Suuret ikäluokat eivät ole tehneet lapsia - tämä on suurin syy Suomen uhkakuville, ja tästä ei saa puhua.
Suuret ikäluokat keskittyivät aikoinaan oman materiaalisen hyvänsä maksimoimiseen, mutta lasten tekeminen ja hoitaminen ei heitä juurikaan kiinnostanut. Toki he myös osaltaan rakensivat yhteiskuntaa ja Suomea. Heiltä kuitenkin unohtui kaikkein tärkein. Rakennettiin yhteiskunnan infraa, mutta unohdettiin, että sitä pitää jonkun myös asuttaa. Ei tehty asukkaita. Seuraukset alkavat nyt näkyä. Suomi tyhjenee, vauvoja ei synny, vähät asukkaat pakkautuvat yhdelle alueelle Suomeen.
Missä tahansa yhteisössä on niin, että jos ihmiset eivät tee lapsia, heitä ei ole kukaan hoitamassa eikä heistä huolehdita, ellei joku muu hyvän hyvyyttään tai palkkiota vastaan sitä tee.
Samaan aikaan suuret ikäluokat loivat kuitenkin eläkejärjestelmän, jossa heille taataan muhkeakin ansiosidonnainen eläke, ainakin niille jotka ovat olleet palkkatyössä.
Ok, tämän eläkkeen sitten pitäisi kattaa tämän vähälapsisen ikäluokan hoito ja huolenpito kaikkinensa. Mutta eihän se sitä tee. Yhden vanhan ja raihnaisen ihmisen hoito ja hoiva maksaa maltaita ja vie ihan hirveästi kaikenlaista työpanosta ja muuta panostusta. Dementoituvien kohdalla ei riitä oikein mikään huolenpito, kun saattavat sotkea ympäristönsä ja olonsa ja asiansa ihan kerta kaikkiaan.
Olen miettinyt miksi lapsia ei ole välitetty tehdä. Joku jossain on sanonut, että jos ihmisellä on paljon sisaruksia ja ihmisiä ympärillään muutenkin, kuten suurilla ikäluokilla itsellään on ollut, niin ei hän silloin kaipaa niin paljon omaa jälkikasvua. Ympärillä on ihmiskontakteja ja porukkaa muutenkin.
Kyseessä on aina yksilön elämänkulku ja päätös, ei kukaan ole tietenkään suunnitellut, että nyt ikäluokkana emme tee lapsia, vaan keskitymme työhön, hauskanpitoon, alkoholiin (!), matkusteluun, mutta kovin monella suurten ikäluokkien yksilöllä on elämänkulku vaan mennyt sellaiseksi.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy on massamuutto Ruotsiin. Työttömyys oli karmea Suomessa, pientiloilla kasvoi sodanjälkeisiä suuri-ikäluokkalaisia pilvin pimein. Heille ei löytynyt töitä, Ruotsissa niitä oli.
Jos Suomi olisi pystynyt työllistämään nämä suuret ikäluokat, olisi Suomen tilanne paljon parempi. Ruotsissa suomalaiset saivat paljon enemmän lapsia kuin tänne jääneet. Ruotsissa oli jo tuolloin päivähoitojärjestelmä.
No eikös ole hyvä, että iso osa boomereista sentään häipyi täältä ruotsalaisen yhteiskunnan ja paremman sosiaaliturvan hoiviin?
Eivät ole nyt täällä nykynuorten elätettävinä, niin kuin nämä reppanat jotka jäi kotimaahansa...
Vai miten se nyt onkaan.
Niinpä niin, jos Suomi olisi työllistänyt...
Mutta täällähän väitetään, että boomerit sai töitä mistä vaan ja milloin vaan ja vain kävelemällä johonkin työpaikkaan.
Ja sitten olikin karmea työttömyys?
Kertokaapas nyt vähän selvemmin.Töitä haluavat lähti. Peräkammarin pojat ja tytöt jäi. Parhaat duunarit meni. Tosin osa ei kotoutunut, niistä tuli niita "finn jääveleitä".
Kyllä sinne siirtyi aika paljon myös näitä luusereita, joita ei työnteko kauheasti kiinnostanut kotimaassakaan. Kas se Ruotsin hyvä sosiaaliturva! Ja hyvät halvat vuokra-asunnot! Eli ne helvetilliset vierastyöläisten asumalähiöt kerrostaloineen. No, Suomella ei tietysti ollut tarjota heti sellaisiakaan.
Sinne meni melkoinen määrä näitä meidän väh emmistökansalaisiakin. Itse muistan kun katselin telkkarista joskus silloin kauan aikaa sitten sikäläisten suomalaisten jotain tanssipaikkaa, jossa Eikka Grön tangoillaan heitä viihdytti. Melkein suurin osa tum maa kansaa. Töihinkö sinne menivät, en tiedä.
Ja Slussenin sissejä käytiin täältäkin oikein haastattelemassa, että kuinka ne siellä naapurimaassa viihtyvät. Hyvin tuntui viihtyvän. Sillä lailla sitä meidän mainetta siellä kasvattivat.
Mutta hyvähän tuo, että otti Ruotsi vastaan.
Kyllä minä olen kummminkin sitä mieltä, että ne parhaat duunarit jäi nimenomaan Suomeen. Ruotsiin kakkoskansalaisiksi ei hevin haluttu ja monet kaipasi sieltä kotiin koko ajan eikä kaikki oppineet ikinä kieltäkään, kun ei halunneet. Ja kun suomalaiset vielä pysytteli omissa piireissään, lapsista tuli ns. puolikielisiä, mistä oikeasti kannettiin huolta aikanaan. Kakkoskansalaisuus siirtyi toiseenkin sukupolveen.
Tietenkin oli niitäkin, jotka menestyi hyvin, mutta olisi varmasti menestyneet sitten Suomessakin.
Äitini kuuluu suuriin ikäluokkiin. Hänellä kaksi lasta, kolme sisarusta ja sitä edellisessä eli mummini ikäpolvessa yhdeksän lasta. Tuohan on luonnollinen kehitys kaikissa länsimaissa. Lapsiluku on koko ajan pienentynyt.