Pääkirjoitus: Opiskelijan tai työtä vieroksuvan oleilu muiden piikkiin ei ole mikään perusoikeusOsa työikäisistä ja työkykyisistä ihmisistä näyttää olettavan, että yhteiskunnan pitää kustantaa heidän vastikkeeton oleilunsa, vaikka Suomi elää jatkuvasti ve

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen valmistumassa yliopistosta. Olen tehnyt tutkintoni koko ajan työssäkäyden, perheellisenä ja toisella paikkakunnalla asuen. On se kumma kun parikymppiset ei kykene yhtä tutkintoa tekemään päätoimisina ilman yhteiskunnan maksamia lomia enää tekemään. Olen 47v.

Sama täällä, nyt 26v, töitä tehnyt 13 vuotiaasta lähtien (kaikkia paskahommiakin). Tällähetkellä opiskelen ekonomiksi ja teen täyspäiväsesti töitä ja opiskelen vielä vieraalla kielellä. Se on asenteesta ja kasvatuksesta kiinni. Vanhemmat johtanu esimerkillä ja näyttäny, että töiden tekeminen kannattaa. Itse en voisi kuvitellakkaan, että makaisin päivät pitkät kotona ja koko elämä olis sellasta alusta loppuun. Eikö ihmisillä ole enää tavoitteita ja unelmia? Onko oikeasti helpompaa elää koko elämä kädestä suuhun ja miettiä koko elämä millä saa laskut maksettua.

Kyllä sopii kauppatieteet hyvin sulle. Siellä on muita samanlaisia pöyhöjä kurssikavereina. Pääsette sitten kisaamaan S-marketin osa-aikaisen kassan paikasta, kun saatte tutkintonne valmiiksi.

Väärin. Kun valmistun, muutan ulkomaille missä korkeasti koulutettuja ihmisiä arvostetaan ja heille on töitä. Tänne en senttiäkään maksa veroja sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottahan tuo on. Suomeen syntyminen takaa yli miljoonan tulot elämän aikana, vaikka et tekisi yhtään mitään muulle yhteiskunnalle hyödyllistä. Ei tarvitse kuin elää tarpeeksi pitkään. Nytkin aktiivimallia, joka oli minimaalinen askel toiseen suuntaan, ollaan kovalla kiireellä purkamassa.

Saadakseen valtiolta miljoonan koko elämänsä ajalta ilman minkäänlaista vaivannäköä, eli pelkästään lapsilisistä ja työmarkkinauesta, pitää elää reilusti yli satavuotiaaksi. Ja tämä ennen veroja, joita valtion tuistakin maksetaan. Ansiosidonnaista kun ei saa käymättä edes joskus töissä, ja eläkekin on onnettoman pieni jos ei ole koskaan töissä ollut.

Sivumennen sanoen, eläke ei juuri ole parempi työssäkäyneellä, ellei ole ollut todella hyvä palkka. Jollain mediaanipalkalla ei kummoista eläkettä kasaan saa. Se on ihan myytti, että eläkettä varten kannattaisi käydä töissä.

En ymmärrä miksi opiskelija ja työtön ovat vertauskelpoisia tässä. Jos halutaan opiskelijoiden rahoittavansa opiskelun työllä, olisi koulujen järjestettävä opinnot työystävällisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Kesätöitä on kyllä tarjolla, juurihan uutisoitiin, että osa paikoista edelleen täyttämättä. Nämä ovat sitten ihan perusduunia, ei mitään oman alan hommia.

Onko nykyopiskelijoilla se ongelma, että kaikki pitäisi saada elintasosta luopumatta? Ei jakseta enää painaa ja paahtaa vaan kaiken pitäisi tulla helpolla?

Ennen mentiin kesätöihin Heti toukokuussa ja tehtiin töitä elokuulle, töiden lomassa vietettiin kesää ja joku reissu ennen opintojen jatkumista. Kesötyörahoja laitettiin säästöön seuraavaa lukuvuotta varten, jotta voisi nostaa hiukan vähemmän opintolainaa. Opiskeluaika oli omanlaistaan säästämistä, elintaso ei ollut sama mitä kotona asuessa - eikä sen pidäkään olla! Ei käyty brunsseilla ja lounaalla tai säännöllisesti ulkona syömässä

Nykyongelma on se, ettei elintasosta olla valmiita luopumaan, mutta ei olla valmiita tekemään sen eteen töitä (esim niitä muita kuin oman alan hommia) ja sitten pitäisi saada lisää rahaa yhteiskunnalta. Huoh.

Tämä!

Tuttu on yliopistolla töissä ja sanoi, että opiskelijoissa on tapahtunut iso muutos viimeisten 10 vuoden aikana. Kaikki pitäisi saada valmiina. Proffalta pyydetään valmista listaa esseen / tutkimuksen lähdeteoksista (Tämä pitäisi hakea ja päättää ihan itse), vastausta odotetaan heti ja vaatimuksia tulee jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi opiskelija ja työtön ovat vertauskelpoisia tässä. Jos halutaan opiskelijoiden rahoittavansa opiskelun työllä, olisi koulujen järjestettävä opinnot työystävällisiksi.

Siihen suuntaan mennään koko ajan. Opinnot joustavat yhä enemmän, läsnäolopakkoja on varsin vähän. Riippuu tietenkin mitä opiskelee, mutta yleisesti näin. Aika monissa myös 1-2 vuotta on tiukkaa, sen jälkeen on mahdollista todella hyvin sovittaa työ ja opiskelu yhteen ja siihen jopa kannustetaan.

Kai se työnhaku sujuu, jos pää pysyy kasassa. Aika monella työttömällä on stressaavassa tilanteessa ongelmia mielenterveyden kanssa, muttei se ketään tunnu kiinnostavan.

Iltalehden kommenttiosio täynnä na seja, onhan se helppoa huudella kun on terve ja vakityöpaikka että menkää töihin ja kaikki tuet pois, muuttuu mieli kummasti tuista kun iskee sairaus tai saa potkut.

Aika kova asenne suomalaisia työttömiä ja opiskelijota kohtaan,

Vierailija kirjoitti:

Kesätöitä on kyllä tarjolla, juurihan uutisoitiin, että osa paikoista edelleen täyttämättä. Nämä ovat sitten ihan perusduunia, ei mitään oman alan hommia.

Onko nykyopiskelijoilla se ongelma, että kaikki pitäisi saada elintasosta luopumatta? Ei jakseta enää painaa ja paahtaa vaan kaiken pitäisi tulla helpolla?

Ennen mentiin kesätöihin Heti toukokuussa ja tehtiin töitä elokuulle, töiden lomassa vietettiin kesää ja joku reissu ennen opintojen jatkumista. Kesötyörahoja laitettiin säästöön seuraavaa lukuvuotta varten, jotta voisi nostaa hiukan vähemmän opintolainaa. Opiskeluaika oli omanlaistaan säästämistä, elintaso ei ollut sama mitä kotona asuessa - eikä sen pidäkään olla! Ei käyty brunsseilla ja lounaalla tai säännöllisesti ulkona syömässä

Nykyongelma on se, ettei elintasosta olla valmiita luopumaan, mutta ei olla valmiita tekemään sen eteen töitä (esim niitä muita kuin oman alan hommia) ja sitten pitäisi saada lisää rahaa yhteiskunnalta. Huoh.

Ja niitä töitähän tehdään nimenomaan elintason vuoksi. Vuokra pitää maksaa ja suut ruokkia. Sitä en tiedä, mitä sinä sillä tutkinnollasi sitten teet? Ettet vain olisi hakemassa parempaa palkkaa ja kivaa, lokoisaa toimistotyötä... tuskinpa ne ekonomistin ja asianajajan hommat kiinnostaisivat 1000 euron kuukausipalkalla, vaikka mistä se minä tiedän, millaista joukkoa sitä tästä maasta löytyy.

Opiskelu sinänsä on kannatettavaa, ja suurin osa opiskelee ihan tehokkaasti ja aika moni tekee töitäkin. Mutta ei minultakaan oikein heru sääliä loppuunpalaneille opiskelijoille, ei se kovin vaativa vaihe elämässä ole, jos on suhteellisen normaalilla järjellä ja oppimiskyvyllä varustettu yksilö. Opiskelu on kuitenkin varsin joustavaa, oman tahtinsa voi pitkälti päättää itse. Toista on oikeasti töissä sitten.

Kreetalta tyypillinen velkapelottelu! Sekä tietenkin pääviestinään työttömien mielenterveyden edelleen heikentäminen. Voi hemmetti sentään, kuinka 1930 -lukulaisesti Suomessa suhtaudutaan velkaan ja rahaan :D

Kreeta haluaa selvästi luoda paineita kirjoituksellaan. Kreeta ei ymmärrä psykologiaa sen vertaa, että keppi ei toimi kannusteena. Keppi saa aikaan pelkoa ja ahdistusta. Kuka kykenee hakemaan töitä/ opiskelupaikkaa ahdisteltuna?

Kreeta ei tietenkään kirjoittanut, kuinka paljon verovaroja vie miljardien vuotuiset yritystuet - Kreetaa on kielletty kirjoittamasta niistä päätoimittajan ja läheiset suhteet IL:ään omaavan EK:n suulla, etteivät ihmiset osaisi kiinnittää huomiotaan oikeisiin rahareikiin. Työttömät ja muut on sen sijaan Kreetan tasoiselle kirjoittelijalle se oikea syyllistämisen kohde. Hän haluaa kirjoituksellaan, että ihmiset näkevät työttömät syyllisinä verovarojen riittämättömyyteen. Voi että Kreeta on sitten niin reilu!

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen valmistumassa yliopistosta. Olen tehnyt tutkintoni koko ajan työssäkäyden, perheellisenä ja toisella paikkakunnalla asuen. On se kumma kun parikymppiset ei kykene yhtä tutkintoa tekemään päätoimisina ilman yhteiskunnan maksamia lomia enää tekemään. Olen 47v.

Sama täällä, nyt 26v, töitä tehnyt 13 vuotiaasta lähtien (kaikkia paskahommiakin). Tällähetkellä opiskelen ekonomiksi ja teen täyspäiväsesti töitä ja opiskelen vielä vieraalla kielellä. Se on asenteesta ja kasvatuksesta kiinni. Vanhemmat johtanu esimerkillä ja näyttäny, että töiden tekeminen kannattaa. Itse en voisi kuvitellakkaan, että makaisin päivät pitkät kotona ja koko elämä olis sellasta alusta loppuun. Eikö ihmisillä ole enää tavoitteita ja unelmia? Onko oikeasti helpompaa elää koko elämä kädestä suuhun ja miettiä koko elämä millä saa laskut maksettua.

Kyllä sopii kauppatieteet hyvin sulle. Siellä on muita samanlaisia pöyhöjä kurssikavereina. Pääsette sitten kisaamaan S-marketin osa-aikaisen kassan paikasta, kun saatte tutkintonne valmiiksi.

Väärin. Kun valmistun, muutan ulkomaille missä korkeasti koulutettuja ihmisiä arvostetaan ja heille on töitä. Tänne en senttiäkään maksa veroja sen jälkeen.

Eli loisit ilomielin valtion kustantaman koulutuksen antamatta sille vastinetta maksamalla veroja samaan maahan jonka verovaroilla olet tutkintoni saanut. Selvä.

Vierailija kirjoitti:

Jaksan aina ihmetellä näitä loppuunpalamisia opintojen vuoksi. Itsekin vaativan tutkinnon opiskelleena ja samalla osa-aikatyössä olleena. Toki, meitä on moneksi ja osa jaksaa paremmin kuin toiset, mutta hei, ei ne opinnot oikeasti niin iso juttu ole. Vai onko tämä nyt jatkoa sille, että peruskoulussa ei vaadita mitään, kotona ei vaadita juuri mitään, lukiossa vaaditaan jotain, mutta vähemmän kuin ennen jne. Ja sitten kun jotain vaaditaan oikeasti, tulee stressi?

Kyllä se on ihan normaalia, että opiskellaan, käydään töissä ja kesällä vielä kesätyöt.

Osalla on niin rankat lähtökohdat, että opiskeluaika menee terapiassa käydessä. Ei sen jälkeenkään työkyky välttämättä ole 100 %.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

artikkelin (luulo)asenneongelma kirjoitti:

 joku ongelma kun yleistää, tietenkään mikäli kirjoittajan osaamistaso ja ajatusten kulku on tuota luokkaa; sitä suu markkinapullan kanssa huutaa sitten ennen,

- pitäsikö yhteiskunnan kustantaa se että verotulot valuvat ulkomaille?

- prganisaatioiden verosuunnittelu ei muuttuisi vaikka yhteisöveroa laskettaisiin kilpaillakseen muiden maiden kanssa kuten viinan hintakilpailussa ja/ tai halpamaiden kanssa,

- miksi sinun organisaation pitäisi saada lisää orjatyövoimaa, jotta voisit nostella osinkoja, katsoa mustasukkaisen kilpailijoiden katteita, kun perusyrittäjyyden läksyt ovat jääneet tekemättä?

- luuletko että eletään 1950,60 -luvulla, feodaaliajassa tai rauta-ajalla?

- nyrppiikö kun on joutunut hallituksesta paitsioon, omien edellisen hallitusten tekosien jälkeen?

- osaamattomuus näkyy siellä heikkojen perustelujen ja epämääräisten analyysien osiin tukeutumisena kuin oljenkorteen,

- 

En tiedä missä kaunaisella 50-luvun kommunisti-ihannointiajalla sinä elelet mutta (opetettu) ideologinen kauna sinua menestyneempiä kohtaan on aika huono tapa suunnitella yhteiskuntaa. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen monenlaisia resursseja, rikkaita, duunareita ja virkamiehiä ja valtio-omisteisuus ei ole missään toistaiseksi korvannut omistavaa luokkaa onnistuneesti joten tuskin sitä suomeenkaan tarvitsee yrittää väkisin kehittää. 

Suomalainen systeemihän on siitä erikoinen, että tänne on onnistuttu haalimaan kaikki huonoimmat puolet sekä kapitalismista että kommunismista. Veroja maksetaan paljon, mutta niille ei saa vastinetta. Maakunnissa työt ja rahat menevät suhteilla, ei ahkeruudella tai meriiteillä. Sosiaaliturva olematon, mutta yritysturva tapissaan - miljardeja euroja yritystukia, mutta vanhukset yksin, ilman hoitoa kodeissaan. Työttömät tekevät ironisesti ilmaista työtä, vailla eläkekertymää yms. Valtio maksaa toimeentulotuet ja yritykset korjaavat voitot ko. toiminnasta.

Listaa voi jatkaa loputtomiin.

Huomaa, ettet ole asunut missään muualla... Vaikka täällä systeemissä on vikoja, on se kuitenkin huomattavasti parempi, kuin suurin osa muiden maiden systeemeistä.

Kaikkialla noin 5% on rakenteellista työttömyyttä, se pitää hyväksyä. Universaali toimeentulo ehkäisee paljon rikollisuutta. Miksi luulette Suomen olevan niin turvallinen maa?

Opiskelijoiden edut takaa sen, että jokainen pystyy kouluttautumaan halutessaan. Tämä nostaa ihmisten keskimääräistä koulutustasoa ja ehkäisee ongelmia. Miksi luulette Suomen olevan niin järjestelmällinen maa?

Käykää Pohjoismaiden ulkopuolella asumassa, niin osaatte arvostaa Suomen ;).

Terveiset täältä ”muualta”. Suomen malli on kestämätön. Koulutusta lisätään, vaatimustasoja töihin hakiessa nostetaan, mutta sinun mielestäsi koulutus (verovaroin ylläpidetty) ehkäisee ongelmia? 😀

Kukas tämän lystin mielestäsi maksaa? Missä ovat uudet työpaikat näille koulutetuille?

Minä en ymmärrä tätä suomalaisten koulutusvouhotusta. Olen itse opiskellut pitkälle ja kyllä työelämän polku on ollut tosi kivinen, kuten monella muullakin. Ja tämä sitten helpottaa sillä, että yhä useampi kouluttautuu yhä pidemmälle? Ei se pitkälle kouluttautuminen saisi olla mikään itseisarvo. Nytkin ollaan niin, niin huolissaan kun liian harva suomalainen hankkii korkeakoulututkinnon. Oma lapseni menee amikseen ja sitähän on moni voivotellut. Ala kiinnostaa häntä tosi paljon ja työmahdollisuudet ovat hyvät. Siinähän sitä onkin murehtimisen aihetta.

Todella kannustava ilmapiiri Suomessa sairaita, työttömiä ja opiskelijoita kohtaan.

Opiskelijat eivät saa työttömysrahaa edes kesällä jos eivät töihin pääse. Lainaa saavat kyllä. 

Opiskelija ei nimittäin ilmeisesti ole työtön edes sen kolmen kuukauden ajan jos opinnot jatkuvat syksyllä.

Yhteiskunta ei siis kustanna opiskelijoille minkäänlaisia lomia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaksan aina ihmetellä näitä loppuunpalamisia opintojen vuoksi. Itsekin vaativan tutkinnon opiskelleena ja samalla osa-aikatyössä olleena. Toki, meitä on moneksi ja osa jaksaa paremmin kuin toiset, mutta hei, ei ne opinnot oikeasti niin iso juttu ole. Vai onko tämä nyt jatkoa sille, että peruskoulussa ei vaadita mitään, kotona ei vaadita juuri mitään, lukiossa vaaditaan jotain, mutta vähemmän kuin ennen jne. Ja sitten kun jotain vaaditaan oikeasti, tulee stressi?

Kyllä se on ihan normaalia, että opiskellaan, käydään töissä ja kesällä vielä kesätyöt.

Osalla on niin rankat lähtökohdat, että opiskeluaika menee terapiassa käydessä. Ei sen jälkeenkään työkyky välttämättä ole 100 %.

En sitä kiistäkään. Vaan nyt puhutaan siitä, että ihan tavalliset ihmiset ihan tavallisista perheistä eivät jaksa ihan tavallista elämää. Ei siitä, että on olemassa rankoista olosuhteista ponnistaneita, jotka oireilevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi opiskelija ja työtön ovat vertauskelpoisia tässä. Jos halutaan opiskelijoiden rahoittavansa opiskelun työllä, olisi koulujen järjestettävä opinnot työystävällisiksi.

Siihen suuntaan mennään koko ajan. Opinnot joustavat yhä enemmän, läsnäolopakkoja on varsin vähän. Riippuu tietenkin mitä opiskelee, mutta yleisesti näin. Aika monissa myös 1-2 vuotta on tiukkaa, sen jälkeen on mahdollista todella hyvin sovittaa työ ja opiskelu yhteen ja siihen jopa kannustetaan.

Päinvastoin. Monet aloista vaativat pitempää opiskeluaikaa kuin mitä virallisesti on laskettu. Esimerkiksi vain 10% dippainsseistä valmistuu tavoiteajassa. Lääkärit taitavat olla ainoita, jotka ovat saaneet opiskeluajan suhteen armahduksen. Muilta odotetaan suoriutumista 5-6 vuodessa.

Tuohon jos meinaa liittää työssäkäynnin, saa olla melkoinen fakiiri. Samaa tuntui ajattelevan aikaisempi hallitus, joka teki opiskelusta velanottoautomaatin. Velan määrää nostettiin ja opintotuen määrää laskettiin, ja kaikki tämä sen nimissä, että opiskelijoiden ei "tarvitse" käydä töissä, mikä tutkitusti pidentää valmistusmisaikoja. Lisäksi tulivat opinto-oikeuden rajaukset ja opintojen vanheneminen.

Ruuvipihtiä on siis kiristetty vuosi vuodelta. Opiskelijan ei kannata kuitenkaan masentua, koska se on varma tie kurjuuteen. Kela muuten peri ainakin muutama vuosi sitten markkinakorkoa opintolainoista, jotka kaatuivat sen kontolle. Sama juttu, jos opintopisteitä ei kertynyt tarpeeksi. Opintojen keskeyttäminen voi tulla hyvin kalliiksi.

Tämä kaikki vain sen vuoksi, että elinkeinoelämän keskusliittoa ärsyttää suomalaisten pitkät opiskeluajat. Tässä tosin unohtuu mainita se, että ulkomailla kandin papereilla pääsee töihin. Suomessa niillä ei tee yhtään mitään. Pitää olla maisteri, mikä tarkoittaa luonnollisesti myös pitempiä opiskeluaikoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpönlöpön, kaikki menevät työhön, jos palkka ja työolot ovat kohdillaan. Sekä etäisyys sopii.

Etäisyydellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa ottaako töitä vastaan vai ei. Tavarat muuttoautoon ja menoksi työn perässä. Eikä sekään ole mikään este, että joutuisi asumaan eri paikkakunnalla kuin muu perhe. Vapaapäivät ja lomat ovat sitä varten, että ehtii olla perheen kanssa.

Työolot ja palkka ovat myös työntekijästä kiinni. Kun teet työsi hyvin ja huolella, voi aina käyttää muutamia neuvotteluvaltteja, jotta palkka nousee enemmän kuin muilla ja / tai työehdot ovat muuten itselle paremmat.

Itkupotkuraivarin joka vastoinkäymisen jälkeen vetäistä luusereista ei vain ole mihinkään, joten ei heitä tarvitse yhteiskunnankaan paapoa.

Viranomaisilla ovat omat näkemyksensä, eli Suomi on jaettu työssäkäyntialueisiin, sattuneesta syystä. Sinähän varmasti itsekin laitat tavarasi muuttoautoon, ja jätät perheesi sinne entiselle kotipaikkakunnalle, eiköstä joo? Ja se talokin menee myyntii puoleen hintaan, eikä kirpaise sitten missään. Pienipalkaiselle aivan erityisen hieno diili - rahat upposivat työn ja kodin väliseen pendelöintiin, mutta kotona niistä ei nähty vilaustakaan.

Suomen ongelma on 300 000 työtöntä ja olematon määrä työpaikkoja. Ihan sama, vaikka noista 300 000 suurin osa viettäisi railakasta elämää, koska työttömänä ne olisivat kuitenkin. Taitaa joitakin pelottaa se aktivointi-klausuulin poistaminen laista...

Ei ole mitään ongelmaa asua kahdella eri paikkakunnalla. Olen itsekin 4 vuotta kulkenut 800 km/ vko, kun vaimo oli töissä sellaisella alalla, ettei töitä tuon 4 vuoden aikana löytynyt lähempää. Itse taas opiskelin alaa, jota ei Suomessa ollut silloin mahdollista opiskella lähempänä kotiamme. Ihan hyvin riitti opintoraha+opintolaina+asumislisä vaimon palkan kanssa, kun priorisoitiin menoja. Lomia ei ollut varaa pitää ja töitä tein kesät.

Jos ei ole molemmilla töitä tai epävarma työtilanne, niin miksi ostaa oma asunto, jos ei ole mahdollista pitää sitä, mikäli työt loppuvat tai tarvitsee yht'äkkiä muuttaa toiselle puolelle Suomea.

Mitä aktiivimalliin tulee, niin sitä ei todellakaan pitäisi purkaa vaan tiukentaa. Oikeasti, jos on terve ja muutenkin työkyinen, pitää olla valmis tekemään niitä töitä, joita saatavilla on tai tulla muuten omillaan toimeen. Kerran Jumala ja maalaistalot eivät laiskoja elätä, niin miksi yhteiskunnan pitäisi tehdä niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

artikkelin (luulo)asenneongelma kirjoitti:

 joku ongelma kun yleistää, tietenkään mikäli kirjoittajan osaamistaso ja ajatusten kulku on tuota luokkaa; sitä suu markkinapullan kanssa huutaa sitten ennen,

- pitäsikö yhteiskunnan kustantaa se että verotulot valuvat ulkomaille?

- prganisaatioiden verosuunnittelu ei muuttuisi vaikka yhteisöveroa laskettaisiin kilpaillakseen muiden maiden kanssa kuten viinan hintakilpailussa ja/ tai halpamaiden kanssa,

- miksi sinun organisaation pitäisi saada lisää orjatyövoimaa, jotta voisit nostella osinkoja, katsoa mustasukkaisen kilpailijoiden katteita, kun perusyrittäjyyden läksyt ovat jääneet tekemättä?

- luuletko että eletään 1950,60 -luvulla, feodaaliajassa tai rauta-ajalla?

- nyrppiikö kun on joutunut hallituksesta paitsioon, omien edellisen hallitusten tekosien jälkeen?

- osaamattomuus näkyy siellä heikkojen perustelujen ja epämääräisten analyysien osiin tukeutumisena kuin oljenkorteen,

- 

En tiedä missä kaunaisella 50-luvun kommunisti-ihannointiajalla sinä elelet mutta (opetettu) ideologinen kauna sinua menestyneempiä kohtaan on aika huono tapa suunnitella yhteiskuntaa. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen monenlaisia resursseja, rikkaita, duunareita ja virkamiehiä ja valtio-omisteisuus ei ole missään toistaiseksi korvannut omistavaa luokkaa onnistuneesti joten tuskin sitä suomeenkaan tarvitsee yrittää väkisin kehittää. 

Suomalainen systeemihän on siitä erikoinen, että tänne on onnistuttu haalimaan kaikki huonoimmat puolet sekä kapitalismista että kommunismista. Veroja maksetaan paljon, mutta niille ei saa vastinetta. Maakunnissa työt ja rahat menevät suhteilla, ei ahkeruudella tai meriiteillä. Sosiaaliturva olematon, mutta yritysturva tapissaan - miljardeja euroja yritystukia, mutta vanhukset yksin, ilman hoitoa kodeissaan. Työttömät tekevät ironisesti ilmaista työtä, vailla eläkekertymää yms. Valtio maksaa toimeentulotuet ja yritykset korjaavat voitot ko. toiminnasta.

Listaa voi jatkaa loputtomiin.

Huomaa, ettet ole asunut missään muualla... Vaikka täällä systeemissä on vikoja, on se kuitenkin huomattavasti parempi, kuin suurin osa muiden maiden systeemeistä.

Kaikkialla noin 5% on rakenteellista työttömyyttä, se pitää hyväksyä. Universaali toimeentulo ehkäisee paljon rikollisuutta. Miksi luulette Suomen olevan niin turvallinen maa?

Opiskelijoiden edut takaa sen, että jokainen pystyy kouluttautumaan halutessaan. Tämä nostaa ihmisten keskimääräistä koulutustasoa ja ehkäisee ongelmia. Miksi luulette Suomen olevan niin järjestelmällinen maa?

Käykää Pohjoismaiden ulkopuolella asumassa, niin osaatte arvostaa Suomen ;).

Terveiset täältä ”muualta”. Suomen malli on kestämätön. Koulutusta lisätään, vaatimustasoja töihin hakiessa nostetaan, mutta sinun mielestäsi koulutus (verovaroin ylläpidetty) ehkäisee ongelmia? 😀

Kukas tämän lystin mielestäsi maksaa? Missä ovat uudet työpaikat näille koulutetuille?

Minä en ymmärrä tätä suomalaisten koulutusvouhotusta. Olen itse opiskellut pitkälle ja kyllä työelämän polku on ollut tosi kivinen, kuten monella muullakin. Ja tämä sitten helpottaa sillä, että yhä useampi kouluttautuu yhä pidemmälle? Ei se pitkälle kouluttautuminen saisi olla mikään itseisarvo. Nytkin ollaan niin, niin huolissaan kun liian harva suomalainen hankkii korkeakoulututkinnon. Oma lapseni menee amikseen ja sitähän on moni voivotellut. Ala kiinnostaa häntä tosi paljon ja työmahdollisuudet ovat hyvät. Siinähän sitä onkin murehtimisen aihetta.

Se pointti siinä kouluttautumisessa on, että pieni maa tarvitsee sellaista osaamista, mistä ammennetaan korkean osaamisen innovaatioita. Harmi vaan, että sen peruspertin kouluttaminen tohtoriksi on yhtä tyhjän kanssa tässä mielessä. Huomattavan älykkäitä ja luovia ihmisiä ei ole loputtomasti suurin osa on aika taviksia.