Ikuisuusaihe once again: A) sielujen sympatia tai ei mitään vai B) otetaan se, mikä omalta tasolta katsottuna on paras catch

Vierailija kirjoitti:

Alkukarsinnan ratkaisee markkina-arvo.

Suurin osa naisista ei tiedosta asiaa, joten he uskovat vain kemian ratkaisevan. Kun miehen taso on riittävä, ratkaisee kemia.

Älkää kuunnelko mitä naiset sanovat, vaan katsokaa mitä he tekevät. Kuinka moni suosittu ja kaunis nainen seurustelee ruman ja epäsuositun miehen kanssa?

Siispä B.

Jostain syystä kuitenkin täälläkin kuulee sitä "minkä takia henkilö x seurustelee sellaisen rumiluksen kanssa?" että en tiiä sit.

Itselle ehdottomasti a, jos en olisi löytänyt tyyppiä joka on samalla paras ystäväni ja suurin rakkauteni, niin mielummin olisin kyllä yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvasin kirjoitti:

Alustavien tulosten perusteella asia on juuri niin kuin uskoinkin: Miehet uskovat tasoihin ja naiset eivät.

Tuostahan oli yliopistotasoinen tutkimuskin.

Haastatteluissa tulos oli tuo, miehet uskoivat tasoihin ja naiset eivät.

Valintatilanteessa naiset olivat kuitenkin vielä tasouskovaisempia kuin miehet (!).

Naiset eivät siis usko tasoteoriaan, mutta noudattavat sitä miehiäkin tarkemmin.

 

Juuri tämän takia naiset vaikuttavat ainakin omaan silmään usein hyvin tekopyhiltä. Sokeakin nimittäin huomaa tasojen olevan erittäin oleellisia naisten parinvalinnassa. Siinä ei sinänsä ole tietenkään mitään väärää, mutta on hyvin outoa että niin moni tälläkin palstalla pyrkii kieltämään koko asian olemassaolon.

Juuri tämän takia huomaan helposti ajattelevani, että naiset ovat joko:

a) sokeita omalle käytökselleen ja kyvyttömiä arvioimaan omaa käytöstä objektiivisesti

b) tekopyhiä ja esittävät jotain sellaista mitä he eivät oikeasti ole

Mikä tasot määrittää jos ne on olemassa?

Kemia menee aina ulkonäön edelle. Mieluummin yksin kuin suhteessa jossa vaan tyydytään asioihin.

N37

Olen itse nainen. Tiedän tapauksia, joissa mies on jättänyt naisensa tämän sairastuttua vakavasti. En myöskään tiedä yhtään paria joissa nainen olisi ulkoisesti ruma ja työtön ja mies komea ja koulutettu. Eli ainakin miehet noudattavat jonkunlaisia tasoja. Naiset ovat tunteellisempia ja eivät valitse kumppaniaan niin rationaalisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvasin kirjoitti:

Alustavien tulosten perusteella asia on juuri niin kuin uskoinkin: Miehet uskovat tasoihin ja naiset eivät.

Tuostahan oli yliopistotasoinen tutkimuskin.

Haastatteluissa tulos oli tuo, miehet uskoivat tasoihin ja naiset eivät.

Valintatilanteessa naiset olivat kuitenkin vielä tasouskovaisempia kuin miehet (!).

Naiset eivät siis usko tasoteoriaan, mutta noudattavat sitä miehiäkin tarkemmin.

 

Juuri tämän takia naiset vaikuttavat ainakin omaan silmään usein hyvin tekopyhiltä. Sokeakin nimittäin huomaa tasojen olevan erittäin oleellisia naisten parinvalinnassa. Siinä ei sinänsä ole tietenkään mitään väärää, mutta on hyvin outoa että niin moni tälläkin palstalla pyrkii kieltämään koko asian olemassaolon.

Juuri tämän takia huomaan helposti ajattelevani, että naiset ovat joko:

a) sokeita omalle käytökselleen ja kyvyttömiä arvioimaan omaa käytöstä objektiivisesti

b) tekopyhiä ja esittävät jotain sellaista mitä he eivät oikeasti ole

Mikä tasot määrittää jos ne on olemassa?

Esim. ulkonäkö, elämäntapa, sosiaalinen asema ja sosiaalinen pääoma, status, äly, sivistys

Vierailija kirjoitti:

Harva suhde on vain jompaa kumpaa näistä. Yleensä mukana on molempia.

Minä valitsin nuorena enemmän B-tavan mukaisesti. Nyt jos olisin sinkku, luultavasti pysyisin yksin, ellen löytäisi A-suhdetta.

Tuntuu että hyvin moni on valinnut juuri näin, niin minäkin parikymppisenä tein. Nyt yli 35v uussinkkuna en vakiinnu ellen löydä täysin sopivaa kumppania. Yhteensopiva elämänasenne, keskusteluyhteys, kemia ja seksielämän toimivuus ovat ehdottomia kriteereitä.

Vierailija kirjoitti:

Alkukarsinnan ratkaisee markkina-arvo.

Suurin osa naisista ei tiedosta asiaa, joten he uskovat vain kemian ratkaisevan. Kun miehen taso on riittävä, ratkaisee kemia.

Älkää kuunnelko mitä naiset sanovat, vaan katsokaa mitä he tekevät. Kuinka moni suosittu ja kaunis nainen seurustelee ruman ja epäsuositun miehen kanssa?

Siispä B.

Ei sitä turhaan sanota että kauneus on katsojan silmässä. Monesti näkee pariskuntia jotka ovat mun silmään ulkonäöllisesti ns. eri tasoa, mutta minähän en tiedä heidän ratkaisevimmista keskinäisistä asioistaan mitään, minkälaista on arki, seksielämä jne. Sehän se ratkaisee onko sen ihmisen kanssa kivaa elää arkea ja rakastaako häntä, niin henkisesti kuin ruumiillisestikin. Ei kukaan voi elää normaalia elämää kauniin paskiaisen kanssa, se on pahempaa kuin kuolema.

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa hyvän esimerkin suoraan omasta elämästä.

Kun olin ujo mutta liikunnallinen/hoikka opiskelija ja työuraansa aloitteleva tradenomi, minusta kiinnostuivat vain ylipainoiset naiset jotka inhosivat liikuntaa. Kun sain paremman ammatin ja ilmeisesti komistuin ainakin jonkin verran, minusta alkoivat kiinnostua myös hoikat ja liikunnalliset naiset.

Ehkä minä olin ainoa joka mietti "tasoja", mutta naiset kellon tarkkuudella noudattivat niitä arvioiden ulkoisen viehättävyytensä suhteessa miehen tasoon.

 

Minä en nyt kyllä ihan usko tuota, sinähän tässä nyt laitat naisia lokeroihin sen mukaan paljonko painoa heillä on ja tykkäävätkö urheilla. Mun mielestä on yleensäkin outoa että jos nainen inhoaa urheilua niin hän kiinnostuisi urheilijamiehestä yleensäkään, pitää olla sitten jo aika voimakas kemia joka vetää tuollaisia vastakkaisia ihmisiä puoleensa. Minkäsuuruinen otanta sulla tässä on, eli montako kymmentä lihavaa tai laihaa susta kiinnoistui kuin olit vain tradenomi (eli korkeasti koulutettu ja oletus siitä että tulet saamaan hyvän työpaikan pian) verrattuna siihen että olet edelleen tradenomi ja saanut työpaikan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkukarsinnan ratkaisee markkina-arvo.

Suurin osa naisista ei tiedosta asiaa, joten he uskovat vain kemian ratkaisevan. Kun miehen taso on riittävä, ratkaisee kemia.

Älkää kuunnelko mitä naiset sanovat, vaan katsokaa mitä he tekevät. Kuinka moni suosittu ja kaunis nainen seurustelee ruman ja epäsuositun miehen kanssa?

Siispä B.

Ei sitä turhaan sanota että kauneus on katsojan silmässä. Monesti näkee pariskuntia jotka ovat mun silmään ulkonäöllisesti ns. eri tasoa, mutta minähän en tiedä heidän ratkaisevimmista keskinäisistä asioistaan mitään, minkälaista on arki, seksielämä jne. Sehän se ratkaisee onko sen ihmisen kanssa kivaa elää arkea ja rakastaako häntä, niin henkisesti kuin ruumiillisestikin. Ei kukaan voi elää normaalia elämää kauniin paskiaisen kanssa, se on pahempaa kuin kuolema.

Minä en kyllä näe monesti sellaisia pariskuntia.

Päinvastoin niin harvoin, että siihen kiinnittää oikein erityistä huomiota kun kerrankin sellaisen parin näkee.

Tasoa nostavia ominaisuuksia (miehet):

- pituus, optimi 185-190cm

- komeat ja maskuliiniset kasvot, mm. voimakas leuka

- matala ääni

- geneettinen raamikkuus

- sosioekonominen status, siis kaikki rahasta ja statuksesta siihen että mies on kaveripiireissä arvostettu ja mielellään johtajatyyppiä

- henkiset ominaisuudet joilla nostetaan sosioekonomista statusta. Itsevarmuus, määrätietoisuus, kunnianhimo, hauskuus

- romanttinen ja seksuaalinen taitavuus + dominanssi. Esim. mies on aloitteellinen ja mieluummin viejä kuin naiselle alistuva, kokemus, taito lukea naista ja laittaa asiat vain tapahtumaan

Mitä enemmän näitä piirteitä, sitä kovempi kysyntä ja sitä paremmat mahdollisuudet vaatia kumppanilta tasokkuutta koska kysyntä on tarjontaa suurempi. Ja päin vastoin: esim. lyhyitä miehiä on paljon enemmän kuin lyhyitä miehiä suosivia naisia, ja seksuaalisesti alistuvia miehiä on paljon enemmän kuin seksuaalisesti dominoivia naisia.

Valitsin nuo kaksi esimerkeiksi koska ne ovat helpoimmin mitattavissa. Ylivoimainen enemmistö suosii pitkiä miehiä ja keskimääräinen pituustoive on yli 185cm. Kuitenkin miesten keskipituus Suomessa on 179cm. Miehistä seksuaalisesti submissiivisia on 20-25, naisista seksuaalisesti dominoivia on 1-4%. Tarkoittaa sitä että 185-190cm dominoiva mies pääsee valkkaamaan, kun taas lyhyt ja submissiivinen mies kilpailee muiden kaltaistensa kanssa harvoista naisista jotka suosivat näitä ominaisuuksia, tai edes hyväksyvät ne.

Raha on myös hyvä mitattavissa oleva esimerkki. Ylimmän tuloviidenneksen miehissä ei ole käytännössä ollenkaan vastentahtoisesti naisettomia, kun taas alimman tuloviidenneksen miehissä heitä on lähes puolet. Naisten pariutumiseen varallisuus ei vaikuta, paitsi ylimmän tuloviidenneksen naisissa on enemmän sinkkuja (hypergamia, ei tarvetta miehelle).

Selvensikö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa hyvän esimerkin suoraan omasta elämästä.

Kun olin ujo mutta liikunnallinen/hoikka opiskelija ja työuraansa aloitteleva tradenomi, minusta kiinnostuivat vain ylipainoiset naiset jotka inhosivat liikuntaa. Kun sain paremman ammatin ja ilmeisesti komistuin ainakin jonkin verran, minusta alkoivat kiinnostua myös hoikat ja liikunnalliset naiset.

Ehkä minä olin ainoa joka mietti "tasoja", mutta naiset kellon tarkkuudella noudattivat niitä arvioiden ulkoisen viehättävyytensä suhteessa miehen tasoon.

 

Minä en nyt kyllä ihan usko tuota, sinähän tässä nyt laitat naisia lokeroihin sen mukaan paljonko painoa heillä on ja tykkäävätkö urheilla. Mun mielestä on yleensäkin outoa että jos nainen inhoaa urheilua niin hän kiinnostuisi urheilijamiehestä yleensäkään, pitää olla sitten jo aika voimakas kemia joka vetää tuollaisia vastakkaisia ihmisiä puoleensa. Minkäsuuruinen otanta sulla tässä on, eli montako kymmentä lihavaa tai laihaa susta kiinnoistui kuin olit vain tradenomi (eli korkeasti koulutettu ja oletus siitä että tulet saamaan hyvän työpaikan pian) verrattuna siihen että olet edelleen tradenomi ja saanut työpaikan?

Ilmeisesti nuo naiset tunsivat kirjoittajan ja tykkäsivät silti - mutta eivät kelvanneet. Mistä ap tietäisi muuten, kuka tykkää liikunnasta ja kuka ei.

Vierailija kirjoitti:

Arvasin kirjoitti:

Alustavien tulosten perusteella asia on juuri niin kuin uskoinkin: Miehet uskovat tasoihin ja naiset eivät.

Tuostahan oli yliopistotasoinen tutkimuskin.

Haastatteluissa tulos oli tuo, miehet uskoivat tasoihin ja naiset eivät.

Valintatilanteessa naiset olivat kuitenkin vielä tasouskovaisempia kuin miehet (!).

Naiset eivät siis usko tasoteoriaan, mutta noudattavat sitä miehiäkin tarkemmin.

 

Oliko tutkimus tehty Suomessa? Luultavasti ei. Suomen kulttuuri on niin erilainen kuin amerikassa jossa näitä kaikenkarvaisia tutkimuksia tehtaillaan kaikenkarvaisilla yliopistoilla.

Suomessa naiset ansaitsee itse rahansa tai saavat kelalta omat rahansa, ja myös lapsilleen rahaa, eli ei tarvitse etsiä miehestä elättäjää. Suomessa naiset etsivät miestä jota jaksavat katsella vuosikymmeniä arjessa, kun tehdään lapsia ja kasvatetaan niitä, kärsitään sairauksista, menetyksistä ja työttömyydestä, jokaiselle tulee vaikeuksia elämässä ennemmin tai myöhemmin. Yhteiset elämänarvot, huumori ja seksuaalinen kemia on ne jotka yhdistää ja pitää yhdessä pariskunnat Suomessa. Kuten laulussa sanotaan että kun ollaan vaikeassa elämäntilanteessa niin se on ystävä joka jää vierelle ja muut saa mennä tai jäädä rannalle ruikuttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkukarsinnan ratkaisee markkina-arvo.

Suurin osa naisista ei tiedosta asiaa, joten he uskovat vain kemian ratkaisevan. Kun miehen taso on riittävä, ratkaisee kemia.

Älkää kuunnelko mitä naiset sanovat, vaan katsokaa mitä he tekevät. Kuinka moni suosittu ja kaunis nainen seurustelee ruman ja epäsuositun miehen kanssa?

Siispä B.

Ei sitä turhaan sanota että kauneus on katsojan silmässä. Monesti näkee pariskuntia jotka ovat mun silmään ulkonäöllisesti ns. eri tasoa, mutta minähän en tiedä heidän ratkaisevimmista keskinäisistä asioistaan mitään, minkälaista on arki, seksielämä jne. Sehän se ratkaisee onko sen ihmisen kanssa kivaa elää arkea ja rakastaako häntä, niin henkisesti kuin ruumiillisestikin. Ei kukaan voi elää normaalia elämää kauniin paskiaisen kanssa, se on pahempaa kuin kuolema.

Minä en kyllä näe monesti sellaisia pariskuntia.

Päinvastoin niin harvoin, että siihen kiinnittää oikein erityistä huomiota kun kerrankin sellaisen parin näkee.

No siinä tapauksessa kannattaa mennä sitä prisma-testiä tekemään, mikäli näitä päällepäin epäsuhtaisia pariskuntia muuten näe.

Sisareni on kaunis nainen ja hän otti käsittämättömän ruman ruipelon nörtin miehekseen. Edes pitempiaikainen tunteminen ei ole kyllä valaissut mikä hänessä on viehättänyt. Itse en olisi edes katsonut ko tyyppiä päin. Olen ruma tavis ja mulla on komea mies. Jopa niin, ettei edes molemmat meidät tuntevat ihmiset uskoneet meidän todella menneen naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa hyvän esimerkin suoraan omasta elämästä.

Kun olin ujo mutta liikunnallinen/hoikka opiskelija ja työuraansa aloitteleva tradenomi, minusta kiinnostuivat vain ylipainoiset naiset jotka inhosivat liikuntaa. Kun sain paremman ammatin ja ilmeisesti komistuin ainakin jonkin verran, minusta alkoivat kiinnostua myös hoikat ja liikunnalliset naiset.

Ehkä minä olin ainoa joka mietti "tasoja", mutta naiset kellon tarkkuudella noudattivat niitä arvioiden ulkoisen viehättävyytensä suhteessa miehen tasoon.

 

Minä en nyt kyllä ihan usko tuota, sinähän tässä nyt laitat naisia lokeroihin sen mukaan paljonko painoa heillä on ja tykkäävätkö urheilla. Mun mielestä on yleensäkin outoa että jos nainen inhoaa urheilua niin hän kiinnostuisi urheilijamiehestä yleensäkään, pitää olla sitten jo aika voimakas kemia joka vetää tuollaisia vastakkaisia ihmisiä puoleensa. Minkäsuuruinen otanta sulla tässä on, eli montako kymmentä lihavaa tai laihaa susta kiinnoistui kuin olit vain tradenomi (eli korkeasti koulutettu ja oletus siitä että tulet saamaan hyvän työpaikan pian) verrattuna siihen että olet edelleen tradenomi ja saanut työpaikan?

Mitä outoa tuossa on?

Jos urheilullinen mies on esim. lyhyt eikä komea tai menestynyt, hän vetoaa ainoastaan pulleisiin sohvaperunanaisiin koska urheilulliset naiset saavat vartalonsa ansiosta pidempiä, geneettisesti komeampia ja sosioekonomisesti menestyvämpiä miehiä.

Ihan samat kokemukset itsellä. Mahdollisuudet hoikempiin naisiin avautuivat vasta kun pääsin melko hyvään ammattiin ja sain varallisuutta. Ja olen 167cm.

 

Voisiko tasoihin uskominen jakautua naisten ja miesten välillä niin selvästi koska miehillä tasojen hajonta on suurempaa? Ihan heitto vaan. Vaikka molempien sukupuolten välillä hajonta on toki todella suurta. Miehillä se on vain vielä asteen suurempaa kuin naisilla.

Helpostihan 7 ottaa kumppaniksi 6:n tai 8:n. Heidän on helppo uskoa romanttiseen rakastumiseen kun oman tasoisia on niin paljon, mutta vain harvan kanssa kolahtaa. Jos taas olet 5 % vähemmistöön kuuluva -2 tason mies, ei ole olemassa -2 tason naisia. Eikä kovin moni rakastu romanttisesti aivan erilaiseen ihmiseen, -2 tason ihmiseen. Silloin asian näkee niin, että vain tasolla on merkitystä. Kun on -2 eikä saa ainuttakaan mahdollisuutta (siihenkin asiaan voi usein vaikuttaa).

Ja jos mies on tasoa 12 niin joitain 10 tason naisia olisi kyllä ottajaksi valmiina rakastumaan ja vaikka kuinka monta persoonallisuushäiriöistä 6 tason naista elätettäväksi. Tämä 12 tason mies rakastuu tietenkin yhtä usein kuin ihmiset keskimäärin, 3-4 kertaa elämässään. Mutta vientiä riittää enemmänkin.

Tietenkin "tasokkaimmille" naisillekin on enemmän vientiä kuin heikompitasoisille, tämä pätee. Mutta kun se taso ei yksinään riitä silloin kun haetaan itselle täydellisintä kumppania. "Mutta miksi missit rakastuvat vain statusmiehiin?" Eivät aina raskatukaan vaikka huolivat ja joskus rakastuvat vaikka tauskiin. Eli totuus on monimutkaisempi kuin _pelkkä_ taso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvasin kirjoitti:

Alustavien tulosten perusteella asia on juuri niin kuin uskoinkin: Miehet uskovat tasoihin ja naiset eivät.

Tuostahan oli yliopistotasoinen tutkimuskin.

Haastatteluissa tulos oli tuo, miehet uskoivat tasoihin ja naiset eivät.

Valintatilanteessa naiset olivat kuitenkin vielä tasouskovaisempia kuin miehet (!).

Naiset eivät siis usko tasoteoriaan, mutta noudattavat sitä miehiäkin tarkemmin.

 

Juuri tämän takia naiset vaikuttavat ainakin omaan silmään usein hyvin tekopyhiltä. Sokeakin nimittäin huomaa tasojen olevan erittäin oleellisia naisten parinvalinnassa. Siinä ei sinänsä ole tietenkään mitään väärää, mutta on hyvin outoa että niin moni tälläkin palstalla pyrkii kieltämään koko asian olemassaolon.

Juuri tämän takia huomaan helposti ajattelevani, että naiset ovat joko:

a) sokeita omalle käytökselleen ja kyvyttömiä arvioimaan omaa käytöstä objektiivisesti

b) tekopyhiä ja esittävät jotain sellaista mitä he eivät oikeasti ole

Mikä tasot määrittää jos ne on olemassa?

Esim. ulkonäkö, elämäntapa, sosiaalinen asema ja sosiaalinen pääoma, status, äly, sivistys

Ei tuo vielä ole mitään määrittämistä. Usko menee siihen että edes tasoihin uskovat niihin uskoisi kun eivät tiedä mitä ne on.

121212 kirjoitti:

Tasoa nostavia ominaisuuksia (miehet):

- pituus, optimi 185-190cm

- komeat ja maskuliiniset kasvot, mm. voimakas leuka

- matala ääni

- geneettinen raamikkuus

- sosioekonominen status, siis kaikki rahasta ja statuksesta siihen että mies on kaveripiireissä arvostettu ja mielellään johtajatyyppiä

- henkiset ominaisuudet joilla nostetaan sosioekonomista statusta. Itsevarmuus, määrätietoisuus, kunnianhimo, hauskuus

- romanttinen ja seksuaalinen taitavuus + dominanssi. Esim. mies on aloitteellinen ja mieluummin viejä kuin naiselle alistuva, kokemus, taito lukea naista ja laittaa asiat vain tapahtumaan

Mitä enemmän näitä piirteitä, sitä kovempi kysyntä ja sitä paremmat mahdollisuudet vaatia kumppanilta tasokkuutta koska kysyntä on tarjontaa suurempi. Ja päin vastoin: esim. lyhyitä miehiä on paljon enemmän kuin lyhyitä miehiä suosivia naisia, ja seksuaalisesti alistuvia miehiä on paljon enemmän kuin seksuaalisesti dominoivia naisia.

Valitsin nuo kaksi esimerkeiksi koska ne ovat helpoimmin mitattavissa. Ylivoimainen enemmistö suosii pitkiä miehiä ja keskimääräinen pituustoive on yli 185cm. Kuitenkin miesten keskipituus Suomessa on 179cm. Miehistä seksuaalisesti submissiivisia on 20-25, naisista seksuaalisesti dominoivia on 1-4%. Tarkoittaa sitä että 185-190cm dominoiva mies pääsee valkkaamaan, kun taas lyhyt ja submissiivinen mies kilpailee muiden kaltaistensa kanssa harvoista naisista jotka suosivat näitä ominaisuuksia, tai edes hyväksyvät ne.

Raha on myös hyvä mitattavissa oleva esimerkki. Ylimmän tuloviidenneksen miehissä ei ole käytännössä ollenkaan vastentahtoisesti naisettomia, kun taas alimman tuloviidenneksen miehissä heitä on lähes puolet. Naisten pariutumiseen varallisuus ei vaikuta, paitsi ylimmän tuloviidenneksen naisissa on enemmän sinkkuja (hypergamia, ei tarvetta miehelle).

Selvensikö?

Tuo pituushomma ei pidä ollenkaan paikkaansa, koska naiset taas ovat keskimäärin paljon lyhyempiä kuin miehet, eli suurin osa miehistä on pidempiä kuin suurin osa naisista, ja osa on samanpituisia pariskunnissa ja osa on sellaisia että nainen on pidempi. Lyhyelle naiselle keskipituinen mies on pitkä kun taas pitkälle naiselle miehen pitää olla pitkä että hän on naiseen verrattuna pitkä. Tosin pitkät naiset ovat tottuneet siihen että ympärillä on myös miehiä jotka eivät ole heihin nähden pitkiä, ja valkkaavat kyllä miehensä ihan normaalien kriteerien valossa eikä pituuden. Jos pituus olisi se juttu, niin ihmiset voisi laittaa pituusjonoon kuin koulussa ja siitä parittaa menemään, jokaiselle olisi jonossa omansa, kolmanneksi lyhimmälle naiselle kolmanneksi lyhin miesten jonossa, ja kaikki naiset saisivat itseään pidemmän miehen ja miehet itseään lyhemmän naisen (koska miehet eivät missään nimessä halua itseään pidempää naista, ja joka vielä käyttää korkokenkiä)

Ja tuo rahajuttu, saattaa jonkin verran pitääkin paikkaansa, mutta kuitenkin miehistäkin vain hyvin, hyvin pieni määrä (oliko joku 2%) on koko ikänsä ilman parisuhdetta, oli heidän taloudellinen tilanteensa mikä hyvänsä. Sinkkujen määrää köyhissä miehissä lisää varmaan se, että sinne kasaantuu ne pahimmista päihdeongelmista ja ehkä mielenterveysongelmistakin kärsivät miehet, he ovat hiukan vaikeammassa asemassa parisuhdemarkkinoilla, ihan samalla tavalla kuin naisillakin.

Näitä arvioita sekoittaa sekin kuinka ihmiset arvioivat ulkonäköä.

Mitä asiaa on tutkittu niin...

miehet arvioivat naisten ja toisten miesten ulkonäön realistisesti (Gaussin käyrän mukaan).

naiset arvioivat toisten naisten ulkonäön yläkanttiin ja miesten ulkonäön roimasti alakanttiin.

Siksi naisten mielestä kaikkialla on pariskuntia joissa nainen on upea ja mies ruma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäkö ratkaisee enemmän kuin persoonallisuus:

"Researchers asked young women (ages 15 to 29) to choose potential dates from a series of photographs and descriptions, while the women's mothers (ages 37 to 61) were asked to select possible boyfriends for their daughters using the same information. Results showed that a man's looks influenced both groups of women more strongly than his personality profile. This held true even if a man's profile was filled with highly desirable personal qualities, such as being respectful, honest and trustworthy."

"The study suggests that women value physical attractiveness in a potential mate far more than they say they do, said study author Madeleine Fugère, a professor of social psychology at Eastern Connecticut State University in Willimantic."

"The study suggests that if a man is considered at least moderately attractive, then his personality matters to women, Fugère said. If a man is viewed as less than moderately attractive, it doesn't seem to matter as much to women what his personality is like, Fugère explained."

"This is not true of men, she said. Men are more consciously aware — or more willing to admit — that good looks in a woman are more important to them than personality, Fugère said."
https://www.livescience.com/58607-mens-looks-may-matter-more-than-personality.html

 

Tuohon kannattaa lisätä se että naisten slmissä todella harva mies on enemmän kuin "moderately attractive".

Melkein kaikki naiset sanovat kuinka se Pertti oli vain ok:n näköinen (ja ystävätkin sanoivat että saisit komeamman), mutta persoonallisuus ratkaisi. Todellisuudessa se Pertti oli ulkonäöllisesti samalla tasolla kuin nainen, ja ellei olisi ollut, siinä ei olisi persoonallisuus auttanut.

Miten suomennetaan "moderately attractive"? Minä suomentaisin sen "suht hyvännäköinen" tai "melko hyvännäköinen". Ja Suurin osa ihmisistä, sukupuoleen katsomatta, on minusta taviksia. Siis niitä Perttejä ja Pirkkoja, jotka ovat ok-näköisiä. Suht hyvännäköiset ovat jo astetta tavista paremmannäköisiä. He asettuvat sinne komea/kaunis akselin alarajoille. Ja kyllä, varsin harva ihminen minusta sijoittuu sille tasolle ja vielä harvempi sitten ruma-akselillekaan.

En tiennyt että on synti pitää suurinta osaa ihmisistä taviksina. Etenkään en ole tiennyt, että olisi väärin tiedostaa, että se oma rakas Perttikin on ihan tavis. En ole tavista kummempi itsekään. Luonne siinä pariutumisessa ulkonäköä enemmän kuitenkin painaa, joten mitä väliä? Miksi miehiä pitäisi arvioida yleisesti ottaen paremmannäköisiksi kuin mitä naisetkaan ovat? Minulle riittää se, että olen ihan ok-näköinen. Miksi peruspertin pitäisi saada olla "moderately attractive" eikä ihan tavis vaan? Miksi se ulkonäkö on niin tärkeää?

121212 kirjoitti:

Tasoa nostavia ominaisuuksia (miehet):

- pituus, optimi 185-190cm

- komeat ja maskuliiniset kasvot, mm. voimakas leuka

- matala ääni

- geneettinen raamikkuus

- sosioekonominen status, siis kaikki rahasta ja statuksesta siihen että mies on kaveripiireissä arvostettu ja mielellään johtajatyyppiä

- henkiset ominaisuudet joilla nostetaan sosioekonomista statusta. Itsevarmuus, määrätietoisuus, kunnianhimo, hauskuus

- romanttinen ja seksuaalinen taitavuus + dominanssi. Esim. mies on aloitteellinen ja mieluummin viejä kuin naiselle alistuva, kokemus, taito lukea naista ja laittaa asiat vain tapahtumaan

Mitä enemmän näitä piirteitä, sitä kovempi kysyntä ja sitä paremmat mahdollisuudet vaatia kumppanilta tasokkuutta koska kysyntä on tarjontaa suurempi. Ja päin vastoin: esim. lyhyitä miehiä on paljon enemmän kuin lyhyitä miehiä suosivia naisia, ja seksuaalisesti alistuvia miehiä on paljon enemmän kuin seksuaalisesti dominoivia naisia.

Valitsin nuo kaksi esimerkeiksi koska ne ovat helpoimmin mitattavissa. Ylivoimainen enemmistö suosii pitkiä miehiä ja keskimääräinen pituustoive on yli 185cm. Kuitenkin miesten keskipituus Suomessa on 179cm. Miehistä seksuaalisesti submissiivisia on 20-25, naisista seksuaalisesti dominoivia on 1-4%. Tarkoittaa sitä että 185-190cm dominoiva mies pääsee valkkaamaan, kun taas lyhyt ja submissiivinen mies kilpailee muiden kaltaistensa kanssa harvoista naisista jotka suosivat näitä ominaisuuksia, tai edes hyväksyvät ne.

Raha on myös hyvä mitattavissa oleva esimerkki. Ylimmän tuloviidenneksen miehissä ei ole käytännössä ollenkaan vastentahtoisesti naisettomia, kun taas alimman tuloviidenneksen miehissä heitä on lähes puolet. Naisten pariutumiseen varallisuus ei vaikuta, paitsi ylimmän tuloviidenneksen naisissa on enemmän sinkkuja (hypergamia, ei tarvetta miehelle).

Selvensikö?

Selvensi että joilla ihmisilla jos tuolla tavalla ajattelevat on todella matalat kriteerit siihen kenen kanssa alkavat suhteeseen. Pelkkä pinta riittää.

Onko siis tasot olemassa vain pinnallisille ihmisille joille kelpaa kuka vaan?