Lue keskustelun säännöt.
Ymmärsin juuri näyttäväni mt/päihdeongelmaiselta
21.07.2019 |
Perhe ja kaverit jaksoivat mainita ulkoisesta habituksestani aina varhaisaikuisuuteen asti, mutta laihoin tuloksin.
Vasta nyt olen alkanut itsekin ymmärtämään, että ulkoisesti näytän enemmän vajaavaltaiselta pummilta kuin työssä käyvältä aikuiselta.
Kiinnostus omaa saati muiden ulkonäköä kohtaan on ollut aina vähäinen, vaikka toisinaan intoudunkin värjäämään hiuksiani (tosin mielenkiinto/huomiokyky ei riitä ylläpitämään väriä), laittamaan hiuksia ja meikkaamaan vähän sinne päin tai katsomaan mitä laitan päälleni.
Kohtalotovereita?
Kommentit (88)
Joo minä. Tai en oo varma. Olen vähän ylipainoinen, en värjää pitkiä hiuksiani enkä yleensä meikkaa. Riittänee.
Ymmärrän kyllä estetiikan ja muodin päälle, mutta en seuraa sitä pukeutumisessani. En jaksa enkä välitä tarpeeksi, eikä rahatkaan riitä siihen tyyliin, johon voisin vaihtaa nykyisenä. Ennen kaikkea en löydä mieleisiäni vaatteita enkä jaksa laittautua, koska liikun paljon säässä kuin säässä, mm. työmatkat aina pyörällä.
Olen keski-ikäinen, nuorena varmasti vähemmän syrjäytyneen näköinen. Mielenterveyteni on aika väsynyt, mutta kuitenkin liikun paljon, käyn töissä ja harrastan asioita. Minulla on akat. koulutus, olen yhä ja pärjään ja hoidan yksin kaikki asiani. Energia ei riitä ulkonäköön panostamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on rosacea eli kasvoni punoittavat usein. Moni on varmaan luullut, että ryyppään ankarasti, vaikka en juurikaan käytä alkoholia.
Vierailija kirjoitti:
Minulla varmaan samoin. Vuosien uniongelmat ja masennus ovat tehneet minusta turvonneen zombin näköisen (turvotus ei ole koko kropassa, kasvot ovat jonkin verran pöhöttyneet). Voin hyvin kuvitella että jotkut pitävät minua kaappijuoppona ja muuten ongelmaisena. No tavallaan sitä olenkin, mutta päihteet eivät ole se syy. Näytän varmaan aina siltä kuin olisin menossa hirttämään itseni lähimpään puuhun.
Uniongelmia ja masennusta ollut itsellänikin, mutta aivan "normaalistikin" näytän ojasta heränneeltä.
Hiusten harjaaminen tai että se kävisi edes mielessä on harvinaista. Vaatteet ovat aivan mitä sattuu, yhdistelty kummallisesti, vähän epäsopivia ja osa jopa reikäisiä ja pienillä pinttyneillä tahroilla varustettuina.
Olen aina ollut jotenkin todella sokea sille miltä näytän ja jos huomaankin vaatteissa reiän/tahran olen taipuvainen ajattelemaan, että niitä tuskin huomaa. Yllätys on aina yhtä suuri kun joku kehtaa huomauttaa asiasta.
En tosin kiinnitä huomiota muidenkaan ulkonäköön kuin harvoissa poikkeuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on rosacea eli kasvoni punoittavat usein. Moni on varmaan luullut, että ryyppään ankarasti, vaikka en juurikaan käytä alkoholia.
Itseäni on siunattu punaisella nenällä, sekä elintavoista riippumartomilla mustilla silmänalusilla, kaukana ranskattarien seksikkäistä makuukammarisilmistä. Tähän vielä lisäksi pienehkön pömpön turpoaminen jäätäväksi raskausmahaksi kaikesta mitä suuhunsa laittaa. Laiha lohtu, mutta en sentään perinyt geenilotossa alkoholismia vaikka alkoholistin ulkonäkö osuikin kohdalle.
Vierailija kirjoitti:
Joo minä. Tai en oo varma. Olen vähän ylipainoinen, en värjää pitkiä hiuksiani enkä yleensä meikkaa. Riittänee.
Ymmärrän kyllä estetiikan ja muodin päälle, mutta en seuraa sitä pukeutumisessani. En jaksa enkä välitä tarpeeksi, eikä rahatkaan riitä siihen tyyliin, johon voisin vaihtaa nykyisenä. Ennen kaikkea en löydä mieleisiäni vaatteita enkä jaksa laittautua, koska liikun paljon säässä kuin säässä, mm. työmatkat aina pyörällä.
Olen keski-ikäinen, nuorena varmasti vähemmän syrjäytyneen näköinen. Mielenterveyteni on aika väsynyt, mutta kuitenkin liikun paljon, käyn töissä ja harrastan asioita. Minulla on akat. koulutus, olen yhä ja pärjään ja hoidan yksin kaikki asiani. Energia ei riitä ulkonäköön panostamiseen.
Itse jaksan kyllä ajoittain "panostaa“, mutta lopputulos on usein kehno.
Saatan ottaa hiuksiini värin, joka vaatisi säännöllistä ylläpitoa, mutta kun en itse häiriinny pitkästä tyvikasvusta, epätasaisesta/haalistuneesta väristä tai ylipäätän mistään ulkonäköön liittyvästä seikasta, niin hiukset saavat olla kuten ovat siihen asti, että inspiraatio iskee seuraavan kerran.
Myös meikkaaminen on ajoittain kivaa, mutta melko varmasti se ei ainakaan kohenna ulkonäköäni, koska sutaisen naamaani mitä sattuu ja miten sattuu plus olen aika sokea kaikille meikkausvirheille esim. Levinneille/eriparisille rajauksille, väärän värisille meikkivoiteille jne. Silloinkin kun itse tajuan, että meikki ei nyt oikein näytä hyvältä saatan unohtaa sen naamaani ja lähteä ihmisten ilmoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas yritän ja SILTI aina näytän syrjäytyneeltä ja pöhöttyneeltä! Läträän voiteita ja hoitoainetta,meikkivoidetta jne. Ja aina tulee vain lisää rumuutta ja ongelmia. Niin kuin pigmettiläikät poskiin. En myöskään saa painoa tippumaan millään. Että tällaista.
Ei pahalla, mutta naurattaa nämä kuvaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun "syntini" on vanhat vaatteet. piinttyneet dödöläntit kainaloissa, kuivurissa muodottomiksi kutistuneet t-paidat, polvista pussiutuneet housut. Olen liian ekologinen heittääkseni ne pois, ku niitä voi ihan hyvin käyttää vielä. Pitäis muuttaa maalle, pellolla kukaan ei kattelis pahasti. Heittäis kerralla kaiken pois ja hankkis vaan yhden takkimekon, jota käyttäis aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla varmaan samoin. Vuosien uniongelmat ja masennus ovat tehneet minusta turvonneen zombin näköisen (turvotus ei ole koko kropassa, kasvot ovat jonkin verran pöhöttyneet). Voin hyvin kuvitella että jotkut pitävät minua kaappijuoppona ja muuten ongelmaisena. No tavallaan sitä olenkin, mutta päihteet eivät ole se syy. Näytän varmaan aina siltä kuin olisin menossa hirttämään itseni lähimpään puuhun.
Uniongelmia ja masennusta ollut itsellänikin, mutta aivan "normaalistikin" näytän ojasta heränneeltä.
Hiusten harjaaminen tai että se kävisi edes mielessä on harvinaista. Vaatteet ovat aivan mitä sattuu, yhdistelty kummallisesti, vähän epäsopivia ja osa jopa reikäisiä ja pienillä pinttyneillä tahroilla varustettuina.
Olen aina ollut jotenkin todella sokea sille miltä näytän ja jos huomaankin vaatteissa reiän/tahran olen taipuvainen ajattelemaan, että niitä tuskin huomaa. Yllätys on aina yhtä suuri kun joku kehtaa huomauttaa asiasta.
En tosin kiinnitä huomiota muidenkaan ulkonäköön kuin harvoissa poikkeuksissa.
Yläpeukkuja tälle, miksi? Ei kuulosta ihan normaalilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkki päihdeongalmaiset näytttävät rehelllisiltä. Katsoo tuolla jotain politikkoja kaikilla musta puku ja skraka kaulaaassa, skottavuuuttta toki muttta ei luotettavuuutta. Elämänkokemus on kaiiikki opittua kirjoiista.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkki päihdeongalmaiset näytttävät rehelllisiltä. Katsoo tuolla jotain politikkoja kaikilla musta puku ja skraka kaulaaassa, skottavuuuttta toki muttta ei luotettavuuutta. Elämänkokemus on kaiiikki opittua kirjoiista.
Jotenkin tästä tuli mieleen Teuvo Hakkarainen
Sinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun "syntini" on vanhat vaatteet. piinttyneet dödöläntit kainaloissa, kuivurissa muodottomiksi kutistuneet t-paidat, polvista pussiutuneet housut. Olen liian ekologinen heittääkseni ne pois, ku niitä voi ihan hyvin käyttää vielä. Pitäis muuttaa maalle, pellolla kukaan ei kattelis pahasti. Heittäis kerralla kaiken pois ja hankkis vaan yhden takkimekon, jota käyttäis aina.
Vien kaiken pihalle ja poltan. Kirjat ja paperit ..
Sinccis
Sinä olet mt/päihdeongelmainen.
Älä kiellä ongelmaasi. Juoppo. Hullu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse olen väsyneen ja kalpean näköinen. Lidlissä olen ainoastaan saanut huonoa ja ylimielistä kohtelua. Saatetaan katsoa nokanvartta pitkin ja kassa ei tervehdi. En tiedä miten voi olla mahdollista että juuri lidlissä on tuollaista, mutta muissa kaupoissa on ihan ystävällisen tuntuiset kassat. En ole kuitenkaan vaihtamassa kauppaa, koska lidlistä saa niin hyvää lihaa. Vai onko lidlin työntekijöillä huonot palkat?
Mä olen aina vähän suttuisen näköinen, diagnosoimaton adhd mutta olen joka paikassa viime tipassa kun en oikein osaa aikatauluttaa menojani. Niin joudun aina lähtemään hirveällä kiireellä töihin tai tapaamisiin. Hiukset jää harjaamatta tai laittamatta, vaatteissa voi olla koirankarvoja kun en ehdi käymään teippiharjalla läpi jne. Vaikka ongelma on tiedossa, en vaan jotenkin pysty muuttamaan tapojani.
Minäkin näytän, ja molempia ongelmia hieman onkin, mutta ei niin pahoja ettenkö eläisi melko ”normaalia” harrastavan ja työssäkäyvän ihmisen elämää. Mua epäillään myymälävarkaaksi jo ulkonäön perusteella, vaikka todellisuudessa vastaan työssäni suurista rahasummista :D ei pidä vaan välittää, ulkonäkö on toissijainen asia ihmisessä, eikä sen tuunaaminen kaikkia kiinnosta.
Tuntuu että ihmiset mieltävät iho-ongelmista kärsivät aina jotenkin muutenkin ongelmallisiksi, juopoiksi tai mielenterveyspotilaiksi. Itselläni on todella huono ja epätasainen iho ollut teini-iässä alkaneesta aknesta lähtien, jota en enää jaksa meikata. Enpä näytä edustavalta missään asussa tai nätiltä, vaikka kasvonpiirtet ovatkin ihan ok. Jotenkin usein katsotaan kieroon tämän ihon takia.
Sudin naamaani aina meikkiä, kun lähden pois täältä hevonkuusesta, laitan hiuksia ja mietin vaatteita ja silti näytän pulimummolta. Posket roikkuu ja silmäluomet niin ikään. Maha rellottaa housunkauluksen päällä ja ryhti huononee vuosi vuodelta. Haluaisin olla nuorekas milf, mutta ei onnistu enää.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että ihmiset mieltävät iho-ongelmista kärsivät aina jotenkin muutenkin ongelmallisiksi, juopoiksi tai mielenterveyspotilaiksi. Itselläni on todella huono ja epätasainen iho ollut teini-iässä alkaneesta aknesta lähtien, jota en enää jaksa meikata. Enpä näytä edustavalta missään asussa tai nätiltä, vaikka kasvonpiirtet ovatkin ihan ok. Jotenkin usein katsotaan kieroon tämän ihon takia.
Minuakin katsotaan kalpean ihon ja tummien silmäalujen vuoksi. Suomalaiset ovat aika pinnallista kansaa.
Tässä maassa on helppo syrjäytyä kun ihmiset on niin ilkeitä.
Minulla varmaan samoin. Vuosien uniongelmat ja masennus ovat tehneet minusta turvonneen zombin näköisen (turvotus ei ole koko kropassa, kasvot ovat jonkin verran pöhöttyneet). Voin hyvin kuvitella että jotkut pitävät minua kaappijuoppona ja muuten ongelmaisena. No tavallaan sitä olenkin, mutta päihteet eivät ole se syy. Näytän varmaan aina siltä kuin olisin menossa hirttämään itseni lähimpään puuhun.