60-luvulla syntynyt äiti, miten reagoisit, jos tyttäresi tai poikasi kertoisi olevansa homoseksuaali?
Olen 28 v nainen ja seurustellut nyt 3 vuotta naisen kanssa. Aiemmin olen esittänyt heteroa ja seurustellut vain miesten kanssa. Kannattaako kertoa 60-luvulla syntyneelle äidille? Onko liian "vanha" ymmärtämään? Toki riippuu varmaan jonkin verran äidistä.
Kommentit (44)
Toinen tyttäristäni oli tytön kanssa jonkin aikaa, suuri rakkaus oli myös transseksuaalinen tyyppi. No nyt on pitkään seurustellut pojan kanssa.
Minulle on itsestäänselvyys, että hyväksyisin kenet tahansa kivan ja luotettavan ihmisen tyttöni kumppaniksi: naisen, miehen tai jotain siltä väliltä.
Tietenkin. Itsestäänselvää.
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen, syntynyt-61 enkä pidä homoseksuaalisuutta mitenkään ihmeellisenä tai outona. Kerro ihmeessä äidillesi, tuskin hän siitä pahastuu. Ehkä hän on sen jo arvannutkin ja arvostaa sitä että luotat häneen. Sydämeltäsi putoaa iso taakka ja veikkaan että äitisi rakastaa sinua sen jälkeen entistä enemmän (jos ei ole jonkun uskonlahkon jäsen).
Hyvää elämää sinulle ja rakkaallesi!
Uskonlahkoista me körtit hyväksymme homot ihan siinä kuin heterotkin. Tervetuloa joukkoon!
Kamalia ovat sellaiset vanhemmat, jotka asettavat jonkun typerän satukirjan lastensa onnellisuuden edelle. Mikä vielä pahempaa on se että hylkäävät heidät.
Olen syntynyt -67 ja asia ei olisi minulle mikään ongelma. Olen ollut koko elämäni saman miehen kanssa, joka on vuosikertaa -64 ja myös hän hyväksyisi asian. Meillä on 24, 26 28 ja 30 vuotiaat lapset, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa, kaikki kylläkin heteroja. Meille on aina ollut tärkeintä se, että lapsemme ovat onnellisia ja jos he kerran rakastavat kumppaniaan, otamme kumppanin luonnollisesti perheenjäseneksemme. Meillä on pari homoystävää, joten asia ei ole meille mitenkään vieras, tai kummallinen.
Vierailija kirjoitti:
Lastani rakastan, mutta suhdettaan en hyväksy. Saa tulla kotiin, jos haluaa, kumppaninsa ei. Tätä en ole koskaan hänelle sanonut, on tajunnut sen itsekin.
Tyttäreni miespuolisen kaverin vanhemmat ovat juuri tuollaisia. Eipä ole poika käynyt tapaamassa vanhempiaan seitsemään vuoteen. Alussa oli asiasta todella murheissaan, mutta otimme hänet ja hänen puolisonsa meidän perheeseemme ja sukuumme. Nyt on jo vuosia käynyt meillä kuten olisi käynyt vanhemmillaan, jos nämä olisivat hänet hyväksyneet. Mulla ei ole kuin tyttäriä, joten oli ihan kiva saada poikakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastani rakastan, mutta suhdettaan en hyväksy. Saa tulla kotiin, jos haluaa, kumppaninsa ei. Tätä en ole koskaan hänelle sanonut, on tajunnut sen itsekin.
Miksi et hyväksy?
Luonto on tarkoittanut seksin lisääntymistä varten. Suhde samaan sukupuoleen on luonnonvastainen = luonnoton.
Rehellisesti- Toivon että olisivat kaikki heteroita, mutta tiedän kyllä että ei sillä ole väliä, kunhan ovat kaikki onnellisia. Joten jos joku kertoisi olevansa homoseksuaali, niin tottakai hyväksyisin ja puoliso olisi yhtä tervetullut kuin eri sukupuolen puolisokin, koska rakastan lasta joka tapauksessa eniten maailmassa. Ei ole minun asiani puuttua tai tuomita ja ymmärrän kyllä ettei se edes ole lapsen valinta onko hetero vai ei.
Joten hiukan tarvitsisin sulattelua ehkä, mutta pääasia että heillä on hyvä ja onnellinen parisuhde ja heitä kohdellaan suhteessa hyvin.
Olisin onnellinen siitä, että luotat rakkauteeni sinuun ja uskallat kertoa. Toivoisin vain, että sinulla on kumppani jota rakastat, ja joka rakastaa sinua, seisoo rinnallasi myös vaikeina päivinä.
Mun tyttärelläni on kaksi kummisetää, he ovat pariskunta. Mun lapset tietää, että ei olisi mikään ongelma jos kumppani olisi samaa sukupuolta.
Olen syntynyt -67, ja teini on nyt 16. Vähän tässä odottelen, kumpaa sukupuolta hän tuo kotiin näytille. Kumpaa vaan, olen varma että se on joku mukava ja fiksu, kun lapsenikin on.
Olisin vain onnellinen, jos hän on onnellinen ja rakastettu. Hän on hieno ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Lastani rakastan, mutta suhdettaan en hyväksy. Saa tulla kotiin, jos haluaa, kumppaninsa ei. Tätä en ole koskaan hänelle sanonut, on tajunnut sen itsekin.
Olet hirviö ja rakkauden tuhoaja. Toivon, että lapsesi katkaisee välit kanssasi.
Riippuu ihan siitä miten juntteja sun vanhemmat on. Itse totesimme, että onnea.
Vaikea kuvitella tuollaista tilannetta enkä hyväksyisi sitä. Mutta en ole sentään isänä niin huono kasvattaja että lapsistani olisi tullut homoja.
Vierailija kirjoitti:
Olen 28 v nainen ja seurustellut nyt 3 vuotta naisen kanssa. Aiemmin olen esittänyt heteroa ja seurustellut vain miesten kanssa. Kannattaako kertoa 60-luvulla syntyneelle äidille? Onko liian "vanha" ymmärtämään? Toki riippuu varmaan jonkin verran äidistä.
N-65
Olen itse 60-luvun alkupuolella syntynyt tavallinen duunarimies ja minulla on ikäisesi lapsi. Hän tosin jo naimisissa vastakkaisen sukupuolen kanssa ja heillä yhteinen lapsikin, eli minä siis onnellinen pappa :), mutta jos hän olisikin kertonut olevansa homoseksuaali ja kertoisi muuttavansa yhteen saman sukupuolisen kanssa, niin eipä se olisi minun suhtautumistani häneen muuttanut.
Emme me 60-luvulla syntyneet mitään hiljattain puusta laskeutuneita sentään ole. Oma juttunsa on tietenkin kaikenmaailman kiihkouskovaiset ja muut ääriajattelijat, mutta valtaosa meistä 60-luvulla syntyneistä on hyvinkin suvaitsevaista porukkaa. Joten älä turhaan stressaa. Jos äitisi on tavallinen tervepäinen ihminen, niin varmasti kannattaa kertoa.
Olen syntynyt vuonna 1965, ja minusta on käsittämättömän outoa, että joku minun ikäiseni ei hyväksyisi homoseksuaalista lastaan. Ainakin itselläni on ollut paljon tietoa asiasta ja olen elänyt aidsilla pelottelun ajat (ei se ollutkaan pelkästään homomiesten tauti, shock!horror!) ja kaikki sen jälkeiset 35 vuotta, jolloin faktatiedon saanti homoseksuaalisuudesta on ollut helpompaa kuin koskaan sitä ennen. Myös siirtyminen uskonnon kahlitsemasta (niin ev.lut. kuin ortodoksikirkon ja kaikkien lahkojen) yhteiskunnasta kohti sekulaaria yhteiskuntaa olisi luullut auttaneen vanhempia ymmärtämään, että ihmisiä on monenlaisia, heteroja ja homoja - ja jopa vielä muunlaisiakin. Joskus huvittaa, kun esitetään mielipiteitä, että tämä "homostelu" olisi jotain 1980-luvun ja sen jälkeisen ajan tuotteita, koska "ei niistä ennen mitään puhuttu". Homojahan on ollut maailman sivu, ihan niistä kuuluisista ammoisista ajoista lähtien. Ketkä ne sitten piiloon ja kaappiin mahtoivatkaan pakottaa tässä menneiden vuosituhansien aikana? Ettei vaan olisi ollut jotain uskontojen kanssa tekemistä?
Hyväksyisin homon lapseni, jos minulla lapsia noin yleensäkin ottaen olisi. Totta kai.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kuvitella tuollaista tilannetta enkä hyväksyisi sitä. Mutta en ole sentään isänä niin huono kasvattaja että lapsistani olisi tullut homoja.
Kommenttis osoitti että oot juntti kasvattaja. En antais sun kaltaisille lapsia.
Äitini on syntynyt 60-luvulla. Siskoni on trans ja minä lesbo ja otti molempien asiat todella hyvin vastaan. Hänen mukaansa ollaan rakkaita lapsia sukupuoleen tai suuntautumiseen katsomatta ja tärkeintä hänelle on että hyväksytään itsemme ja ollaan onnellisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastani rakastan, mutta suhdettaan en hyväksy. Saa tulla kotiin, jos haluaa, kumppaninsa ei. Tätä en ole koskaan hänelle sanonut, on tajunnut sen itsekin.
Miksi et hyväksy?
Luonto on tarkoittanut seksin lisääntymistä varten. Suhde samaan sukupuoleen on luonnonvastainen = luonnoton.
Kuinka moni hetero harjoittaa seksiä vaikkei ole aikeissa lisääntyä... luonnotonta! Tuomitsetko myös nämä heterosuhteet? Jaa miksi et?
Ei kai se tämänikäisille mikään ongelma ole, olen itse syntynyt 1960. Rakastan lapsiani, ja toivon, että he ovat onnellisia elämässään. Kumppaninsa ovat aina lämpimästi tervetulleita myös meille.
Aivan normi meininki koulussa 70 luvun alussa jo näki kuka on homopoika.
Lesbojen erottaminen on vaikeampaa koska niistä moni on Bi ja lesbo.