Sain tänään tietää odottavani down-syndroomaista

Tunsin 50 vuotiaan lievän down naisen ja hän sanoi, että hän olisi pystynyt hankkimaan lapsia, mutta hän ei halunnut, koska selviäminen itsenäisesti on muutenkin haastavaa, muuta downiin viittaavaa hänellä ei ole kun ulkonäkö.

Yksi tuttava teki abortin, kun seulonnassa väittivät, että on tulossa vammainen lapsi, mutta vauva olikin terve. Nyt perhe on itkenyt turhaan kuollutta vauvaansa.

Vierailija kirjoitti:

Keskeytys on varsin järkevä ratkaisu.

kaikilla on oikeus syntyä.olettepa julmia. olette nousseet itsekkäät luojaa vastaan

Vierailija kirjoitti:

Yksi tuttava teki abortin, kun seulonnassa väittivät, että on tulossa vammainen lapsi, mutta vauva olikin terve. Nyt perhe on itkenyt turhaan kuollutta vauvaansa.

Käsittääkseni tätä mahdollisuutta ei oikein ole, jos diagnoosi on vahvistettu kromosomitestillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hän on ihmisen arvoinen vauva silti, jos minulla olisi down lapsi, olisin onnellinen. Hän olisi kanssani aina. T. Isä

Heillä on paljon rakkautta antaa ja ihmisinä monesti paljon parempia, kuin ns. normaalit

Et tajua yhtään mistä puhut. Kysy keski-ikäisten kehitysvammaisten vanhenevilta ja väsyneitä vanhemmilta. Onko vaikka kiva toimia 24/7 tukipuhelimena niin että puhelin piippaa kerran tunnissa, kaksi kertaa...

Kuka on sanonut sinulle, että elämä on aina kivaa? Hieman keskenkasvuinen lähtökohta.

Ihmeen moni kehtaa tunnustaa kannattavansa sitä, että vammaisia ei saisi olla olemassa. Minusta tämä on hyvin lähellä Saksan historian puhdistus-oppia. Kehtaatteko peräti myöntää kannattavanne H itlerin aatteita? Rehellistä olisi.

Kylmää kyytiä, missä sydämenne rakkaus?

Minä tunnen muutaman vammaisen enkä ajattele, että heitä ei saisi olla olemassa. Omat voimavarani eivät riittäisi vammaisen lapsen hoitoon. Se ei kerro siitä, että en voisi lasta rakastaa vaan siitä, että minulla on hyvin alhainen jaksamistaso mitä tulee kaikkiin asioihin. En haluaisi olla huono äiti. Jos tulisin tahtomattani raskaaksi niin lapsen ollessa terve voisin kokeilla äitiyttä.Jos en jaksaisi niin antaisin adoptioon. Vammaisen antaisin suoraan adoptioon. Jos olisin normijaksaja niin pitäisin molemmissa tapauksissa. Pelkkä rakkaus ei riitä äitiyteen.

Joo, mammeroista osalla on heikko luetun ymmärtäminen. Keskeytysmahdollisuus kun ei tarkoita sitä, ettei vammaisia saisi olla olemassa. Aivasn kuten muukaan abortti ei tarkoita sitä, että ihmisiä ei saisi olla olemassa. 

huhhuh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskeytys on varsin järkevä ratkaisu.

kaikilla on oikeus syntyä.olettepa julmia. olette nousseet itsekkäät luojaa vastaan

Oikeus syntyä? Ei vaan oikeus hyvään elämään. Yksi asia on varma, abortissa kun se tehdään suomalaisilla säännöillä virallisessa terveydenhuollossa sikiö ei kärsi. Sillä ei ole edes vielä minuutta joka voisi kärsiä. Ja seuraava kysymys on se että antaisitko itsesi abortoida, KYLLÄ. Olen keski-iässä ja vasta nyt valitsisin elämän jos olisi jälkiabortoimisen vaihtoehto. Edelleenkin jos pitäisi aloittaa alusta sama elämä valitsisin abortin itselleni silmääkään räpäyttämättä. Minulla on myös elämässäni rankka asia joka vaan tuli ja jolle en enää voi mitään muuta kuin surullisena katsoa kun muut elävät täysin toisenlaista, taakasta vaapaata elämää. Ja tiedän mitä se just on kun elämän määräävä asia periaatteessa vapaaehtoinen, mutta käytännössä ei kuitenkaan ole. Kuten tämä "laita vaan lapsesi laitokseen ja sillä selvä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä oli sama tilanne kun olin ensimmäistä kertaa raskaana. Sain kuulla, että lapsi on down ja hänellä oli myös paljon muita kehityshäiriötä.

En itse pystynyt tekemään päätöstä abortista, vaikka tiesin, että lapsi tulisi olemaan hyvin sairas.

Lopputulos oli, että luonto hoiti tehtävänsä ja raskaus keskeytyi itsestään.

Tämä oli omalla tavalla suuri helpotus, sillä tiesin, että lapsen elämä olisi ollut pelkkää sairaalaa ym, mutta surin myös asiaa paljon.

Nyt meillä on 4 tervettä lasta, mutta syntymätön esikoinen on aina mielessä.

Ihan mielenkiinnosta kysyn.. millä viikoilla raskaus itse keskeytyi?

Rv 21

maailma raaistuu koko ajan ja pian terveydenhoitoa saavat vain ne, joilla on varaa maksaa itse koko hoito. kannattaa siis miettiä millaisia terveydenhoitokuluja lapselle voi tulla ja onko varaa kustantaa ne. tämä on siis näkökulma, josta on poistettu tunteet lasta kohtaan.  On selvää, että päätös on vaikea, mutta varmaa, että se täytyy tehdä kylmän viileän harkinnan jälkeen ja ensisijassa on mietittävä jaksaako hoitaa, onko lähellä ihmisiä, jotka jaksavat auttaa hoidossa (monella on,moni uskoo ettei ole, mutta jos uskaltautuu kysymään, voi yllättyä iloisesti). Monet voivat elää tosi hyvää elämää ja jopa itsenäisesti. älä lue seuraavaa kappaletta, jos olet epävarma oman päätöksesi kanssa.

sukulaiselleni on kehitysvammainen lapsi. vanhemmat jaksoivat hoitaa lasta noin kolme vuotta ja sitten luovuttivat. eivät enää kuntouttaneet häntä itse kotona, kuten fysioterapeutti oli neuvonut, eivätkä viitisineet enää kiinnittää huomiota terveelliseen ravintoon. lapsen äidin ao on jotain 70 luokkaa (hän ei oikeasti ole kovinkaan älykäs), isä kai normaaliälykäs. Tuloksena oli sitten 8 vuotiaana koulunkäynnin aloittanut lapsi, jolla oli tekohampaat ja joka ei suostunut juomaan muuta kuin sokerisia mehuja. lapsen raivokohtaukset hoidettiin rankuilla.

Nyt lapsi on jo aikuinen ja asuu palvelutalossa. vanhempansa ovat kuolleet ja sisaruksensa keplottelivat tältä kehitysvammaiselta suuremman perintöosuuden itselleen, koska kokivat, että he tarvitsevat enemmän rahaa, hehän elävät normaalia elämää eikä sisaruksena mihinkään rahaa tarvitse. sisaruksen olemassaolo pyritään pitämään salassa ja estää häneltä suhteet muihin sukulaisiin. He häpeävät sisarustaan. Nähdessäni tämän tapauksen, tulin jo parikymppisenä vakuuttuneeksi, että jos alan odottaa kehitysvammaista lasta ja saan sen tietää ajoissa, teen ilman muuta abortin ihan vain säästääkseni lapsen kärsimyksiä tässä kylmässä maailmassa: uskon traumatisoituneeni nähdessäni millaista elämää tuo sukulaiseni kehitysvamminen lapsi joutui elämään. Minäkään en ikuisesti elä enkä voisi aina olla turvaamassa lapsen hyvinvointia ja oikeuksia, jos vaikka sisaruksensa paljastuisivat yhtä ahneiksi askoiksi kuin sukulaiseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, onnea lapsesta. Sisälläsi kasvavasta täydellisestä pienestä ihmeestä.

Se on kaukana täydellisestä. Täydellinen lapsi ei ole vammainen.

Jokainen lapsi on täydellinen sellaisena kuin on

Ja sitten niistä kasvaa aikuisia. Joistakin epätäydellisiä, joistakin aivan selkeästi epätäydellisiä.

Niinkuin meistä kaikista. Jotkut on rumia, toiset läskejä, jotkut sairastuu riippuvuuksiin, pahimmat on ihan muuten vaan v*maisia ihmisiä. Pieni paha tässä joukossa on olla Down...

Down on jokaiselle mammalle rakas., mutta yhteiskunnan tuottava jäsenenä turha.

Maksakoon siis mamma omat valintansa.

Vierailija kirjoitti:

Mieti, ap, haluaisitko ihan oikeasti olla sellaisen ihmisen äiti joka tulee aina olemaan älyllisesti muiden ihmisten alapuolella? Haluaisitko oikeasti lapsen, jonka kanssa ette koskaan ole muuta kuin "lapsi ja äiti", suhde ei koskaan kehity aikuisen lapsen ja äidin ystävyydeksi? Ette koskaan voi keskustella esim. kirjallisuudesta, tieteestä, tms. 

Äly on se, mikä meidät ihmiset erottaa elämistä. Äly tekee meistä ihmisiä. Kehitysvammaiset ovat aina älyllisesti jälkeenjääneitä -kyllä, jopa ne "hyvätasoisimmat" Downit. Älyllisesti jälkeenjäänyt ihminen on vähemmän ihminen kuin älyltään normaali.

Miksi tekisit sellaisen lapsen kun voit valita olla tekemättä?

Kehitysvammainen ihminen on silti arvokas kuten muutkin. Äly ei tarkoita sitä, että ihminen olisi muuten paras vaan sitä älyä käytetään myös kaikkeen pahaankin. En minäkään silti keskustele vanhempieni kanssa mistään tieteestä, kun emme muutenkaan ole samanlaisia ja heitä kiinnostaa ne arkisemmat asiat, joten kyllä tavallisissakin ihmisissä on eroja ja en minäkään mikään nero ole, vaikka ihan terve olenkin. Veikkaan, että monet ihmiset juuri puhuvat niistä ihan arkisista asioista ja siinä mielessä on korosta sitä eroa vammaisten ja terveiden välillä. Äitini on ollut kehitysvammaisten parissa töissä ja monella oli ihan sellaiset "tavalliset" jutut kuin olisi ihan terveetkin voineet puhua.

Itseäni todellakin ärsyttää myös se älystä puhuminen, koska eivät kaikki vaan voi olla niitä neroja ja kyllä sellaisetkin ihmiset voivat pärjätä, jotka ovat heikommassa asemassa ja oikeastaan maailmasta tulee vähän inhimillisempi paikka jos ihmiset ymmärtävät erilaisuutta. Jotkut eivät ajattele, että voi kamala kun minulla on vammainen lapsi ja häpeä häntä ja minusta se on ihan oikein. Siinä ei ole mitään hävettävää, eikä muut saisi siihen puuttua. Kaikki eivät mieti lapsiaan älyn kannalta vaan rakastavat kaikesta huolimatta. Silti minä ymmärrän kuinka paljon työtä vammaisesta lapsesta on ja tiedän kuinka rankkaa se voi olla. Sen takia todellakin ymmärrän jos joku ei jaksa ja sekin on tietenkin hyväksyttävää. Itse en kuitenkaan tekisi päätöstä sen perusteella, että olisi häpeä jos lapseni olisi vammainen tyhmä vaan ihan muista syistä johtuen. Kuten sen miten jaksan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hän on ihmisen arvoinen vauva silti, jos minulla olisi down lapsi, olisin onnellinen. Hän olisi kanssani aina. T. Isä

Heillä on paljon rakkautta antaa ja ihmisinä monesti paljon parempia, kuin ns. normaalit

Et tajua yhtään mistä puhut. Kysy keski-ikäisten kehitysvammaisten vanhenevilta ja väsyneitä vanhemmilta. Onko vaikka kiva toimia 24/7 tukipuhelimena niin että puhelin piippaa kerran tunnissa, kaksi kertaa...

Kuka on sanonut sinulle, että elämä on aina kivaa? Hieman keskenkasvuinen lähtökohta.

Ihmeen moni kehtaa tunnustaa kannattavansa sitä, että vammaisia ei saisi olla olemassa. Minusta tämä on hyvin lähellä Saksan historian puhdistus-oppia. Kehtaatteko peräti myöntää kannattavanne H itlerin aatteita? Rehellistä olisi.

Kylmää kyytiä, missä sydämenne rakkaus?

Ja taas on vedetty mutkat suoriksi. Tuntuu, että tällä palstalla on aika heikko lukemisen ymmärtämisen taso. Se, että kannattaa sitä, että vanhemmat voivat keskeyttää halutessaan raskauden ei tarkoita, että kannattaa sitä, että kehitusvammaisia ei saa olla olemassa. Minä kannatan oikeutta rasjauden keskeytykseen ja oikeutta siihen, että saa myös päättää synnyttää lapsen. Ja jos näin päättää, yhteiskunnan pitää tarjota tukea lapsen hoitamiseen.

Tämä oli hyvä vastaus kirjoitukseeni!

Mutta on täällä niitäkin viestejä, joissa on sanottu, että vammaisia ei tarvitsisi olla ollenkaan olemassa, koska tulee kansantaloudelle kalliiksi ym. Se on kylmää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hän on ihmisen arvoinen vauva silti, jos minulla olisi down lapsi, olisin onnellinen. Hän olisi kanssani aina. T. Isä

Heillä on paljon rakkautta antaa ja ihmisinä monesti paljon parempia, kuin ns. normaalit

Et tajua yhtään mistä puhut. Kysy keski-ikäisten kehitysvammaisten vanhenevilta ja väsyneitä vanhemmilta. Onko vaikka kiva toimia 24/7 tukipuhelimena niin että puhelin piippaa kerran tunnissa, kaksi kertaa...

Kuka on sanonut sinulle, että elämä on aina kivaa? Hieman keskenkasvuinen lähtökohta.

Ihmeen moni kehtaa tunnustaa kannattavansa sitä, että vammaisia ei saisi olla olemassa. Minusta tämä on hyvin lähellä Saksan historian puhdistus-oppia. Kehtaatteko peräti myöntää kannattavanne H itlerin aatteita? Rehellistä olisi.

Kylmää kyytiä, missä sydämenne rakkaus?

Ja taas on vedetty mutkat suoriksi. Tuntuu, että tällä palstalla on aika heikko lukemisen ymmärtämisen taso. Se, että kannattaa sitä, että vanhemmat voivat keskeyttää halutessaan raskauden ei tarkoita, että kannattaa sitä, että kehitusvammaisia ei saa olla olemassa. Minä kannatan oikeutta rasjauden keskeytykseen ja oikeutta siihen, että saa myös päättää synnyttää lapsen. Ja jos näin päättää, yhteiskunnan pitää tarjota tukea lapsen hoitamiseen.

Tämä oli hyvä vastaus kirjoitukseeni!

Mutta on täällä niitäkin viestejä, joissa on sanottu, että vammaisia ei tarvitsisi olla ollenkaan olemassa, koska tulee kansantaloudelle kalliiksi ym. Se on kylmää.

mulla on vammainen lapsi ja olen samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieti, ap, haluaisitko ihan oikeasti olla sellaisen ihmisen äiti joka tulee aina olemaan älyllisesti muiden ihmisten alapuolella? Haluaisitko oikeasti lapsen, jonka kanssa ette koskaan ole muuta kuin "lapsi ja äiti", suhde ei koskaan kehity aikuisen lapsen ja äidin ystävyydeksi? Ette koskaan voi keskustella esim. kirjallisuudesta, tieteestä, tms. 

Äly on se, mikä meidät ihmiset erottaa elämistä. Äly tekee meistä ihmisiä. Kehitysvammaiset ovat aina älyllisesti jälkeenjääneitä -kyllä, jopa ne "hyvätasoisimmat" Downit. Älyllisesti jälkeenjäänyt ihminen on vähemmän ihminen kuin älyltään normaali.

Miksi tekisit sellaisen lapsen kun voit valita olla tekemättä?

Kehitysvammainen ihminen on silti arvokas kuten muutkin. Äly ei tarkoita sitä, että ihminen olisi muuten paras vaan sitä älyä käytetään myös kaikkeen pahaankin. En minäkään silti keskustele vanhempieni kanssa mistään tieteestä, kun emme muutenkaan ole samanlaisia ja heitä kiinnostaa ne arkisemmat asiat, joten kyllä tavallisissakin ihmisissä on eroja ja en minäkään mikään nero ole, vaikka ihan terve olenkin. Veikkaan, että monet ihmiset juuri puhuvat niistä ihan arkisista asioista ja siinä mielessä on korosta sitä eroa vammaisten ja terveiden välillä. Äitini on ollut kehitysvammaisten parissa töissä ja monella oli ihan sellaiset "tavalliset" jutut kuin olisi ihan terveetkin voineet puhua.

Itseäni todellakin ärsyttää myös se älystä puhuminen, koska eivät kaikki vaan voi olla niitä neroja ja kyllä sellaisetkin ihmiset voivat pärjätä, jotka ovat heikommassa asemassa ja oikeastaan maailmasta tulee vähän inhimillisempi paikka jos ihmiset ymmärtävät erilaisuutta. Jotkut eivät ajattele, että voi kamala kun minulla on vammainen lapsi ja häpeä häntä ja minusta se on ihan oikein. Siinä ei ole mitään hävettävää, eikä muut saisi siihen puuttua. Kaikki eivät mieti lapsiaan älyn kannalta vaan rakastavat kaikesta huolimatta. Silti minä ymmärrän kuinka paljon työtä vammaisesta lapsesta on ja tiedän kuinka rankkaa se voi olla. Sen takia todellakin ymmärrän jos joku ei jaksa ja sekin on tietenkin hyväksyttävää. Itse en kuitenkaan tekisi päätöstä sen perusteella, että olisi häpeä jos lapseni olisi vammainen tyhmä vaan ihan muista syistä johtuen. Kuten sen miten jaksan. 

Ei se älykkyys tarkoita näissä keskusteluissa sitä, että halutaan ns. fiksu tai menestyvä lapsi eikä tyhmää vaan juurikin sitä, että kykeneekö lapsi aikuisena itsenäiseeen elämään vai jääkö ns. lapsen tasolle. Kyllähän se älykkyys vaikuttaa suoraan siihen, mitä elämisen perustaitoja pystyy omaksumaan. Harvat 30-40-vuotiaat vanhemmat varmaan nykyään häpeävät kehitysvammaista lasta, koska ei se vamma ole kenekään syy vaan synnynnäinen ominaisuus, jolle ei voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä hän on ihmisen arvoinen vauva silti, jos minulla olisi down lapsi, olisin onnellinen. Hän olisi kanssani aina. T. Isä

Heillä on paljon rakkautta antaa ja ihmisinä monesti paljon parempia, kuin ns. normaalit

Et tajua yhtään mistä puhut. Kysy keski-ikäisten kehitysvammaisten vanhenevilta ja väsyneitä vanhemmilta. Onko vaikka kiva toimia 24/7 tukipuhelimena niin että puhelin piippaa kerran tunnissa, kaksi kertaa...

Kuka on sanonut sinulle, että elämä on aina kivaa? Hieman keskenkasvuinen lähtökohta.

Ihmeen moni kehtaa tunnustaa kannattavansa sitä, että vammaisia ei saisi olla olemassa. Minusta tämä on hyvin lähellä Saksan historian puhdistus-oppia. Kehtaatteko peräti myöntää kannattavanne H itlerin aatteita? Rehellistä olisi.

Kylmää kyytiä, missä sydämenne rakkaus?

Ja taas on vedetty mutkat suoriksi. Tuntuu, että tällä palstalla on aika heikko lukemisen ymmärtämisen taso. Se, että kannattaa sitä, että vanhemmat voivat keskeyttää halutessaan raskauden ei tarkoita, että kannattaa sitä, että kehitusvammaisia ei saa olla olemassa. Minä kannatan oikeutta rasjauden keskeytykseen ja oikeutta siihen, että saa myös päättää synnyttää lapsen. Ja jos näin päättää, yhteiskunnan pitää tarjota tukea lapsen hoitamiseen.

Tämä oli hyvä vastaus kirjoitukseeni!

Mutta on täällä niitäkin viestejä, joissa on sanottu, että vammaisia ei tarvitsisi olla ollenkaan olemassa, koska tulee kansantaloudelle kalliiksi ym. Se on kylmää.

Totta, minustakin se on kylmää ja tulen aina vastustamaan vammaisten ihmisten palvelujen leikkausta. Mutta onneksi nuo viestit ovat vähemmistössä. Uskon, että suurin osa abortin kannattajista kannattaa tuota samaa linjaa kuin minä. Eli vanhemmilla on oikeus päättää, miten toimivat, ja yhteiskunnan pitää tukea kumpaakin päätöstä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli asiakkaana (huom. kahvilassa) down lapsia ja jo pelkkä kahvin kaataminen, tilausten kysely oli niin uuvuttavaa/raskasta jatkuvan tiuskimisen ja uusavuttomuuden takia.

Ja tämä kokemus siis vain työelämässä, vilunväreet vaan kiipi selkääni kun kuvittelin minkälaista vanhemmilla ja mahdollisilla sisaruksilla on.

Nykyisinhän mongoloideja on myös kahvilatyöntekijöinä. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on nyt 12 v down poika. Herää ensimmäisenä aamulla, hakee ulkoa postit postilaatikosta, keittää kahvit, kattaa pöydän ja tulee herättämään halaamalla kuin olisimme olleet erossa viikkotolkulla. On itsepäinen ja herkkä, mutta selvästi pystyy omatoimisuuteen ja täynnä positiivista rakkautta ja energiaa.

Uskon että hän pystyy muuttamaan jossain vaiheessa asuntolaan, jossa voi sitten laitella ruokaa itselleen, katsella netflixistä pokemonia ja pelata palloa muiden asukkaiden kanssa. 

En ole kuullut koskaan mistää downien "asteista" tai "vaikeista muodoista". On vain downin oireyhtymä ja ihmisiä joilla se on. Jos joku osaa laittaa tänne linkin "downien luokitteluun", olisin kiitollinen.

Ensimmäisen kappaleen kuvaus kuulostaa vähän siltä kuin teillä olisi koira. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on nyt 12 v down poika. Herää ensimmäisenä aamulla, hakee ulkoa postit postilaatikosta, keittää kahvit, kattaa pöydän ja tulee herättämään halaamalla kuin olisimme olleet erossa viikkotolkulla. On itsepäinen ja herkkä, mutta selvästi pystyy omatoimisuuteen ja täynnä positiivista rakkautta ja energiaa.

Uskon että hän pystyy muuttamaan jossain vaiheessa asuntolaan, jossa voi sitten laitella ruokaa itselleen, katsella netflixistä pokemonia ja pelata palloa muiden asukkaiden kanssa. 

En ole kuullut koskaan mistää downien "asteista" tai "vaikeista muodoista". On vain downin oireyhtymä ja ihmisiä joilla se on. Jos joku osaa laittaa tänne linkin "downien luokitteluun", olisin kiitollinen.

Ensimmäisen kappaleen kuvaus kuulostaa vähän siltä kuin teillä olisi koira. 

Tämä oli varmaan sinun "huumoria"? Jos jossain on oikeasti koira joka hakee postit laatikosta ja keittää kahvit niin ei muuta kuin kuvaamaan videolle ja maailmanlaajuinen mediahuomio on varma.

Itse olin aika vanha ts kaikki riskit. Kävin istukkanäytteessä. Se oli ok. En ajatellut mitä sitten jos häikkää. Kaikki hyvin ja nyt aikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Mieti, ap, haluaisitko ihan oikeasti olla sellaisen ihmisen äiti joka tulee aina olemaan älyllisesti muiden ihmisten alapuolella? Haluaisitko oikeasti lapsen, jonka kanssa ette koskaan ole muuta kuin "lapsi ja äiti", suhde ei koskaan kehity aikuisen lapsen ja äidin ystävyydeksi? Ette koskaan voi keskustella esim. kirjallisuudesta, tieteestä, tms. 

Äly on se, mikä meidät ihmiset erottaa elämistä. Äly tekee meistä ihmisiä. Kehitysvammaiset ovat aina älyllisesti jälkeenjääneitä -kyllä, jopa ne "hyvätasoisimmat" Downit. Älyllisesti jälkeenjäänyt ihminen on vähemmän ihminen kuin älyltään normaali.

Miksi tekisit sellaisen lapsen kun voit valita olla tekemättä?

äly on kuin kanalla nokka tai gorillalla lihakset. se on vain evoluution luoma työkalu. gepardi on älykäs kun se pystyy matemaattisella tarkkuudella laskemaan missä vaiheessa ja millä nopeudella hän syöksähtää saaliin kimppuun tai onko energiataloudellisesti kannattavaa uhrata energiansa kovin pieneen saaliiseen.

äly ei tuo itsestäänselvyytenä "maalaisjärkeä". voit olla Mensan jäsen mutta tyhmä kuin saapas. voit myös olla matematiikassa nero mutta runouden kieli on hepreaa.

äly ei myöskään kerro mitään sydämensivistyksestä. voit olla omaan älyysi rakastunut öykkäri juntti tai julmempi kuin itse piru. voit olla haihatteleva teoreetikko ja visionääri jolla ei paljon käytännön asiat mieltä rasita. äly on biologiaa ja evoluutiota mutta sydämensivistys on mystisiä "henkimaailman asioita" eli moraalia, empatiaa ja maalaisjärkeä.

toivotan ap:lle paljon voimia. hänellä on edessään raskaita päätöksiä, joita ei kukaan voi hänen puolestaan tehdä. on eri asia olla neuvova sivullinen kuin itse tuossa tilanteessa.

olin omaishoitaja vakavasti loukkaantuneelle lähiomaiselleni jolla oli myös aivovaurio. joskus toivoin etten enää heräisi aamulla. niin rankkaa se oli. elämä supistui hetkiksi, hyviksi ja huonoiksi. ne vaihtelivat usein päivän mittaan omaiseni mielialojen mukaan.

jos nyt minulle sattuisi ap.n tilanne, niin tekisin abortin vaikka pidänkin sitä murhana. en vain enää jaksaisi. ensinnäkin yhteiskunta lupailee omaishoitajille kaikkea kivaa ja apua sieltä sun täältä. totuus on, että mitään et saa, ellet ole jatkuvasti aktiivinen ja etsi tietoa. mutta kuka jaksaa sitä ruljanssia kun arki imee viimeisetkin mehut.

kokeiltiin me laitoshoitoakin, mikä oli ihan katastrofi! omaistani pahoinpideltiin mustelmille sekä hoitajien että muiden potilaiden toimesta. hän oli pahasti kuivunut ja koko arvokas fysioterapia ja kotijumppa ja kuntoutus oli kuin hukkaanheitettyä ja omaiseni oli taantunut zombiksi.

on kauhea tilanne kun puolustuskyvytön rakkaimpasi on epäempaattisten, kroonisesti vihaisten ihmisten armoilla. nykyään kun hoitotyö on niin ahtaalle ajettu ja hoitajat oireilevat loppuunpalaneina ja stressaantuneina kukin omalla tavallaan niin ymmärrän ettei sellaisessa hullunmyllyssä edes jaksa aina olla empaattinen.