Millaisia ajatuksia herättää 29-vuotias mies joka ei ole koskaan seurustellut?
Kommentit (88)
En pitäisi asiaa mitenkään ihmeellisenä. Itse seurustelin ekaa kertaa 28-vuotiaana, eikä se muuttanut minua mihinkään, eikä nainen myöskään huomannut minussa mitään ihmeellistä negatiivista siitä että olin siihen saakka ollut ilman seurustelua. Kehui vain ettei ole koskaan tavannut kaltaistani miestä.
Että niin, ei mitään ihmeellistä nykypäivänä. Miksi pitäisi seurustella? Ole oma itsesi ja elä itseäsi varten, ja sitten jos joskus maagisesti tapaat jonkun josta pidät ja joka pitää myös sinusta, niin sitten voi seurustella.
Mutta muista että hän ei ole sinun, on vain sinun vuorosi. Tämä ehkäisee tulevat sydänsurut. Ymmärtäisipä jokainen mies, että on vain sinun vuorosi olla hänen kanssaan. Ei tarvitse hajoilla sitten eroon ja alkaa ryyppäämään yms.
Minä en ryhtyisi seurustelemaan ihan vaan periaatteen vuoksi. Aika paljon saa olla ihastunut että ryhtyy siihen leikkiin. Joskus niin kuitenkin tapahtuu. Useammin on jäänyt tapahtumatta olosuhteiden vuoksi. Huonolla tuurilla voisin olla samassa veneessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaali mies. En jaksaisi opettaa miten suhteessa ollaan.
Mitä opettamista siinä on? Onko sinut pitänyt jotenkin erikseen opettaa suhteeseen?
Kokemattomalle miehelle esim. naisen kuukautiset ovat aivan vieras asia. Eikä mies muutenkaan tiedä vaikka erilaisista seksiasennoista mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä harvinaista nykyisin, mutta jos sopivaa ei ole löytynyt tai elämässä ollut jotain vastoinkäymisiä niin täysin mahdollista.
Jos tuo jollekin on kynnyskysymys, niin ehkäpä se kertoo hänestä enemmän kuin sinusta.
Tai oletko miettinyt, että ehkä kukaan ei ole kelpuuttanut tätä seurustelematonta kumppanikseen?
Onhan se mahdollista, mutta varmaan enemmän on hyötyä että tutustuu ja ottaa itse selvää. Eihän aiempi seurustelukaan takaa sitä, että henkilö on ns "kelvollinen".
Naisen logiikalla kuitenkin vaikka 100 kertaa aiemmin eronnut 30v mies on paljon parempi kuin täysin kokematon. Koska onhan hän kelvannut sentään jollekin ja kokemusta löytyy, vaikka olisikin ihan täysi sika ja selvät syyt miksei suhteet kestä.
No mun naisen logiikalla siinä 100 kertaa eronneessa miehessä saattaa olla jokin sellainen piirre, jota hän ilmeisesti ei ole kyennyt kehittämään itsessään. Tai sitten on ollut 100 kertaa huono tuuri kumppaninvalinnassa. Tai sitten se on täysi sika.
Tuo on seurustelemattoman miehen kohdalla se riski, että itsetuntemuksessa on jotain hiomista. Mutta ei ole mitään takuita ettei seurustelleella olisi näin. Osa ihmisistä on niin kankeita näkemään omat virheensä ettei kymmenien vuosien parisuhdekaan tilannetta paranna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaali mies. En jaksaisi opettaa miten suhteessa ollaan.
Mitä opettamista siinä on? Onko sinut pitänyt jotenkin erikseen opettaa suhteeseen?
Opettaminen on ehkä huono sana, mutta kyllähän kahden ihmisen elämän yhteensovittaminen vaatii harjoittelua. Jos ei yhtään tiedä itsekään, miten paljon haluaa läheisyyttä/etäisyyttä; millaiset asiat saattavat herättää mustasukkaisuutta ja kuinka silloin reagoi; miten paljon on valmis tekemään kompromisseja ja millaisissa asioissa; miten haluaa toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan ja miten reagoi jos toinen haluaa enemmän/torjuu jne jne, niin siinä on opettelemista. Jos toinen on oppinut itsestään nämä ja paljon muitakin asioita ja ymmärtää paremmin parisuhteen haasteita, niin voi tuntua siltä, että toinen on ihan eri "asteella" näissä jutuissa.
eri
On hyvä muistaa, että kuitenkin noin 10% sinkkumiehistä ei halua parisuhdetta lainkaan. Sinkkunaisilla osuus on vielä tuplat tästä, eli 20%. Näin luki kerran yhdessä lehtijutussa. Joten mistäpä sitä tietää, vaikka kyseessä olisi siihen 10%:iin kuuluva tapaus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaali mies. En jaksaisi opettaa miten suhteessa ollaan.
Mitä opettamista siinä on? Onko sinut pitänyt jotenkin erikseen opettaa suhteeseen?
Tässä sen näkee miten naiset suhtautuu miehiin. Kuin koiriin joita pitää "kouluttaa" suhteeseen. Moniko mies puhuu naisen kouluttamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on 35-vuotias kaveri, joka ei ole koskaan seurustellut ja kyseinen mies tuntuu oikeasti ihan pelkäävän naisia. Kesti oikeasti reilusti yli vuoden ennen kuin uskalsi muakaan nähdä sen verran että tervehdittiin toisiamme.
Taustalla voi olla alistava äiti ja voi olla että teini-iässä tyttökopla hákannut ja pilkannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaali mies. En jaksaisi opettaa miten suhteessa ollaan.
Mitä opettamista siinä on? Onko sinut pitänyt jotenkin erikseen opettaa suhteeseen?
Kokemattomalle miehelle esim. naisen kuukautiset ovat aivan vieras asia. Eikä mies muutenkaan tiedä vaikka erilaisista seksiasennoista mitään.
Jokainen on varmasti kokenut peruskoulun bilsantunnit
ohis
Vierailija kirjoitti:
En pidä outona. Yhteiskunta muuttuu koko ajan yksilökeskeisemmäksi. Ihmiset eivät halua eivätkä tarvitse parisuhdetta tai perhettä.
Maailma on monille auki mennä ja tehdä, mitä ikinä haluaa. Parisuhde voi olla hidaste ja taakka, jos se estää omannäköisen elämän.
Niin tai halua olisi perustaa perhettä mutta rampautuneet työmarkkinat ei anna siihen mahdollisuutta. Ei osa-aikatöillä paljoa asuntolainoja saada, saatika perheitä perusteta.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ryhtyisi seurustelemaan ihan vaan periaatteen vuoksi. Aika paljon saa olla ihastunut että ryhtyy siihen leikkiin. Joskus niin kuitenkin tapahtuu. Useammin on jäänyt tapahtumatta olosuhteiden vuoksi. Huonolla tuurilla voisin olla samassa veneessä.
Monta tilaisuutta parisuhteeseen on itselläni mennyt mönkään lähinnä oman estoisuuteni vuoksi, mutta kyllä se näin jälkeenpäin ajatellen on tainnut olla pelkkä Win ihan kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän aiempi seurustelukaan takaa sitä, että henkilö on ns "kelvollinen".
Kyllä se valitettavasti monelle takaa. Jos ei ole kukaan ennen kelpuuttanut niin aletaan ihmetellä mikä vika miehellä voisi olla. Vaikka kaikki tuntuisi hyvältä ei uskalleta ottaa riskiä kokemattoman kanssa.
Niin, en väitä vastaan etteikö osa näkisi asiaa juuri näin. Ja nyt osutaan aiheeseen, jossa miehet ovat usein ymmärtäväisempiä. Onko se syy sitten se ainainen toive naisen vähäisestä mieshistoriasta vai joku muu.
Hieman ihmettelen ettei tästä ole vielä saatu tulikivenkatkuisempaa kommentointia aikaan. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on 35-vuotias kaveri, joka ei ole koskaan seurustellut ja kyseinen mies tuntuu oikeasti ihan pelkäävän naisia. Kesti oikeasti reilusti yli vuoden ennen kuin uskalsi muakaan nähdä sen verran että tervehdittiin toisiamme.
Taustalla voi olla alistava äiti ja voi olla että teini-iässä tyttökopla hákannut ja pilkannut.
Niin? Ja mitä sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän aiempi seurustelukaan takaa sitä, että henkilö on ns "kelvollinen".
Kyllä se valitettavasti monelle takaa. Jos ei ole kukaan ennen kelpuuttanut niin aletaan ihmetellä mikä vika miehellä voisi olla. Vaikka kaikki tuntuisi hyvältä ei uskalleta ottaa riskiä kokemattoman kanssa.
Mutta ihan yhtä hyvinhän sitä voi ajatella, että kerran kun ne aiemmat suhteet eivät ole kestäneet, niin ei sitten lopulta ole kuitenkaan jompi kumpi toiselle kelvannut?
Vierailija kirjoitti:
En pitäisi asiaa mitenkään ihmeellisenä. Itse seurustelin ekaa kertaa 28-vuotiaana, eikä se muuttanut minua mihinkään, eikä nainen myöskään huomannut minussa mitään ihmeellistä negatiivista siitä että olin siihen saakka ollut ilman seurustelua. Kehui vain ettei ole koskaan tavannut kaltaistani miestä.
Että niin, ei mitään ihmeellistä nykypäivänä. Miksi pitäisi seurustella? Ole oma itsesi ja elä itseäsi varten, ja sitten jos joskus maagisesti tapaat jonkun josta pidät ja joka pitää myös sinusta, niin sitten voi seurustella.
Mutta muista että hän ei ole sinun, on vain sinun vuorosi. Tämä ehkäisee tulevat sydänsurut. Ymmärtäisipä jokainen mies, että on vain sinun vuorosi olla hänen kanssaan. Ei tarvitse hajoilla sitten eroon ja alkaa ryyppäämään yms.
Omasta nuoruudesta muistaa tämän "pakko olla joku"-asenteen. Osalla se oli vahvempana, osalla ei. Mitä enemmän aikaa kului, sitä enemmän ahdisti, aivan kuten ap:ta.
Kaikkien eteen sitä sopivaa ei heti osu. Ei se aina ole siitä kiinni että on liian kranttu. Jos on pakko saada joku, on paljon suuremmat riskit saada myös siipeensä. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on 35-vuotias kaveri, joka ei ole koskaan seurustellut ja kyseinen mies tuntuu oikeasti ihan pelkäävän naisia. Kesti oikeasti reilusti yli vuoden ennen kuin uskalsi muakaan nähdä sen verran että tervehdittiin toisiamme.
Taustalla voi olla alistava äiti ja voi olla että teini-iässä tyttökopla hákannut ja pilkannut.
Niin? Ja mitä sitten?
Koska eihän mikään syy miehellä voi olla yhtä merkittävä, kuin että miehiä pelkäävä nainen olisi tullut r-aiskatuksi. No ehkä sitten jos joku tyttö olisi väkisin pistellyt banaanilla hanuriin, vaikka eiköhän sillekin vaan kaikki naureskelisi.
En ajattelisi yhtään mitään. Mieheni oli 26-vuotias kun tapasimme, eikä hän ollut koskaan seurustellut. Itse olin 20. Löysin maailman kultaisimman, komeimman ja ihanimman miehen, joka on ollut minulle rakastava ja uskollinen puoliso jo 26 vuotta. En tiedä miten hän olisi muuttunut paremmaksi, jos hänellä olisi ollut takanaan joitain päättyneitä suhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni on 35-vuotias kaveri, joka ei ole koskaan seurustellut ja kyseinen mies tuntuu oikeasti ihan pelkäävän naisia. Kesti oikeasti reilusti yli vuoden ennen kuin uskalsi muakaan nähdä sen verran että tervehdittiin toisiamme.
Taustalla voi olla alistava äiti ja voi olla että teini-iässä tyttökopla hákannut ja pilkannut.
Niin? Ja mitä sitten?
Koska eihän mikään syy miehellä voi olla yhtä merkittävä, kuin että miehiä pelkäävä nainen olisi tullut r-aiskatuksi. No ehkä sitten jos joku tyttö olisi väkisin pistellyt banaanilla hanuriin, vaikka eiköhän sillekin vaan kaikki naureskelisi.
En ymmärrä. Siis jos 35-vuotias mies pelkää naisia siksi, että häntä on kiusattu, niin mitä sitten? Miten tuo syy asiaan liittyy ja kenen asiaan? Pitäisikö jonkun naisen väkisin ryhtyä tapailemaan tuollaista miestä vai mitä tarkoitat? Oikeasti: jos aikuinen ihminen ei ole päässyt yli kouluaikaisista tapahtumista, hänen oma velvollisuutensa on hakea siihen ammattiapua. Pätee myös tuohon sinun käyttämääsi esimerkkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaali mies. En jaksaisi opettaa miten suhteessa ollaan.
Mitä opettamista siinä on? Onko sinut pitänyt jotenkin erikseen opettaa suhteeseen?
Tässä sen näkee miten naiset suhtautuu miehiin. Kuin koiriin joita pitää "kouluttaa" suhteeseen. Moniko mies puhuu naisen kouluttamisesta?
Ja naiset puhuu, että "mies ei näe naista ihmisenä".... Mitenköhän se asia loppujenlopuksi onkaan.
Miehelläni on 35-vuotias kaveri, joka ei ole koskaan seurustellut ja kyseinen mies tuntuu oikeasti ihan pelkäävän naisia. Kesti oikeasti reilusti yli vuoden ennen kuin uskalsi muakaan nähdä sen verran että tervehdittiin toisiamme.