Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tytär ei päässyt lääkikseen ja nyt ei halua tehdä mitään
17.07.2019 |
Tyttö on tiennyt koko lukion ajan hakevansa lääkikseen ja panostanut lääkisaineisiin. Abikeväänä meni valmennuskurssille, kirjoitti L-rivin ja kurssilla harjoituskokeet menivät tosi hyvin.
Itse pääsykoe menikin sitten valitettavasti huonosti ja tyttö jäi täpärästi ulos eikä hän tunnu pääsevän siitä yli millään, vaikka tulosten tulemisesta on jo kolme viikkoa. Toki ymmärrän harmituksen, kun ei nuorella ihmisellä ole tämän isompia pettymyksiä tullut elämässä vastaan. Mutta kun ei tuo tunnu reipastuvan millään: välivuodeksi ei halua keksiä mitään tekemistä, on nihkeä tekemään kavereidenkaan kanssa yhtään mitään ja on apaattinen kaiken kaikkiaan, vaikka normaalisti iloinen ja nauravainen. Kaikki kaveritkin kuulemma päässeet ekalla ja hän ei halua niistä ainakaan mitään kuulla. Ei auta lohdutus, että moni hyväkin joutuu hakemaan useamman kerran tai ettei hakukertojen määrä hänen arvoaan tai fiksuuttaan määritä.
Miten tuon saisi tuosta piristymään vai tarvitseeko tuota nuhjaamista katsella vielä pitkänkin aikaa?
Kommentit (149)
Sivukommenttina taas että toisin kuin vaikka paperimiehet tai telakka tyypit, lääkärit tai hoitajat ei voi mennä ns. oikeaan lakkoon. Aina pitää hoitaa hätätyö eli sellainen työ, jossa potilaiden henki tai terveys voi vaarantua. No eipä sitä paljon muuta työtä näillä aloilla olekaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvä luoja. Jotkut joutuu hakemaan kuudesti ennenku pääsee sisään. Harva pääsee ekalla. Elämässä tulee vastoinkäymisiä, jotka kasvattaa.
Kuudesti hakevia ei pitäisi koskaan ottaa sisään, turvallisuusuhka, kelvottomia lääkäreiksi
Miten voi edes tehdä niitä hommia jos paska valahtaa punttiin pienestä vastoinkäymisestä?
Vierailija kirjoitti:
Kuuden ällän broidini pääsi vasta tokalla. Luki vuoden kemiaa. Opiskella voi esim. avoimessa korkeakoulussa menettämättä sitä ensikertalaiskiintiöpaikkaa.
Onkohan tuo ensikertalaiskiintiö ollenkaan hyvä asia? Onko nuorille käynyt hyvin sen tulon jälkeen, kiinnostaisi tietää. Kuulostaa siltä, että se sulkee mahdollisia ovia pois. Nuoret ei edes uskalla kokeilla mitään, vaan on pakko yrittää päästä johonkin aivan yhteen tiettyyn.
Kuinka olisi Viron opiskelu kansalaisopistossa, avoimessa yliopistossa?
Ensi vuonna pyrkisi sitten myös Tarttoon(?) opiskelemaan.
Tai jos ei ensi vuonnakaan pääse sisälle, niin seuraavana vuonna sitten sinne Viroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttärelläsi ei ole sovelluskykyä. Voi olla kirjaoppinut, mutta ei osaa tehdä oppimallaan tiedolla mitään. Tätä nimenomaan testataan lääketieteellisen pääsykokeessa. Pitää osata ymmärtää mitä on päntännyt eikä vain toivoa, että eteen tulee samat kysymykset joihin jo pääsykoekirjassa kerrottiin vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvä luoja. Jotkut joutuu hakemaan kuudesti ennenku pääsee sisään. Harva pääsee ekalla. Elämässä tulee vastoinkäymisiä, jotka kasvattaa.
Kuudesti hakevia ei pitäisi koskaan ottaa sisään, turvallisuusuhka, kelvottomia lääkäreiksi
Minä taas sanoisin, että ne ovat sitkeästi sitten etsimässä uutta neuvoa, uutta hoitomuotoa potilaan tarpeen mukaan. Kun tietää, ettei tiedä kaikkea, niin se on parempi tilanne kuin luulee tietävänsä lähes kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyttärelläsi ei ole sovelluskykyä. Voi olla kirjaoppinut, mutta ei osaa tehdä oppimallaan tiedolla mitään. Tätä nimenomaan testataan lääketieteellisen pääsykokeessa. Pitää osata ymmärtää mitä on päntännyt eikä vain toivoa, että eteen tulee samat kysymykset joihin jo pääsykoekirjassa kerrottiin vastaus.
Järkyttävää kyllä, moni ei pääse ekalla yrityksellä mutta pääsee myöhemmin. Mitenkäs se on mahdollista jos yksi epäonnistuminen tarkoittaa ettei osaa?
Sano, että aloittaa lukea perusaineita avoimessa yliopistossa ja hakee ensi vuonna uudelleen. Ei maailma tohon kaadu. Sillä on vuodessa lähes samat suoritettu kuin niilläkin jotka nyt jo tuli valituiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se masennus iskee vahvimmallekin, jos tietäisitte mitä työtä se lääkikseen hakeminen on. Koko vuosi paahdettu vähintään 8 tuntia päivässä, joskus enemmänkin. Vähemmän ei voi, sillä joku lukee muuten aina tehokkaammin, paremmin tai vaan enemmän. Aiheuttaa todellisen noidankehän, joka vuosi enemmän hakijoita jotka ovat panostaneet vuosi vuodelta enemmän. Sitten se vuoden (tai useamman) työn tulos puserretaan muutamassa tunnissa ulos, eikä se välttämättä riitä. Kyllä siinä heikoinkin murtuu. Kunnes taas kesän lopulla kaivaa ne kirjat uutta yritystä varten.
Ja ennen kuin valitatte "miksi pakko olla lääkis nönnöönnnöööööö" niin katsokaapa mitä olette kirjoittaneet työttömyysketjuihin, siellä joka kolmas kommentti kertoo, että oma vika, miksei hakeutunut johonkin paremmin työllistävään ammattiin kuten lääkäriksi. Sitähän me yritämme. Ja kannattaa ottaa huomioon, lähes jokaiseen tiedekuntaan on reilusti enemmän hakijoita kuin paikkoja. Ja te "kaikkien ei ole pakko korkeakouluttautua nönnönnnnööö" niin ei olekaan, mutta jokaisella ihmisyksilöllä on oma elämä, ja oikeus päättää parantaa omaa elämäänsä. En minä ainakaan aio väistyä yrityksissäni syrjään ja jatkaa loppuelämän tehden surkeapalkkaisia osa-aikatöitä, vain siksi että antaisin muille paremman mahdollisuuden parempaan elämään viettämällä itse kurjan sellaisen.
Vierailija kirjoitti:
Sano, että aloittaa lukea perusaineita avoimessa yliopistossa ja hakee ensi vuonna uudelleen. Ei maailma tohon kaadu. Sillä on vuodessa lähes samat suoritettu kuin niilläkin jotka nyt jo tuli valituiksi.
Tuo ei onnistu lääkiksessä. Siellä opinnot etenee vuosikurssin mukaan eikä mitään vuosikurssia voi suorittaa kokonaan avoimessa. Vaikka yksittäisiä kursseja saisi tehtyä, se tuskin nopeuttaa valmistumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se masennus iskee vahvimmallekin, jos tietäisitte mitä työtä se lääkikseen hakeminen on. Koko vuosi paahdettu vähintään 8 tuntia päivässä, joskus enemmänkin. Vähemmän ei voi, sillä joku lukee muuten aina tehokkaammin, paremmin tai vaan enemmän. Aiheuttaa todellisen noidankehän, joka vuosi enemmän hakijoita jotka ovat panostaneet vuosi vuodelta enemmän. Sitten se vuoden (tai useamman) työn tulos puserretaan muutamassa tunnissa ulos, eikä se välttämättä riitä. Kyllä siinä heikoinkin murtuu. Kunnes taas kesän lopulla kaivaa ne kirjat uutta yritystä varten.
Ja ennen kuin valitatte "miksi pakko olla lääkis nönnöönnnöööööö" niin katsokaapa mitä olette kirjoittaneet työttömyysketjuihin, siellä joka kolmas kommentti kertoo, että oma vika, miksei hakeutunut johonkin paremmin työllistävään ammattiin kuten lääkäriksi. Sitähän me yritämme. Ja kannattaa ottaa huomioon, lähes jokaiseen tiedekuntaan on reilusti enemmän hakijoita kuin paikkoja. Ja te "kaikkien ei ole pakko korkeakouluttautua nönnönnnnööö" niin ei olekaan, mutta jokaisella ihmisyksilöllä on oma elämä, ja oikeus päättää parantaa omaa elämäänsä. En minä ainakaan aio väistyä yrityksissäni syrjään ja jatkaa loppuelämän tehden surkeapalkkaisia osa-aikatöitä, vain siksi että antaisin muille paremman mahdollisuuden parempaan elämään viettämällä itse kurjan sellaisen.
Toivon, että pääset seuraavalla. Ainakin itse olen mieluummin sellaisen potilas, joka on oikeasti kiinnostunut olemaan lääkäri ja joutunut näkemään asian eteen vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Tyttärelläsi ei ole sovelluskykyä. Voi olla kirjaoppinut, mutta ei osaa tehdä oppimallaan tiedolla mitään. Tätä nimenomaan testataan lääketieteellisen pääsykokeessa. Pitää osata ymmärtää mitä on päntännyt eikä vain toivoa, että eteen tulee samat kysymykset joihin jo pääsykoekirjassa kerrottiin vastaus.
Samanlaisia ne harjoituskokeet olivat kuin oikea pääsykoekin. Ei yksi epäonnistunut koesuoritus tarkoita, ettäkö olisi joku ”hauki on kala” -oppija.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano, että aloittaa lukea perusaineita avoimessa yliopistossa ja hakee ensi vuonna uudelleen. Ei maailma tohon kaadu. Sillä on vuodessa lähes samat suoritettu kuin niilläkin jotka nyt jo tuli valituiksi.
Tuo ei onnistu lääkiksessä. Siellä opinnot etenee vuosikurssin mukaan eikä mitään vuosikurssia voi suorittaa kokonaan avoimessa. Vaikka yksittäisiä kursseja saisi tehtyä, se tuskin nopeuttaa valmistumista.
No se on kyllä väärin. Ehkä yksittäiset kurssit kuitenkin loisivat pohjaa uuteen hakukertaan. Lisäisivät pohjatietoa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se masennus iskee vahvimmallekin, jos tietäisitte mitä työtä se lääkikseen hakeminen on. Koko vuosi paahdettu vähintään 8 tuntia päivässä, joskus enemmänkin. Vähemmän ei voi, sillä joku lukee muuten aina tehokkaammin, paremmin tai vaan enemmän. Aiheuttaa todellisen noidankehän, joka vuosi enemmän hakijoita jotka ovat panostaneet vuosi vuodelta enemmän. Sitten se vuoden (tai useamman) työn tulos puserretaan muutamassa tunnissa ulos, eikä se välttämättä riitä. Kyllä siinä heikoinkin murtuu. Kunnes taas kesän lopulla kaivaa ne kirjat uutta yritystä varten.
Ja ennen kuin valitatte "miksi pakko olla lääkis nönnöönnnöööööö" niin katsokaapa mitä olette kirjoittaneet työttömyysketjuihin, siellä joka kolmas kommentti kertoo, että oma vika, miksei hakeutunut johonkin paremmin työllistävään ammattiin kuten lääkäriksi. Sitähän me yritämme. Ja kannattaa ottaa huomioon, lähes jokaiseen tiedekuntaan on reilusti enemmän hakijoita kuin paikkoja. Ja te "kaikkien ei ole pakko korkeakouluttautua nönnönnnnööö" niin ei olekaan, mutta jokaisella ihmisyksilöllä on oma elämä, ja oikeus päättää parantaa omaa elämäänsä. En minä ainakaan aio väistyä yrityksissäni syrjään ja jatkaa loppuelämän tehden surkeapalkkaisia osa-aikatöitä, vain siksi että antaisin muille paremman mahdollisuuden parempaan elämään viettämällä itse kurjan sellaisen.
Sit ei varmaan pidä valittaakaan jos on kerran valintansa tehny ja mentävä vaikeimman kautta. Kitinän määrästä päätellen ei elämänlaatu tunnu olevan kovin korkealla tasolla. Sama valitus jatkuu siellä korkeakoulussa ja opinnot venyy kun on rankkaa ja nuppi ei kestä mitään. Lopulta paperin saatuaan pää on siinä kunnossa ettei töihin kykene. Mehevä lasku ainakin tuli yhteiskunnalle jossei muuta.
Miten ei pääässyt jos kirjoitti kaikista ällät? Nytkin oli kiintiö yo-kirjoituksissa pärjänneille.
Vierailija kirjoitti:
Hammaslääkiksestä (jonne on huomattavasti helpompi päästä) on mahdollista siirtyä lääkikseen.
Ei ole.
Ymmärrän hyvin. Jos on aina elämässä mennyt putkeen kaikki, niin kyllä tuollainen ottaa itsetunnolle. On kuitenkin uurastanut koko lukioajan tämän eteen ja pääsykokeet päälle, 3 viikkoa on lyhyt aika päästä siitä yli.
Vierailija kirjoitti:
Miten ei pääässyt jos kirjoitti kaikista ällät? Nytkin oli kiintiö yo-kirjoituksissa pärjänneille.
tulee lääkikseen vasta 2020
Alue: Aihe vapaa
Ensi vuonna hakupaperit myös Suomen lääkiksen lisäksi ulkomaille lääkikseen.Ei kannata jättää yhden kortin varaan jos oikeesti haluaa vain lääkikseen.Ruotsiin, Tarttoon tai Latviaan.Sinne voi olla ehkä hieman helpompi päästä, tosin opiskelu esim.Tartossa tiukkaa ja taas koulusta lentää ulos jos ei tenttejä saa läpi.