Lue keskustelun säännöt.
Miten saada mies ymmärtämään, että en osaa lukea ajatuksia?
16.07.2019 |
Meidän vakio riitamme syntyy aiheesta, että rakas aviomieheni olettaa minun tietävän jonkun asian. Eli jonkun asian, jonka hän on sopinut jonkun kanssa tai järjestänyt, mutta ei ole muistanut sanoa siitä minulle. Ja koska en ole asiasta kuullutkaan, vaikka hän olettaa jotenkin, että tiedän asian ja olen sovittanut omat asiani siihen, niin se asia menee usein jotenkin pieleen ja mies hermostuu. Ei varsinaisesti suutu minulle, vaan hermostuu, että se asia meni pieleen. Esimerkkejä:
-Mies on kutsunut meille tiistai-illaksi sukulaisiaan käymään. Emme useinkaan tule sanoneeksi toisillemme kaikkia omia menojamme, jotka eivät vaikuta toiseen, joten minä olen sopinut tiistaina töiden jälkeen tapaavani ystävääni kaupungilla. Mies sanoo maanantai-iltana, että siivotaanko vähän kun huomenna ne tulevat. Minä ihmettelen, että "ketkä ne ja tulevat minne". Mies katsoo minua hölmistyneenä, että Pekka ja Raili tietenkin. Mihin minä vastaan että "et ole kyllä minulle asiasta sanonut, olen sopinut huomenna tapaavani kaverini kaupungilla". Ja mies alkaa vänkäämään, että on sanonut, vaikka ei varmasti ole. Ja minä en näissä tilanteissa peru omia menojani, jos mies on unohtanut sanoa minulle jotain. Mies hermostuu tilanteelle ja päättää, että hän peruu Pekan ja Railin tulon meille, koska ei halua tavata heitä meillä yksin ilman minua.
-Mies on sopinut vanhempiensa kanssa, että menemme heille syömään sunnuntaina. Ei ole muistanut mainita siitä minulle. Sunnuntaina päivällä sitten menen suihkuun pesemään hiuksia, ja mies tulee sinne kylpyhuoneeseen sanomaan, että "mitä teet täällä suihkussa kun meidän pitää lähteä viiden minuutin päästä äidille ja isälle?". Mihin minä taas ihmeissäni, että "miten niin, en minä ole sellaisesta tiennyt, minä olen nyt pesemässä hiuksia". Ja pesen ne hiukset kuten aloitinkin. Mies hermostuu tilanteelle ja soittaa äidilleen ja isälleen, että myöhästytään tunti, koska vaimo meni suihkuun ja meikkaa sen jälkeen. Kivakiva, koska oli oma syynsä kun ei kertonut minulle asiasta, mutta nyt vanhempansa hermostuvat, koska ei ollakaan syömässä kun ruoka on valmis.
Ja useita vastaavia tilanteita, varmaan ymmärrätte mitä tarkoitan.
Ollaan näistä saatu riitoja aikaiseksi useampi vuosi, mutta mies ei millään opi, että en osaa lukea hänen ajatuksia. Vaikka tietenkin sanoo, että ei sitä oletakaan. No olettaa kyllä. Miten saada hänet ymmärtämään, että en osaa eikä saa olettaa että osaisin?
Kommentit (139)
Tehkää yhteinen, jaettu sähköinen kalenteri.
Sinne ne menot ja jos ei ole merkinnyt mies niin ei sitten ehkä tarvitse napista :)
Ratkaisuja, ei syyttelyä niin pääsette tuosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
treffit kirjoitti:
Tuohon on ihan yksinkertaisen helppo ratkaisu. Hankkikaa semmoinen perinteinen seinakalenteri, johon merkkaatte menot (seka yhteiset etta omat).
Tai googleen teette perhekalenterin, jos digitaalinen alusta toimii teille paremmin.
Nain kumpikin on aina menoista kartalla, eika voi sanoa etta on kertonut menosta mutta toinen ei vaan muista. Kun ne siis nakyy siina kalenterissa.
Ei se auta, koska mies ei merkkaa niitä sinne, meillä on ollut kalenteri kyllä. Tai siis ei muista merkata. Hän kyllä lopulta aina uskoo, kun sanon, että ei ole asiasta minulle kertonut, eli riita ei synny siitä että onko kertonut vai ei ole. Vaan siitä, että hän hermostuu kun joku hänen sopima asia menee pieleen (koska minä en tiennyt koko asiasta). Ap
No, teethän sinäkin ihan samaa. Sovit omia menojasi etkä kerro niistä miehelle. Etkä jousta omista menoistasi tai hiustesi pesusta piiruakaan, vaikka rakentavampi olet siinä, että et suutu.
Teidän täytyy alkaa merkitä menot yhteisesti jonnekin, että tällaisia yhteentörmäyksiä ei satu.
Ja siis kyse ei ole ollenkaan pelkästää menoista tai kyläilyista vaan yhtä lailla vaikka asumisesta. Että ollaan hankkimassa uutta asuntoa, ja minä ehdottelen netistä minulle mieluisia asuntoja että mentäisiin katsomaan niitä. Mies ihmettelee, että miksi ehdottelen kerrostaloja ja rivitaloja, koska "ollaan puhuttu että hankitaan omakotitalo". No ei olla puhuttu vaan että uusi asunto. Ja vähän hermostuu minulle, että miksi minä "muutan suunnitelmia". No en muuta suunnitelmia, koska en ole kuullut, että hän haluaa katsoa vain ja ainoastaan omakotitaloja. Ei hän ole minulle asiasta maininnut. Uskoo kyllä sitten, että ei ole sanonut, mutta on kovin pettynyt, että ei sitten näköjään ollakaan sovittu omakotitalosta, kuten hän oli kuvitellut ja luullut että minäkin olin asiasta hänen kanssaan sopinut. Ap
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Tuohon on ihan yksinkertaisen helppo ratkaisu. Hankkikaa semmoinen perinteinen seinakalenteri, johon merkkaatte menot (seka yhteiset etta omat).
Tai googleen teette perhekalenterin, jos digitaalinen alusta toimii teille paremmin.
Nain kumpikin on aina menoista kartalla, eika voi sanoa etta on kertonut menosta mutta toinen ei vaan muista. Kun ne siis nakyy siina kalenterissa.
Ei se auta, koska mies ei merkkaa niitä sinne, meillä on ollut kalenteri kyllä. Tai siis ei muista merkata. Hän kyllä lopulta aina uskoo, kun sanon, että ei ole asiasta minulle kertonut, eli riita ei synny siitä että onko kertonut vai ei ole. Vaan siitä, että hän hermostuu kun joku hänen sopima asia menee pieleen (koska minä en tiennyt koko asiasta). Ap
Teidän pitää löytää joku helpompi tapa.
Joku älypuhelinsovellus tai ihan yksinkertaisesti vaikkapa whatsapp-ryhmä teille kahdelle, jonka aiheena on merkitä menot sinne. Eli kun sopii, että Pekka ja Raili tulevat kylään, kirjoittaa sinne viestin "P&R ti klo 18".
Tai mikä ikinä just teille sopiikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, teethän sinäkin ihan samaa. Sovit omia menojasi etkä kerro niistä miehelle. Etkä jousta omista menoistasi tai hiustesi pesusta piiruakaan, vaikka rakentavampi olet siinä, että et suutu.
Teidän täytyy alkaa merkitä menot yhteisesti jonnekin, että tällaisia yhteentörmäyksiä ei satu.
En kerro kaikista menoistani miehelle, jos ne ei periaatteessa vaikuta mieheen (eli vaadi hänen läsnäoloaan tms). Eli menen suihkuun pesemään hiuksia kun menen sanomatta asiaa tuntia ennen hänelle, koska en tarvitse häntä sinne mukaan. Tai tapaan kaveria töiden jälkeen jos tapaan, mikäli meillä ei ole sovittuna siihen hetkeen mitään yhteistä menoa enkä tarvitse häntä sinne mukaan.
En minä peru kaverini tapaamista viime hetkellä jos mies on itse minulle kertomatta mennyt sopimaan jotain, johon vaatisi minut mukaan. Enkä minä hiukset jo märkinä ole pesemättä niitä, jos olen sen kerran jo aloittanut ihan vain siksi, että mies ei muistanut sanoa minulle, että hän haluaisi minun olevan lähdössä ovesta ulos samaan aikaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Tuohon on ihan yksinkertaisen helppo ratkaisu. Hankkikaa semmoinen perinteinen seinakalenteri, johon merkkaatte menot (seka yhteiset etta omat).
Tai googleen teette perhekalenterin, jos digitaalinen alusta toimii teille paremmin.
Nain kumpikin on aina menoista kartalla, eika voi sanoa etta on kertonut menosta mutta toinen ei vaan muista. Kun ne siis nakyy siina kalenterissa.
Ei se auta, koska mies ei merkkaa niitä sinne, meillä on ollut kalenteri kyllä. Tai siis ei muista merkata. Hän kyllä lopulta aina uskoo, kun sanon, että ei ole asiasta minulle kertonut, eli riita ei synny siitä että onko kertonut vai ei ole. Vaan siitä, että hän hermostuu kun joku hänen sopima asia menee pieleen (koska minä en tiennyt koko asiasta). Ap
Teidän pitää löytää joku helpompi tapa.
Joku älypuhelinsovellus tai ihan yksinkertaisesti vaikkapa whatsapp-ryhmä teille kahdelle, jonka aiheena on merkitä menot sinne. Eli kun sopii, että Pekka ja Raili tulevat kylään, kirjoittaa sinne viestin "P&R ti klo 18".
Tai mikä ikinä just teille sopiikaan.
Kuka oikeasti haluaa merkitä johonkin kalenteriin kaikki omat suihkunsa, kaupassa käyntinsä tai lenkille lähtönsä? En minä ainakaan. Lähden lenkille kun lähden ellei ole etukäteen sovittu muuta enkä todellakaan raportoi etukäteen jokaisesta lenkille lähdöstäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen, kuuntele ja tottele miestäsi!
Vierailija kirjoitti:
Nainen, kuuntele ja tottele miestäsi!
Kuuntelisin, jos hän kertoisi asiat. Vaikea kuulla kun ei kerro vaan olettaa minun tietävän vain ilman että sanoo. Luitko aloitustani? Siinähän koko pointti on se, että mies ei sano.
Tuohon tottelemiseen en viitsi edes kommentoida mitään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on eteisessä taulu, johon on kirjoitettu ostoslistat ja viikon lukkari :D Ehdin itsekin urvahtaa siihen, että minulle ilmoitetaan viime tingassa "yhteisistä menoista" vaikka pahimmillaan mies tiesi, että olen jo sopinut jotain muuta tekemistä sille päivälle. Mies vastusti kyllä lukkariakin, eikä koskaan tule muuttamaan tapojaan täysin, mutta ainakin ne tärkeimmät jutut onnistuvat nyt paremmin.
Google perhekalenteri. Mitä ei lue siellä, ei ole tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vlogatkaa koko elämä niin voitte nauhalta tarkistaa
Vierailija kirjoitti:
Google perhekalenteri. Mitä ei lue siellä, ei ole tapahtunut.
Entä kaikki muut asiat kuin menot? Koska tämä ongelma ei tosiaan koske vain menoja, vaan vähän kaikkea, kuten tuon asunnonostamis-erimerkin kirjoitin. Tai esimerkiksi saatan mennä vuorollani ruokakauppaan, ja ostaa sieltä sitten vaikka jauhenlihaa ja perunoita ruoaksi. Ja alkaa laittamaan ruokaa. Mies tulee keittiöön ja katsoo ihmeissään minua ja sanoo, että miksi keität perunoita? Mehän puhuttiin, että tilataan pizzat. No ei puhuttu, hän oli vain ajatellut, että tilataan pizzat ja kuvitteli, että minä tiedän, että tänään tilataankin ruokaa kotiin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
vlogatkaa koko elämä niin voitte nauhalta tarkistaa
Ei me riidellä siitä, että sanoiko mies vai ei sanonut. Vaan siitä, että hän ei sanonut, mutta silti olettaa että tiesin jonkun asian. Siitä, että hän luulee minun tietävän asioita joita ei muista sanoa ääneen. Ap
Vastaa samalla mitalla "mitvit, sovittiin että syodään perunoita / chillataan kotona / ostetaan rivitalo, miten niin et tiedä että näin minä tämän sunnittelin?!?!" Ehkä jossain vaiheessa mies huomaa kuinka typerä perustelu tuo on? Jos ei, niin sori, sun miehes on vaan tyhmä kuin saapas...
Vierailija kirjoitti:
No, teethän sinäkin ihan samaa. Sovit omia menojasi etkä kerro niistä miehelle. Etkä jousta omista menoistasi tai hiustesi pesusta piiruakaan, vaikka rakentavampi olet siinä, että et suutu.
Teidän täytyy alkaa merkitä menot yhteisesti jonnekin, että tällaisia yhteentörmäyksiä ei satu.
Aloituksen perusteella ei todellakaan ole niin, että ap tekisi samaa kuin ap:n mies.
Ap:n mies sopii juttuja, joihin hän haluaa ap:n osallistuvan, mutta ei kerro niistä ap:lle. Ap puolestaan sopii omia menoja jotka eivät millään tavalla riipu miehestä. Ensin mainituista tulee kertoa puolisolle hyvissä ajoin, jälkimmäisistä ei tarvitse. Siis ap:n mies on tässä se, joka toimii ikävästi. Ap toimii täysin oikein kun ei ala vääntyä mutkalle miehen mielen mukaisesti. On miehen tehtävä kärsiä seuraukset siitä, että hän ei ole maininnut suunnittelemistaan menoista ap:lle.
Hankalaksi tämä menee siinä vaiheessa, jos mies jättää kertomatta esim. omille vanhemmilleen syyn siihen, että ap on suihkussa kun heidän piti olla jo kohta vanhempien luona kylässä. Silloin vanhemmille tulee ap:sta ajan myötä epäluotettava kuva, vaikka ainoa epäluotettava henkilö tässä kuviossa on tuo mies. (Ellei sitten ap jätä jotain olennaista myös kertomatta.)
Tai asia voi koskea vaikka loman viettoa. Että mies haluaisi itse lähteä risteilylle, ja on jotenkin olettanut, että minäkin haluan. Vaikka en ole koskaan erityisesti puhunutkaan risteilyistä siten, että ne minua kauheasti kiinnostaisi. Tosin en ole muutakaan niistä puhunut, eikä olla yhdessä koskaan oltu risteilyllä. No sitten loma lähenee, ja mies kysyy koska varataan se laiva. Ja minä taas ihmettelen, että mikä SE laiva. No se risteily tietenkin vastaa mies. Ja minä edelleen ihmettelen, että ei sellaisesta ole mitään puhuttu. Ja mies alkaa hermostumaan tilanteelle, että miten niin minä en tiedä mistä hän puhuu ja mehän ollaan suunniteltu sitä risteilyä lomaksi. No ei olla suunniteltu, vaan hän on yksin suunnitellut puhumatta minulle asiasta. Ja taas kuvittelee, että tiedän. No sinne risteilylle mentiin, koska mies halusi ja ei ollut muutakaan sovittua siihen kohtaan lomaa, mutta siitäkin piti tulla se hermostuminen ensin eikä voinut olla vain kiva risteilyjuttu. Ap
17 jatkaa.
Ap, mistä tarkalleen ottaen se riita teille tulee ja miten? Jos sinä toimit omien suunnitelmiesi mukaan ja miestä harmittaa kun ei kertonut sinulle omista suunnitelmistaan, ja kummallekin on selvää että tilanne on miehen aiheuttama eikä sille voi enää mitään, niin miksei asia jää siihen? Eli siis miten tarkemmin ottaen te riitelette? Minkä asian koet riidoissa vaikeaksi?
Vierailija kirjoitti:
No, teethän sinäkin ihan samaa. Sovit omia menojasi etkä kerro niistä miehelle. Etkä jousta omista menoistasi tai hiustesi pesusta piiruakaan, vaikka rakentavampi olet siinä, että et suutu.
Teidän täytyy alkaa merkitä menot yhteisesti jonnekin, että tällaisia yhteentörmäyksiä ei satu.
Anteeksi mutta ap:stä tulisi ennen pitkää hermoraunio ilman omaa sosiaalista elämää jos hän joka kerta muuttaisi suunnitelmiaan kun mies on unohtanut kertoa hänelle suunnitelmistaan.
Ongelma kun on selkeästi tässä tapauksessa miehen tavassa toimia niin mitä hän on ap miettinyt asiaan ratkaisuksi?
Vai onko tilanne hänelle ok ja koitat ratkoa sitä hänen puolestaan ilman hänen panosta? Jos niin niin älä.
Toistaisin joka kerta kun hermostuu samat asiat: ”harmi että tässä kävi näin kulta mutta teen tämän asian x nyt, jos tarvitset apua sen miettimiseen miten tämä tilanne ensi kertaa ajatellen ratkaistaan niin kerrothan. Ethän syyllistä minua tästä asiasta muille vaan kerrot heille että itse unohdit kertoa, eikö se ole sinustakin kuitenkin niin? Ymmärrän että harmittaa mutta se ei ole kyllä nyt vikani.”
Tuohon on ihan yksinkertaisen helppo ratkaisu. Hankkikaa semmoinen perinteinen seinakalenteri, johon merkkaatte menot (seka yhteiset etta omat).
Tai googleen teette perhekalenterin, jos digitaalinen alusta toimii teille paremmin.
Nain kumpikin on aina menoista kartalla, eika voi sanoa etta on kertonut menosta mutta toinen ei vaan muista. Kun ne siis nakyy siina kalenterissa.