sillä "jokin kulkukoira oli tullut pihaan" ei tarkoita tiettyä kulkukoiraa vaan aivan päinvastoin jotakuta ennalta tuntematonta kulkukoiraa.

ohis mutta luepa tuo kommentoimasi kohta uudelleen. kyse on suomen kielen rakenteista. kommentoimasi kirjoittaja nimenomaan erittelee tuntemattoman ja tunneton koiran. makustelepa. tuo jokin on vain hiljalleen uinut englannista suomen puhekieleen ja siksi joidenkin on sitä vaikea edes erottaa enää. ja sitähän tässä keskustelussa just puidaan.

Ei ole totta. 

Tapasi kirjoittaa englantia tuottaa Valitut palat -suomea, jossa suomen kielessä useimmiten sanajärjestyksellä ilmaistava asian tunnettuus tuotetaan anglismilla eli kääntämällä sanajonoa suoraan sellaisenaan. Esimerkkilause "jokin kulkukoira oli tullut pihaan" on sinänsä aivan suomea ja toimii joissakin tekstiyhteyksissä, mutta kokenut lukija näkee edessään alkuperäisen tekstin suoraviivaisen kääntämisen.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisemassa Kielikello-lehdessä (https://www.kielikello.fi/-/maarainen-artikkeli-suomessa-) on asiaa valaisevia esimerkkejä enemmänkin:

"Jos kielessä ei ole artikkeleita, määräisyys tai epämääräisyys jää kuulijan tulkinnan varaan tai sitä ilmaistaan vaikkapa sanajärjestyksellä (vrt. Tuvassa oli ukko ~ Ukko oli tuvassa ’det var en gubbe där i stugan ~ gubben var i stugan)."

Vierailija kirjoitti:

AP tässä moi!

Kirja on tosiaan Sarah Watersin Yövartio, ostin sen alelaarista mökille lomalukemiseksi.

Olen nyt töissä enkä ehdi käännöshommiin :D, mutta löysin pikaisella googlauksella alkuperäisen englanninkielisen tekstin:

"So this, said Kay to herself, is the sort of person you've become: a person whose clocks and wrist-watches have stopped, and who tells the time, instead, by the particular kind of cripple arriving at her landlord's door."

En ole kääntäjä enkä muutenkaan kirjallisuuden ammattilainen, mutta tuo lause tökkäsi heti silmään ja kirja jäi kesken. En todellakaan osaisi itse kääntää kirjallisuutta, mutta toivoisin, että kieli olisi parempaa kuin tämä esimerkki. Tämän Yövartion pitäisi kuitenkin kai olla ihan hyvä kirja, on ollut ehdolla ties mihin palkintoihin. 

”Vai tällainen ihminen sinusta on siis tullut, mietti Kay itsekseen. Ihminen jonka kellot ovat pysähtyneet ja joka päättelee kellonajan sen mukaan, minkä tyyppinen rampa kulloinkin vuokranantajan ovelle saapuu.”

Vierailija kirjoitti:

No mutta hyvä kun sulle aukesi. Miksi muuten luit sen kirjan käännöksenä jos kerran olet jo lukenut alkuperäiskielellä?

Ihan vain pätemisen tarpeen takia.

Itseäni hämmästyttää eniten se, että täällä tuntuu jotkut (niin!) olevan sitä mieltä, että on kääntäjän duuni muuttaa kirjailijan teksti selkokieliseksi ja poliittisesti korrektiksi ottamatta huomioon lainkaan kirjailijan tyyliä. Lyhennellä lauseita ja vaihtaa ilmaisuja.

´Mitähän tästä olisi ollut James Joyce mieltä.

Minua taas huvitti sievistely ramman ja raajarikon välillä. Omaan korvaan kun molemmat kuulostavat aika karuilta. Kas kun ei vaadita, että kääntäjä olisi sanan "toiminnallisesti estynyt".

Vierailija kirjoitti:

Itseäni hämmästyttää eniten se, että täällä tuntuu jotkut (niin!) olevan sitä mieltä, että on kääntäjän duuni muuttaa kirjailijan teksti selkokieliseksi ja poliittisesti korrektiksi ottamatta huomioon lainkaan kirjailijan tyyliä. Lyhennellä lauseita ja vaihtaa ilmaisuja.

´Mitähän tästä olisi ollut James Joyce mieltä.

James Joyce varmaan olis ollut tyytyväinen, jos käännösten myynti olisi ollut niiden luettavuuden vuoksi hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni hämmästyttää eniten se, että täällä tuntuu jotkut (niin!) olevan sitä mieltä, että on kääntäjän duuni muuttaa kirjailijan teksti selkokieliseksi ja poliittisesti korrektiksi ottamatta huomioon lainkaan kirjailijan tyyliä. Lyhennellä lauseita ja vaihtaa ilmaisuja.

´Mitähän tästä olisi ollut James Joyce mieltä.

James Joyce varmaan olis ollut tyytyväinen, jos käännösten myynti olisi ollut niiden luettavuuden vuoksi hyvä.

Varmasti, kun on edelleen nauttimassa niistä tuloista. Voisi vaikka muuttaa Aurinkorannikolle.

Miksi kaikkien alojen erikoisasiantuntijat päivystävät tällä palstalla, eivätkä hyödynnä valtaisaa osaamistaan kaupallisesti? Kielenkääntäjälle, joka osaa ottaa suvereenisti haltuunsa kaikki alkuperäisen kirjoittajan tyylit ja pikku nyanssit, luulisi olevan kysyntää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP tässä moi!

Kirja on tosiaan Sarah Watersin Yövartio, ostin sen alelaarista mökille lomalukemiseksi.

Olen nyt töissä enkä ehdi käännöshommiin :D, mutta löysin pikaisella googlauksella alkuperäisen englanninkielisen tekstin:

"So this, said Kay to herself, is the sort of person you've become: a person whose clocks and wrist-watches have stopped, and who tells the time, instead, by the particular kind of cripple arriving at her landlord's door."

En ole kääntäjä enkä muutenkaan kirjallisuuden ammattilainen, mutta tuo lause tökkäsi heti silmään ja kirja jäi kesken. En todellakaan osaisi itse kääntää kirjallisuutta, mutta toivoisin, että kieli olisi parempaa kuin tämä esimerkki. Tämän Yövartion pitäisi kuitenkin kai olla ihan hyvä kirja, on ollut ehdolla ties mihin palkintoihin. 

”Vai tällainen ihminen sinusta on siis tullut, mietti Kay itsekseen. Ihminen jonka kellot ovat pysähtyneet ja joka päättelee kellonajan sen mukaan, minkä tyyppinen rampa kulloinkin vuokranantajan ovelle saapuu.”

Unenomaisen horteen vallassa olleen Kayn ajatukset alkoivat pikkuhiljaa tiivistyä siihen muotoon, että hän oli ajan käytön suhteen täysi huithapeli, jonka kellot eivät olleet käyneet enää vuosikausiin. Hänen kellonaan toimivat vuokraisännän ovelle tietyin ajoin saapuneet raajarikot, joiden täsmällisyys oli riittävä kertomaan suurin piirtein, mitä vuorokauden aikaa elettiin. ”Aika tilata pizza”, Kay totesi appia käynnistäessään. ”Ei helvetti! Tässä puhelimessahan ON kello!”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni hämmästyttää eniten se, että täällä tuntuu jotkut (niin!) olevan sitä mieltä, että on kääntäjän duuni muuttaa kirjailijan teksti selkokieliseksi ja poliittisesti korrektiksi ottamatta huomioon lainkaan kirjailijan tyyliä. Lyhennellä lauseita ja vaihtaa ilmaisuja.

´Mitähän tästä olisi ollut James Joyce mieltä.

James Joyce varmaan olis ollut tyytyväinen, jos käännösten myynti olisi ollut niiden luettavuuden vuoksi hyvä.

Totta kai! Jokainen kirjailija on hyvin tyytyväinen siitä, että kääntäjät parantelevat heidän teoksiaan, eiväthän he, kirjailijat, tietysti kirjoita minkään muun kuin myynnin vuoksi.

Ja lukijoilla on oikeus saada kirjansa, kuten uutiset, s-e-l-k-okielellä, on aivan paskaa vaatia lukijaa ymmärtämään pidempiä kuin kolmen sanan lauseita. Akussakaan oo paljon enempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."

AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")

Et selvästi ap:n tavoin ymmärtänyt tuon "jokin"-sanan merkitystä, sillä "jokin kulkukoira oli tullut pihaan" ei tarkoita tiettyä kulkukoiraa vaan aivan päinvastoin jotakuta ennalta tuntematonta kulkukoiraa.

ohis mutta luepa tuo kommentoimasi kohta uudelleen. kyse on suomen kielen rakenteista. kommentoimasi kirjoittaja nimenomaan erittelee tuntemattoman ja tunneton koiran. makustelepa. tuo jokin on vain hiljalleen uinut englannista suomen puhekieleen ja siksi joidenkin on sitä vaikea edes erottaa enää. ja sitähän tässä keskustelussa just puidaan.

Ei ole totta. 

Tapasi kirjoittaa englantia tuottaa Valitut palat -suomea, jossa suomen kielessä useimmiten sanajärjestyksellä ilmaistava asian tunnettuus tuotetaan anglismilla eli kääntämällä sanajonoa suoraan sellaisenaan. Esimerkkilause "jokin kulkukoira oli tullut pihaan" on sinänsä aivan suomea ja toimii joissakin tekstiyhteyksissä, mutta kokenut lukija näkee edessään alkuperäisen tekstin suoraviivaisen kääntämisen.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisemassa Kielikello-lehdessä (https://www.kielikello.fi/-/maarainen-artikkeli-suomessa-) on asiaa valaisevia esimerkkejä enemmänkin:

"Jos kielessä ei ole artikkeleita, määräisyys tai epämääräisyys jää kuulijan tulkinnan varaan tai sitä ilmaistaan vaikkapa sanajärjestyksellä (vrt. Tuvassa oli ukko ~ Ukko oli tuvassa ’det var en gubbe där i stugan ~ gubben var i stugan)."

Ihanaa - kiitos tästä!

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."

AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")

Et selvästi ap:n tavoin ymmärtänyt tuon "jokin"-sanan merkitystä, sillä "jokin kulkukoira oli tullut pihaan" ei tarkoita tiettyä kulkukoiraa vaan aivan päinvastoin jotakuta ennalta tuntematonta kulkukoiraa.

ohis mutta luepa tuo kommentoimasi kohta uudelleen. kyse on suomen kielen rakenteista. kommentoimasi kirjoittaja nimenomaan erittelee tuntemattoman ja tunneton koiran. makustelepa. tuo jokin on vain hiljalleen uinut englannista suomen puhekieleen ja siksi joidenkin on sitä vaikea edes erottaa enää. ja sitähän tässä keskustelussa just puidaan.

Ei ole totta. 

Tapasi kirjoittaa englantia tuottaa Valitut palat -suomea, jossa suomen kielessä useimmiten sanajärjestyksellä ilmaistava asian tunnettuus tuotetaan anglismilla eli kääntämällä sanajonoa suoraan sellaisenaan. Esimerkkilause "jokin kulkukoira oli tullut pihaan" on sinänsä aivan suomea ja toimii joissakin tekstiyhteyksissä, mutta kokenut lukija näkee edessään alkuperäisen tekstin suoraviivaisen kääntämisen.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisemassa Kielikello-lehdessä (https://www.kielikello.fi/-/maarainen-artikkeli-suomessa-) on asiaa valaisevia esimerkkejä enemmänkin:

"Jos kielessä ei ole artikkeleita, määräisyys tai epämääräisyys jää kuulijan tulkinnan varaan tai sitä ilmaistaan vaikkapa sanajärjestyksellä (vrt. Tuvassa oli ukko ~ Ukko oli tuvassa ’det var en gubbe där i stugan ~ gubben var i stugan)."

Ihanaa - kiitos tästä!

AP

Voi ap, myönnä jo, ettet vain oikein osaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikkien alojen erikoisasiantuntijat päivystävät tällä palstalla, eivätkä hyödynnä valtaisaa osaamistaan kaupallisesti? Kielenkääntäjälle, joka osaa ottaa suvereenisti haltuunsa kaikki alkuperäisen kirjoittajan tyylit ja pikku nyanssit, luulisi olevan kysyntää.

Harmittaapa jotakuta paljon. "Kitkeriä, totesi kettu pihlajanmarjoista."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"So this, said Kay to herself, is the sort of person you've become: a person whose clocks and wrist-watches have stopped, and who tells the time, instead, by the particular kind of cripple arriving at her landlord's door."

En ole ap, mutta käännöstä voisi muokata vaikka tähän suuntaan: "Tällainen sinusta sitten on tullut, puheli Kay itsekseen: ihminen, jonka omat kellot seinillä ja ranteessa ovat pysähtyneet ja joka sen sijaan tietää kellonajan siitä, milloin kukin rampa ilmaantuu vuorollaan hänen vuokranantajansa ovelle." Tässä siis raakatekstiä.

Tämä käännös on kaikkein sujuvinta tekstiä ja siitä selkeästi käy ilmi alkuperäisen ajatuksen tarkoitus. Eli Kay päättelee kellonajan siitä, että esimerkiksi klo 11 lääkärin ovelle tulee jalkansa menettänyt, klo 12 potilaalta puuttuu toinen käsi ja niin edelleen. Kaikki nuo "tietynlainen rampa" -käännöksetkin ovat teknisesti periaatteessa oikein, mutta kömpelöä kieltä.

Apua ... Ovatko ihmiset näin tyhmiä?

Kerrotko tarkalleen, mikä tässä oli tyhmää, ettet jää itse sellaiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP tässä moi!

Kirja on tosiaan Sarah Watersin Yövartio, ostin sen alelaarista mökille lomalukemiseksi.

Olen nyt töissä enkä ehdi käännöshommiin :D, mutta löysin pikaisella googlauksella alkuperäisen englanninkielisen tekstin:

"So this, said Kay to herself, is the sort of person you've become: a person whose clocks and wrist-watches have stopped, and who tells the time, instead, by the particular kind of cripple arriving at her landlord's door."

En ole kääntäjä enkä muutenkaan kirjallisuuden ammattilainen, mutta tuo lause tökkäsi heti silmään ja kirja jäi kesken. En todellakaan osaisi itse kääntää kirjallisuutta, mutta toivoisin, että kieli olisi parempaa kuin tämä esimerkki. Tämän Yövartion pitäisi kuitenkin kai olla ihan hyvä kirja, on ollut ehdolla ties mihin palkintoihin. 

Täällä uusi wannabe-kääntäjän suomennos:

Tämänlainen siis, sanoi Kay itselleen, on henkilö joka minusta tullut: henkilö jonka ranne- ja seinäkellot ovat pysähtyneet ja kuka niiden sijaan tietää kellonajan tietynlaisten rampojen saapumisesta vuokraisäntänsä ovelle.

Kuka sanoo suomeksi itsestään "tällainen siis on henkilö joka minusta tullut"? Ei kukaan. Plussaa tosin minämuodosta, se on suomenmukaisempi. Loppu myös kömpelö, kuka-sanan väärä käyttö, tietynlaiset rammat ei toimi.

Aika monikin puhuu itselleen noin, etenkin ajatuksissaan, onko tuo sinusta jotenkin ihmeellistä?

Ymmärrän ap:n tunteita. Luin pitkästä aikaa kirjan joka on melko hiljattain käännetty ruotsista suomeksi ja voi hyvänen aika että ärsytti lukea kieltä, jossa jokainen lause oli kuin koneella käännetty tai Ikean katalogista ilman ensimmäistäkään lauseenvastiketta tai muuta suomen kielelle tyypillistä rakennetta.

Ja sitten se pakollinen sana ”jännittävä” jossakin lauseessa jossa suomen kielessä ei ikipäivänä käytetä tuota sanaa. Sanakirjasta ei tarvitse ottaa sitä ensimmäiseksi tarjottua vaihtoehtoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

258 jatkaa: en myoskaan pitanyt sanan "rampa" kaytosta cripplen suomennoksena. Cripple on aika halventava, ja minusta substantiivi olisi ollut parempi. Vaikka "raajarikko" sanasta kay heti ilmi etta kyseessa on henkilo. Mutta nama ovat varmaan makuasioita. En moiti kaantajaa sinansa. 

Ei kai se ole kääntäjän syy, jos käännettävä sana on halventava.

Kääntäjä siis voi käyttää huoletta n-sanaa?

Kyllä voi käyttää, jos alkuperäisessäkin versiossa käytetään. Miksei voisi?

Juuri näin. Kääntäjän tehtävä ei ole sensuroida alkuperäistekstiä tai istuttaa sinne omia näkemyksiään.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikkien alojen erikoisasiantuntijat päivystävät tällä palstalla, eivätkä hyödynnä valtaisaa osaamistaan kaupallisesti? Kielenkääntäjälle, joka osaa ottaa suvereenisti haltuunsa kaikki alkuperäisen kirjoittajan tyylit ja pikku nyanssit, luulisi olevan kysyntää.

Kirjojen ystävänä olen aivan samaa mieltä siitä että juuri tuollaisille kääntäjille olisi lukijoiden keskuudessa kysyntää. Minusta se on ihan kohtuullinen vaatimus.

Miksi pitää kääntää kirjoja jos ei osaa?