Misofonia, vertaistukea?
Minulla on misofonia, mutta pärjään sen kanssa kotioloissa ihan hyvin, koska perheeni ei maiskuta, mässytä tai muutenkaan pidä kovaa meteliä syödessään.
Nyt kuitenkin meillä on kylässä mieheni kaveri, joka maiskuttelee, mässyttää ja hörppii ruokapöydässä. En tietenkään voi sanoa hänelle asiasta, koska se olisi outoa ja ihminen yleensä ei voi mitään sille, miten on oppinut syömään.
Pyrinkin olemaan ruokapöydässä eri aikaan ja mieheni on grillannut suurimmaksi osaksi tämän kaverinsa kanssa ja he ovat syöneet ulkona, kun itse syön lapsen kanssa sisällä. Kuitenkin välillä joudun kestämään tuota maiskuttelua, kun kaveri syö jotain sisällä. Silloin yritän keksiä jotain tekemistä toisella puolella asuntoa tai kuuntelen musiikkia ym. Pari kertaa olemme syöneet samassa pöydässä ja olen vain yrittänyt kestää sen hetken.
Minulla nousee aivan kamala raivo kun kuuntelen tuota ja tekisi vain mieli huutaa ja paiskoa tavaroita, enkä todellakaan muuten ole mitenkään tällainen ihminen. Se raivo vain on jotain ihan käsittämätöntä, joka minulla nousee tuosta ja tuntuu, etten voi hillitä itseäni enää kauan kun istun siinä pöydässä.
Pidän kyllä tästä kaverista muuten ja hän on mukava ja juttelemme paljon keskenämme. Ihmisenä hänessä ei ole mitään kamalaa tai inhottavaa, mutta noita syömisensä ääniä en vain kestä.
Vertaistukea muilta, joilla tämä vaiva on? Miten kestän vielä muutaman päivän?
Kommentit (27)
Joo ymmärrän sua paremmin kuin hyvin. Ruuan maiskutus, juoman ryystäminen ja penskojen huuto on pahinta. Ja kysymyksen "hä?" sanominen joka väliin.
Ymmärrän täysin sillä kärsin samasta ongelmasta. Suu jauhaa kuin mylly ja ääni on kova ja louskutus saa ohimosuonetkin liikkumaan.
Minulla suurin ongelma on juuri syömisen äänet, jos joku syö vaikka suu auki. Lapsen huuto ei ole niin paha, mutta stressaannun jos on paljon kovia ääniä samaan aikaan ja lapsen itku stressaa minua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minulla suurin ongelma on juuri syömisen äänet, jos joku syö vaikka suu auki. Lapsen huuto ei ole niin paha, mutta stressaannun jos on paljon kovia ääniä samaan aikaan ja lapsen itku stressaa minua.
Ap
Syöminen/juominen on ehdottomasti pahin. Kaikki muu katoaa kun ei voi keskittyä kuin siihen ääneen ja odottaa milloin se tulee uudestaan ja miten joku kehtaa syödä niin.
Minua häiritsee myös liian kovaa soiva musiikki/tv tai kaupan mainokset
Löytyisikö siihen jotain kognitiivisia tekniikoita että saisi muutettua suhtautumistaan tai tunteitaan kyseistä asiaa kohtaan? Ehkä voisi kuunnella niitä maiskutusvideoita youtubesta tms. ja harjoitella. Monesta muusta asiasta voi päästä yli.
Lounasaikaan sanot olevasi hieman huonovointinen ja menet hetkeksi lepäämään ruokailun ajaksi. (Ovi kiinni, hiljaista rauhoittavaa musiikkia peittämään mahdolliset äänet.)
Palaat levättyäsi - aterioinnin päätyttyä - virkistyneenä.
Päivällisaikaan lähdet lenkille.
Normaalista elämästä ongelmia tehtailevat ärsyttää. Ei tarvitse olla ennustaja että tämä vaiva vaivaa enimmäkseen naisia.
Mistähän johtuu, että oman miehen syömisäänet ärsyttävät (lievä ilmaus), mutta muiden ei niin paljon vaikkakin ovat häiritseviä?
Voiko misofonia rajoittua vaan yhteen ääneen? Kun itseä oikeastaan ei ärsytä muu paitsi tuo ruuan mässytys ja maiskutus. Ei vaan mitenkään voi sietää ja ajatuksetkin alkaa menemään siihen suuntaan että se mässyttäjä on joku jälkeenjäänyt kun ei osaa syödä suu kiinni, eli alkaa ihan koko tyyppi muutenkin ärsyttämään.
Saan kyllä hyvin vältettyä ruokailutilanteet, mutta välillä hänellä on jokin sipsipussi ja sitten vasta sitä joutuukin kuuntelemaan. Olen pärjännyt samassa pöydässä nyt nuo muutamat kerrat kun olen haukotellut äänettömästi niin, että korvat menevät hetkeksi lukkoon, yskähdellyt tmv.
Nyt kelit ovat huononemassa, joten ulos ei oikein huvita mennä, olen yrittänyt lapsen kanssa leikkiä legoilla tai jollain muulla kovaa meteliä pitävällä lelulla. Makuuhuoneeseen en tahdo mennä kun se on aivan keittiön vieressä ja äänet kuuluvat sinne.
Pitää ehkä yrittää tuota siedätyshoitoa, josko se auttaisi seuraavaan vierailuun mennessä.
Ap
Syöminen, juominen ja kaikki ällöttävä ryystäminen ja niiskutus ja raskas hengittäminen ja kuorsaaminen ja kröhiminen ja puuskutus ja ähinä... Aivan sairaan raivostuttavaa, ja kyllä, mieheni pitää kaikkia noita ällöttäviä ääniä. Pahimpia on maiskutus ja mässytys ja kurkun selvittely kärisemällä ällöttävästi niin että kuulostaa kuin vetäisi hirveällä voimalla räkää päähän. Ja kuorsaaminen tietysti, se kun vie sitten jo yöunetkin.
Se on kamala ymmärrän mutta annas olla jos saat tilan nimeltä hyperacusis(superyliherkkä kuulo) mikä itsellä,luultavasti muutamat autoimmuunisairaudet ja syntymästä asti ollut korvavaurio aiheutti. Elämä oli okei ennen kuin jouduin kerrostalohelvetti kierteeseen. Jokapäiväiset räjähdystä vastaavat pamaukset syvä-ääni jumputukset ja rekkaliikenteen räminä suoraan kopperon edestä laukaisivat tämän,ekaksi tinnitus sitten kipu ja kuulohelvetti. Olen vieläkin tässä kaikukopperossa kuulosuojaimet päässä ja silti sattuu..Varmaan itsari ainut pois pääsy jos vielä pahenee. kerrostalot tuhoavat terveyden.
Vierailija kirjoitti:
Normaalista elämästä ongelmia tehtailevat ärsyttää. Ei tarvitse olla ennustaja että tämä vaiva vaivaa enimmäkseen naisia.
Jaha, kalikka osui mässyttäjään?
Täällä myös yksi misofoniasta kärsivä. Pahin ääni, mitä voi olla, on lapsen raivokohtaus. Tuntuu kuin jokin löisi puukolla aivoihin ja samalla tulee taistele tai pakene -refleksi.
Vierailija kirjoitti:
Löytyisikö siihen jotain kognitiivisia tekniikoita että saisi muutettua suhtautumistaan tai tunteitaan kyseistä asiaa kohtaan? Ehkä voisi kuunnella niitä maiskutusvideoita youtubesta tms. ja harjoitella. Monesta muusta asiasta voi päästä yli.
Ei se lähde tuolleen. Oikeasti korvatulpat pitää olla aina taskussa mukana.
Pahinta tässä vaivassa on se, että kiukku ja paha olo ei lähde heti pois, vaikka äänen läheltä on jo päässyt pakoon.
Kestää tovin, että hermosto rauhoittuu.
On raivostuttavaa, jos omassa kodissa pitää pakoilla tuollaista juttua, joka oikeasti tuntuu ihan samalta kun olisi joutunut väkivaltaisen hyökkäyksen tai ällöttävän ahdistelun kohteeksi.
Vaiva ei ole mikään "asennevamma" joka suhteuttamalla lähtee pois. Se on aivoissa oleva systeemi.
Mässytys ja lotskautusäänet laukaisevat aivoissa hälytyksen.
Se tuntuu pahalta, ja raivostuttavalta.
Korvatulpat ovat parhaat.
- Vaivasta kärsinyt ja siitä ymmärtävä
Ne kuiskailumainokset ovat aivan kauheita! Alkaa aina ällöttää kauheasti
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös yksi misofoniasta kärsivä. Pahin ääni, mitä voi olla, on lapsen raivokohtaus. Tuntuu kuin jokin löisi puukolla aivoihin ja samalla tulee taistele tai pakene -refleksi.
Puukolla aivoihin ja syvälle rintaan.
Lisäksi potku päin pläsiä likaisella saappaalla, muiden ihmetellessä mikä sulla nyt on, kun et kestä.
Siltä se tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalista elämästä ongelmia tehtailevat ärsyttää. Ei tarvitse olla ennustaja että tämä vaiva vaivaa enimmäkseen naisia.
Jaha, kalikka osui mässyttäjään?
No niin ka näin. Mässytän jos tahdon mässyttää. Jos tuo on ongelma, niin sitten ovesta pihalle.
up