Lue keskustelun säännöt.
Kuultiin olevamme ”mökkilokkeja” kun poikettiin kahvilla sukulaisten mökillä ohi ajaessamme.
13.07.2019 |
Miehen sisko soitti ja kerroin että me mennään heidän mökin ohi ajaesamme pohjoiseen.
Ei olla nähty puoleen vuoteen niin sanoin että voinme poiketa kahvilla jos teille sopii.
No sopi se silloin, juotiin kahvit ja syötiin pullat, lapset kävi uimassa ja söivät makkarat.
Kiitimme kahveista ja lähdimme eteenpäin, perästäpäin kuului että seuraavan kerran kun tulemme voisimme tuoda omat tarpeet tullessamme.
Itse tyrkyttivät pullaa ja makkaraa, pelkkä kahvi olisi riittänyt. Mutta näköjään heidän suvussa on tällainen käytäntö että jos mennään kahville niin tuodaan omat pullat.
Kommentit (544)
Minusta vois kysyä tarviiko tuua jotain tai toinen vois sanoa, että ei oo nyt varattu mitään, kahvia kyllä saatte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä keskustelusta voi taas hyvin huomata, että monella luetun ymmärtäminen on aika heikolla tasolla. Lisäksi oletetaan ihan ja vaikka ja vaikka mitä ja tehdään päätelmiä pelkkien mutujen perusteella.
Ei mulla muuta.
Tuon sun juttusi nyt voisi kirjoittaa mihin tahansa otsikkoon mitään lukematta. Niin kuin taisit tehdäkin?
Vierailija kirjoitti:
Miten kaksi vuodessa tavattava sisarus olisi jotenkin erityisen läheinen?
Puhelin? Mese? Toinen mun siskoista asuu reilun 200km päässä, toinen 500km päässä, eikä mulla ole autoa. Ei kovin usein nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Aina tuliaisia mukaan kun vieraisille mennään.
Kuuluu ihan peruskäytöstapoihin. Eikä kysellä: tarviiko tuoda jotain vaan viemisiä viedään ilahduttamaan. Aina.
Ei todellakaan näin, vaan nimenomaan kysytään ja uskotaan jos joku sanoo "ei". Ei meillä riitä mökillä kylmäsäilytystilat millekään ylimääräiselle ruokatavaralle, joka ei välttämättä edes maistu puolelle perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina tuliaisia mukaan kun vieraisille mennään.
Kuuluu ihan peruskäytöstapoihin. Eikä kysellä: tarviiko tuoda jotain vaan viemisiä viedään ilahduttamaan. Aina.
Ei todellakaan näin, vaan nimenomaan kysytään ja uskotaan jos joku sanoo "ei". Ei meillä riitä mökillä kylmäsäilytystilat millekään ylimääräiselle ruokatavaralle, joka ei välttämättä edes maistu puolelle perhettä.
Voittehan heittää roskiin, jos jää syömättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kaksi vuodessa tavattava sisarus olisi jotenkin erityisen läheinen?
Puhelin? Mese? Toinen mun siskoista asuu reilun 200km päässä, toinen 500km päässä, eikä mulla ole autoa. Ei kovin usein nähdä.
Koetko olevasi läheinen? Itse en koe minulla olevan kovin paljon yhteistä kaukana asuvien sisarusteni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina tuliaisia mukaan kun vieraisille mennään.
Kuuluu ihan peruskäytöstapoihin. Eikä kysellä: tarviiko tuoda jotain vaan viemisiä viedään ilahduttamaan. Aina.
Ei todellakaan näin, vaan nimenomaan kysytään ja uskotaan jos joku sanoo "ei". Ei meillä riitä mökillä kylmäsäilytystilat millekään ylimääräiselle ruokatavaralle, joka ei välttämättä edes maistu puolelle perhettä.
Voittehan heittää roskiin, jos jää syömättä.
Sekö sitten on järkevää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan toi nyt aika tökeröä, vieläpä, jos noin läheisestä henkilöstä kyse (ainakin miehelle.) Mutta olisin kyllä itsekin tossa tilanteessa vienyt ainakin ne kaffepullat, ihan kohteliasta, varsinkin, jos ns. kutsuu itsensä kylään.
Kyllä tuntuu olevan vaikeaa suomalaisten vieraanvaraisuus. Vieraan pitäisi tuoda tarjottavatkin tullessaan. Sitten kyllä, jos menee pidemmäksi aikaa, mutta että kahveille. En kyllä ymmärrä. Ei haittaa, jos ei ole kahvipullaa vieraille, mutta vieraanvarainen asenne ja vaikka vesilasi riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän tämän kesän viimeisimmät yllätys mökkivieraat olivat kammottavia. Soittivat ja sanoivat, että EHKÄ tulevat käymään, eivätkä ole ihan varma millä kokoonpanolla, kun matkan varrella EHKÄ joku aikuisista tai lapsista meneekin toiseen paikkaan kylään. Kun kysyin, että ovatko jäämässä illalliselle, niin eivät osanneet sanoa.
Tein sitten ruuan omalle perheelle ja yhtäkkiä tämä lauma saapui, sanoivat että olivat jo syöneet. Saunoimme ja uimme ja asetuimme pöytään. Vieraat tuijottivat meitä kun söimme. Yritin tarjota makkaranpuolikkaita jne, mutta ei kuulemma missään nimessä ollut nälkä. Ja ruokailu sujui niin, että vieraat tuijottivat jokaista suupalaamme. Jossain vaiheessa he sitten alkoivat pistelemään suihinsa pöydän antimia.
Tuli vaan mieleen, että oisko apn isäntäperhekin ehkä halunnut itse juoda päiväkahvit ja syödä illallista? Ja siinä sitten näköjään vieraatkin söivät samalla? Vaikka sanoivat etteivät mitään tarvi.
Yksinkertaista matematiikkaa kirjoitti:
Jos kutsuu itsensä toisen luokse kahveille, pitäisi automaattisesti kyllä ymmärtää viedä mukanaan edes pullat.
Milloin tällainen käytäntö on muka syntynyt? Kahvilla käydään vuorotellen, sillä tavalla ne pullavelat maksetaan. Kas kun ei vertailla ostoskuitteja, ettei tuliaiskassi varmasti maksa vähemmän kuin vastaanottajan omalla reissullaan 7 vuotta sitten tuomat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kaksi vuodessa tavattava sisarus olisi jotenkin erityisen läheinen?
Puhelin? Mese? Toinen mun siskoista asuu reilun 200km päässä, toinen 500km päässä, eikä mulla ole autoa. Ei kovin usein nähdä.
Koetko olevasi läheinen? Itse en koe minulla olevan kovin paljon yhteistä kaukana asuvien sisarusteni kanssa.
En, mutta jos soittelisin vaikka päivittäin ja puhuisin syvällisiä niin olisin. Lähinnä sitä, että VOI olla läheinen vaikkei näkis usein.
Vierailija kirjoitti:
Miten kaksi vuodessa tavattava sisarus olisi jotenkin erityisen läheinen?
Sen verran läheinen kumminkin, että pitäisi pystyä puhua suoraan jos on jotain sanottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuntuu olevan vaikeaa suomalaisten vieraanvaraisuus. Vieraan pitäisi tuoda tarjottavatkin tullessaan. Sitten kyllä, jos menee pidemmäksi aikaa, mutta että kahveille. En kyllä ymmärrä. Ei haittaa, jos ei ole kahvipullaa vieraille, mutta vieraanvarainen asenne ja vaikka vesilasi riittää.
Jos haluaa lapselleen jotain opettaa, niin ainakin vieraanvaraisuutta. Ehkä suomalaiset eivät ylipäätään halua tavata toisiaan ja siksi tarjoaminen ottaa päähän. Ja olemassaoloaan häpeilevä vieras ei halua jäädä kiitollisuudenvelkaan, vaan kuskaa omat eväät mukanaan? Kyllä osaa olla elämä raskasta täällä pohjanperukoilla.
Ostakaa kaappiin keksiä ja korppuja, eipä tarvitse koskaan vihoitella, kun tulee yllättäviä kahvivieraita.
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaista matematiikkaa kirjoitti:
Jos kutsuu itsensä toisen luokse kahveille, pitäisi automaattisesti kyllä ymmärtää viedä mukanaan edes pullat.
Milloin tällainen käytäntö on muka syntynyt? Kahvilla käydään vuorotellen, sillä tavalla ne pullavelat maksetaan. Kas kun ei vertailla ostoskuitteja, ettei tuliaiskassi varmasti maksa vähemmän kuin vastaanottajan omalla reissullaan 7 vuotta sitten tuomat.
Mökkikahvit on ihan eri asia kuin kahvittelut kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuntuu olevan vaikeaa suomalaisten vieraanvaraisuus. Vieraan pitäisi tuoda tarjottavatkin tullessaan. Sitten kyllä, jos menee pidemmäksi aikaa, mutta että kahveille. En kyllä ymmärrä. Ei haittaa, jos ei ole kahvipullaa vieraille, mutta vieraanvarainen asenne ja vaikka vesilasi riittää.
Jos haluaa lapselleen jotain opettaa, niin ainakin vieraanvaraisuutta. Ehkä suomalaiset eivät ylipäätään halua tavata toisiaan ja siksi tarjoaminen ottaa päähän. Ja olemassaoloaan häpeilevä vieras ei halua jäädä kiitollisuudenvelkaan, vaan kuskaa omat eväät mukanaan? Kyllä osaa olla elämä raskasta täällä pohjanperukoilla.
Tässä on ehkä se perimmäinen pointti. Vieraat tuntuvat kohtuuttoman vaivalloisilta koska suomalaiset haluavat olla rauhassa, omissa oloissaan. Eivät siis halua niitä vieraita. Erityisesti mökiltä etsitään rauhaa ja yksityisyyttä ja ehkä pientä breikkiä arjen velvollisuuksista.
Haukutaan tarjoamisia ja tuliaisia ym. kun pohjimmiltaan kaihertaa se, että joku änkesi sinne omalle rauhan vyöhykkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaista matematiikkaa kirjoitti:
Jos kutsuu itsensä toisen luokse kahveille, pitäisi automaattisesti kyllä ymmärtää viedä mukanaan edes pullat.
Milloin tällainen käytäntö on muka syntynyt? Kahvilla käydään vuorotellen, sillä tavalla ne pullavelat maksetaan. Kas kun ei vertailla ostoskuitteja, ettei tuliaiskassi varmasti maksa vähemmän kuin vastaanottajan omalla reissullaan 7 vuotta sitten tuomat.
Mökkikahvit on ihan eri asia kuin kahvittelut kotona.
Jaa, ei meillä vaan.
Millaiset välit porukalla oikein on esim. sisaruksiinsa? Jos heiltäkin vaaditaan tuomisia ja muuta. Jos mun veli vaimoineen soittais, et ovat lähettyvillä ja tulevat käymään, niin olisin onnesta soikeana, koska näen heitä niin harvoin.. kun asutaan eri paikkakunnilla. Ihan yksi lysti siinä vaiheessa kenen pöperöitä syödään, kun puhe on rakkaista ihmisistä. Määki käsitin, et ap:n mies halusi vain nähdä siskonsa perheen... niin tästä tehdään nyt jotain kohteliaisuusketjua. Onneksi omassa suvussa ei ole tuollaisia ihmisiä, ja kyläilemään odotetaan itselle tärkeitä ihmisiä!! Niin meille kuin meitäkin.
Miten kaksi vuodessa tavattava sisarus olisi jotenkin erityisen läheinen?