Lue keskustelun säännöt.
Miten saada mies ymmärtämään, että en osaa lukea ajatuksia?
16.07.2019 |
Meidän vakio riitamme syntyy aiheesta, että rakas aviomieheni olettaa minun tietävän jonkun asian. Eli jonkun asian, jonka hän on sopinut jonkun kanssa tai järjestänyt, mutta ei ole muistanut sanoa siitä minulle. Ja koska en ole asiasta kuullutkaan, vaikka hän olettaa jotenkin, että tiedän asian ja olen sovittanut omat asiani siihen, niin se asia menee usein jotenkin pieleen ja mies hermostuu. Ei varsinaisesti suutu minulle, vaan hermostuu, että se asia meni pieleen. Esimerkkejä:
-Mies on kutsunut meille tiistai-illaksi sukulaisiaan käymään. Emme useinkaan tule sanoneeksi toisillemme kaikkia omia menojamme, jotka eivät vaikuta toiseen, joten minä olen sopinut tiistaina töiden jälkeen tapaavani ystävääni kaupungilla. Mies sanoo maanantai-iltana, että siivotaanko vähän kun huomenna ne tulevat. Minä ihmettelen, että "ketkä ne ja tulevat minne". Mies katsoo minua hölmistyneenä, että Pekka ja Raili tietenkin. Mihin minä vastaan että "et ole kyllä minulle asiasta sanonut, olen sopinut huomenna tapaavani kaverini kaupungilla". Ja mies alkaa vänkäämään, että on sanonut, vaikka ei varmasti ole. Ja minä en näissä tilanteissa peru omia menojani, jos mies on unohtanut sanoa minulle jotain. Mies hermostuu tilanteelle ja päättää, että hän peruu Pekan ja Railin tulon meille, koska ei halua tavata heitä meillä yksin ilman minua.
-Mies on sopinut vanhempiensa kanssa, että menemme heille syömään sunnuntaina. Ei ole muistanut mainita siitä minulle. Sunnuntaina päivällä sitten menen suihkuun pesemään hiuksia, ja mies tulee sinne kylpyhuoneeseen sanomaan, että "mitä teet täällä suihkussa kun meidän pitää lähteä viiden minuutin päästä äidille ja isälle?". Mihin minä taas ihmeissäni, että "miten niin, en minä ole sellaisesta tiennyt, minä olen nyt pesemässä hiuksia". Ja pesen ne hiukset kuten aloitinkin. Mies hermostuu tilanteelle ja soittaa äidilleen ja isälleen, että myöhästytään tunti, koska vaimo meni suihkuun ja meikkaa sen jälkeen. Kivakiva, koska oli oma syynsä kun ei kertonut minulle asiasta, mutta nyt vanhempansa hermostuvat, koska ei ollakaan syömässä kun ruoka on valmis.
Ja useita vastaavia tilanteita, varmaan ymmärrätte mitä tarkoitan.
Ollaan näistä saatu riitoja aikaiseksi useampi vuosi, mutta mies ei millään opi, että en osaa lukea hänen ajatuksia. Vaikka tietenkin sanoo, että ei sitä oletakaan. No olettaa kyllä. Miten saada hänet ymmärtämään, että en osaa eikä saa olettaa että osaisin?
Kommentit (139)
Jod mies ei ymmärrä että voi sopia asioita vain omasta puolestaan, niin sitten hänen on ikävä kyllä vain opittava elämään näidn pettymysten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tai asia voi koskea vaikka loman viettoa. Että mies haluaisi itse lähteä risteilylle, ja on jotenkin olettanut, että minäkin haluan. Vaikka en ole koskaan erityisesti puhunutkaan risteilyistä siten, että ne minua kauheasti kiinnostaisi. Tosin en ole muutakaan niistä puhunut, eikä olla yhdessä koskaan oltu risteilyllä. No sitten loma lähenee, ja mies kysyy koska varataan se laiva. Ja minä taas ihmettelen, että mikä SE laiva. No se risteily tietenkin vastaa mies. Ja minä edelleen ihmettelen, että ei sellaisesta ole mitään puhuttu. Ja mies alkaa hermostumaan tilanteelle, että miten niin minä en tiedä mistä hän puhuu ja mehän ollaan suunniteltu sitä risteilyä lomaksi. No ei olla suunniteltu, vaan hän on yksin suunnitellut puhumatta minulle asiasta. Ja taas kuvittelee, että tiedän. No sinne risteilylle mentiin, koska mies halusi ja ei ollut muutakaan sovittua siihen kohtaan lomaa, mutta siitäkin piti tulla se hermostuminen ensin eikä voinut olla vain kiva risteilyjuttu. Ap
Jos tällaista tapahtuu tosi usein, niin voisiko miehelläsi olla jokin psyykkinen poikkeavuus tai vaurio? Siis jos hän tosiaan itse luulee keskustelleensa kanssasi jostain asiasta, vaikka ei oikeasti ole keskustellut. Kuulostaa aika erikoiselta. Onko miehesi käynyt lääkärissä asiasta?
17
Vierailija kirjoitti:
17 jatkaa.
Ap, mistä tarkalleen ottaen se riita teille tulee ja miten? Jos sinä toimit omien suunnitelmiesi mukaan ja miestä harmittaa kun ei kertonut sinulle omista suunnitelmistaan, ja kummallekin on selvää että tilanne on miehen aiheuttama eikä sille voi enää mitään, niin miksei asia jää siihen? Eli siis miten tarkemmin ottaen te riitelette? Minkä asian koet riidoissa vaikeaksi?
Riita tulee siitä, että miestä alkaa harmittaa, kun joku hänen suunnittelema tai sopima asia ei onnistukaan kun minä en ole tiennyt asiasta. Ja mies alkaa ääneen sitten vaikka kiroamaan, että voihan h'''tti kun tämäkin meni taas pieleen. Sitten minä alan hermostumaan siitä miehen hermostumisesta, että olisit kertonut minulle, että olit suunnitellut asiaa, niin se ei olisi mennyt pieleen, että koska sinä opit, että en osaa lukea ajatuksia. Sitten mies loukkaantuu siitä mitä sanoin, että kuulemma pidän häntä tyhmänä. Ja minä hermostun lisää, että enhän pidä vaan pyydän vain että sanot ääneen jos suunnittelet jotain etkä oleta että tiedän. Ja asia alkaa kiertää kehää. Jne typerää riitelyä.
Koen vaikeaksi sen, että tilanne ei muutu ja arjen asiat ei suju kunnolla, koska mies ei kerro suunnitelmiaan ja sitten hermostuu (itselleen eniten?) siitä että ne asiat epäonnistuu, mutta minä joudun todistamaan harva se päivä sitä hermostumista ja pieleen menevää arkea. Ap
Miehen toiminta on täysin syvältä. Jättäisin tuon sian jos ei usko että tuo toiminta on väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai asia voi koskea vaikka loman viettoa. Että mies haluaisi itse lähteä risteilylle, ja on jotenkin olettanut, että minäkin haluan. Vaikka en ole koskaan erityisesti puhunutkaan risteilyistä siten, että ne minua kauheasti kiinnostaisi. Tosin en ole muutakaan niistä puhunut, eikä olla yhdessä koskaan oltu risteilyllä. No sitten loma lähenee, ja mies kysyy koska varataan se laiva. Ja minä taas ihmettelen, että mikä SE laiva. No se risteily tietenkin vastaa mies. Ja minä edelleen ihmettelen, että ei sellaisesta ole mitään puhuttu. Ja mies alkaa hermostumaan tilanteelle, että miten niin minä en tiedä mistä hän puhuu ja mehän ollaan suunniteltu sitä risteilyä lomaksi. No ei olla suunniteltu, vaan hän on yksin suunnitellut puhumatta minulle asiasta. Ja taas kuvittelee, että tiedän. No sinne risteilylle mentiin, koska mies halusi ja ei ollut muutakaan sovittua siihen kohtaan lomaa, mutta siitäkin piti tulla se hermostuminen ensin eikä voinut olla vain kiva risteilyjuttu. Ap
Jos tällaista tapahtuu tosi usein, niin voisiko miehelläsi olla jokin psyykkinen poikkeavuus tai vaurio? Siis jos hän tosiaan itse luulee keskustelleensa kanssasi jostain asiasta, vaikka ei oikeasti ole keskustellut. Kuulostaa aika erikoiselta. Onko miehesi käynyt lääkärissä asiasta?
17
Mies on ihan terve ja älykäs, mutta ehkä vähän itsekäs. Hän siis vain unohtaa sanoa minulle asioita mitä suunnittelee ja jotenkin kai itsekkyyttään olettaa että taivun niihin kuitenkin lopulta? Vaikka en ole koskaan taipunut. Ehkä hänen eksät on ja siksi olettaa minustakin? En tiedä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä en kannata riitelyä, mutta tässä tapauksessa saattaisi tehota kunnon räjähtäminen. Että antaisit tulla ihan kunnolla. Että saatananvittu taas tätä samaa paskaa, en ole ajatuksenlukija, meillä on yhteinen äidinkieli jota molemmat puhuu ja ymmärtää, että jos suunnitellaan jotain niin kommunikoidaan, kerrotaan, sovitaan asiasta ja varmistetaan että asiamenee molemmilla tietoisuuteen. Että jumalauta tän asian pitää muuttua, olet kyllästynyt tälläiseen jatkuvaan idiotismiin. Aikuinen ihminen on kuitenkin kyseessä.
Tilanne on teillä ajautunut tuollaiseksi ja se ei muutu ilman kunnon ravistelua. Räjähdys jättäisi muistijäljen.
Mielestäni ap kyllä tekee samaa kuin miehensä. Jos hän sopii menevänsä kaverin kanssa kaupungille vaikuttaa se siihen, onko hän "käytettävissä" yhteisiin menoihin.
Toki lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että ihan jokaisen tahon tulee puhua ajatuksensa ääneen. PUHUKAA IHMISET, PUHUKAA!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pystyisi tuollaiseen elämään pidemmän päälle luettuani Ap kaikki esimerkkisi. Teillähän saattaa olla omakotitalon (jota et halunnut) pihassa (jota et halunnut) bemari (jota et halunnut) ja grillikatoksessa (jota et halunnut) koko suku kylässä (jota et halunnut) milloin vain? Luulisi että tuo on älyttömän stressaavaa.
Kuulostaa siltä että miehellä on ad(h)d tai muuta ongelmaa toiminnan ohjauksessa ja hänen tarvitsisi itse ymmärtää se, sekä asian vaikutus sinuun. Ja ennenkaikkea tehdä itse asialle jotain, vähintään lopettaa syyllistämisesi omista ongelmistaan.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap kyllä tekee samaa kuin miehensä. Jos hän sopii menevänsä kaverin kanssa kaupungille vaikuttaa se siihen, onko hän "käytettävissä" yhteisiin menoihin.
Toki lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että ihan jokaisen tahon tulee puhua ajatuksensa ääneen. PUHUKAA IHMISET, PUHUKAA!!!
Siis että ap:n pitäisi olla aina käytettävissä jos ei toisin mainitse? Ei. Ap on myös jo puhunut ja kertonut puolisolleen ettei niin ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
17 jatkaa.
Ap, mistä tarkalleen ottaen se riita teille tulee ja miten? Jos sinä toimit omien suunnitelmiesi mukaan ja miestä harmittaa kun ei kertonut sinulle omista suunnitelmistaan, ja kummallekin on selvää että tilanne on miehen aiheuttama eikä sille voi enää mitään, niin miksei asia jää siihen? Eli siis miten tarkemmin ottaen te riitelette? Minkä asian koet riidoissa vaikeaksi?
Riita tulee siitä, että miestä alkaa harmittaa, kun joku hänen suunnittelema tai sopima asia ei onnistukaan kun minä en ole tiennyt asiasta. Ja mies alkaa ääneen sitten vaikka kiroamaan, että voihan h'''tti kun tämäkin meni taas pieleen. Sitten minä alan hermostumaan siitä miehen hermostumisesta, että olisit kertonut minulle, että olit suunnitellut asiaa, niin se ei olisi mennyt pieleen, että koska sinä opit, että en osaa lukea ajatuksia. Sitten mies loukkaantuu siitä mitä sanoin, että kuulemma pidän häntä tyhmänä. Ja minä hermostun lisää, että enhän pidä vaan pyydän vain että sanot ääneen jos suunnittelet jotain etkä oleta että tiedän. Ja asia alkaa kiertää kehää. Jne typerää riitelyä.
Koen vaikeaksi sen, että tilanne ei muutu ja arjen asiat ei suju kunnolla, koska mies ei kerro suunnitelmiaan ja sitten hermostuu (itselleen eniten?) siitä että ne asiat epäonnistuu, mutta minä joudun todistamaan harva se päivä sitä hermostumista ja pieleen menevää arkea. Ap
No, olet jo huomannut ettei nykyinen taktiikka auta. Sä voit joko:
a) olla kokonaan huomioimatta miehen kiukuttelua. Tiedät itse olevasi oikeassa, ei sun tarvitse miestä vakuuttaa. Kohauta olkia ja poistu paikalta, jätä kiukuttelemaan yksikseen.
b) sanoa suoraan että kyllä, pidän toimintaasi täysin typeränä, enkä ymmärrä miten voi olla mahdollista ettet sinä pässi vuosienkaan jälkeen älyä että en voi lukea ajatuksia. Ja poistut paikalta. Vaihtoehtoisena ilmoitat myos mahdollisille ulkopuolisille, esim. niille appivanhemmille, että "pertti ei maininnut sanallakaan että oli luvannut tulla sinne yhdeksi, ja ilmoitti mulle viisi minuuttia sitten, menee tunnin myohemmäksi kun olin just pesemässä tukkaa."
Nykyinen turhan selittelevä ja sovitteleva tyyli ilmeisesti miehen päässä osasyyllistää sinutkin, ja niinhän se tavallaan on - jos otat vastuuta, koet olevasi vastuussa, ts. olet mielestäsi osa ongelmaa. Ulkoista itsesi siitä kokonaan ja jätä vastuu miehelle, ja ehkä hän alkaa myos sisäistää että ongelma on vain hänen, ei sinun.
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Tuohon on ihan yksinkertaisen helppo ratkaisu. Hankkikaa semmoinen perinteinen seinakalenteri, johon merkkaatte menot (seka yhteiset etta omat).
Tai googleen teette perhekalenterin, jos digitaalinen alusta toimii teille paremmin.
Nain kumpikin on aina menoista kartalla, eika voi sanoa etta on kertonut menosta mutta toinen ei vaan muista. Kun ne siis nakyy siina kalenterissa.
Ei se auta, koska mies ei merkkaa niitä sinne, meillä on ollut kalenteri kyllä. Tai siis ei muista merkata. Hän kyllä lopulta aina uskoo, kun sanon, että ei ole asiasta minulle kertonut, eli riita ei synny siitä että onko kertonut vai ei ole. Vaan siitä, että hän hermostuu kun joku hänen sopima asia menee pieleen (koska minä en tiennyt koko asiasta). Ap
Asia on silloin yksinkertainen. Jos meno ei ole kalenterissa niin silloin sitä ei huomioida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En pystyisi tuollaiseen elämään pidemmän päälle luettuani Ap kaikki esimerkkisi. Teillähän saattaa olla omakotitalon (jota et halunnut) pihassa (jota et halunnut) bemari (jota et halunnut) ja grillikatoksessa (jota et halunnut) koko suku kylässä (jota et halunnut) milloin vain? Luulisi että tuo on älyttömän stressaavaa.
Kuulostaa siltä että miehellä on ad(h)d tai muuta ongelmaa toiminnan ohjauksessa ja hänen tarvitsisi itse ymmärtää se, sekä asian vaikutus sinuun. Ja ennenkaikkea tehdä itse asialle jotain, vähintään lopettaa syyllistämisesi omista ongelmistaan.
Ei meillä tule olemaan omakotitaloa, jota en halunnut, koska minä sanon ajoissa suoraan, jos en halua jotain asiaa. Enkä tosiaankaan laita nimiä mihinkään vaikka kauppakirjoihin, jos en oikeasti halua. Mies saisi omilla rahoillaan ostaa haluamansa bemarin itselleen, jos ostaa, se ei ole minulta pois vaikka ei minulle siitä muistaisi kertoa etukäteen. Mutta oikeasti noinkaan ei voi käydä, koska meillä on yhteinen auto, joka on molempien nimissä eikä mies pysty sitä ilman minua myymään, enkä minä taivu hänen suunnitelmiin, jos en niitä itse ollenkaan halua. Grillikatoksen hän saa rakentaa, jos haluaa, ei se minua haittaa. Ja kutsua sukulaisiaan kylään, kunhan viihdyttää niitä itse jos en satu olemaan paikalla.
Olen kyllä joskus miettinyt onko miehellä adhd.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap kyllä tekee samaa kuin miehensä. Jos hän sopii menevänsä kaverin kanssa kaupungille vaikuttaa se siihen, onko hän "käytettävissä" yhteisiin menoihin.
Toki lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että ihan jokaisen tahon tulee puhua ajatuksensa ääneen. PUHUKAA IHMISET, PUHUKAA!!!Siis että ap:n pitäisi olla aina käytettävissä jos ei toisin mainitse? Ei. Ap on myös jo puhunut ja kertonut puolisolleen ettei niin ole.
En tosiaan ole aina mieheni käytettävissä jos en asiasta etukäteen toisin mainitse. Minulla on omaakin elämää tämän parisuhteen lisäksi enkä elä vain parisuhteelle. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap kyllä tekee samaa kuin miehensä. Jos hän sopii menevänsä kaverin kanssa kaupungille vaikuttaa se siihen, onko hän "käytettävissä" yhteisiin menoihin.
Toki lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että ihan jokaisen tahon tulee puhua ajatuksensa ääneen. PUHUKAA IHMISET, PUHUKAA!!!
Kenenkään ihmisen ei kuulu olla aina lähtökohtaisesti kumppanin "käytettävissä". Yhteisistä menoista sovitaan yhdessä eikä vain oleteta, että toinen on käytettävissä jos ei ole erikseen ilmoittanut tehneensä omia suunnitelmia.
Tällainen asenne, että toinen on ikään kuin minun omaisuuttani, jolla voin yksikseni päättää tehdä mitä mieleen juolahtaa, on taustatekijänä henkisessä väkivallassa. Ap:n miehen käytös ei sellaisesta olekaan kovin kaukana. Toivottavasti ei ainakaan tuosta pahemmaksi muutu. Jo nyt ap joutuu kärsimään kielteisesti latautuneista tilanteista, joiden syntymiseen hänellä itsellään ei ole ollut osaa eikä arpaa.
17
Miehesi voi olla vähännnarsistinen. Kokeeko hän muissakin asioissa, että olet ikäänkuin hänen jatkeensa, osa häntä, etkä erillinen oma henkilösi? Esim olettaako sinun olevan aina samalla tuulella kuin hän on ja pitävän samoista asioista jne.
🙂 Ap miehesi on varmasti älykäs mutta ei viisas. Sillä on vissi ero. Itse asiassa useinkaan hyvin älykkäät ihmiset eivät ole viisaita koska he ovat usein ns. yhteen asiaan kerrallaan keskittyviä henkilöitä.
Vaikuttaa siltä että miehesi ei näe metsää puilta. Hän keskittyy mielessään niin paljon yksityiskohtiin kaikessa suunnittelussaan että se iso kuva - sinulle kertominen - jää miettimättä.
Tuo on hankala tilanne koska mies ei tee tätä varmastikaan tahallaan. Hänelle on aina yhtä suuri yllätys että jotain on jäänyt kertomatta. Ja älykäs kun on niin varmasti miestä itseään ketuttaa suuresti että ”ei helvetti, miten mä nyt taas mokasin, mikä mussa on vikana”. Hän ei ehkä sitä näytä mutta näin hän luultavasti mielessään ajattelee koska on tarpeeksi älykäs ymmärtääkseen virheensä muuta ei tarpeeksi viisas olemaan tekemättä sitä uudelleen.
Mikä sitten auttaisi? En tiedä. Mutta en usko että mies tuosta muuttuu (sama kun käskisi extroverttiä muuttumaan introvertiksi tai ujoa hyvin uskaliaaksi tuosta vaan sanomalla että hei sun pitää nyt muuttua). Kyse on luultavasti sellaisesta luonteen piirteestä joka ei häviä koskaan. Joten tilanteen helpottaminen on luultavasti se ainoa ratkaisumalli. Tehdä asioita vähän helpommaksi miehelle ja samalla teille kummallekin.
Kerro ne omat menot etukäteen vaikka tuntuu ettei niillä ole miehelle väliä - koska niillä voi olla väliä.
Esimerkkinä tuo vierailu teillä tiistaina. ”Hei menen huomenna xxx kaverin kanssa kaupungille töiden jälkeen”. Miehen vastaus: 1. ”Ai mut mä olin kutsunut xxx:t jo meille, mitäs tehdään”? 2. ”Ok me vaan” (jos mies ei ole vielä kutsunut ketään ja mies tietää alykkäänä että aha nyt ei kannata kutsua ketään vierailulle huomenna kun vaimo on poissa kotoa).
Esimerkkinä se ruoan laitto: ”Hei mä meen kauppaan, ostan perunoita ja jauhelihaa josta teen kastiketta”. Miehen vastaus: ”Ai mut eiks me tilata pizzat”. Josta pääsettekin keskustelemaan onko se pizza vai muu ruoka illalla ennen kuin menet sinne kauppaan.
Esimerkkinä asunnon etsiminen: ”Hei mä rupeen katsomaan niitä asuntoja joista puhuttiin et voitais muuttaa, kattelen rivi- ja paritaloja ja kerrostaloasuntoja”. Miehen vastaus: ”Mut eikö me omakotitaloa nyt ajateltu?” Jolloin taas pääsette pohtimaan asiaa yhdessä ennen kuin olet tehnyt jotain jo itse joka onkin sitten turhan tuntuista kun mies on unohtanut kertoa mitä on itse pohtinut.
Eihän tämä helppoa ole eikä optimaalista mutta meissä on kaikissa omat virheemme ja omituisuutemme. En tosiaan usko että miehesi tuosta vaan muuttuu joten jos haluat tilanteeseen muutosta sinun pitää ap myös muuttaa toimintatapaasi. Toivottavasti aikaa myöden mieskin sitten alykkäänä tajuaa että ai jaa....sitä kannattaa kertoa omassa mielessä olevia asioita enemmänkin vaimolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
17 jatkaa.
Ap, mistä tarkalleen ottaen se riita teille tulee ja miten? Jos sinä toimit omien suunnitelmiesi mukaan ja miestä harmittaa kun ei kertonut sinulle omista suunnitelmistaan, ja kummallekin on selvää että tilanne on miehen aiheuttama eikä sille voi enää mitään, niin miksei asia jää siihen? Eli siis miten tarkemmin ottaen te riitelette? Minkä asian koet riidoissa vaikeaksi?
Riita tulee siitä, että miestä alkaa harmittaa, kun joku hänen suunnittelema tai sopima asia ei onnistukaan kun minä en ole tiennyt asiasta. Ja mies alkaa ääneen sitten vaikka kiroamaan, että voihan h'''tti kun tämäkin meni taas pieleen. Sitten minä alan hermostumaan siitä miehen hermostumisesta, että olisit kertonut minulle, että olit suunnitellut asiaa, niin se ei olisi mennyt pieleen, että koska sinä opit, että en osaa lukea ajatuksia. Sitten mies loukkaantuu siitä mitä sanoin, että kuulemma pidän häntä tyhmänä. Ja minä hermostun lisää, että enhän pidä vaan pyydän vain että sanot ääneen jos suunnittelet jotain etkä oleta että tiedän. Ja asia alkaa kiertää kehää. Jne typerää riitelyä.
Koen vaikeaksi sen, että tilanne ei muutu ja arjen asiat ei suju kunnolla, koska mies ei kerro suunnitelmiaan ja sitten hermostuu (itselleen eniten?) siitä että ne asiat epäonnistuu, mutta minä joudun todistamaan harva se päivä sitä hermostumista ja pieleen menevää arkea. Ap
Ilmeisesti ei ole realistista odottaa, että tilanne muuttuisi kovinkaan nopeasti, kun mies kerran ei halua herätä siihen todellisuuteen että teitä on parisuhteessa kaksi ihmistä - ei hän yksin. Tuossa tilanteessa sinun kannattaa keskittyä enemmän siihen, että suojelet itseäsi loukkaantumiselta, jolloin riitoja tulee vähemmän tai ei ollenkaan.
Eli kun mies hermostuu, älä sinä itse hermostu vaan kysy häneltä: "Mitä aiot tehdä toisin jatkossa?", ja sen jälkeen poistu paikalta jos mahdollista. Tai jos olet vaikka suihkussa ja mies tulee sinne räyhäämään, kysy ensin tuo kysymys ja sen jälkeen kehota että menee pois räyhäämästä. Siis käytä sellaista kieltä, joka saa miehen huomion kiinnittymään hänen omaan toimintaansa (hän ei keskustele suunnitelmista kanssasi, hän suuttuu ja räyhää). Älä ala opettamaan ja neuvomaan, mitä olisi pitänyt tehdä. Oletus on, että mies on aikuinen ja tietää itsekin aivan hyvin, mitä on mokannut. Kun on mokannut, saa kärsiä mokastaan aiheutuvan mielipahan itsekseen. Yritä olla mahdollisimman täydellisesti osallistumatta mielipahan kokemiseen ja siinä vellomiseen. Silloin mies mahdollisesti alkaa tajuta, että ongelma on tosiaan yksinomaan hänen aiheuttamansa, ja hän voi omaa käytöstään muuttamalla sen myös ratkaista.
Tuo siis siinä tapauksessa että voidaan olla varmoja että mies tosiaan tietää ja ymmärtää itsekin aiheuttavansa näitä tilanteita omalla käytöksellään. Jos taas hänellä on esim. asperger, eli sokeita pisteitä mielenteorian ymmärtämisessä, tällainen kohtelu voi tuntua hänestä äärimmäisen pahalta ja pelottavalta, koska häneltä edellytetään jotain, mihin hän ei kerta kaikkiaan pysty vaikka kuinka tekee parhaansa. Siinä tapauksessa ratkaisut olisivat toisenlaisia. Suosittelen selvittämään asiaa jos teillä ei vielä ole siitä varmuutta.
17
Miehesi on "hajamielinen professori". Viisas ihminen, joka päivät pitkät miettii tärkeitä asioita. Hän ei kuitenkaan jaksa panostaa arjen juttuihin, eli suunnitelmistaan kertomiseen. Olet käyttäytynyt ihan oikein, ettet ole lähtenyt hänen metkuihinsa mukaan.
Tästä tuli kuitenkin mieleen, että miksi miehesi ei voi tavata yksin vanhempiaan tai kavereitaan? Kummassakaan tilanteessa mikään ei olisi estänyt häntä tapaamasta heitä yksin. Mihin sinua olisi tarvittu? Oletko sinä se, joka siivoaa ja kokkaa vieraille? Vai eikö hän osaa jutella muille? Sinä selvästikin olet itsenäinen ja sovit omia tapaamisiasi, mutta miksi hän ei?
Sopikaa että tärkeimmät kirjoitetaan kalenteriin ylös ja jos niitä ei siellä ole niin siitä ei ole mainittu.
Tärkeillä juurikin sukulaisten vierailut ja kavereiden näkemiset jne... yhdessä sovitut tärkeät asiat.
Sitten on turha nillittää.
Minäkin ymmärtäisin tilanteen, jos mies olisi tyhmä kuin saapas. Mutta ei vaan ole. Hän nimittäin on urallaan menestynyt ja tekee väitöskirjaa eli ei ole tyhmä. Ap