miksi miehillä on aina niin hyvä itsetunto, että ne luulee aina, et hymyilevä ja keskimääräistä ystävällisempi nainen on kiinnostunut?

Paljon ihmeellisempää on odottaa että mies lukee naisen kehonkieltä täydellisen tarkasti.

Hymyilkää sellaisille ihmisille, jotka tunnette, kuten sukulaisillenne. En itse ainakaan halua yhtään hymyä tuntemattomilta ihmisiltä.

Ei se ole hyvä itsetunto aina, vaan toiveajattelua, putkiaivoisuutta (nainen=seksi) ja myös tilnnetajun puutetta.

Itsekin pidän tuntemattomille ihmisille hymyilijöitä mielenterveyspotilaina.

Johtuu siitä että miehet ovat ystävällisiä naisille vain saadakseen p*llua, ja he kuvittelevat naisten ajattelevan samoin.

Miehet <3

Jos joku tuntematon ihminen hymyilee minulle, niin automaattisesti pidän häntä jonain mielenterveyspotilaana.

Onhan näitä itseään täynnä olevia naisiakin, jotka luulevat jokaisen pienenkin vilkaisun olevan kiinnostusta häntä kohtaan. "Olen niin kaunis että kaupassakin kaikki miehet vilkuilivat minua"

Herää kysymys miksi ventovieras ihminen tulee minulle hymyilemään ja juttelemaan niitä näitä, kun yritän tehdä työtäni. Ei miehet noin tee minulle.

Tosiaan on evoluution sanelema juttu. Suurella osalla miehistä (ja tämä on nimenomaan juuri miehille tyypillisempi piirre) on tapana tulkita naisen kaikki signaalit yltiöpositiivisesti.

Miksi? Koska yrittänyttä ei laiteta, etkä ainakaan saa ellet yritä. Tästä oli juttua evolutiivisen seksuaalipsykologian luennoilla.

Niin harvoin törmää hymyileviin naisiin, että alkaa luulemaan liikoja. Sitten nöyrästi kääntyy kannoilleen ja kävelee kohti uusia pettymyksiä.

Eipäs yleistetä siellä.

Itse en luule noin, ja suurin osa naisista on minulle ystävällisiä. En todellakaan kuvittele että suurin osa naisista olisi kiinnostuneita.

Lisäksi on niitä naisiakin, jotka kuvittelevat kiinnostusta miehen puolelta kun tämä on kohtelias ja hymyilee.

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa. Miesten sosialisaatio ja testosteroni varmaan joitakin päällimmäisiä syitä? Ja älkää tulko miehet tähän sanomaan että ei kaikki miehet, kun kaikki tietää että kuitenkin useimmat miehet.

Ap puhui kaikista miehistä, ei useimmista miehistä. Tottakai täällä kommentoidaan ap:n väitettä.

"miksi miehillä on aina niin hyvä itsetunto, että ne luulee aina..."

"Ja ihan sama millanen ja minkä tasoinen mies. Kaikki ne kuvittelee, et heistä on kiinnostuttu."

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa. Miesten sosialisaatio ja testosteroni varmaan joitakin päällimmäisiä syitä? Ja älkää tulko miehet tähän sanomaan että ei kaikki miehet, kun kaikki tietää että kuitenkin useimmat miehet.

Miten niin useimmat miehet? Onko tälle jotain lähdettä? Oma subjektiivinen kokemus ei kelpaa lähteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa. Miesten sosialisaatio ja testosteroni varmaan joitakin päällimmäisiä syitä? Ja älkää tulko miehet tähän sanomaan että ei kaikki miehet, kun kaikki tietää että kuitenkin useimmat miehet.

Miten niin useimmat miehet? Onko tälle jotain lähdettä? Oma subjektiivinen kokemus ei kelpaa lähteeksi.

Ohis, mutta tuosta voit lähteä liikkeelle.

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1090513800000532

/32

Onhan se tutkittuakin, että kyse on evoluutiosta. Miehillä on pakkonolla epärealistisen korkes kuva haluttavuudestaan, tai muuten he eivät uskaltaisi lähestyä naisia, eikä ihmiskunta lisääntyisi. Tuosta ilmiöstä on paljon uutisia lehdissä.

Vierailija kirjoitti:

Jos joku tuntematon ihminen hymyilee minulle, niin automaattisesti pidän häntä jonain mielenterveyspotilaana.

Projisointia.

Joo enpä tiedä, se on jännä juttu. Normaalisti olen nöyrä itseni, mutta jos näen vaikkapa nuoren kauniin naisen kävelemässä pitkät kauniit hiukset hulmuten, rintani menee rottingille ja muutenkin yritän esittää jotain teräsmiestä kuvitellessani, että nainen varmaan ihailee minua. Kai se jotain luolamiesjäänteitä on.  M35

naisten pitää tehdä aloitteita yhyy olen mies en osaa mitään yhh yhhh uliuliuli

Vierailija kirjoitti:

Niin harvoin törmää hymyileviin naisiin, että alkaa luulemaan liikoja. Sitten nöyrästi kääntyy kannoilleen ja kävelee kohti uusia pettymyksiä.

Kyllä sitä jossain iässä alkaa oppimaan, ettei se humuilu mitään merkitse.