Sain tänään tietää odottavani down-syndroomaista
Kamala tilanne, ajatukset ovat ihan sekaisin, enkä tiedä kuinka tämän kertoisin miehelleni. Pelkään tuntevani hänet sen verran hyvin että haluaa keskeytyksen...miten aina käy huonosti, ikääkin vasta alle 30 :((
Kommentit (641)
Vierailija kirjoitti:
Ja tässähän ollaankin sitten jännän äärellä ihan konkreettisesti sen suhteen, kuinka kersat pilaavat elämäsi Vol. XXXX
Epäonneksi olkoon ! Miten meni se kersan eli riesan hankinta, noin niin kuin omasta mielestä ap ?
Miksi pitää olla noin p×rseetä? Vai onko sulla kenties käytössäsi aikakone, jolla AP voi palata menneisyyteen päättämään toisin?
Sait kuulla odottavasti down-vauvaa jo kolme päivää sitten...
Rls kirjoitti:
Tästä asiasta kannattaa oikeasti keskustella vain sellaisten ihmisten kanssa, jolla on oikeasti kokemusta tilanteesta, jossa ap on. Valitettavasti suuri osa tämän keskustelun kommenteista perustuu asiaatuntemattomien levittämiin urbaanilegendoihin (testitulokset valehtelevat ja naapurin liisakin sai terveen lapsen/ suurin osa down-ihmisistä voi hyvin ja naapurin villekin 1 v on onnellinen /tukipalveluita saa kuin manu illallisen jne/ ). Down-keskeytykseen eettiseltä kannalta ja ihmisiä neuvomaan on oikeasti oikeus vain sellaisella, jolla on omakohtainen kokemus asiasta. Tämän keskustelun osanottajilla ei taida sitä olla. Toivottavasti ap.ymmärrät sen. Keskustele asiasta vain asiaanosallisten ja asiaatuntevien ihmisten kanssa ja jätä musta-tuntuu-kommentit omaan arvoonsa.
Mä olen käynyt kaiken tuon läpi ja tunnistin tän provoksi heti kättelyssä.
Rls kirjoitti:
Tästä asiasta kannattaa oikeasti keskustella vain sellaisten ihmisten kanssa, jolla on oikeasti kokemusta tilanteesta, jossa ap on. Valitettavasti suuri osa tämän keskustelun kommenteista perustuu asiaatuntemattomien levittämiin urbaanilegendoihin (testitulokset valehtelevat ja naapurin liisakin sai terveen lapsen/ suurin osa down-ihmisistä voi hyvin ja naapurin villekin 1 v on onnellinen /tukipalveluita saa kuin manu illallisen jne/ ). Down-keskeytykseen eettiseltä kannalta ja ihmisiä neuvomaan on oikeasti oikeus vain sellaisella, jolla on omakohtainen kokemus asiasta. Tämän keskustelun osanottajilla ei taida sitä olla. Toivottavasti ap.ymmärrät sen. Keskustele asiasta vain asiaanosallisten ja asiaatuntevien ihmisten kanssa ja jätä musta-tuntuu-kommentit omaan arvoonsa.
Urbaanilegendoja ovat ne, joissa väitetään ettei suurin osa downeista voisi hyvin. Ja kyllä ne naapurien Villet yleensä ovat onnellisia. Näin down- elämästä kokemuksen äänellä voi sanoa, että kauhujuttuja ei pidä kertoa täytenä totuutena.
En luottaisi täysin sokeasti ja naiivisti siihen, että kyllä yhteiskunta auttaa ja tukee. Tukee tällä hetkellä, mutta hyvinvointiyhteiskuntaa ajetaan alas aikamoisella vauhdilla. Itse en todellakaan luottaisi siihen, että samat palvelut ja avut olisivat saatavilla edes 10-vuoden kuluttua. On olemassa ihan oikeasti riski siitä, että lapsen joutuu hoitamaan ihan itse ja mitä sille aikuiselle lapselle käy tulevaisuudessa, kun vanhemmista aika jättää?
Minusta tuollaisia asioita ei voi myöskään jättää sen varaan, että kyllä yhteiskunta hoitaa. Etenkään nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Rls kirjoitti:
Tästä asiasta kannattaa oikeasti keskustella vain sellaisten ihmisten kanssa, jolla on oikeasti kokemusta tilanteesta, jossa ap on. Valitettavasti suuri osa tämän keskustelun kommenteista perustuu asiaatuntemattomien levittämiin urbaanilegendoihin (testitulokset valehtelevat ja naapurin liisakin sai terveen lapsen/ suurin osa down-ihmisistä voi hyvin ja naapurin villekin 1 v on onnellinen /tukipalveluita saa kuin manu illallisen jne/ ). Down-keskeytykseen eettiseltä kannalta ja ihmisiä neuvomaan on oikeasti oikeus vain sellaisella, jolla on omakohtainen kokemus asiasta. Tämän keskustelun osanottajilla ei taida sitä olla. Toivottavasti ap.ymmärrät sen. Keskustele asiasta vain asiaanosallisten ja asiaatuntevien ihmisten kanssa ja jätä musta-tuntuu-kommentit omaan arvoonsa.
Mä olen käynyt kaiken tuon läpi ja tunnistin tän provoksi heti kättelyssä.
Saatat ollá oikeassa. Aihe ainakin on provoilijan unelma. Tuossa tilanteessa kun on tai ainakin tulisi olla niin kaoottinen olo, että ei tule mieleenkään keskustella asiasta vauva-palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Rls kirjoitti:
Tästä asiasta kannattaa oikeasti keskustella vain sellaisten ihmisten kanssa, jolla on oikeasti kokemusta tilanteesta, jossa ap on. Valitettavasti suuri osa tämän keskustelun kommenteista perustuu asiaatuntemattomien levittämiin urbaanilegendoihin (testitulokset valehtelevat ja naapurin liisakin sai terveen lapsen/ suurin osa down-ihmisistä voi hyvin ja naapurin villekin 1 v on onnellinen /tukipalveluita saa kuin manu illallisen jne/ ). Down-keskeytykseen eettiseltä kannalta ja ihmisiä neuvomaan on oikeasti oikeus vain sellaisella, jolla on omakohtainen kokemus asiasta. Tämän keskustelun osanottajilla ei taida sitä olla. Toivottavasti ap.ymmärrät sen. Keskustele asiasta vain asiaanosallisten ja asiaatuntevien ihmisten kanssa ja jätä musta-tuntuu-kommentit omaan arvoonsa.
Urbaanilegendoja ovat ne, joissa väitetään ettei suurin osa downeista voisi hyvin. Ja kyllä ne naapurien Villet yleensä ovat onnellisia. Näin down- elämästä kokemuksen äänellä voi sanoa, että kauhujuttuja ei pidä kertoa täytenä totuutena.
Totta, naapurin ville 1v, joka asuu kotona, on onnellinen, ja miksei vanhemmatkin. Ja toivottavasti myös ville 30 v, voi myös hyvin. Toivon niin. Jotta asia tulisi molemmin puolin ymmärretyksi, tarkennan, että molemmat villet ovat terveitä down-ihmisiä. Toisenlaisia, monisairaita ja syvästi kehitysvammaisia down-ihmisiä, ei näy julkisuudessa eikä naapurissakaan. Eikä heitä kovin iäkkäitä edes ole, koska kuolevat yleensä nuorina. Haluaisin oikeasti nähdä näissä down-keskusteluissa tarkkaa faktaa ja numeroita mutu-olettamien sijasta. Edelleen toivon, että kukaan, joka odottaa down-lasta, ei etsi tietoa tai vaikutteita näiltä sivuilta.
rls kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rls kirjoitti:
Tästä asiasta kannattaa oikeasti keskustella vain sellaisten ihmisten kanssa, jolla on oikeasti kokemusta tilanteesta, jossa ap on. Valitettavasti suuri osa tämän keskustelun kommenteista perustuu asiaatuntemattomien levittämiin urbaanilegendoihin (testitulokset valehtelevat ja naapurin liisakin sai terveen lapsen/ suurin osa down-ihmisistä voi hyvin ja naapurin villekin 1 v on onnellinen /tukipalveluita saa kuin manu illallisen jne/ ). Down-keskeytykseen eettiseltä kannalta ja ihmisiä neuvomaan on oikeasti oikeus vain sellaisella, jolla on omakohtainen kokemus asiasta. Tämän keskustelun osanottajilla ei taida sitä olla. Toivottavasti ap.ymmärrät sen. Keskustele asiasta vain asiaanosallisten ja asiaatuntevien ihmisten kanssa ja jätä musta-tuntuu-kommentit omaan arvoonsa.
Mä olen käynyt kaiken tuon läpi ja tunnistin tän provoksi heti kättelyssä.
Saatat ollá oikeassa. Aihe ainakin on provoilijan unelma. Tuossa tilanteessa kun on tai ainakin tulisi olla niin kaoottinen olo, että ei tule mieleenkään keskustella asiasta vauva-palstalla.
Kyllä mä keskustelin silloin asiasta täälläkin ja sainkin vinkin liittyä enkelinkosketus-foorumille, joka oli kullanarvoinen. Kaaottisin aika tuo edelleen on silti mun elämässä. Onneksi sain lohtua elämääni.
Vierailija kirjoitti:
rls kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rls kirjoitti:
Tästä asiasta kannattaa oikeasti keskustella vain sellaisten ihmisten kanssa, jolla on oikeasti kokemusta tilanteesta, jossa ap on. Valitettavasti suuri osa tämän keskustelun kommenteista perustuu asiaatuntemattomien levittämiin urbaanilegendoihin (testitulokset valehtelevat ja naapurin liisakin sai terveen lapsen/ suurin osa down-ihmisistä voi hyvin ja naapurin villekin 1 v on onnellinen /tukipalveluita saa kuin manu illallisen jne/ ). Down-keskeytykseen eettiseltä kannalta ja ihmisiä neuvomaan on oikeasti oikeus vain sellaisella, jolla on omakohtainen kokemus asiasta. Tämän keskustelun osanottajilla ei taida sitä olla. Toivottavasti ap.ymmärrät sen. Keskustele asiasta vain asiaanosallisten ja asiaatuntevien ihmisten kanssa ja jätä musta-tuntuu-kommentit omaan arvoonsa.
Mä olen käynyt kaiken tuon läpi ja tunnistin tän provoksi heti kättelyssä.
Saatat ollá oikeassa. Aihe ainakin on provoilijan unelma. Tuossa tilanteessa kun on tai ainakin tulisi olla niin kaoottinen olo, että ei tule mieleenkään keskustella asiasta vauva-palstalla.
Kyllä mä keskustelin silloin asiasta täälläkin ja sainkin vinkin liittyä enkelinkosketus-foorumille, joka oli kullanarvoinen. Kaaottisin aika tuo edelleen on silti mun elämässä. Onneksi sain lohtua elämääni.
Enkelinkosketus -foorumi on ollut henkireikä mullekin. Mun kokemuksesta on jo aikaa, mutta en ikinä unohda sitä, miten toivotonta oli etsiä vertaistukea - kun löytyi vain näitä vauvapalstan mutu-kommentaattoreita ja provoilijoita. Olen iloinen, että sinä sait vinkin tältä palstalta .
Noin 0.75 % suomalaisista on kehitysvammaisia. Tarkoittaa siis samaa että jokaisesta 1000 syntyneestä lapsesta 7 on kehitysvammaista. On todennäköisempää saada kehitysvammainen lapsi kuin raaputtaa 500 euron voitto ässä-arvasta. Toki, jos tietää että syntyvä lapsi on down, mahdollisuus vaikeavammaiseen lapseen on selvästi suurempi.
Meidän down on nyt alakoulussa. Sydän on korjattu, kilpirauhaseen on lääke, silmälasit löytyy, muuten terve. Käy lähikoulussa erityisluokkaa. Koulu on kiva, opettajat ja avustajat huippuja, kaikki menee kivasti. Tulevaisuudesta en tiedä (kukaan ei tiedä), mutta juuri nyt tämä down-lapsi tuntee elämän väkevästi ja on onnellisin ihminen jonka tunnen. Tätä onnellisuutta hän levittää ympärilleen missä ikinä kulkeekin, eri asia on haluavatko ihmiset ottaa sitä vastaan.
rls kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rls kirjoitti:
Tästä asiasta kannattaa oikeasti keskustella vain sellaisten ihmisten kanssa, jolla on oikeasti kokemusta tilanteesta, jossa ap on. Valitettavasti suuri osa tämän keskustelun kommenteista perustuu asiaatuntemattomien levittämiin urbaanilegendoihin (testitulokset valehtelevat ja naapurin liisakin sai terveen lapsen/ suurin osa down-ihmisistä voi hyvin ja naapurin villekin 1 v on onnellinen /tukipalveluita saa kuin manu illallisen jne/ ). Down-keskeytykseen eettiseltä kannalta ja ihmisiä neuvomaan on oikeasti oikeus vain sellaisella, jolla on omakohtainen kokemus asiasta. Tämän keskustelun osanottajilla ei taida sitä olla. Toivottavasti ap.ymmärrät sen. Keskustele asiasta vain asiaanosallisten ja asiaatuntevien ihmisten kanssa ja jätä musta-tuntuu-kommentit omaan arvoonsa.
Urbaanilegendoja ovat ne, joissa väitetään ettei suurin osa downeista voisi hyvin. Ja kyllä ne naapurien Villet yleensä ovat onnellisia. Näin down- elämästä kokemuksen äänellä voi sanoa, että kauhujuttuja ei pidä kertoa täytenä totuutena.
Totta, naapurin ville 1v, joka asuu kotona, on onnellinen, ja miksei vanhemmatkin. Ja toivottavasti myös ville 30 v, voi myös hyvin. Toivon niin. Jotta asia tulisi molemmin puolin ymmärretyksi, tarkennan, että molemmat villet ovat terveitä down-ihmisiä. Toisenlaisia, monisairaita ja syvästi kehitysvammaisia down-ihmisiä, ei näy julkisuudessa eikä naapurissakaan. Eikä heitä kovin iäkkäitä edes ole, koska kuolevat yleensä nuorina. Haluaisin oikeasti nähdä näissä down-keskusteluissa tarkkaa faktaa ja numeroita mutu-olettamien sijasta. Edelleen toivon, että kukaan, joka odottaa down-lasta, ei etsi tietoa tai vaikutteita näiltä sivuilta.
Syvä kehitysvamma ei juuri koskaan ole downilla. Elinikä on lyhyempi kuin muilla, mutta on koko ajan pidentynyt. Julkisuudessa ei moni down esiinny, mutta ns katukuvassa ja elämässä mukana liikkuvat myös huonokuntoisemmat downit.
Dowin syndroomasta faktoja tietävä kirjoitti:
rls kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rls kirjoitti:
Tästä asiasta kannattaa oikeasti keskustella vain sellaisten ihmisten kanssa, jolla on oikeasti kokemusta tilanteesta, jossa ap on. Valitettavasti suuri osa tämän keskustelun kommenteista perustuu asiaatuntemattomien levittämiin urbaanilegendoihin (testitulokset valehtelevat ja naapurin liisakin sai terveen lapsen/ suurin osa down-ihmisistä voi hyvin ja naapurin villekin 1 v on onnellinen /tukipalveluita saa kuin manu illallisen jne/ ). Down-keskeytykseen eettiseltä kannalta ja ihmisiä neuvomaan on oikeasti oikeus vain sellaisella, jolla on omakohtainen kokemus asiasta. Tämän keskustelun osanottajilla ei taida sitä olla. Toivottavasti ap.ymmärrät sen. Keskustele asiasta vain asiaanosallisten ja asiaatuntevien ihmisten kanssa ja jätä musta-tuntuu-kommentit omaan arvoonsa.
Urbaanilegendoja ovat ne, joissa väitetään ettei suurin osa downeista voisi hyvin. Ja kyllä ne naapurien Villet yleensä ovat onnellisia. Näin down- elämästä kokemuksen äänellä voi sanoa, että kauhujuttuja ei pidä kertoa täytenä totuutena.
Totta, naapurin ville 1v, joka asuu kotona, on onnellinen, ja miksei vanhemmatkin. Ja toivottavasti myös ville 30 v, voi myös hyvin. Toivon niin. Jotta asia tulisi molemmin puolin ymmärretyksi, tarkennan, että molemmat villet ovat terveitä down-ihmisiä. Toisenlaisia, monisairaita ja syvästi kehitysvammaisia down-ihmisiä, ei näy julkisuudessa eikä naapurissakaan. Eikä heitä kovin iäkkäitä edes ole, koska kuolevat yleensä nuorina. Haluaisin oikeasti nähdä näissä down-keskusteluissa tarkkaa faktaa ja numeroita mutu-olettamien sijasta. Edelleen toivon, että kukaan, joka odottaa down-lasta, ei etsi tietoa tai vaikutteita näiltä sivuilta.
Syvä kehitysvamma ei juuri koskaan ole downilla. Elinikä on lyhyempi kuin muilla, mutta on koko ajan pidentynyt. Julkisuudessa ei moni down esiinny, mutta ns katukuvassa ja elämässä mukana liikkuvat myös huonokuntoisemmat downit.
Onneks liikkuu, koska ratkaisi mun päätöksen. Muistin miten aggressiivisia olin nähnyt.
Olen jo nuorena ajatellut, että abortti on täysin ok ratkaisu jos raskaus on epätoivottu tai sikiöllä vamma tms. Ajattelen niin edelleen. Itse en ole lapsia hankkinut tai edes yrittänyt eikä ole aborttia tarvinnut käydä läpi. Varmasti on rankka päätös, mutta en vapaaehtoisesti haluaisi vammaista lasta. Lasten kasvattaminen nyky-yhteiskunnassa on muutenkin rankkaa ja kuten moni on tässä ketjussa todennut, tukia ja apuja heikennetään jatkuvasti. 10-20 vuotta tästä eteenpäin tilanne voi olla katastrofaalinen.
Joskus näin junassa noin nelikymppisen äidin ja arviolta 4-5 vuotiaan downlapsen. Äidillä oli mukana ystävä joka yritti viihdyttää lasta. Äidin jokainen ele ja ilme lasta kohtaan huokui vihaa ja loputonta uupumusta. Oli kamalaa katsottavaa. Syytönhän lapsi syntymäänsä oli mutta ymmärrän, että tuollaisessa tilanteessa vanhempi on täysin lopussa. Surullista.
Down-henkilö on lapsen ohella elinikäinen harrastus, ja jopa työ, ajankäyttö huomioiden.
Itsellä olisi elämä pilalla ja hirveintä mitä voisin kuvitella omaan elämääni. Mielestäni on ihmisarvoista, että keskeyttäisi, mutta netissä ei kannata kuunnella ketään, tee oma päätöksesi.
rls kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rls kirjoitti:
Tästä asiasta kannattaa oikeasti keskustella vain sellaisten ihmisten kanssa, jolla on oikeasti kokemusta tilanteesta, jossa ap on. Valitettavasti suuri osa tämän keskustelun kommenteista perustuu asiaatuntemattomien levittämiin urbaanilegendoihin (testitulokset valehtelevat ja naapurin liisakin sai terveen lapsen/ suurin osa down-ihmisistä voi hyvin ja naapurin villekin 1 v on onnellinen /tukipalveluita saa kuin manu illallisen jne/ ). Down-keskeytykseen eettiseltä kannalta ja ihmisiä neuvomaan on oikeasti oikeus vain sellaisella, jolla on omakohtainen kokemus asiasta. Tämän keskustelun osanottajilla ei taida sitä olla. Toivottavasti ap.ymmärrät sen. Keskustele asiasta vain asiaanosallisten ja asiaatuntevien ihmisten kanssa ja jätä musta-tuntuu-kommentit omaan arvoonsa.
Mä olen käynyt kaiken tuon läpi ja tunnistin tän provoksi heti kättelyssä.
Saatat ollá oikeassa. Aihe ainakin on provoilijan unelma. Tuossa tilanteessa kun on tai ainakin tulisi olla niin kaoottinen olo, että ei tule mieleenkään keskustella asiasta vauva-palstalla.
Sairasta provoilla vakavilla asioilla.
Vierailija kirjoitti:
Dowin syndroomasta faktoja tietävä kirjoitti:
rls kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rls kirjoitti:
Tästä asiasta kannattaa oikeasti keskustella vain sellaisten ihmisten kanssa, jolla on oikeasti kokemusta tilanteesta, jossa ap on. Valitettavasti suuri osa tämän keskustelun kommenteista perustuu asiaatuntemattomien levittämiin urbaanilegendoihin (testitulokset valehtelevat ja naapurin liisakin sai terveen lapsen/ suurin osa down-ihmisistä voi hyvin ja naapurin villekin 1 v on onnellinen /tukipalveluita saa kuin manu illallisen jne/ ). Down-keskeytykseen eettiseltä kannalta ja ihmisiä neuvomaan on oikeasti oikeus vain sellaisella, jolla on omakohtainen kokemus asiasta. Tämän keskustelun osanottajilla ei taida sitä olla. Toivottavasti ap.ymmärrät sen. Keskustele asiasta vain asiaanosallisten ja asiaatuntevien ihmisten kanssa ja jätä musta-tuntuu-kommentit omaan arvoonsa.
Urbaanilegendoja ovat ne, joissa väitetään ettei suurin osa downeista voisi hyvin. Ja kyllä ne naapurien Villet yleensä ovat onnellisia. Näin down- elämästä kokemuksen äänellä voi sanoa, että kauhujuttuja ei pidä kertoa täytenä totuutena.
Totta, naapurin ville 1v, joka asuu kotona, on onnellinen, ja miksei vanhemmatkin. Ja toivottavasti myös ville 30 v, voi myös hyvin. Toivon niin. Jotta asia tulisi molemmin puolin ymmärretyksi, tarkennan, että molemmat villet ovat terveitä down-ihmisiä. Toisenlaisia, monisairaita ja syvästi kehitysvammaisia down-ihmisiä, ei näy julkisuudessa eikä naapurissakaan. Eikä heitä kovin iäkkäitä edes ole, koska kuolevat yleensä nuorina. Haluaisin oikeasti nähdä näissä down-keskusteluissa tarkkaa faktaa ja numeroita mutu-olettamien sijasta. Edelleen toivon, että kukaan, joka odottaa down-lasta, ei etsi tietoa tai vaikutteita näiltä sivuilta.
Syvä kehitysvamma ei juuri koskaan ole downilla. Elinikä on lyhyempi kuin muilla, mutta on koko ajan pidentynyt. Julkisuudessa ei moni down esiinny, mutta ns katukuvassa ja elämässä mukana liikkuvat myös huonokuntoisemmat downit.
Onneks liikkuu, koska ratkaisi mun päätöksen. Muistin miten aggressiivisia olin nähnyt.
Tuskin olit nähnyt aggressiivisia downeja.
Vierailija kirjoitti:
Down-henkilö on lapsen ohella elinikäinen harrastus, ja jopa työ, ajankäyttö huomioiden.
Tämä. Eikä ole mitään vikaa siinä että tämän valitsee, mutta on syytä tiedostaa asia. Ja se ettei kukaan voi luvata sitä ihanaa ja aurinkoista, tervettä downia joka on kaikkien päivänsäde ja maailman onnellisin ihminen 60 vuoden ajan.
Vierailija kirjoitti:
Aluksi tieto voi olla shokki, mutta ajan kanssa kanttaa pohtia. Itse olen työskennellyt down-lasten ja nuorten parissa 20v, ja voin sanoa, että abortti ei itselle tulisi mieleen. Diagnoosi ei tee kenestäkään ei-toivottua ja anna tietynlaista elämää, he ovat jokainen omanlaisiaan persoonia ihan kuin kuka tahansa meistä. Nettiä selaamalla löydät monenlaisia tarinoita ihmistä, joilla on down. Monet heistä pystyvät kaikenlaiseen, kuten opiskelemaan, kirjoittamaan, lukemaan, työskentelemään, asumaan tuetusti, esiintymään jne. Toki kehitysvammaisuuden aste vaikuttaa kehitykseen, mutta itse en ollenkaan näe asiaa maailmanloppuna. Voimia!
Ainakin minun tuntemassani tapauksessa se oli maailmanloppu enkä usko että vammainen sisarenikaan on osannut nauttia elämästään. Hän on vielä viisikymppisenä kehityksessään noin puolivuotiaan tasolla, kävelee kyllä, mutta ei puhu, ei syö itse ja tarvitsee vaippoja. Jos valvonta hetkeksikään herpaantuu, niin hänellä saattaa tulla kakat housuun ja niitä hän sitten levittelee ympäri huonetta, sottaa itsensä ja syö osan. Uskon että sinullakin olisi itku herkässä kun siivoat ja hoidat noin pahasti avun tarpeessa olevaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
Ap kerrothan mihin ratkaisuun päädytte, tukea täältä