Opiskelijoiden kasvavaa pahoinvointia seuraava YTHS:n ylilääkäri kypsyi ”minun nuoruudessani” jauhajiin

Vierailija kirjoitti:

En ymmarra, miksi vanhemmat ihmiset ovat niin ylpeita siita, etta "ei ennen oltu masentuneita kun ei ehditty ja hampaat irvessa mentiin eteenpain". Etteko ymmarra etta todennakoisesti olette siirtaneet traumanne lapsillenne koska ette ole niita itse kasitelleet? Vielakaan ei ole liian myohaista, menkaa sinne terapiaan ja lakatkaa syyllistamasta nuoria aikuisia jotka yrittavat hekin parjata kiihtyvatahtisessa maailmassa.

Ei tässä kehuta sillä että ei ole oltu masentuneita, vaan ainakin itse olen huolissani siitä kuinka moni on MT-potilas nuorista ihmisistä. En täysin usko väittämääsi että vanhemmat ihmiset ovat selvinneet masennuksesta vain päättämällä, kuten annat ymmärtää. Uskon että syyt ovat syvemmällä, kuten tässäkin ketjussa on spekuloitu.

Suosittelisin myös sinulle siirtymistä muiden syyttelystä henkilökohtaiseen kehittämiseen, koska tuohon sinä voit vaikuttaa. Kyllähän se masentaa jos kokee syiden olevan aina muissa, joihin ei itse voi vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opintotukikuukausien vähäinen lukumäärä ja jako erikseen alempaan ja ylempään tutkintoon, liian paljon lainaa ja liian vähän varsinaista opintotukea ja suoritusvaatimukset. Siinä ne pääasialliset syyt.

Ei pelkästään nuo, vaan myös tämä, mikä sanotaan tuolla yhdessä kommentissa:

"Sosiaalisen median luomilla mielikuvilla on varmasti yksi suuri vaikutus. Esim. instagramissa suuressa suosiossa oleva ”vaikuttaminen” luo monille aivan väärän kuvan ns. normaalista elämästä. Tyypit poseeraa milloin missäkin eksoottisessa kohteessa ja hotellissa, milloin mikin kalliin brändin vaate, laukku tai muu hepene yllä ja annetaan kuva kuin koko elämä olisi tuollaista aamusta iltaan. Sitten yritetään tavoitella tuota kulissia, otetaan lainaa niin että korvissa soi ja murennutaan, kun korttitalo alkaa sortua. Surullista touhua seurata sivusta. Työelämän raadollisuus on toki sitten vielä asia erikseen. :/"

Tämä on valitettavasti niin totta.

No mikä tähän olisi ratkaisu? Jätetään turhanpäiväinen somessa pyöriminen ja satsataan vaan siihen, mikä on hyödyllistä, sekä kissavideoihin?

Fakta on, että opiskelijoilla on perusasiat hyvin. Opiskelusta ei tarvitse maksaa kymppitonneja vuodessa, asumiseen ja elämiseen riittää tuki, kun säästeliäästi elelee. Lainaa voi ottaa lisäksi. Asua voi yhä useammin mukavasti omassa yksiössä.  Opinnot pitää saada vietyä rajallisessa ajassa läpi ja sitä seurataan. Vaatimustaso ei ole älytön. Verrattuna vaikka USAan tilanne on vaatimusten osalta samanlainen ja opintokulut puolestaan ovat sellaiset, että monilla on lainaa jopa kuusinumeroinen summa opintojen lopulla, vaikka stipendejä on paljon jaossa. Toisaalta siellä arvostetaan opetusta ja tutkintoa, kun siitä joutuu varsinkin suosituimmissa kouluissa maksamaan paljon. Opiskelupaikoista ja työpaikoista kilpaillaan vähintään siinä missä meilläkin. Kesä- ja tuntitöissä käydään ja ns. hanttihommat kelpaavat myös.  Aina on tehty töitä ja opiskeltu samaan aikaan, siinä ei ole mitään uutta. 

Jäävätkö siis ainoiksi eroiksi somehölmöily, Suomen onnettoman huono oppilaanohjaus sekä älyttömät pääsykoerumbat, joita oppilaat jopa välttämättä vaativat ymmärtämättä, ettei se helpota kenenkään opintotaivalta? Ne samat tyypit ne opiskelupaikat kuitenkin loppupeleissä saavat, sillä hyvät ovat aina loppujen lopuksi parempia kuin huonommat. Nykysysteemillä vaan kaikki joutuvat raatamaan moninkertaisesti, ensin yo-kirjoitukset ja sitten pääsykokeet.

Kröhöm. Suuret ikäluokat eivät ole joutuneet raatamaan, hehän saivat viimeistään kultaisella kasarilla vakityöpaikat ja siten superkertymät viimeisiltä työvuosiltaan, kun roikkuivat muiden tukkeena pesteissään, jotka joko lopetettiin heti heidän eläköidyttyään tai näiden hoitamat hommat siirrettiin muille/yhdelle hlö:lle siten, että entistä vähempi väki hoitaa entistä raskaammat hommat entistä pienemällä palkalla - erityisesti julkisella sektorilla. Tästä syystä suuria ikäluokkia voi kutsua valtion loisiksi, heinäsirkoiksi tmv. joksi he itse kutsuvat nuorempia polvia vähätellen ja haukkuen kaikkea muuta kuin omaa ikäluokkaansa. Näitä kuunnellessa tulee väkisinkin mieleen, että koko hyvinvointivaltio luotiin heistä vain heidän tarpeitaan varten, eikä samaa tai ainakaan parempaa tulisi kellekään näiden itsekkäiden loisten mielestä koskaan suoda. Nykyopiskelijat eivät tule koskaan saamaan samoja etuja esim. työpaikkojen tai pyramidihuijaukseksi kutsutun eläkejärjestelmän suhteen, mutta itsekäs ja itserakas sukupolvi ei siitä piittaa, koska nykynuorilla on jotkin asiat paremmin kuin heillä, ja se on heistä väärin. He ovat vuosikymmenten saatoissa tottuneet siihen, että muut uhrautuvat ja antavat periksi heille.

Liian moni merkonomina uransa tehnyt suurten ikäluokkien edustaja saa enemmän eläkettä kuin heidän ekonomiksi opiskellut tyttärensä saa uran huipulla palkkaa. Sama merkonomimummo ei suostu äitinsä tavoin hoitamaan lapsenlapsiaan, vaan pakenee mieluummin verottajaa Portugalin lämpöön. Sama merkonomimummo ajattelee, että nykynuoret ovat velttoja ja lelliteltyjä, koska saavat valtiolta 250 euroa 48 kk ajan suorittaakseen ylemmän korkeakoulututkinnon samassa ajassa, mitä mummolta meni merkonomin tutkintoon. Mihin se 250 euroa/kk riittää Suomessa? Siitä menee bussikorttiin helposti 50 euroa, välttämättömiin kännykkään ja nettiin muutama kymppi, lopulla saa 4 kassillista ruokaa kaupasta, jolla on pärjättävä 4 viikkoa. Matkustelevat opiskelijat käyvät useimmiten töissä opintojen ohessa, ja budjettimatkustelu on nykyään halvempaa kuin ennen, mutta sitä ei mummo sulata, koska ei itse osaa englantia sen vertaa, että suoriutuisi itsenäisesti toteutettavasta matkasta. Heistä matkustelu tarkoittaa yhä  kalliita valmismatkoja hotelleineen tai jotain Sara Siepin unelmalomia, eikä dormimajoitusta ja hostellilla kokkausta tai pyykääystä, joista heillä ei ole mitään kokemusta.

Toivottavasti joskus pääset irti tuosta suuret ikäluokat-traumastasi. Onhan se porukka syönyt paitsi omansa myös vanhempiensa ja lastensa rahat, ja lisäksi tehnyt sen valtavan virheen että itse jätti tekemättä tarpeeksi lapsia, mutta aika käy koko ajan eduksemme ja poistaa suurten ikäluokkien tukos-ongelman. Ja onhan meillä nyt herrajjumala toistakymmentä muutakin sukupolvea tarkasteltavana, kaikissa niissä opiskelijoita, ja aivan varmasti nykyopiskelijoilla asiat ovat paremmin kuin edeltäjillään.

Että mihin opintotuki Suomessa riittää? Ja jätitkö tarkoituksella asumistuen pois?  Otaniemessä asuvan lapseni vuokra on ollut vähän yli 300/kk.  maakuntayliopistossa opiskelevilta sukulaislapsilta jää yksiön vuokran ja elämisen jälkeen jopa vähän säästöön, askeettisia poikia kun ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmarra, miksi vanhemmat ihmiset ovat niin ylpeita siita, etta "ei ennen oltu masentuneita kun ei ehditty ja hampaat irvessa mentiin eteenpain". Etteko ymmarra etta todennakoisesti olette siirtaneet traumanne lapsillenne koska ette ole niita itse kasitelleet? Vielakaan ei ole liian myohaista, menkaa sinne terapiaan ja lakatkaa syyllistamasta nuoria aikuisia jotka yrittavat hekin parjata kiihtyvatahtisessa maailmassa.

Ei tässä kehuta sillä että ei ole oltu masentuneita, vaan ainakin itse olen huolissani siitä kuinka moni on MT-potilas nuorista ihmisistä. En täysin usko väittämääsi että vanhemmat ihmiset ovat selvinneet masennuksesta vain päättämällä, kuten annat ymmärtää. Uskon että syyt ovat syvemmällä, kuten tässäkin ketjussa on spekuloitu.

Suosittelisin myös sinulle siirtymistä muiden syyttelystä henkilökohtaiseen kehittämiseen, koska tuohon sinä voit vaikuttaa. Kyllähän se masentaa jos kokee syiden olevan aina muissa, joihin ei itse voi vaikuttaa.

Mutta tata juuri tarkoitan, kylla ennenkin oli "MT-potilaita", silloin vain ei asioihin puututtu ja niita kasitelty samalla tavalla kuin ennen. On fakta, etta traumat periytyvat jos niita ei kasitella. Syyt nuorten aikuisten uupumiseen ovat totta kai monisyisia koska mikaan ei ole mustavalkoista. Mutta on turha syyllistaa, etta nuorten uupuminen olisi vain ja ainoastaan heidan oma syynsa. Maailma ON nopeatahtisempi kuin ennen ja kiihtyy koko ajan, lisaksi mitaan takeita ei ole etta tama maapallo on edes asumiskelpoinen siina vaiheessa kun nykyiset nuoret paasevat elakeikaan. Suurten ikaluokkien tasoisista elakkeista on turha edes haaveilla. Vakityo ei ole enaa itsestaanselvyys. Perheen perustaminen ei ole enaa itsestaanselvyys. Suuret ikaluokat rakensivat elakejarjestelman, joka hyodyttaa tasan heita itseaan eika ketaan heidan jalkeen, samoin he esim aloittivat muovin massatuotannon jonka jalkien korjaaminen jaa tulevien sukupolvien kontolle.

Vahemmastakin uupuu. Oletko edelleen sita mielta etta kaikki on pullamossoisten nuorten oma vika?

Vierailija kirjoitti:

Kristiina xx kirjoitti:

Mä en ymmärrä sitä, kun puhutaan, että korkeakouluopiskelijoiden pitäisi lomailla koko kesä. Jos kesäloma alkaa toukokuun puolessa välissä ja syyslukukausi alkaa syyskuun alussa, niin miksei voi olla töissä vaikka kesäkuun alusta elokuun puoleen väliin? Jäähän siinä 4 viikkoa lomaa. Lisäksi korkeakoulussa opiskelijoilla on yleensä 3-4viikkoa joululomaa, ja keskellä lukuvuotta viikkoja, jolloin on lähippetustunteja vain 2-3 päivänä viikossa.

Sitä paitsi, kesäloma on hyvä aika kerryttää työkokemusta. Olisihan se aika erikoista, jos yliopistosta valmistuu 23-24-vuotiaita maistereita, jotka eivät ole koskaan olleet missään töissä.

Kuka sanoo että pitäisi saada lomailla koko kesä?

Jos edes hetken saisi joskus levähtää kuten muutkin ihmiset, se on se mitä tässä haetaan. Ole itse pitämättä minkäänlaista lomaa vaikka nyt alkuun 5 vuotta, ja tule sitten sanomaan että työkokemus on tärkeintä. Moniko työssäkäyvä olisi ilomielin valmis luopumaan vuosilomastaan? Niinpä, ja monilla opiskelijoilla lukuvuoden kuormitus on kovempaa kuin työssäkäyvillä, sillä se koostuu sekä opiskelusta että työnteosta. Vapaa-aikaa on monilla lähinnä se aika kun nukkuu, ja senkin ajan mielessä pyörivät tulevat opintosuoritukset.

Opiskelijan toimeentulo kärsii lomailusta välittömästi, sillä lomailu on hoidettava omalla ajalla. Kukaan ei maksa opiskelijalle siitä että hän ei tee töitä.

/99

Ja onko tämä sinun mielestäsi täysin uusi juttu?

Ei ole. Ihan samanlaista on opiskeluaika ollut vuosikymmenet. 

Pullamössösukupolven "ongelmia".

E i paljon kiinnosta toisten ongelmat, kun eivät ne omatkaan aikanaan kiinnostaneet. Nyt pitäisi muka maksella terapiat sun muut muille ihmisille. Haluan terapiaa aikanaan hoitamatta jääneelle itselleni, tottakai. Se kiinnostaa, kun verojakin maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmarra, miksi vanhemmat ihmiset ovat niin ylpeita siita, etta "ei ennen oltu masentuneita kun ei ehditty ja hampaat irvessa mentiin eteenpain". Etteko ymmarra etta todennakoisesti olette siirtaneet traumanne lapsillenne koska ette ole niita itse kasitelleet? Vielakaan ei ole liian myohaista, menkaa sinne terapiaan ja lakatkaa syyllistamasta nuoria aikuisia jotka yrittavat hekin parjata kiihtyvatahtisessa maailmassa.

Ei tässä kehuta sillä että ei ole oltu masentuneita, vaan ainakin itse olen huolissani siitä kuinka moni on MT-potilas nuorista ihmisistä. En täysin usko väittämääsi että vanhemmat ihmiset ovat selvinneet masennuksesta vain päättämällä, kuten annat ymmärtää. Uskon että syyt ovat syvemmällä, kuten tässäkin ketjussa on spekuloitu.

Suosittelisin myös sinulle siirtymistä muiden syyttelystä henkilökohtaiseen kehittämiseen, koska tuohon sinä voit vaikuttaa. Kyllähän se masentaa jos kokee syiden olevan aina muissa, joihin ei itse voi vaikuttaa.

Mutta tata juuri tarkoitan, kylla ennenkin oli "MT-potilaita", silloin vain ei asioihin puututtu ja niita kasitelty samalla tavalla kuin ennen. On fakta, etta traumat periytyvat jos niita ei kasitella. Syyt nuorten aikuisten uupumiseen ovat totta kai monisyisia koska mikaan ei ole mustavalkoista. Mutta on turha syyllistaa, etta nuorten uupuminen olisi vain ja ainoastaan heidan oma syynsa. Maailma ON nopeatahtisempi kuin ennen ja kiihtyy koko ajan, lisaksi mitaan takeita ei ole etta tama maapallo on edes asumiskelpoinen siina vaiheessa kun nykyiset nuoret paasevat elakeikaan. Suurten ikaluokkien tasoisista elakkeista on turha edes haaveilla. Vakityo ei ole enaa itsestaanselvyys. Perheen perustaminen ei ole enaa itsestaanselvyys. Suuret ikaluokat rakensivat elakejarjestelman, joka hyodyttaa tasan heita itseaan eika ketaan heidan jalkeen, samoin he esim aloittivat muovin massatuotannon jonka jalkien korjaaminen jaa tulevien sukupolvien kontolle.

Vahemmastakin uupuu. Oletko edelleen sita mielta etta kaikki on pullamossoisten nuorten oma vika?

Tilastollisesti työelämässä nuoret ovat niitä joilla pää ei kestä, joten on tässä jotain negatiivista kehitystä tapahtunut, eikä se ole pelkästään koulutuksen tai työelämän vika. Miten nuorista on tullut nyt niitä heikkoja jotka eivät pysy kehityksessä samalla tavoin kuin vanhemat (viittaan työelämän uupumiseen)?

En ole suurten ikäluokkien edustaja, mutta en ole nuorikaan. Aina on tullut edelliseltä sukupolvelta negatiivisia asioita perintönä, positiivisten lisäksi. Kai olet kauhuissasi nykyisestä hallituksesta, joka ottaa pää hiessä lainaa lapsille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmarra, miksi vanhemmat ihmiset ovat niin ylpeita siita, etta "ei ennen oltu masentuneita kun ei ehditty ja hampaat irvessa mentiin eteenpain". Etteko ymmarra etta todennakoisesti olette siirtaneet traumanne lapsillenne koska ette ole niita itse kasitelleet? Vielakaan ei ole liian myohaista, menkaa sinne terapiaan ja lakatkaa syyllistamasta nuoria aikuisia jotka yrittavat hekin parjata kiihtyvatahtisessa maailmassa.

Ei tässä kehuta sillä että ei ole oltu masentuneita, vaan ainakin itse olen huolissani siitä kuinka moni on MT-potilas nuorista ihmisistä. En täysin usko väittämääsi että vanhemmat ihmiset ovat selvinneet masennuksesta vain päättämällä, kuten annat ymmärtää. Uskon että syyt ovat syvemmällä, kuten tässäkin ketjussa on spekuloitu.

Suosittelisin myös sinulle siirtymistä muiden syyttelystä henkilökohtaiseen kehittämiseen, koska tuohon sinä voit vaikuttaa. Kyllähän se masentaa jos kokee syiden olevan aina muissa, joihin ei itse voi vaikuttaa.

Mutta tata juuri tarkoitan, kylla ennenkin oli "MT-potilaita", silloin vain ei asioihin puututtu ja niita kasitelty samalla tavalla kuin ennen. On fakta, etta traumat periytyvat jos niita ei kasitella. Syyt nuorten aikuisten uupumiseen ovat totta kai monisyisia koska mikaan ei ole mustavalkoista. Mutta on turha syyllistaa, etta nuorten uupuminen olisi vain ja ainoastaan heidan oma syynsa. Maailma ON nopeatahtisempi kuin ennen ja kiihtyy koko ajan, lisaksi mitaan takeita ei ole etta tama maapallo on edes asumiskelpoinen siina vaiheessa kun nykyiset nuoret paasevat elakeikaan. Suurten ikaluokkien tasoisista elakkeista on turha edes haaveilla. Vakityo ei ole enaa itsestaanselvyys. Perheen perustaminen ei ole enaa itsestaanselvyys. Suuret ikaluokat rakensivat elakejarjestelman, joka hyodyttaa tasan heita itseaan eika ketaan heidan jalkeen, samoin he esim aloittivat muovin massatuotannon jonka jalkien korjaaminen jaa tulevien sukupolvien kontolle.

Vahemmastakin uupuu. Oletko edelleen sita mielta etta kaikki on pullamossoisten nuorten oma vika?

Tilastollisesti työelämässä nuoret ovat niitä joilla pää ei kestä, joten on tässä jotain negatiivista kehitystä tapahtunut, eikä se ole pelkästään koulutuksen tai työelämän vika. Miten nuorista on tullut nyt niitä heikkoja jotka eivät pysy kehityksessä samalla tavoin kuin vanhemat (viittaan työelämän uupumiseen)?

En ole suurten ikäluokkien edustaja, mutta en ole nuorikaan. Aina on tullut edelliseltä sukupolvelta negatiivisia asioita perintönä, positiivisten lisäksi. Kai olet kauhuissasi nykyisestä hallituksesta, joka ottaa pää hiessä lainaa lapsille?

Oletko ihan oikeasti sita mielta, etta kokonainen sukupolvi on kaynyt lapi pika-evoluution ja ei siksi pysy "kehityksessa mukana"? Ja taten he ovat itse aiheuttaneet uupumuksensa? Oli ihan eri asia siirtya tyoelamaan jopa 10-20 vuotta sitten kuin nykyaan. Tyoelaman aloittaminen on taynna uuden opettelua, ja jos asioita ei ehdi kunnolla opetella/ tyoelamaan totutella kirean tyotahdin ja vaatimusten vuoksi, totta kai se aiheuttaa uupumusta. Patkatyot aiheuttavat sen etta alusta joutuu aloittamaan monta kertaa ja itsestaan joutuu antamaan jatkuvasti 120 % vakipaikan toivossa.

En itsekaan ole enaa nuori.

Ei se ole pelkästään negatiivista, jos pää ei kestä työelämässä. Silloin voi etsiä itselleen parempia ansaintamahdollisuuksia, joita pää kestää. En itsekään nuorena oikein kestänyt pahimpia työpaikkoja, joissa jouduin olemaan, joten päädyin yrittäjäksi, mikä on sopinut minulle oikein hyvin.

Ja monessa työpaikassa olisi todella varaa parantaa ilmapiiriä.

Nykyään ärsyketulva on aivan hirvittävä ja vaatimukset käsittämättömät, joskus esim. ylioppilas oli kova juttu, nyt jokaisen standardi. Ei ole ihme, jos ihmiset uupuvat ja tätä on vaikea vanhemman sukupolven käsittää koska talouskasvu on kova sana. Mies vm -62

Ärsyttää nämä opiskelija vinkujat ja valittajat. Jos ei ole varaa opiskella mene töihin. Ei yhteiskunnan tehtävä ole kustantaa opintojasi. Hae opintolainaa jos ei rahat riitä. Ihmettelen näitä nykyajan vinkuvia kakaroita kaikki pitäis olla ilmaista. Olen ihmetellyt miten opiskelijoilla on varaa matkustella ja käydä baarissa iltaa istumassa jos ovat niin köyhiä. Ei yhteiskunnan tehtävä ole maksaa teidän kaljoittelua ja matkustelua. Voi voi onko mielenterveysongelmia, kannattaa keskittyä normaali elämiseen eikä somettamiseen ja kaiken maailman tyhjänpäiväisiin touhuihin. Kun elää omaa elämää niillä resursseilla mitä on ei tule mielenterveysongelmia. Suomen nuoriso on laiskaa ja vingutaan koko ajan että lisää opintotukea lisää sitä ja lisää tätä.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole pelkästään negatiivista, jos pää ei kestä työelämässä. Silloin voi etsiä itselleen parempia ansaintamahdollisuuksia, joita pää kestää. En itsekään nuorena oikein kestänyt pahimpia työpaikkoja, joissa jouduin olemaan, joten päädyin yrittäjäksi, mikä on sopinut minulle oikein hyvin.

Ja monessa työpaikassa olisi todella varaa parantaa ilmapiiriä.

Oma opiskelijani on mieleisessään kesätyöpaikassa. Ikävä kyllä, siellä vanhemmat työntekijät kiusaavat nuoria ja se ei ole edes yllätys johtajalle.

Tästä esimerkkeinä opiskelijastani tapaukset, joissa vakituinen työntekijä haukkui opiskelijani työsuorituksen hänen ollessaan luvallisen vapaan vietossa sekä haukkuminen laiskasta työskentelystä kun nuori on juuri aloittanut työvuoronsa ja vasta käymässä työntekoon. Vapaapäivänä sen hänen sijallaan olevan työntekijän olisi pitänyt kantaa vastuuta oman työvuoronsa töiden tekemisestä. Myös työvuoron vaihteessa on turhaa valittaa joistain aamuvuoron työntekijän tekemistä asioista jos opiskelija tuli juuri iltavuoroon ja ei ole vastuussa aamuvuoron työntekijän tekemisistä.

Johtaja ei voi tilanteessa muuta kuin puhua molempien osapuolien kanssa sekä kertoa rauhallisesti olevansa opiskelijan työpanokseen etenkin kun hän on muuten pidetty työntekijä. Yksi ihminen voi ja saa ilmeisesti myrkyttää ilmapiirin ja puhua pahaa toisista kuinka paljon haluaa koska on vakituinen työntekijä?

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää nämä opiskelija vinkujat ja valittajat. Jos ei ole varaa opiskella mene töihin. Ei yhteiskunnan tehtävä ole kustantaa opintojasi. Hae opintolainaa jos ei rahat riitä. Ihmettelen näitä nykyajan vinkuvia kakaroita kaikki pitäis olla ilmaista. Olen ihmetellyt miten opiskelijoilla on varaa matkustella ja käydä baarissa iltaa istumassa jos ovat niin köyhiä. Ei yhteiskunnan tehtävä ole maksaa teidän kaljoittelua ja matkustelua. Voi voi onko mielenterveysongelmia, kannattaa keskittyä normaali elämiseen eikä somettamiseen ja kaiken maailman tyhjänpäiväisiin touhuihin. Kun elää omaa elämää niillä resursseilla mitä on ei tule mielenterveysongelmia. Suomen nuoriso on laiskaa ja vingutaan koko ajan että lisää opintotukea lisää sitä ja lisää tätä.

Todella tylysti ilmaistua puhetta, josta paistaa kyllä selkeästi läpi kirjoittajan sisäisen maailman tila.

Eiköhän tämä ongelma ratkenisi osittain sillä, että perheet tukisivat lapsensa esim. jatkamaan omaa luotua ammattilinjaa. Lasten kasvattaminen oman asemaan eli paikkaan tai toisin sanoen tehtävään pitää aloittaa jo lapsena.

Tässä on nyt se ydin. Nimittäin, liian suuri kontrasti lapsuuden (muk.luk. varhaisnuoruus) ja niin sanotun aikuisuuden välillä ei ole hyvä asia. Mihin tämän hetken leikit ja pelit ja lapsuuden touhut sosialisoivat.

Onko nyt vain niin, että vahingossa ilmainen peruskoulu ynnä muu kasvatusjärjestelmä on luonut suuresta osasta ns.taiteilijoita, jotka eivät ole hyvin alistettavissa ulkoiseen palvelukseen eli he jatkavat tiettyä henkistä olotilaa myös täysi-ikäisyyden kynnyksen ylittäessään.

Lopuksi. Katsokaa ympärillenne. Osa ammateista on kadonnut ynnä muuta. Turha tässä luetella, monet ovat sen tehneet jo. Asia on vain mielestäni niin, että kysymyksen paikka on se, että onko luotu yhteiskunta nyt sellainen suotuisa yhteiskunta ihmiselle.

Samaan aikaan täällä palstalla osa ilmaisee suuren halun saa lapsen eli ihmisen. Samaan aikaan näitä kerran sulosteltuka ihmisen taimia haukutaan laiskoiksi.

Asia on nyt niin, että tämä maailma on täysin sekaisin. Värit, ilo ja lapsen mieli on otettava käyttöön.

Paasaan,mutta paasaan kuitenkin.

Miksi emme tee yhdessä tästä aikuisuuden elämänvaiheesta sellaista, että kaikilla on hyvä olla.

Me emme elä täällä ikuisesti. Monet kerrat mietin, että keitä te ja me tai minä olemme. En ymmärrä tuollaisia ala-arvoisia puheita lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmarra, miksi vanhemmat ihmiset ovat niin ylpeita siita, etta "ei ennen oltu masentuneita kun ei ehditty ja hampaat irvessa mentiin eteenpain". Etteko ymmarra etta todennakoisesti olette siirtaneet traumanne lapsillenne koska ette ole niita itse kasitelleet? Vielakaan ei ole liian myohaista, menkaa sinne terapiaan ja lakatkaa syyllistamasta nuoria aikuisia jotka yrittavat hekin parjata kiihtyvatahtisessa maailmassa.

Ei tässä kehuta sillä että ei ole oltu masentuneita, vaan ainakin itse olen huolissani siitä kuinka moni on MT-potilas nuorista ihmisistä. En täysin usko väittämääsi että vanhemmat ihmiset ovat selvinneet masennuksesta vain päättämällä, kuten annat ymmärtää. Uskon että syyt ovat syvemmällä, kuten tässäkin ketjussa on spekuloitu.

Suosittelisin myös sinulle siirtymistä muiden syyttelystä henkilökohtaiseen kehittämiseen, koska tuohon sinä voit vaikuttaa. Kyllähän se masentaa jos kokee syiden olevan aina muissa, joihin ei itse voi vaikuttaa.

Mutta tata juuri tarkoitan, kylla ennenkin oli "MT-potilaita", silloin vain ei asioihin puututtu ja niita kasitelty samalla tavalla kuin ennen. On fakta, etta traumat periytyvat jos niita ei kasitella. Syyt nuorten aikuisten uupumiseen ovat totta kai monisyisia koska mikaan ei ole mustavalkoista. Mutta on turha syyllistaa, etta nuorten uupuminen olisi vain ja ainoastaan heidan oma syynsa. Maailma ON nopeatahtisempi kuin ennen ja kiihtyy koko ajan, lisaksi mitaan takeita ei ole etta tama maapallo on edes asumiskelpoinen siina vaiheessa kun nykyiset nuoret paasevat elakeikaan. Suurten ikaluokkien tasoisista elakkeista on turha edes haaveilla. Vakityo ei ole enaa itsestaanselvyys. Perheen perustaminen ei ole enaa itsestaanselvyys. Suuret ikaluokat rakensivat elakejarjestelman, joka hyodyttaa tasan heita itseaan eika ketaan heidan jalkeen, samoin he esim aloittivat muovin massatuotannon jonka jalkien korjaaminen jaa tulevien sukupolvien kontolle.

Vahemmastakin uupuu. Oletko edelleen sita mielta etta kaikki on pullamossoisten nuorten oma vika?

Tilastollisesti työelämässä nuoret ovat niitä joilla pää ei kestä, joten on tässä jotain negatiivista kehitystä tapahtunut, eikä se ole pelkästään koulutuksen tai työelämän vika. Miten nuorista on tullut nyt niitä heikkoja jotka eivät pysy kehityksessä samalla tavoin kuin vanhemat (viittaan työelämän uupumiseen)?

En ole suurten ikäluokkien edustaja, mutta en ole nuorikaan. Aina on tullut edelliseltä sukupolvelta negatiivisia asioita perintönä, positiivisten lisäksi. Kai olet kauhuissasi nykyisestä hallituksesta, joka ottaa pää hiessä lainaa lapsille?

Oletko ihan oikeasti sita mielta, etta kokonainen sukupolvi on kaynyt lapi pika-evoluution ja ei siksi pysy "kehityksessa mukana"? Ja taten he ovat itse aiheuttaneet uupumuksensa? Oli ihan eri asia siirtya tyoelamaan jopa 10-20 vuotta sitten kuin nykyaan. Tyoelaman aloittaminen on taynna uuden opettelua, ja jos asioita ei ehdi kunnolla opetella/ tyoelamaan totutella kirean tyotahdin ja vaatimusten vuoksi, totta kai se aiheuttaa uupumusta. Patkatyot aiheuttavat sen etta alusta joutuu aloittamaan monta kertaa ja itsestaan joutuu antamaan jatkuvasti 120 % vakipaikan toivossa.

En itsekaan ole enaa nuori.

Olen sitä mieltä että työelämä ei ole muuttunut merkittävästi 10-15 vuoden aikana. Yksittäisissä työpaikoissa muutos on voinut olla suuri, mutta ei suuressa mittakaavassa. Tutkimusten mukaan työn tuottavuus on esim. suomessa on laskenut. 

Ja kyllä, tutkimukset näyttävät sille että nykyinen nuori sukupolvi on joidenkin syiden takia tilanteessa, missä henkinen jaksaminen on vanhempia heikompi, niin ennen työelämää kuin työelämässäkin. Nyt vain pitäisi löytää oikeat syyt, jotta myös korjaus olisi mahdollista.

Aikuisten työelämä on älyllisen leikin ylin taso. Harmi vain,että aikuisten työelämäpeli sisältää erilaisia variaatioita, joista osaa kutsumme niin sanotuksi paskoiksi duuneiksi.

Kaikilla ei ole motivaatiota eli sisäisen tahdon voimaa kaikkiin aikuisen älyllisen leikkien tasoille hyppäämiseen.

Vaatii suurta dynaamista voimaa sisällä,jotta voisi tarttua luutaan ja vesikippuskaan ja lähteä kipuamaan kaupunkien monikerrostaloja ylös ja alas. Tätä fyysistä toimintaa tehdään jopa useana päivänä perätysten monen jumppatunnin verran. Aikuisten oikeasti leikkiä se ei ole, kun siitä saa rahaa. Ja sillä rahalla voi sitten ostaa vaikka sateenvarjon.

Sateenvarjon alla sitten istuskella ja miettiä tätä maapalloa. Että täällä me huudamme ja pohdimme, että mitenkä tämä nyt näin meni, että me täällä maailmankaikkeuden maapallolla emme oikein jaksa. Että mitenkä nyt, mitä me nyt sitten?

Ihminen.

Itse olen jonkun aikaa sitten valmistunut yliopistosta ja nyt oman alan hyväpalkkaisessa, vakituisessa työssä.

Vuosia menin ilman ensimmäistäkään lomaa ja kyllä siinä talousvaikeuksissa ja opiskelustressissä mielenterveys meni niin kuralle että ihme että tuli selvittyä ja noustua siitä paskasta.

Tätä nykyä olen 8 tuntia päivässä töissä, palkka juoksee ja illat ei kulu enää kylppärin lattialla itkua tihrustaessa, kun paineet ovat liian kovat ja seinät kaatuu päälle. Nyt jaksaa olla ja tehdä, mieliala korkealla ja asiat rullaa. On ihme että minusta tuli ylipäänsä tuottava yhteiskunnan jäsen - olin niin syvällä paskassa, että voin varmuudella sanoa, etten koulun penkille enää palaa.

Opiskelijat ovat tulevia veronmaksajia ja tuottavia yhteiskunnan jäseniä, siksi erityisesti heistä ja heidän mielenterveydestä tulisi pitää huoli. Se, että haluaa 5 vuoden stressikierteestä edes kerran lomalle, ei tee opiskelijoista laiskoja syöttöporsaita.

Hyi teitä, jotka näin väitätte.

Vierailija kirjoitti:

Edelleen töitä on tarjolla samoissa kakkatöissä kuin 90-luvullakin, mutta moni ei ole valmis tekemään ns. huonoja töitä tai sitten vaaditaan niin korkeaa palkkaa, ettei työnantajalla ole sitä varaa maksaa. Tuttaviini kuuluu eräs maahanmuuttajaperhe, jonka vanhemmat ovat työllistyneet lähes katkeamatta, koska ottavat työn kuin työn vastaan, vaikka kielitaitoa ei ole. Esim. laivojen siivous, mansikanpoiminta, puutarhatyöt, hampurilaisten valmistus. Nyt perheenäiti sai ensimmäistä kertaa töitä mansikanmyyjänä, kun kielitaito on jo kohentunut, perheenisä sai vakityön siivousalalla ja vanhin lapsi on hoitotyössä ilman koulutusta. Opiskelijat eivät enää huoli mitä tahansa työtä niin kuin ennen, ja se on fakta.

Asiassa voi olla perää, mutta sekin johtuu siitä, että kun minä opiskelin 90-luvulla oli kohtuullisen helppo saada asiallisesti palkattua työtä, ja rakennemuutos työelämässä oli vasta meneillään, ei ollut niin yleisesti tiedostettu asia nuorempien parissa. Kun harjoittelupaikkoja omalla alalla oli vähän tai ei ollenkaan, joten monet tekivät ihan rahan takia mitä tahansa työtä, koska oli pakko. Sitten kun valmistuimme, tuli yllätyksenä että oman alan paikkoja ei ollut ollenkaan, tai ala oli muuttunut totaaliseksi pätkä- ja projektityöllistäjäksi.

Luulen, että nykyajan opiskelijat ovat paljon tietoisempia työelämän luonteesta ja vaatimuksista, ja pyrkivät saamaan sellaisia töitä, joista olisi edes jotain hyötyä työkokemuksena kun valmistumisen jälkeen yrittävät työllistyä. Ihan viisasta.

Vierailija kirjoitti:

Onko opiskelu nykyisin rankempaa vai ovatko nykyiset opiskelivat vain totutettu jo kotona liian helppoon elämään ja nyt iskee todellisuus päin näköä? Ai niin tästähän ei saa keskustella vaan vian ja syyllisen täytyy löytyä jostain muualta.

Jos verrataan mun ja kaverini yliopisto-opintoihin 90-luvulla, niin nykyisin on paljon rankempaa, vaaditaan enemmän, on intensiivisempää, lukemista ja tehtäviä enemmän, paineita enemmän kun tukikuukaudet on rajattu, ja tiedetään että työelämään on vaikea päästä. Elämäkin on kalliimpaa, ei 90-luvulla tarvinnut omaa tietokonetta, älypuhelimesta ei ollut tietoakaan, jne...

Itse korkeakouluopiskelijana tein 2 vuotta fyysisesti todella kuluttavaa työtä opiskelujen ohessa. Lopulta harjoittelun, muiden kurssien ja töiden yhdistelmä kulutti omat voimavarat aivan loppumetreille, ja ensimmäistä kertaa vuosiin kuukautiskiertoni meni sekaisin pahasti. Menkat kesti kauan, ja ne tulivat todella usein ja epäsäännöllisesti. Lopetin iltatyöt, ja tadaa, kolmannen opiskeluvuoden aikana oireet hävisivät. En muuten ole ainoa, jolla opintojen aiheuttama stressi on saanut menkat sekaisin. Meillä tämä stressi aiheutuu osittain umpisurkeasta koulutussuunnittelusta: välillä kurssit ja suoritukset sijoittuvat todella löyhästi, ja yhtäkkiä saattaa räpsähtää deadlineja ja massiivisia tenttejä useampi lyhyelle ajanjaksolle ilman mahdollisuutta tehdä töitä valmiiksi "suvantovaiheissa".

Toinen mediaseksikäs aihe on nämä yksiöt vs soluasunnot keskustelu. Kysyn nyt ihan uteliaisuudesta, että millaisia kokemuksia soluasunnoista on näillä, jotka eivät idenfitioidu nykyiseen "pullamössösukupolveen"? Kukaan tuntemani opiskelija ei ole pitänyt soluasumisesta, ja pääsyynä tähän on yleensä ollut ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat. Heidän myötä asunnot ovat käsittämättömän saastaisia, kuhisevat lutikoita ja siellä saattaa vierailla outoja, kutsumattomia ihmisiä. Olen kuullut aivan absurdeja kertomuksia ystäviltäni, ja myös omat kokemukseni olivat niin karmeat, että muutan mieluummin telttaan kuin takaisin soluun. En ole kermape*se eikä lika tms tilan jakaminen ole ongelma, mutta meinasin ihan aidosti oksentaa useamman kerran kämppikseni edesottamusten vuoksi.

Itse ja opiskelijakaverini tulemme tavallisista pienituloisista perheistä, meillä ei ole suhteita tai perheen rahallista tukea apuna. Suurin osa meistä painaa paskaduunia opiskelujen ohessa, ja maksaa sillä elämisen ja vuokraa. Emme juhli ylimääräisiä tai seikkaile ulkomailla, päinvastoin rahaa säästetään aina kun mahdollista. Ainakin oma matalapalkkatyöni siivoojana kuluttaa fyysisesti loppuun, koska kohteet ovat aivan äärimmilleen kilpailutettuja. Opiskelut taas aiheuttavat kasaantuvaa henkistä kuormitusta, joka tuntuu kuin raskaat painot kasattaisiin hartioille. On mielestäni aika paha, jos ei pysty järjestämään itselleen lainkaan aikaa levätä sekä fyysisesti että henkisesti yhtäaikaisesti, ja pitkäaikainen stressi johtaa tunnetusti terveysvaivoihin ja mielenterveysongelmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opintotukikuukausien vähäinen lukumäärä ja jako erikseen alempaan ja ylempään tutkintoon, liian paljon lainaa ja liian vähän varsinaista opintotukea ja suoritusvaatimukset. Siinä ne pääasialliset syyt.

Ei pelkästään nuo, vaan myös tämä, mikä sanotaan tuolla yhdessä kommentissa:

"Sosiaalisen median luomilla mielikuvilla on varmasti yksi suuri vaikutus. Esim. instagramissa suuressa suosiossa oleva ”vaikuttaminen” luo monille aivan väärän kuvan ns. normaalista elämästä. Tyypit poseeraa milloin missäkin eksoottisessa kohteessa ja hotellissa, milloin mikin kalliin brändin vaate, laukku tai muu hepene yllä ja annetaan kuva kuin koko elämä olisi tuollaista aamusta iltaan. Sitten yritetään tavoitella tuota kulissia, otetaan lainaa niin että korvissa soi ja murennutaan, kun korttitalo alkaa sortua. Surullista touhua seurata sivusta. Työelämän raadollisuus on toki sitten vielä asia erikseen. :/"

Tämä on valitettavasti niin totta.

No mikä tähän olisi ratkaisu? Jätetään turhanpäiväinen somessa pyöriminen ja satsataan vaan siihen, mikä on hyödyllistä, sekä kissavideoihin?

Fakta on, että opiskelijoilla on perusasiat hyvin. Opiskelusta ei tarvitse maksaa kymppitonneja vuodessa, asumiseen ja elämiseen riittää tuki, kun säästeliäästi elelee. Lainaa voi ottaa lisäksi. Asua voi yhä useammin mukavasti omassa yksiössä.  Opinnot pitää saada vietyä rajallisessa ajassa läpi ja sitä seurataan. Vaatimustaso ei ole älytön. Verrattuna vaikka USAan tilanne on vaatimusten osalta samanlainen ja opintokulut puolestaan ovat sellaiset, että monilla on lainaa jopa kuusinumeroinen summa opintojen lopulla, vaikka stipendejä on paljon jaossa. Toisaalta siellä arvostetaan opetusta ja tutkintoa, kun siitä joutuu varsinkin suosituimmissa kouluissa maksamaan paljon. Opiskelupaikoista ja työpaikoista kilpaillaan vähintään siinä missä meilläkin. Kesä- ja tuntitöissä käydään ja ns. hanttihommat kelpaavat myös.  Aina on tehty töitä ja opiskeltu samaan aikaan, siinä ei ole mitään uutta. 

Jäävätkö siis ainoiksi eroiksi somehölmöily, Suomen onnettoman huono oppilaanohjaus sekä älyttömät pääsykoerumbat, joita oppilaat jopa välttämättä vaativat ymmärtämättä, ettei se helpota kenenkään opintotaivalta? Ne samat tyypit ne opiskelupaikat kuitenkin loppupeleissä saavat, sillä hyvät ovat aina loppujen lopuksi parempia kuin huonommat. Nykysysteemillä vaan kaikki joutuvat raatamaan moninkertaisesti, ensin yo-kirjoitukset ja sitten pääsykokeet.

Kröhöm. Suuret ikäluokat eivät ole joutuneet raatamaan, hehän saivat viimeistään kultaisella kasarilla vakityöpaikat ja siten superkertymät viimeisiltä työvuosiltaan, kun roikkuivat muiden tukkeena pesteissään, jotka joko lopetettiin heti heidän eläköidyttyään tai näiden hoitamat hommat siirrettiin muille/yhdelle hlö:lle siten, että entistä vähempi väki hoitaa entistä raskaammat hommat entistä pienemällä palkalla - erityisesti julkisella sektorilla. Tästä syystä suuria ikäluokkia voi kutsua valtion loisiksi, heinäsirkoiksi tmv. joksi he itse kutsuvat nuorempia polvia vähätellen ja haukkuen kaikkea muuta kuin omaa ikäluokkaansa. Näitä kuunnellessa tulee väkisinkin mieleen, että koko hyvinvointivaltio luotiin heistä vain heidän tarpeitaan varten, eikä samaa tai ainakaan parempaa tulisi kellekään näiden itsekkäiden loisten mielestä koskaan suoda. Nykyopiskelijat eivät tule koskaan saamaan samoja etuja esim. työpaikkojen tai pyramidihuijaukseksi kutsutun eläkejärjestelmän suhteen, mutta itsekäs ja itserakas sukupolvi ei siitä piittaa, koska nykynuorilla on jotkin asiat paremmin kuin heillä, ja se on heistä väärin. He ovat vuosikymmenten saatoissa tottuneet siihen, että muut uhrautuvat ja antavat periksi heille.

Liian moni merkonomina uransa tehnyt suurten ikäluokkien edustaja saa enemmän eläkettä kuin heidän ekonomiksi opiskellut tyttärensä saa uran huipulla palkkaa. Sama merkonomimummo ei suostu äitinsä tavoin hoitamaan lapsenlapsiaan, vaan pakenee mieluummin verottajaa Portugalin lämpöön. Sama merkonomimummo ajattelee, että nykynuoret ovat velttoja ja lelliteltyjä, koska saavat valtiolta 250 euroa 48 kk ajan suorittaakseen ylemmän korkeakoulututkinnon samassa ajassa, mitä mummolta meni merkonomin tutkintoon. Mihin se 250 euroa/kk riittää Suomessa? Siitä menee bussikorttiin helposti 50 euroa, välttämättömiin kännykkään ja nettiin muutama kymppi, lopulla saa 4 kassillista ruokaa kaupasta, jolla on pärjättävä 4 viikkoa. Matkustelevat opiskelijat käyvät useimmiten töissä opintojen ohessa, ja budjettimatkustelu on nykyään halvempaa kuin ennen, mutta sitä ei mummo sulata, koska ei itse osaa englantia sen vertaa, että suoriutuisi itsenäisesti toteutettavasta matkasta. Heistä matkustelu tarkoittaa yhä  kalliita valmismatkoja hotelleineen tai jotain Sara Siepin unelmalomia, eikä dormimajoitusta ja hostellilla kokkausta tai pyykääystä, joista heillä ei ole mitään kokemusta.

Toivottavasti joskus pääset irti tuosta suuret ikäluokat-traumastasi. Onhan se porukka syönyt paitsi omansa myös vanhempiensa ja lastensa rahat, ja lisäksi tehnyt sen valtavan virheen että itse jätti tekemättä tarpeeksi lapsia, mutta aika käy koko ajan eduksemme ja poistaa suurten ikäluokkien tukos-ongelman. Ja onhan meillä nyt herrajjumala toistakymmentä muutakin sukupolvea tarkasteltavana, kaikissa niissä opiskelijoita, ja aivan varmasti nykyopiskelijoilla asiat ovat paremmin kuin edeltäjillään.

Että mihin opintotuki Suomessa riittää? Ja jätitkö tarkoituksella asumistuen pois?  Otaniemessä asuvan lapseni vuokra on ollut vähän yli 300/kk.  maakuntayliopistossa opiskelevilta sukulaislapsilta jää yksiön vuokran ja elämisen jälkeen jopa vähän säästöön, askeettisia poikia kun ovat. 

No kaikki eivät voi opiskella Kuopiossa, Jyväskylässä, Rovaniemellä, Joensuussa ja Pietarsaaressa. On tiettyjä aineita, joita opetetaan ainoastaan isoissa yliopistoissa Turussa, Tampereella ja Helsingissä, joista kahdessa jälkimmäisessä on todella vaikea saada halpaa opiskelija-asuntoa ellei opiskele DI:ksi.

Ja muakin traumatisoivat suuret ikäluokat. Äitini ei ole koskaan hyvää sanaa suustaan päästänyt, vaan kateellisesti haukkunut opintojani kautta linjan. Mitään kuluja ei tietenkään ole opinnoistani tullut hänelle, koska maksoin jo lukiokirjatkin ja yo-kokeet opintotuella ja lainalla. Kaikki työnikin ovat olleet hänen mielestään huonoja, mutta itsepä olen kärsinyt.  Suvun suuri häpeäpilkku, ensimmäinen ylioppilas ja ainoa korkeakoulutettu. Olen kuullut kyllä erilaisiakin tarinoita duunariperheistä, mutta omaksi onneksi ei ole kertynyt.

Sen sijaan 20- ja 30-luvulla syntyneitä isovanhempiani pystyn arvostamaan. Elivät ahtaissa olosuhteissa ja uhrasivat oman hyvinvointinsa ja terveytensä työnteolla lapsiaan elättäen 6pv/vk juosten kotiin imettämään lounas- ja kahvitauolla.  Ei olisi kyllä takuulla äidistäni samaan rutistukseen tai kouluttautumiseen työn ohella, johon isovanhemmat tietysti ratkesivat lasten kasvettua vaipoista.