Minkä koet hoitotyössä raskaimmaksi?
Ei siis fyysisesti, vaan henkisesti? Missä asioissa olisi mielestäsi korjaamisen varaa?
Kommentit (69)
Se, kun joka päivä puuttuu joku eikä aikaista saada.
- Kiire.
Koko päivän saa säntäillä paikasta toiseen ja jos jonkun asiakkaan luona kestää, on se jostain muualta pois. Toisaalta työyhteisössä on työkavereita, jotka tekevät asiat pikaisesti vaan eivät kunnolla - ja sitten nokanvarttasn pitkin katselevat että kun tuollakin kestää niin kauan ja mitään se ei tee. Hommissa vaan kestää, kun ne oikeasti tekee kunnolla. Ja virheisiin ei toisaalta ole varaa, koska kyseessä ovat ihmiset. Kirjatakin pitäisi ja senkin suhteen ohjelmia uudistetaan ties millä lailla.
Sitten on hoitajia, jotka eivät halua jakaa lääkkeitä tai tehdä vaikkapa raita tai mmse:tä, kun ei vain kiinnosta, ja kylmästi jättävät nämä muille.
- Haastavat omaiset.
Ymmärrän huolen ja tietämättömyyden, mutta vastaan tulee myös niitä omaisia, jotka on vaan hankalia. Heillä on vahvat mielipiteet siitä, miten heidän omaistaan tulisi hoitaa - siis siitä huolimatta, että jonkun asian tekeminen tai tekemättä jättäminen on ihan perusteltua ja määräykset tulevat lääkäriltä.
Lisäksi on niitä omaisia, jotka eivät ole koskaan tyytyväisiä mihinkään. Milloin on äidin laukku hukassa (löytyy hoitajien haukkumisen jälkeen lopulta vanhuksen vaatekaapista) ja milloin kukaan ei käy yövuorossa katsomassa hänen tätiään. No perskutarallaa kun se täti on soittanut tunnin sisällä jo viisi kertaa ja olet käynyt kahdesti katsomassa, mutta valitettavasti olet yövuorossa yksin etkä oikein kesken Tellervon ripulien siivoamisen voi lähteä kuuntelemaan, kuinka Selma-Telma taas kysyy että paljonko kello on, en saa nukuttua. Kun Tellervo on saatu puhtaisiin vaippoihin, vaatteisiin ja kenties petivaatteisiin, voit juosta Selman luokse, mutta sen jälkeen on jatkettava kuivituskierrosta. Mitä nyt, joku hälyttää - mutta olet taluttamassa Yrjänä vessaan - voi harmi, se on taas Selma, joka joutuu odottamaan ja on hoitajan tullessa jälleen kiukkuinen.
Nämä Selmojen omaiset eivät ymmärrä, että yksinäisellä yököllä on noin perehdytään parikymmentä muutakin hoidettavaa ja vaikka Selman luona tehdään tiettyjen määräaikaisten kierrosten lisäksi myös kaikki ne käynnit joille Selma hälyttämällä kutsuu hoitajaa, sä et vaan voi jäädä yövuorossa pitämään hoitajalle seuraa.
Joskus myös rasittaa omaisten ymmärtämättömyys. On tilanteita, joissa vanhus on juuri otettu ylös päivälevolta, katsottu että on puhtaat vaipat ja siistit vaatteet ja kun saat sen mummun tai papan pyörätuoliin seurustelemaan omaistensa kanssa niin tämä päättääkin ulostaa. Siinä sitten yrität kertoa, että ei tätä vielä kymmenen minuuttia sitten ollut, mutta totta kai me hoidamme asian nyt heti.
Vierailija kirjoitti:
- Kiire.
Koko päivän saa säntäillä paikasta toiseen ja jos jonkun asiakkaan luona kestää, on se jostain muualta pois. Toisaalta työyhteisössä on työkavereita, jotka tekevät asiat pikaisesti vaan eivät kunnolla - ja sitten nokanvarttasn pitkin katselevat että kun tuollakin kestää niin kauan ja mitään se ei tee. Hommissa vaan kestää, kun ne oikeasti tekee kunnolla. Ja virheisiin ei toisaalta ole varaa, koska kyseessä ovat ihmiset. Kirjatakin pitäisi ja senkin suhteen ohjelmia uudistetaan ties millä lailla.Sitten on hoitajia, jotka eivät halua jakaa lääkkeitä tai tehdä vaikkapa raita tai mmse:tä, kun ei vain kiinnosta, ja kylmästi jättävät nämä muille.
- Haastavat omaiset.
Ymmärrän huolen ja tietämättömyyden, mutta vastaan tulee myös niitä omaisia, jotka on vaan hankalia. Heillä on vahvat mielipiteet siitä, miten heidän omaistaan tulisi hoitaa - siis siitä huolimatta, että jonkun asian tekeminen tai tekemättä jättäminen on ihan perusteltua ja määräykset tulevat lääkäriltä.Lisäksi on niitä omaisia, jotka eivät ole koskaan tyytyväisiä mihinkään. Milloin on äidin laukku hukassa (löytyy hoitajien haukkumisen jälkeen lopulta vanhuksen vaatekaapista) ja milloin kukaan ei käy yövuorossa katsomassa hänen tätiään. No perskutarallaa kun se täti on soittanut tunnin sisällä jo viisi kertaa ja olet käynyt kahdesti katsomassa, mutta valitettavasti olet yövuorossa yksin etkä oikein kesken Tellervon ripulien siivoamisen voi lähteä kuuntelemaan, kuinka Selma-Telma taas kysyy että paljonko kello on, en saa nukuttua. Kun Tellervo on saatu puhtaisiin vaippoihin, vaatteisiin ja kenties petivaatteisiin, voit juosta Selman luokse, mutta sen jälkeen on jatkettava kuivituskierrosta. Mitä nyt, joku hälyttää - mutta olet taluttamassa Yrjänä vessaan - voi harmi, se on taas Selma, joka joutuu odottamaan ja on hoitajan tullessa jälleen kiukkuinen.
Nämä Selmojen omaiset eivät ymmärrä, että yksinäisellä yököllä on noin perehdytään parikymmentä muutakin hoidettavaa ja vaikka Selman luona tehdään tiettyjen määräaikaisten kierrosten lisäksi myös kaikki ne käynnit joille Selma hälyttämällä kutsuu hoitajaa, sä et vaan voi jäädä yövuorossa pitämään hoitajalle seuraa.
Joskus myös rasittaa omaisten ymmärtämättömyys. On tilanteita, joissa vanhus on juuri otettu ylös päivälevolta, katsottu että on puhtaat vaipat ja siistit vaatteet ja kun saat sen mummun tai papan pyörätuoliin seurustelemaan omaistensa kanssa niin tämä päättääkin ulostaa. Siinä sitten yrität kertoa, että ei tätä vielä kymmenen minuuttia sitten ollut, mutta totta kai me hoidamme asian nyt heti.
Siis että hoitaja ei vaan voi jäädä pitämään asiakkaalle yövuorossa seuraa. Kirjoitan mitä sattuu, osaksi väsymyksestä ja osaksi ennakoivasta tekstinsyötöstä johtuvaa. Myös sana "perehdytään" tuolla jossain välissä oli turha, ja tuli vahingossa. Pointti nyt varmaan kuitenkin tuli selväksi.
Vierailija kirjoitti:
Johtamisongelmat.
Haluatko avata tätä lisää?
Tätä voisi nostella, ehkä keskustelua tulisi enemmänkin.
Vanhustyössä se, että hoitajat menettävät kaiken inhimillisyyden ja terveen järjen. Jos työ tehdään asiakaslähtöisesti, se ei ole raskasta. Mutta halu on rutiineihin alkaen aamuherätyksistä. Jotenkin ne yhteisöt tyhmentää työntekijät.
Kokemusta on!
Off topic:
Mitä kaikkea lähihoitaja konkreettisesti tekee vanhustyössä yhden työvuoron aikana? Totta kai jotain hajua on, mutta olisi kiva kuulla ihan konkreettisesti.
Ettei voi kohdata asiakaata, kuten toivoisi, kuten hän ja omaisensa odottavat.
Sen, että aina joutuu miettimään , kuinka seuraava päivä selvitään, ilman, että kenellekään sattuu mitään.
Raskainta se on jos on liian vähän henkilökuntaa ja joutuu kiirehtimään ja jättämään se hoidettava sellaiseen tunteeseen, että on jotain liukuhihnatavaraa. Siihenhän se on mennyt ja siksi moni hoitaja ei haluakaan tehdä hoitotyötä, koska se ei mennytkään niinkuin halusi. Eli halusi tehdä työtä, jossa voi auttaa, mutta kiire estää sen ja jää huono fiilis siitä, kuinka joutuu hylkäämään monet asukkaat/asiakkaat liian hätäisesti ja juoksemaan paikasta toiseen. Ei se niin voi mennä hei! Nyt lisää hoitsuja, eikä ajatella sitä rahaa vaan jookosta?
Vierailija kirjoitti:
Off topic:
Mitä kaikkea lähihoitaja konkreettisesti tekee vanhustyössä yhden työvuoron aikana? Totta kai jotain hajua on, mutta olisi kiva kuulla ihan konkreettisesti.
Kompakoe laskuissa viiden vuoden välein, ei kiitos. Nämä laskukokeet eivät korreloi millään tavalla perushoitoon. Näissä tenteissä ei ole yhtään mietitty missä henkilö työskentelee ja näin ollen on aiheutettu työntekijöille lisästressiä kaiken muun opiskeltavan/ päivitettävän lisäksi. En kritisoi testejä/ tenttejä, koska asioiden päivittäminen on erittäin tärkeää hoitoalalla.
Kritisoin ainoastaan näitä jatkuvia koelaskuja, joilla ei käytännön työtä tehdä. Itse en suostu enää yhteenkään Love-laskukokeeseen, kiitos 80- luvun opettajien, jotka saivat niin hirveän koelaskukammon aikaan, etten enää koskaan altista itseäni siihen p*ska- olotilaan, missä kaikki on mustaa ja ajatus ei kulje. Normielämässä laskut sujuu, jos joku ajatteli siitä jotakin sanoa.
Hoitotyössä tietysti paljon muutakin kehittämistä ja inhimillistämistä vaativaa, jatkakoon joku muu.
Vierailija kirjoitti:
Tätä voisi nostella, ehkä keskustelua tulisi enemmänkin.
Lopetin lh-työt neljä vuotta sitten ja ahdistun vieläkin, jos mietin kaikkia epäkohtia. En kokenut työssäni mitään muuta hyvää kuin satunnaiset hyvät kohtaamiset potilaitten kanssa. Ja heidät jouduin kuitenkin pettämään niin monin tavoin.
Siinä työssä on oltava jakomielitautinen sillä tavoin, että on kova kuori kaikelle haukkumiselle, väkivallalle, epäkohdille ja puutteille, mutta lämmin sydän potilaille, jotka hoivaa tarvitsevat. Minusta ei siihen ollut.
Vierailija kirjoitti:
. Toisaalta työyhteisössä on työkavereita, jotka tekevät asiat pikaisesti vaan eivät kunnolla - ja sitten nokanvarttasn pitkin katselevat että kun tuollakin kestää niin kauan ja mitään se ei tee. Hommissa vaan kestää, kun ne oikeasti tekee kunnolla.ti.
Mä olin sairaanhoitajana viime vuonna 2kk töissä geriatrisella vuodeosastolla ja mä olin muiden mielestä tosi hidas, kun halusin tehdä hoidot huolella, enkä vain suorittaa rutiininomaisesti tehtäviä. Jostain syystä työsopimustani ei jatkettu.
- Vastuu, että ei ole tehnyt päivän aikana yhtään vakavaa virhettä ja on muistanut kaiken mitä pitikin.
- Uusien haasteiden puute, kun vaaditaan toistamaan samoja töitä vuodesta toiseen ilman, että saisi laajentaa osaamistaan.
- Alas painaminen ja latistaminen, ettei vain alkaisi luulla osaamisestaan liikoja.
- Influenssarokokotuspakko tai työstä pois. Ei ole mahdollisuutta tehdä henkilökohtaisia ratkaisuja oman terveytensä osalta, vaikka tuntusi siltä, että jatkuvasta rokottamisesta on omalle keholle haittaa. Muut rokotukset ok ja hyväksyttävissä. Tietää kuitenkin suojelevansa potilasta muuten paremmin kuin jotkut välinpitämättömämmät, mutta rokotetut hoitajat, kun ei tule sairaana töihin ja huolehtii mm hyvästä käsihygieniasta.
Vierailija kirjoitti:
Johtamisongelmat.
Millä tavalla olet epäonnistunut johtajana?
Leväperäinen seksuaalisuus. Inhottaa tehdä alapesua kun kohteella alkaa jöpöttää,,,
Vierailija kirjoitti:
Off topic:
Mitä kaikkea lähihoitaja konkreettisesti tekee vanhustyössä yhden työvuoron aikana? Totta kai jotain hajua on, mutta olisi kiva kuulla ihan konkreettisesti.
Mene kokeilemaan, siellä on kaikennäköistä ammattikuntaa.
Kiire aiheuttaa sen, että illalla pyörii asiat mielessä, että muistinko sen ja sen asian. Kiireessä kun yritetään kotiuttaa potilaita osastolta ja samalla raportin anto iltavuorolle painaa päälle.