Lievästi ( vielä) muistisairas anoppi kotiimme asumaan?

Noin paljon lapsia ja noin pienet tulot! Ei kuulosta hyvältä millään mittarilla.

Kannattaa mennä töihin tienaamaan lisärahaa, pääset huomattavan paljon helpommalla!

Olisiko mies siksi innoissaan, että järjestely parantaisi taloudellista asemaa ja häneltä tippuisi pois huoli äidin pärjäämisestä, jos sinä hoitaisit anoppia? Mikä olisi miehesi rooli äidin hoidossa? Erikoinen järjestely, jos anopin tuloilla aletaan maksaa teidän talolainaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen anopin eläke on aika lailla hurja, mitä hän on tehnyt työkseen? Niillä tuloilla on todennäköisesti hankkinut miljoonaomaisuuden, joten miksi ei myy sitä ja mene palvelutaloon?

No ei ole tuon ikäisen ihmisen eläkeeksi mitenkään hurja. Missä ihmeen todellisuudessa te elätte, jos ette hahmota, että aikaisemmin ihan normaaleissa ansiotöissä pystyi kerryttämään helposti tuon suuruisen eläkkeen, vaikkei palkka olisi ollut sellainen, että sillä herroiksi eletiin?

Ottaen huomioon, että keskivertoeläke on tonnin vähemmän 2600 euron eläke ON naisella kyllä ällistyttävä.

Ohis

Osa siitä voi olla vaikka leskeneläkettä. Ja kyllä kovapalkkaisia naisia on ollut ennenkin. 

Todella, todella itsekästä anopilta edes ehdottaa teille tällaista järjestelyä...Soisitko itse läheisillesi tällaisen taakan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen anopin eläke on aika lailla hurja, mitä hän on tehnyt työkseen? Niillä tuloilla on todennäköisesti hankkinut miljoonaomaisuuden, joten miksi ei myy sitä ja mene palvelutaloon?

No ei ole tuon ikäisen ihmisen eläkeeksi mitenkään hurja. Missä ihmeen todellisuudessa te elätte, jos ette hahmota, että aikaisemmin ihan normaaleissa ansiotöissä pystyi kerryttämään helposti tuon suuruisen eläkkeen, vaikkei palkka olisi ollut sellainen, että sillä herroiksi eletiin?

Ottaen huomioon, että keskivertoeläke on tonnin vähemmän 2600 euron eläke ON naisella kyllä ällistyttävä.

Ohis

Osa siitä voi olla vaikka leskeneläkettä. Ja kyllä kovapalkkaisia naisia on ollut ennenkin. 

Mieheni isän eläke on suuri piirtein tuota luokkaa ellei isompikin. Hän on ollut rehtorina pikkupaikkakunnalla ja saanut jotain syrjäseutulisää, että sinällään ihan uskottava eläke. Tosin luultavasti aloitus on kuitenkin provo. 

Suosittelen tutustumaan muistisairaan elämään ennen päätöstä yhteenmuuttoon,. Tämän tehtyänne en usko, että päädytte tekemään ratkaisua yheteenmuutosta.

Aivan normaalia historian mittakaavassa.

Mutta rasittavaa toki.

Mies on innoissaan varmaan siksi, että hänellä on huoli äitinsä jaksamisesta yksinään.

Tuo on outoa, että rahat jaettaisiin tasan, kun miehesi sentään on töissä.

Anoppi voisi muuttaa teille. Saisi turvaa ja seuraa, mutta rahoillaan ostaisi itselleen apua hoivaansa sinne yhteiseen kotiinne.

Epäilen provoksi tuon raha-asian vuoksi.

Ennen asuttiin yhdessä kaikki sukupolvet ja hoidettiin vanhukset. Hienoa, jos se onnistuu kenenkään katkeroitumatta ja hermostumatta. Aika paljon se kuintenkin tänä päivänä vaatii. Kun mietin tuntemiani muistisairaita, jotka muuttuvat luonteeltaan kokonaan, alkavat syyttelemään omaisiaan huijareiksi ja haukkuvat lapsensa pataluhaksi, niin aikamoista luonteenlujuutta ja jaksamista siinä vaaditaan, jos sellaisen ihmisen jaksaa loppuun asti hoitaa. Tilanne voi mennä siihen, että anoppia ei voi hetkeksikään jättää yksin. Hoitokotipaikkaa ei aina saa, vaikka tarve olisi jo ilmeinen ja sitä ei varmasti edesauta se, että ei asu yksin vaan jossain, missä joku pystyy hänestä huolehtimaan. Ellei ole varaa yksityiseen hoitokotiin.

Ainoa tapa tuossa voisi olla se, että jos anopilla on asunto, sovittaisiin, että se myydään ja hän muuttaa teille, kunnes on siinä kunnossa, että hoito vaatii enemmän kuin te pystytte tarjoamaan. Siinä vaiheessa käytetään asunnosta saadut rahat yksityisen hoivakodin palveluihin.

Jos tulette hyvin toimeen ja anoppi on aina kunnioittanut perheenne rajoja, niin saattaa toimiakin.

Lukisin kyllä itse vielä muistisairauden etenemisestä enemmän ja jopa juttelisin lääkärin kanssa. Kuopuksenne on niin pieni, että parin vuoden sisään tilanne saattaa olla aivan liian kuormittava teille kokonaisuudessaan.

Ettekä myöskään voi laskea sitten muistisairaan mummon lastenhoito- ja kodinhoitoavun varaan. Joten ehdottomasti teidän pitää jo nyt hyväksyä, että ainoa "apu" teille päin on taloudellinen apu.

Lapsen jättäminen muistisairaan hoidettavaksi ilman valvontaa on heitteillejättö.

Anoppi tulee tarvitsemaan edunvalvojan, joka määrää rahankäytöstä kun anoppi ei itse siihen kykene.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi tulee tarvitsemaan edunvalvojan, joka määrää rahankäytöstä kun anoppi ei itse siihen kykene.

Edunvalvojaa ei tarvita, kun anoppi ja lapsensa käyvät pankissa sopimassa, että miehellä on tilinkäyttöoikeus. Edunvalvontaan tarvitaan käräjäoikeuden päätös ja se on iso prosessi.

Muistisairaan läheisenä vastaan: NEVER! 

Mun mielestä jos tuollaiseen ratkaisuun päätyy, pitäisi etukäteen selvittää, miten siitä pääsee pois. Siis hoitaa asia juridisesti sillä tavalla, että järjestelyn voi lopettaa, jos se käy liian hankalaksi. En tiedä, onko se edes mahdollista tai laillista. Mutta ajattelen sellaista, että anoppi olisikin vuokralaisena teillä ja vuokrasopimuksessa olisi tietyt ehdot, joita rikkoessa vuokrasopimuksen voisi irtisanoa? Mahtaisiko tällainen systeemi taata sen, että pääsette liian hankalasta tilanteesta eroon tarvittaessa? En todellakaan tiedä, miten pykälät menevät tällaisessa tapauksessa.

Kannattaa miettiä myös sitä, että lapsille voi olla rankkaa ja jopa traumatisoivaa katsella isovanhemman kunnon heikentymistä ja dementikkotouhuja päivittäin lähietäisyydeltä. Samassa taloudessa asuvan omaisen sairaus on monesti rankempi tilanne kuin muualla asuvan, koska yhdessä asuessa asiaan ei saa etäisyyttä henkisesti, vaan se tulee joka päivä vastaan. Lapset joutuisivat kohtaamaan ja käsittelemään asiaa, jota eivät vielä kunnolla ymmärrä ja joka on siksi vieläkin raskaampi ja pelottavampi kuin aikuiselle.

Vierailija kirjoitti:

Ei herranen aika! Sinulla ap ei selvästi ole haisuakaan siitä, miten Alzheimer etenee. Jos anopilla on omaishoitaja eli sinä saatavilla, et saa häntä laitokseen sittenkään, kun hän on vaipatettavassa ja syötettävässä kunnossa, laitospaikat ovat vähissä. Ja trust me, anoppi ON siinä kondiksessa muutaman vuoden sisällä.

Tuo on täysin totta!

Muistakaa se, jos anopin kotiinne otatte: voitte ottaa hänet kotiinne, mutta älkää ryhtykö omaishoitajiksi, vaikka siitä saatava palkkio (muutaman satasen, en tiedä yhtää?) houkuttaisi.

Kun olette omaishoitajia, olette yksi "hoitolaitos" muiden ohella, siitä ei niin vain irti pääse, varsinkin, jos seudulla on pulaa hoitopaikoista.

Entisaikaan ensimmäinen keuhkokuume aiheutti muistisairaan menehtymisen. Nykyään muistisairaana edeltään vuosia jopa vuosikymmeniä!

Olen aivan rikki myös muistisairaan anopin hoitamisesta. Pitäisi päästä työelämään ,mutta kun anoppia ei saa hoitoon. Appi kuoli jouluuulla niin minulle tuli tämä hoitorumba. Olen kuin omasta kodissa vankilassa. Tässä pikkuhiljaa katkeroituu. Mitää älyllistä elämää meillä ei ole. Älä ota . Lasten kanssa on kylliksi työtä. Lapsille tulee harrastukset ja kaikki kuskaamiset yms. Hankala järjestää. Itsellä neljä lasta myös.

Olen ajatellut, että jos oma äitini tarvitsee joskus apua ja hoivaa, voisin häntä kenties hoitaa ja asuisimme yhdessä. Mutta anoppia en alkaisi hoitaa. On hänellä omatkin lapset, hoitakoot miten parhaaksi näkevät. Ei kuulu minulle.

Vierailija kirjoitti:

Olen aivan rikki myös muistisairaan anopin hoitamisesta. Pitäisi päästä työelämään ,mutta kun anoppia ei saa hoitoon. Appi kuoli jouluuulla niin minulle tuli tämä hoitorumba. Olen kuin omasta kodissa vankilassa. Tässä pikkuhiljaa katkeroituu. Mitää älyllistä elämää meillä ei ole. Älä ota . Lasten kanssa on kylliksi työtä. Lapsille tulee harrastukset ja kaikki kuskaamiset yms. Hankala järjestää. Itsellä neljä lasta myös.

Miksi anopin hoito sinulle lankesi? Onhan hänellä ainakin yksi lapsi, miehesi. Miksi juuri sinun piti jäädä pois työelämästä?

Kaikkeen naiset suostuukin.