TOTUUS ihmisistä, jotka eivät laihdu "millään dieetillä ja liikunnalla"? Kertokaapas miten on mahdollista luoda energiaa tyhjästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisissä on eroja siinä kuinka heille ruoka maistuu ja kuinka pahasti heitä nälkä vaivaa.

Tästä ei nyt pahinkaan läskivihaaja pääse yhtään mihinkään.

Toisille ei maistu, toisilla on koko ajan ihan tuska, jos ei saa jotain suuhunsa, ja toiset ovat siitä väliltä.

En usko että laihat ihmiset ovat systemaattisesti vahvempia mieleltään ja ylivertaisia älyltään.

On olemassa sellaisia kuin nälkähormooneja.

Jos sellaiset eivät ole riesanasi, niin turhaa nostat itseäsi lihavien yläpuolelle ja viattomasti muka ihmettelet kuinka heikkoja he ovat ja mikseivät vaan ota ja syö 300kcl joka päivä koko loppuelämänsä ajan.

Miksi sitten ylipainoepidemia on räjähtänyt käsiin parissa vuosikymmenessä?

Muutama vuosikymmen sitten ruokaa oli saatavilla yhtä lailla, ei silloin nälkää nähty.

Ettei vain kyse olisi tottumuksista eikä hormoneista? Aika moni täälläkin tunnustaa etä ruoka on nautinto, eivätkä he pysty kuvittelemaankaan syövänsä ruokaa joka ei ole erityisen "hyvää".

Ja tutkittu on että sokeririippuvuus on jopa voimakkaampaa kuin nikotiiniriippuvuus.

Suolistobakteerit.

En usko että valtaosa ihmisitä on muutamassa kymmenessä vuodessa muuttunut "huonoiksi, heikoiksi, arvottomiks, tyhmiksi ja laiskoiksi" ja vain joku eliitti on onnistunut mahtavalla hengenvoimallaan ja ylivertaisella jaloudellaan pysyttelemään noiden ihm iss aastojen yläpuolella.

Googlaa Heisenbergin laina, ainetta ja energiaa syntyy tyhjästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten sanottu, asiasta on tehty tutkimuksia ja kyllä niissä on ilmennyt, että ihmiset yliarvioivat kulutuksensa, eivät laske kaikkea syömäänsä tai syövät ihan ajattelematta enemmän kuin piti. Ts. kun ruuan himo iskee, heitetään aivot narikkaan ja käydään tungetaan kakkua naamariin.

Allekirjoitan. Itselleni olen antanut synninpäästön, koska olen aika varma, että valtaosalla ihmisistä ei ole niin hyvää itsekuria, että kestäisivät täysijärkisenä niin matalakalorista ruokavaliota kuin mitä minun hormonihäiriöinen kehoni tarvitsisi ollakseen hoikka. En kertakaikkisesti pysty siihen ja se rajoittaa elämää liikaa. Vaikka silti totuus on tietenkin, että totta kai se olisi mahdollista (huomattavan alhaiset kalorit, seksihalujen katoaminen ja joka kerta räjähtävä akne eivät enää kannusta jatkamaan, en jaksa, vaan olen suosiolla hieman ylipainoinen ja tämäkin vaatii jo paljon työtä, etten olisi huomattavan ylipainoinen). 

70-luvulla riitti lähes kaikilla itsekuri.

Niin, niin varmaan minullakin riittäisi ilman hormonihäiriötä. Kuten aiemmin sanoin, samalla logiikalla minä voisin ihmetellä, miten muille naisille lihasmassan ja voiman saaminen on niin vaikeaa kun minulle se on selkeästi helpompaa. Karu totuus on, että treenaamalla sitä tulee, toisilta se voi vain vaatia enemmän kuin toisilta, mutta samaan lopputulokseen on kuitenkin mahdollista päästä. En silti karsasta sitä, jos joku ei jaksa nähdä niin paljoa vaivaa kuin mitä se vaatisi, vaikka itselleni se onkin helppoa.

Lihasmassaa voi jäädä tulematta jos keho ei rakenna proteiinia vaan laittaa aminohapot virtsan mukana pois, mutta energiaa keho ei voi tyhjästä luoda.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisissä on eroja siinä kuinka heille ruoka maistuu ja kuinka pahasti heitä nälkä vaivaa.

Tästä ei nyt pahinkaan läskivihaaja pääse yhtään mihinkään.

Toisille ei maistu, toisilla on koko ajan ihan tuska, jos ei saa jotain suuhunsa, ja toiset ovat siitä väliltä.

En usko että laihat ihmiset ovat systemaattisesti vahvempia mieleltään ja ylivertaisia älyltään.

On olemassa sellaisia kuin nälkähormooneja.

Jos sellaiset eivät ole riesanasi, niin turhaa nostat itseäsi lihavien yläpuolelle ja viattomasti muka ihmettelet kuinka heikkoja he ovat ja mikseivät vaan ota ja syö 300kcl joka päivä koko loppuelämänsä ajan.

70-luvulla valtaenemmistö oli normaalipainoinen. Ei ne geenit muutu noin nopeasti.

Kuka on väittäny!

Ruoka on muuttunut ja elämä on stressaavampaa ja vähemmän aktiivisuutta vaativaa.

Mitä sinä oikein haluat. Että eduskunta ja presidentti julistaisivat: Läskit ovat tyhmiä ja heikkoja, ja nyt päätetty että laihat ovat vahvempia ja arvokkaampia ihmisiä!

Sinä päätät mitä ruokaa ostat ja stressiin voit vaikuttaa elämänhallinnalla. Liikuntaa voit harrastaa myös halutessasi, vaikka ei ole pakko. Haluan vain, että ihmiset lopettavat tekosyyt geeneistä, koska se ei pidä paikkaansa ja kyllähän tuo kansanterveys vaikuttaa minuun, koska olen nettomaksaja.

Niin päätänkin ja minun ei tarvitse kenellekään perustella ylipainoani, en ole kenellekään mitään selityksiä velkaa.

Minä toivon että ihmiset lopettavat toisten painoon puuttumisen ja viisastelun.

Et ole mikään minun jumalani tai pomoni kenelle minun pitäisi olla mitään velkaa.

En LAIHDUTA EN! ENÄÄ KOSKAAN!

TAO KALLOOSI SE!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisissä on eroja siinä kuinka heille ruoka maistuu ja kuinka pahasti heitä nälkä vaivaa.

Tästä ei nyt pahinkaan läskivihaaja pääse yhtään mihinkään.

Toisille ei maistu, toisilla on koko ajan ihan tuska, jos ei saa jotain suuhunsa, ja toiset ovat siitä väliltä.

En usko että laihat ihmiset ovat systemaattisesti vahvempia mieleltään ja ylivertaisia älyltään.

On olemassa sellaisia kuin nälkähormooneja.

Jos sellaiset eivät ole riesanasi, niin turhaa nostat itseäsi lihavien yläpuolelle ja viattomasti muka ihmettelet kuinka heikkoja he ovat ja mikseivät vaan ota ja syö 300kcl joka päivä koko loppuelämänsä ajan.

Miksi sitten ylipainoepidemia on räjähtänyt käsiin parissa vuosikymmenessä?

Muutama vuosikymmen sitten ruokaa oli saatavilla yhtä lailla, ei silloin nälkää nähty.

Ettei vain kyse olisi tottumuksista eikä hormoneista? Aika moni täälläkin tunnustaa etä ruoka on nautinto, eivätkä he pysty kuvittelemaankaan syövänsä ruokaa joka ei ole erityisen "hyvää".

Ja tutkittu on että sokeririippuvuus on jopa voimakkaampaa kuin nikotiiniriippuvuus.

Suolistobakteerit.

En usko että valtaosa ihmisitä on muutamassa kymmenessä vuodessa muuttunut "huonoiksi, heikoiksi, arvottomiks, tyhmiksi ja laiskoiksi" ja vain joku eliitti on onnistunut mahtavalla hengenvoimallaan ja ylivertaisella jaloudellaan pysyttelemään noiden ihm iss aastojen yläpuolella.

Mihin suolistobakteerit ovat menneet? Antibiootit ovat vähän vanhempi keksinty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten sanottu, asiasta on tehty tutkimuksia ja kyllä niissä on ilmennyt, että ihmiset yliarvioivat kulutuksensa, eivät laske kaikkea syömäänsä tai syövät ihan ajattelematta enemmän kuin piti. Ts. kun ruuan himo iskee, heitetään aivot narikkaan ja käydään tungetaan kakkua naamariin.

Allekirjoitan. Itselleni olen antanut synninpäästön, koska olen aika varma, että valtaosalla ihmisistä ei ole niin hyvää itsekuria, että kestäisivät täysijärkisenä niin matalakalorista ruokavaliota kuin mitä minun hormonihäiriöinen kehoni tarvitsisi ollakseen hoikka. En kertakaikkisesti pysty siihen ja se rajoittaa elämää liikaa. Vaikka silti totuus on tietenkin, että totta kai se olisi mahdollista (huomattavan alhaiset kalorit, seksihalujen katoaminen ja joka kerta räjähtävä akne eivät enää kannusta jatkamaan, en jaksa, vaan olen suosiolla hieman ylipainoinen ja tämäkin vaatii jo paljon työtä, etten olisi huomattavan ylipainoinen). 

70-luvulla riitti lähes kaikilla itsekuri.

Niin, niin varmaan minullakin riittäisi ilman hormonihäiriötä. Kuten aiemmin sanoin, samalla logiikalla minä voisin ihmetellä, miten muille naisille lihasmassan ja voiman saaminen on niin vaikeaa kun minulle se on selkeästi helpompaa. Karu totuus on, että treenaamalla sitä tulee, toisilta se voi vain vaatia enemmän kuin toisilta, mutta samaan lopputulokseen on kuitenkin mahdollista päästä. En silti karsasta sitä, jos joku ei jaksa nähdä niin paljoa vaivaa kuin mitä se vaatisi, vaikka itselleni se onkin helppoa.

Lihasmassaa voi jäädä tulematta jos keho ei rakenna proteiinia vaan laittaa aminohapot virtsan mukana pois, mutta energiaa keho ei voi tyhjästä luoda.

PAINATA T-PAITA TAI OTA TATUOINTI JOSSA TUO KEKSIMÄSI VIISAUS!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisissä on eroja siinä kuinka heille ruoka maistuu ja kuinka pahasti heitä nälkä vaivaa.

Tästä ei nyt pahinkaan läskivihaaja pääse yhtään mihinkään.

Toisille ei maistu, toisilla on koko ajan ihan tuska, jos ei saa jotain suuhunsa, ja toiset ovat siitä väliltä.

En usko että laihat ihmiset ovat systemaattisesti vahvempia mieleltään ja ylivertaisia älyltään.

On olemassa sellaisia kuin nälkähormooneja.

Jos sellaiset eivät ole riesanasi, niin turhaa nostat itseäsi lihavien yläpuolelle ja viattomasti muka ihmettelet kuinka heikkoja he ovat ja mikseivät vaan ota ja syö 300kcl joka päivä koko loppuelämänsä ajan.

Miksi sitten ylipainoepidemia on räjähtänyt käsiin parissa vuosikymmenessä?

Muutama vuosikymmen sitten ruokaa oli saatavilla yhtä lailla, ei silloin nälkää nähty.

Ettei vain kyse olisi tottumuksista eikä hormoneista? Aika moni täälläkin tunnustaa etä ruoka on nautinto, eivätkä he pysty kuvittelemaankaan syövänsä ruokaa joka ei ole erityisen "hyvää".

Ja tutkittu on että sokeririippuvuus on jopa voimakkaampaa kuin nikotiiniriippuvuus.

Suolistobakteerit.

En usko että valtaosa ihmisitä on muutamassa kymmenessä vuodessa muuttunut "huonoiksi, heikoiksi, arvottomiks, tyhmiksi ja laiskoiksi" ja vain joku eliitti on onnistunut mahtavalla hengenvoimallaan ja ylivertaisella jaloudellaan pysyttelemään noiden ihm iss aastojen yläpuolella.

Mihin suolistobakteerit ovat menneet? Antibiootit ovat vähän vanhempi keksinty.

Menneet?

Syö pa skasi ja mene lenkille siitä trollaamasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisissä on eroja siinä kuinka heille ruoka maistuu ja kuinka pahasti heitä nälkä vaivaa.

Tästä ei nyt pahinkaan läskivihaaja pääse yhtään mihinkään.

Toisille ei maistu, toisilla on koko ajan ihan tuska, jos ei saa jotain suuhunsa, ja toiset ovat siitä väliltä.

En usko että laihat ihmiset ovat systemaattisesti vahvempia mieleltään ja ylivertaisia älyltään.

On olemassa sellaisia kuin nälkähormooneja.

Jos sellaiset eivät ole riesanasi, niin turhaa nostat itseäsi lihavien yläpuolelle ja viattomasti muka ihmettelet kuinka heikkoja he ovat ja mikseivät vaan ota ja syö 300kcl joka päivä koko loppuelämänsä ajan.

70-luvulla valtaenemmistö oli normaalipainoinen. Ei ne geenit muutu noin nopeasti.

Kuka on väittäny!

Ruoka on muuttunut ja elämä on stressaavampaa ja vähemmän aktiivisuutta vaativaa.

Mitä sinä oikein haluat. Että eduskunta ja presidentti julistaisivat: Läskit ovat tyhmiä ja heikkoja, ja nyt päätetty että laihat ovat vahvempia ja arvokkaampia ihmisiä!

Sinä päätät mitä ruokaa ostat ja stressiin voit vaikuttaa elämänhallinnalla. Liikuntaa voit harrastaa myös halutessasi, vaikka ei ole pakko. Haluan vain, että ihmiset lopettavat tekosyyt geeneistä, koska se ei pidä paikkaansa ja kyllähän tuo kansanterveys vaikuttaa minuun, koska olen nettomaksaja.

Niin päätänkin ja minun ei tarvitse kenellekään perustella ylipainoani, en ole kenellekään mitään selityksiä velkaa.

Minä toivon että ihmiset lopettavat toisten painoon puuttumisen ja viisastelun.

Et ole mikään minun jumalani tai pomoni kenelle minun pitäisi olla mitään velkaa.

En LAIHDUTA EN! ENÄÄ KOSKAAN!

TAO KALLOOSI SE!

Toivottavasti veroja nostetaan niin paljon, ettei sinulla ole pian varaa joka päiväiseen kermaasi ja suklaaseesi.

Suhtautuminen ruokaan on vääristynyt.

Olen huomannut että enemmistö tutuista ylipainoisista pitää ruokaa nautintona, jopa seksiin verrannollisena sellaisena. "Mauton" ruoka on kauhistus.

Normaalisti ruoka on jotain mitä tekee mieli kun on nälkä, mutta ei herkkua jota voisi syödä vaikka olisi melko lailla täynnä.

Ihmiset ovat koukussa makuelämyksiin sen sijaan että pitäisivät ruokaa ravintona, mitä se on vuosituhansia ollut.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syön yöllä ja haistatan vitut jos joku alkaa saarnaamaan. Lääkäri koitti painonhallinta ryhmään ja sanoin että älä nyt unta näe sillä hallitsen painoni. Laitan ruokaan kermaa ja voita enkä ala millään porkkanalla elään. Saahan sitä vähän olla porkkanaa. Täytyisi tulla joku sairaus että laihtuisin sillä ruokahaluni on ihan mahdoton ja syön isoja annoksia. Sokeria välttelen ja katson tuoteselosteet aika tarkkaan sen sokerin suhteen ettei tulisi diabetesta. Mitään pitkää elämää en halua enkä pyri sellaiseen kun kaikki on jo nähty mitä tarpeellista on. Parempi onnellinen lyhyt elämä kuin kitulias pitkä. 

Jos joku alkaisi mun ruoka-annoksia arvostelemaan niin saa lähtöpassit heti välittömästi johonkin mistä ei takaisin tulemista ole. Mies ei ole ikinä huomautellut muuta kuin joskus sanonut että eikö olisi helpompaa jos laihduttaisit. Laihduttaa itse vähän väliä ja kaikki tulee takaisin kun ei jaksa sitä kontrollia koko aikaa. Painon jojottelu on tuttua ja mitään pysyviä tuloksia ei ole tullut niin olen lopettanut ikuisen laihduttamisen. Sitten kun tekee liian hyvää ruokaa niin ei voi vaan syödä sitä hiiren annosta mikä pitäisi ettei tulisi liika kiloja. Kaikki pitäisi punnita ja syödä niin vähän ikääntyessä kun aineenvaihdunta hidastuu. Miksi alkaisin itseäni rääkkäämään nyt kun mennään kohti loppuelämää ja hauta häämöttää edessä. 

Minä olen laihduttanut tosiaan elämäni aikana useita kertoja ja "onnistunut", eli laihtunut.

Ne on tulleet aina takaisin, kun ei ole enää kerta kaikkiaan pystynyt elämään sitä elämää, mitä keskitysleiriläinen elää.

Minua raivostuttaa, kun ihmisille toitotetaan, että laihduttakaa laihduttakaa, että kelpaisitte.

Se laihduttaminen on VÄÄRÄ tapa. Se ei TOIMI!

Mitä hyötyä on kiduttaa itseään vuoden ajan, että saa olla muille kelpaava muutaman kuukauden ajan.

Minä en pysty siihen kidutukseen.

Minulla on vain tämä yksi elämä, ja aion elää sen läskinä ihan ITSELLENI, en yhdellekään kuka on niin kusipäinen, että olettaa hänen silmänsä olevan minun joku kohde jonka eteen olen valmis kärsimään.

Älä alennu puolustelemaan itseäsi. Minä silmäilen joskus nämä ketjut läpi vastailematta, joskus vastaan, mutta ikinä en ala ventovieraille trolleille elämääni ja valintojani puolustelemaan. Minä nautin elämästäni tällaisena kuin olen ja jos se ap:tä hiertää, niin hänellä se ongelma on, ei minulla.

N160/85

Entä jos tehdään kaksi oletusta:

1) Ihmiskehon energiantarve on suht alhainen ja elimistö pystyy säätelemään sitä alemmas tarpeen mukaan heikentämällä toimintoja

2) Ihmiskehojen hyötysuhteet vaihtelevat yksilöittäin ja riippuvat eri tekijöistä

Eikö näillä voi selittää sen, että hyötysuhteeltaan paremmat ihmiset lihovat helpommin ja toiset eivät saa millään lisää massaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuten sanottu, asiasta on tehty tutkimuksia ja kyllä niissä on ilmennyt, että ihmiset yliarvioivat kulutuksensa, eivät laske kaikkea syömäänsä tai syövät ihan ajattelematta enemmän kuin piti. Ts. kun ruuan himo iskee, heitetään aivot narikkaan ja käydään tungetaan kakkua naamariin.

Allekirjoitan. Itselleni olen antanut synninpäästön, koska olen aika varma, että valtaosalla ihmisistä ei ole niin hyvää itsekuria, että kestäisivät täysijärkisenä niin matalakalorista ruokavaliota kuin mitä minun hormonihäiriöinen kehoni tarvitsisi ollakseen hoikka. En kertakaikkisesti pysty siihen ja se rajoittaa elämää liikaa. Vaikka silti totuus on tietenkin, että totta kai se olisi mahdollista (huomattavan alhaiset kalorit, seksihalujen katoaminen ja joka kerta räjähtävä akne eivät enää kannusta jatkamaan, en jaksa, vaan olen suosiolla hieman ylipainoinen ja tämäkin vaatii jo paljon työtä, etten olisi huomattavan ylipainoinen). 

70-luvulla riitti lähes kaikilla itsekuri.

Niin, niin varmaan minullakin riittäisi ilman hormonihäiriötä. Kuten aiemmin sanoin, samalla logiikalla minä voisin ihmetellä, miten muille naisille lihasmassan ja voiman saaminen on niin vaikeaa kun minulle se on selkeästi helpompaa. Karu totuus on, että treenaamalla sitä tulee, toisilta se voi vain vaatia enemmän kuin toisilta, mutta samaan lopputulokseen on kuitenkin mahdollista päästä. En silti karsasta sitä, jos joku ei jaksa nähdä niin paljoa vaivaa kuin mitä se vaatisi, vaikka itselleni se onkin helppoa.

Lihasmassaa voi jäädä tulematta jos keho ei rakenna proteiinia vaan laittaa aminohapot virtsan mukana pois, mutta energiaa keho ei voi tyhjästä luoda.

Lihasmassaa voi tulla helpommin jos veressä on testosteronia tarpeeksi. Insuliiniresistanssi taasen muuttaa kulutusta ja painonhallinta vaatii aivan eri mittakaavan ponnisteluja kuin normaalilta. Miksi ensin mainittu on ihan tunnustettu tosiasia, mutta jälemmäinen hormoniongelma taasen ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisissä on eroja siinä kuinka heille ruoka maistuu ja kuinka pahasti heitä nälkä vaivaa.

Tästä ei nyt pahinkaan läskivihaaja pääse yhtään mihinkään.

Toisille ei maistu, toisilla on koko ajan ihan tuska, jos ei saa jotain suuhunsa, ja toiset ovat siitä väliltä.

En usko että laihat ihmiset ovat systemaattisesti vahvempia mieleltään ja ylivertaisia älyltään.

On olemassa sellaisia kuin nälkähormooneja.

Jos sellaiset eivät ole riesanasi, niin turhaa nostat itseäsi lihavien yläpuolelle ja viattomasti muka ihmettelet kuinka heikkoja he ovat ja mikseivät vaan ota ja syö 300kcl joka päivä koko loppuelämänsä ajan.

Miksi sitten ylipainoepidemia on räjähtänyt käsiin parissa vuosikymmenessä?

Muutama vuosikymmen sitten ruokaa oli saatavilla yhtä lailla, ei silloin nälkää nähty.

Ettei vain kyse olisi tottumuksista eikä hormoneista? Aika moni täälläkin tunnustaa etä ruoka on nautinto, eivätkä he pysty kuvittelemaankaan syövänsä ruokaa joka ei ole erityisen "hyvää".

Ja tutkittu on että sokeririippuvuus on jopa voimakkaampaa kuin nikotiiniriippuvuus.

Suolistobakteerit.

En usko että valtaosa ihmisitä on muutamassa kymmenessä vuodessa muuttunut "huonoiksi, heikoiksi, arvottomiks, tyhmiksi ja laiskoiksi" ja vain joku eliitti on onnistunut mahtavalla hengenvoimallaan ja ylivertaisella jaloudellaan pysyttelemään noiden ihm iss aastojen yläpuolella.

Suolistobakteeriteorialle naureskellaan jo lääkeyhtiöissä. Kohta alkavat myymään ulostetta pillereinä ja ostajia riittää.

Vierailija kirjoitti:

Onko kaikki pakko ottaa ihan kirjaimellisesti? Kyse on siitä, että ei ole löydetty sellaista dieettiä, jolla laihtuisi, mutta joka tuntuisi sillä tavalla normaalilta, ettei tarvitse nähdä nälkää. 

Itselläni on tällä hetkellä dieetti reilusti miinuskaloreilla ja sen lisäksi 3 kertaa viikossa salitreenit. Ensimmäiset 10 kiloa lähti helposti, mutta nyt ei tapahdu enää yhtään mitään. Eli ei aina mene niin yksi yhteen, vaikka näsäviisastelijat näin olettavatkin. Todellakin tuntuu, että tästä ei laidu enää "millään", vaikka tottakai tiedän, että vielä pienentämällä kalorimäärää paino ennen pitkää taas lähtee laskuun. Ottaa vain päähän, kun ei tapahdu mitään, vaikka täsmällisesti olen dieettiä noudattanut. 

Niinpa, kehosi on nyt lahtunut sellaiseen painoon, etta se kalorimaara, joka ennen laihdutti, ei enaa laihdutakaan. Eli olet aivan oikeassa: laihdut lisaa, kun lisaat kalorivajetta.

Tylsaahan se on, tiedan sen.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen syö liian vähän, keho pitää kiinni kaikista ravinteista ja kaloreista mitä saa, mikä varmasti vähentää laihtumisen mahdollisuutta.

Päteekö tämä myös keskitysleirivankeihin?

No miten heille lopulta kävi? Miten tämän tyyppinen laihdutuskuuri toimi oikein? Pysyikö yksikään lopulta saavutetussa painossa, jos selvisi sieltä hengissä? Selvittiinkö ilman vakavia terveysongelmia? Entä hormoonitoiminta? Miten kroppa reagoi, kun siirryttiin takaisin normaaliin ruokaan? Onnistuiko painonhallinta pysyvästi?

Kyllähän painoa saa pois vaikka millä tavalla väliaikaisesti? Vuoristossakin saa kulutettua 10 tuhatta kaloria päivässä. Nuo kaksi diettiä kun yhdistää, niin kohta voi painaa puolikiloa tuhkaa.

nönönönönööö. Ei ollu tarkoitus esittää että läskit ovat nykyajan juutalaisia jotka haluaisimme laittaa leireille ja kaasuttaa.

Kunhan vaan valistettiin tätä viisauttamme, ettei energiaa synny tyhjästä. Kun läskit ovat niin tyhmiä etteivät tiedä.

Teemme hyvää työtä. Olemme niin hyviä ihmisiä. Ei meillä muuta.

T: Hirveän hyvä hoikka ihminen, jolla on nälkä kokoajan mutta kun on niin vahva mieli ja paljon viisautta ja hyvä sydän, niin siksi vain..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisissä on eroja siinä kuinka heille ruoka maistuu ja kuinka pahasti heitä nälkä vaivaa.

Tästä ei nyt pahinkaan läskivihaaja pääse yhtään mihinkään.

Toisille ei maistu, toisilla on koko ajan ihan tuska, jos ei saa jotain suuhunsa, ja toiset ovat siitä väliltä.

En usko että laihat ihmiset ovat systemaattisesti vahvempia mieleltään ja ylivertaisia älyltään.

On olemassa sellaisia kuin nälkähormooneja.

Jos sellaiset eivät ole riesanasi, niin turhaa nostat itseäsi lihavien yläpuolelle ja viattomasti muka ihmettelet kuinka heikkoja he ovat ja mikseivät vaan ota ja syö 300kcl joka päivä koko loppuelämänsä ajan.

Miksi sitten ylipainoepidemia on räjähtänyt käsiin parissa vuosikymmenessä?

Muutama vuosikymmen sitten ruokaa oli saatavilla yhtä lailla, ei silloin nälkää nähty.

Ettei vain kyse olisi tottumuksista eikä hormoneista? Aika moni täälläkin tunnustaa etä ruoka on nautinto, eivätkä he pysty kuvittelemaankaan syövänsä ruokaa joka ei ole erityisen "hyvää".

Ja tutkittu on että sokeririippuvuus on jopa voimakkaampaa kuin nikotiiniriippuvuus.

Suolistobakteerit.

En usko että valtaosa ihmisitä on muutamassa kymmenessä vuodessa muuttunut "huonoiksi, heikoiksi, arvottomiks, tyhmiksi ja laiskoiksi" ja vain joku eliitti on onnistunut mahtavalla hengenvoimallaan ja ylivertaisella jaloudellaan pysyttelemään noiden ihm iss aastojen yläpuolella.

No niin naureskele vain.

Olisiko kuitenkin niin että alkaisivat myymään niitä bakteereja?

Suolistobakteeriteorialle naureskellaan jo lääkeyhtiöissä. Kohta alkavat myymään ulostetta pillereinä ja ostajia riittää.

Vierailija kirjoitti:

Suhtautuminen ruokaan on vääristynyt.

Olen huomannut että enemmistö tutuista ylipainoisista pitää ruokaa nautintona, jopa seksiin verrannollisena sellaisena. "Mauton" ruoka on kauhistus.

Normaalisti ruoka on jotain mitä tekee mieli kun on nälkä, mutta ei herkkua jota voisi syödä vaikka olisi melko lailla täynnä.

Ihmiset ovat koukussa makuelämyksiin sen sijaan että pitäisivät ruokaa ravintona, mitä se on vuosituhansia ollut.

 

Se ruoka korvaa sen seksin kun eihän hirveen läskin kanssa voi tai saa kukaan seksiä harrastaa(heikentäö itsetuntoa). Nämä kaikki asiat tulevat koko ajan esiin noissa laihdutus ohjelmissa, kuten myös samat selittelyt miksi ei ota itseään niskasta kiinni. 

Nestettä voi kertyä kehoon jonkin lääkityksen tai sairauden vuoksi. Silloin paino nousee mutta onko tuo nyt sitten varsinaista lihomista jos se kertynyt paino ei ole rasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Ai mitä hyötyä. No terveys haloo ihan oikeasti nyt... Jos ette välitä itsestänne ja väitätte normaalisti syöviä kaiken maailman läpipaskoiksi ja keskityleiriläisiksi sun muiksi tekosyiksi, koska ette ota itseänne niskata kiinni oman terveytenne tähden, niin haloo ihan  aikuisten oikeasti. Lapsellista. 

Sinä et ymmärrä lukemaasi ollenkaan. Mene pois, kun ei tästä tule mitään jos sinulta puuttuu niin oleellinen taito.

luultavasti ainakin liikkuminen lienee heillä pahasti hakusessa. Lihakset huutamaan kipua ja hiki valumaan tai liikkuminen on aikalailla yks tyhjän kanssa. Jos ei rasitu, ei kehity eikä energiankulutus kehity ollenkaan. Ja siten pysyy lieväläskinä minimissään. Eli ne muutamat hieman ikävät makkarat vatsan ympärillä ja rasvakerros pitkin kehoa. Syömällä vähemmän keho pyrkii vain kasvattamaan kyseistä rasvakerrosta joten on pakko rekhiä jos haluaa laihtua.