Lue keskustelun säännöt.
Suuret ikäluokat eivät ole tehneet lapsia - tämä on suurin syy Suomen uhkakuville, ja tästä ei saa puhua.
09.07.2019 |
Suuret ikäluokat keskittyivät aikoinaan oman materiaalisen hyvänsä maksimoimiseen, mutta lasten tekeminen ja hoitaminen ei heitä juurikaan kiinnostanut. Toki he myös osaltaan rakensivat yhteiskuntaa ja Suomea. Heiltä kuitenkin unohtui kaikkein tärkein. Rakennettiin yhteiskunnan infraa, mutta unohdettiin, että sitä pitää jonkun myös asuttaa. Ei tehty asukkaita. Seuraukset alkavat nyt näkyä. Suomi tyhjenee, vauvoja ei synny, vähät asukkaat pakkautuvat yhdelle alueelle Suomeen.
Missä tahansa yhteisössä on niin, että jos ihmiset eivät tee lapsia, heitä ei ole kukaan hoitamassa eikä heistä huolehdita, ellei joku muu hyvän hyvyyttään tai palkkiota vastaan sitä tee.
Samaan aikaan suuret ikäluokat loivat kuitenkin eläkejärjestelmän, jossa heille taataan muhkeakin ansiosidonnainen eläke, ainakin niille jotka ovat olleet palkkatyössä.
Ok, tämän eläkkeen sitten pitäisi kattaa tämän vähälapsisen ikäluokan hoito ja huolenpito kaikkinensa. Mutta eihän se sitä tee. Yhden vanhan ja raihnaisen ihmisen hoito ja hoiva maksaa maltaita ja vie ihan hirveästi kaikenlaista työpanosta ja muuta panostusta. Dementoituvien kohdalla ei riitä oikein mikään huolenpito, kun saattavat sotkea ympäristönsä ja olonsa ja asiansa ihan kerta kaikkiaan.
Olen miettinyt miksi lapsia ei ole välitetty tehdä. Joku jossain on sanonut, että jos ihmisellä on paljon sisaruksia ja ihmisiä ympärillään muutenkin, kuten suurilla ikäluokilla itsellään on ollut, niin ei hän silloin kaipaa niin paljon omaa jälkikasvua. Ympärillä on ihmiskontakteja ja porukkaa muutenkin.
Kyseessä on aina yksilön elämänkulku ja päätös, ei kukaan ole tietenkään suunnitellut, että nyt ikäluokkana emme tee lapsia, vaan keskitymme työhön, hauskanpitoon, alkoholiin (!), matkusteluun, mutta kovin monella suurten ikäluokkien yksilöllä on elämänkulku vaan mennyt sellaiseksi.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
1973 oli pienin ikäluokka 70-luvulla eikä koko 70-luvulla syntyvyys ollut erityisen suurta.
Se, että oppilaita "riitti" kyläkouluihinkin oli enemmän silloisen politiikan kuin syntyvyyden takia.
Enemmän taisi kuitenkin syntyä, kuin nyt.
Ihmeellistä syyttämistä täällä, kun itse ei huvita tehdä lapsia senkään vertaa.
.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos puoli miljoonaa väestöstä katoaa niin ihan ei voi ironialla yrittää. Sorry boomer.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloitus on ollut täällä ennenkin ja edelleen täyttä puppua. Lapsia syntyy nykyisille synnytysikäisille vähemmän kuin suurille ikäluokille.
Hedelmällisyysluku on nyt matalampi kuin ikinä.
Lopeta jo, ap.
Hedelmällisyysluvusta tuskin on puhutti vaan ihmisten halusta lisääntyä.
Mitä horiset? Miten päättelet, että enemmän lisääntyneet haluaisi lisääntyä vähemmän? Mikä logiikka? Fakta on, että nykyään lisäännytään vähemmän. Suurten ikäluokkien syntyvyys oli korkeammalla tasolla.
Ei hitto että olet tyhmä.
Onko fiksua väittää, että ne, jotka lisääntyivät enemmän, haluavat lisääntyä vähemmän? Mikähän tuossa yhtälössä ei toimi?
Edelleenkin, olet niin tyhmä että et ole ymmärtänyt lukemaasi joten sinulle lienee turha selittää.
Vierailija kirjoitti:
Meidän suvussa monella oli vain 1 lapsi. Juurikin tätä suurten ikäluokkien sukupolvea.
Nykynuorten pitäisi nyt ryhtyä ennen näkemättömään lapsitehtailuun, jotta saataisiin tilanne tasapainotettua. Mutta ryhtyvätkö? Pallo on heillä.
Se tasapainottuu kyllä lähitulevaisuudessa, kun tänne tulee noita, joita ei nyt ei saa kutsua millään argumentilla, mutta uusia ihmisiä kuitenkin toisista valtioista.
Niillä on vielä intoa ja halua saada lapsia. Niissä on Suomen tulevaisuus, ja se on ihan hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1973 oli pienin ikäluokka 70-luvulla eikä koko 70-luvulla syntyvyys ollut erityisen suurta.
Se, että oppilaita "riitti" kyläkouluihinkin oli enemmän silloisen politiikan kuin syntyvyyden takia.
Enemmän taisi kuitenkin syntyä, kuin nyt.
Ihmeellistä syyttämistä täällä, kun itse ei huvita tehdä lapsia senkään vertaa.
.
Ei tuossa sanallakaan syytetty ketään mistään, vaan todettiin vain asianlaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeen valetta täällä hoetaan? Hedelmällisyysluku on kaikkien aikojen alhaisin nykyään.
Nykypolvien ei pitäisi ryhtyä "ennennäkemättömään lapsitehtailuun" vaan päästä ennennäkemättömän alhaisista luvuista ylemmäs.
Kaikkien aikojen pienin ikäluokka ei syntynyt 70-luvulla vaan kaikkien aikojen pienimmät ikäluokat ovat syntyneet 2000-luvulla. Tämä sekä syntyneiden määränä mitattuna että hedelmällisyyslukuna mitattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertainen selitys: valvotun päivähoidon puute. Molempien oli pakko olla töissä, että saatiin opintolainat maksettua, mutta kunnalliseen päivähoitoon pääsystä ei ollut toivoakaan, ainakaan pääkaupunkiseudulla. Kun hoitopaikkaa hakiessani selvisi, etten ole yksinhuoltaja eikä perheessä ole alkoholiongelmaa, minulle sanottiin suoraan, ettei kunnallisesta hoitopaikasta ole toivoakaan. Valvottua perhepäivähoitoa ei ollut. Lapsiparkoja jouduttiin pallottelemaan hoitopaikasta toiseen, osa parempia, osa kurjia. Näin siis 70-luvun alkuvuosina.
Mulla on vanhempia tuttavia suurista ikäluokista. He palkkasivat nuoren tytön kotiin hoitamaan lapsiaan 70-luvulla, jos molemmat vanhemmat kävivät töissä. Kotiapulaiset tekivät myös kotityöt, siivosivat, pesivät pyykin ja laittoivat ruuan lastenhoidon lisäksi. Äiti pääsi työpäivän jälkeen kotiin lepäämään. On ollut pikkasen helpompaa kuin meillä tänä päivänä. Meillä nykynaisilla alkaa toinen työpäivä, kun päästään kotiin. Ellei ole varakas ja osta palveluita kotiin.
No juupa juu. Olin lapsi 70-luvulla, jolloin kakaroita oli joka perheessä. Tiedän vain yhden kaksilapsisen perheen, jolla oli kotiapulaisen muutaman kuukauden. Tämäkin vain siksi,että oli otettu maalaisserkun tytär "kaupunkiin" saamaan jalansijaa eli etsimään töitä ja asuntoa turvallisesti, kun pääsi alkuun muuttamaan tuttuun perheeseen.
1969 ja 1970 muutti Suomesta Ruotsiin molempina vuosina n. 40 000 ihmistä työn perässä. Ei ne työpaikat silloikaan ihan taivaasta pudonneet...
Vierailija kirjoitti:
Ketä haittaa laskeva hedelmällisyysluku?
Kaikkia.Suomi on sukupuuttoon kuolemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä haittaa laskeva hedelmällisyysluku?
Kaikkia.Suomi on sukupuuttoon kuolemassa.
Olet väärässä. Mitä pienempi syntyvyys, sen parempi kaikille. Nykyajan kersat ovat niin iso kuluerä, lähes jokaisella on joku nepsy-diagnoosi, tarvitaan terapiat, lääkärit, koulunkäyntiavustajat, erityistä tukea yms. Ei lapset enää tuo leipää tullessaan kuten ennen sanottiin. Nämä nykyajan lapset ovat suurempi kuluerä kuin yksikään aikaisempi ikäluokka. Jatkuvasti itketään, että pitäisi saada lisää lastenhoitoapua, rahaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn... lista on loputon. Ei millään valtiolla riitä rahat näihin nykyajan lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä haittaa laskeva hedelmällisyysluku?
Kaikkia.Suomi on sukupuuttoon kuolemassa.
Ei se haittaa ainakaan minua . Jos ei ole elinkelpoinen niin kuihtuu pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy on massamuutto Ruotsiin. Työttömyys oli karmea Suomessa, pientiloilla kasvoi sodanjälkeisiä suuri-ikäluokkalaisia pilvin pimein. Heille ei löytynyt töitä, Ruotsissa niitä oli.
Jos Suomi olisi pystynyt työllistämään nämä suuret ikäluokat, olisi Suomen tilanne paljon parempi. Ruotsissa suomalaiset saivat paljon enemmän lapsia kuin tänne jääneet. Ruotsissa oli jo tuolloin päivähoitojärjestelmä.
No eikös ole hyvä, että iso osa boomereista sentään häipyi täältä ruotsalaisen yhteiskunnan ja paremman sosiaaliturvan hoiviin?
Eivät ole nyt täällä nykynuorten elätettävinä, niin kuin nämä reppanat jotka jäi kotimaahansa...
Vai miten se nyt onkaan.
Niinpä niin, jos Suomi olisi työllistänyt...
Mutta täällähän väitetään, että boomerit sai töitä mistä vaan ja milloin vaan ja vain kävelemällä johonkin työpaikkaan.
Ja sitten olikin karmea työttömyys?
Kertokaapas nyt vähän selvemmin.
Töitä haluavat lähti. Peräkammarin pojat ja tytöt jäi. Parhaat duunarit meni. Tosin osa ei kotoutunut, niistä tuli niita "finn jääveleitä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertainen selitys: valvotun päivähoidon puute. Molempien oli pakko olla töissä, että saatiin opintolainat maksettua, mutta kunnalliseen päivähoitoon pääsystä ei ollut toivoakaan, ainakaan pääkaupunkiseudulla. Kun hoitopaikkaa hakiessani selvisi, etten ole yksinhuoltaja eikä perheessä ole alkoholiongelmaa, minulle sanottiin suoraan, ettei kunnallisesta hoitopaikasta ole toivoakaan. Valvottua perhepäivähoitoa ei ollut. Lapsiparkoja jouduttiin pallottelemaan hoitopaikasta toiseen, osa parempia, osa kurjia. Näin siis 70-luvun alkuvuosina.
Mulla on vanhempia tuttavia suurista ikäluokista. He palkkasivat nuoren tytön kotiin hoitamaan lapsiaan 70-luvulla, jos molemmat vanhemmat kävivät töissä. Kotiapulaiset tekivät myös kotityöt, siivosivat, pesivät pyykin ja laittoivat ruuan lastenhoidon lisäksi. Äiti pääsi työpäivän jälkeen kotiin lepäämään. On ollut pikkasen helpompaa kuin meillä tänä päivänä. Meillä nykynaisilla alkaa toinen työpäivä, kun päästään kotiin. Ellei ole varakas ja osta palveluita kotiin.
NAISET ON NYKYAJAN TORPPAREITA. Ensin tehdään vieraan työt ja vapaalla omat työt. Mikä vapaa?
Aamen tälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertainen selitys: valvotun päivähoidon puute. Molempien oli pakko olla töissä, että saatiin opintolainat maksettua, mutta kunnalliseen päivähoitoon pääsystä ei ollut toivoakaan, ainakaan pääkaupunkiseudulla. Kun hoitopaikkaa hakiessani selvisi, etten ole yksinhuoltaja eikä perheessä ole alkoholiongelmaa, minulle sanottiin suoraan, ettei kunnallisesta hoitopaikasta ole toivoakaan. Valvottua perhepäivähoitoa ei ollut. Lapsiparkoja jouduttiin pallottelemaan hoitopaikasta toiseen, osa parempia, osa kurjia. Näin siis 70-luvun alkuvuosina.
Mulla on vanhempia tuttavia suurista ikäluokista. He palkkasivat nuoren tytön kotiin hoitamaan lapsiaan 70-luvulla, jos molemmat vanhemmat kävivät töissä. Kotiapulaiset tekivät myös kotityöt, siivosivat, pesivät pyykin ja laittoivat ruuan lastenhoidon lisäksi. Äiti pääsi työpäivän jälkeen kotiin lepäämään. On ollut pikkasen helpompaa kuin meillä tänä päivänä. Meillä nykynaisilla alkaa toinen työpäivä, kun päästään kotiin. Ellei ole varakas ja osta palveluita kotiin.
No juupa juu. Olin lapsi 70-luvulla, jolloin kakaroita oli joka perheessä. Tiedän vain yhden kaksilapsisen perheen, jolla oli kotiapulaisen muutaman kuukauden. Tämäkin vain siksi,että oli otettu maalaisserkun tytär "kaupunkiin" saamaan jalansijaa eli etsimään töitä ja asuntoa turvallisesti, kun pääsi alkuun muuttamaan tuttuun perheeseen.
1969 ja 1970 muutti Suomesta Ruotsiin molempina vuosina n. 40 000 ihmistä työn perässä. Ei ne työpaikat silloikaan ihan taivaasta pudonneet...
Kotiapulaisia en lapsuudestani muista, olen syntynyt 70-luvun lopulla.
Sen kuitenkin muistan, että niin meillä kuin kavereideni perheissä mummit hoitivat lapsia; iltapäivät, illat, viikonloput, loma-ajat.
Tuon ajan vanhemmilla oli todellakin helpompaa kuin vanhemmilla nyt, ja tosiaan silti lapset, joita yleensä oli perheessä 1-3, olivat ärsyttäviä, aina tiellä, eikä lapsista otettu sellaista vastuuta, joka nyt on itsestäänselvyys.
Suomesta on tehty kovalla verotuksella niin kallis maa elää, ettei lastenteko ole rahallisesti mahdollista ellei elä puhtaasti pelkkien tukien varassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertainen selitys: valvotun päivähoidon puute. Molempien oli pakko olla töissä, että saatiin opintolainat maksettua, mutta kunnalliseen päivähoitoon pääsystä ei ollut toivoakaan, ainakaan pääkaupunkiseudulla. Kun hoitopaikkaa hakiessani selvisi, etten ole yksinhuoltaja eikä perheessä ole alkoholiongelmaa, minulle sanottiin suoraan, ettei kunnallisesta hoitopaikasta ole toivoakaan. Valvottua perhepäivähoitoa ei ollut. Lapsiparkoja jouduttiin pallottelemaan hoitopaikasta toiseen, osa parempia, osa kurjia. Näin siis 70-luvun alkuvuosina.
Mulla on vanhempia tuttavia suurista ikäluokista. He palkkasivat nuoren tytön kotiin hoitamaan lapsiaan 70-luvulla, jos molemmat vanhemmat kävivät töissä. Kotiapulaiset tekivät myös kotityöt, siivosivat, pesivät pyykin ja laittoivat ruuan lastenhoidon lisäksi. Äiti pääsi työpäivän jälkeen kotiin lepäämään. On ollut pikkasen helpompaa kuin meillä tänä päivänä. Meillä nykynaisilla alkaa toinen työpäivä, kun päästään kotiin. Ellei ole varakas ja osta palveluita kotiin.
No juupa juu. Olin lapsi 70-luvulla, jolloin kakaroita oli joka perheessä. Tiedän vain yhden kaksilapsisen perheen, jolla oli kotiapulaisen muutaman kuukauden. Tämäkin vain siksi,että oli otettu maalaisserkun tytär "kaupunkiin" saamaan jalansijaa eli etsimään töitä ja asuntoa turvallisesti, kun pääsi alkuun muuttamaan tuttuun perheeseen.
1969 ja 1970 muutti Suomesta Ruotsiin molempina vuosina n. 40 000 ihmistä työn perässä. Ei ne työpaikat silloikaan ihan taivaasta pudonneet...Kotiapulaisia en lapsuudestani muista, olen syntynyt 70-luvun lopulla.
Sen kuitenkin muistan, että niin meillä kuin kavereideni perheissä mummit hoitivat lapsia; iltapäivät, illat, viikonloput, loma-ajat.
Tuon ajan vanhemmilla oli todellakin helpompaa kuin vanhemmilla nyt, ja tosiaan silti lapset, joita yleensä oli perheessä 1-3, olivat ärsyttäviä, aina tiellä, eikä lapsista otettu sellaista vastuuta, joka nyt on itsestäänselvyys.
Mummot hoitavat nytkin lastenlapsia kaikki päivät, iltapäivät, illat, viikonloput ja loma-ajat, sen lisäksi käyvät töissä ja hoitavat omia vanhempiaan ja appivanhempiaan.
Kuitenkin suuret ikäluokat asui vielä pitkälti maalla ja tuolloin vielä lasten työpanosta odotettiin ja suuret perheet oli pitkälti tuonkin takia ja kaupunkiin muutto tietenkin muutti asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkin suuret ikäluokat asui vielä pitkälti maalla ja tuolloin vielä lasten työpanosta odotettiin ja suuret perheet oli pitkälti tuonkin takia ja kaupunkiin muutto tietenkin muutti asiaa.
Totta, olen nyt nelikymppinen, enkä jaksaisi enää hoitaa ketään, passata ketää, huolehtia kenestäkään.
Omaa lapsuutta ei ollut, olin pelkkää työvoimaa vanhemmilleni, muuten pelkkä riesa, jolla ei saanut olla mitään tarpeita tai haluja.
En kuitenkaan kasvanut tilalla, vaan pikkukaupungissa, vanhemmat tosin maalta kaupunkiin töihin tulleita, jotka eivät kaupunkiin koskaan sopeutuneet.
Tämän sopeutumattomuuden hinnan maksoin minä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloitus on ollut täällä ennenkin ja edelleen täyttä puppua. Lapsia syntyy nykyisille synnytysikäisille vähemmän kuin suurille ikäluokille.
Hedelmällisyysluku on nyt matalampi kuin ikinä.
Lopeta jo, ap.
I förhållande till mängden folk, födde de stora årskullarnas barn minst. Nu är det deras barnbarn som inte föder. Nästa generation har redan börjat, så får se om saken korrigeras? Personligen tror jag att det blir bättre.
Ketä haittaa laskeva hedelmällisyysluku?