Teenkö vauvan hoidossa jotain väärin? En jaksa enää ja tarvitsen apua

Apua mitä kommentteja! Vauvalle pitää opettaa rajoja, koska myöhemmin ei sitten enää voi?!?! Ei ole todellista enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan näistä painosta jankkaajista ajatellut, että kaikki korvikkeen ehdottajat eivät ajattele sitä maidon riittävyyttä, vaan isän mahdollisuutta tarjota äidille edes kohtuulliset yöunet silloin tällöin tilanteessa jossa äiti on lopen uupunut eikä pumppaaminen onnistu?

No miksi nämä korvikkeen tuputtajat sitten kertovat faktana, että maito ei riitä?

Joku tai jotkut sanoo. Monissa korviketta ehdottavissa kommenteissa ei maidon riittävyydestä ole sanottu mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä korvikevastaisuus menee liian pitkälle siinä vaiheessa, kun täysin uupunutta äitiä pidetään vauvalle parempana vaihtoehtona kuin satunnaista korvikelisää. Väsymys on pikkuvauva-aikana normaalia, mutta vaikea uupumus voi altistaa raskauden jälkeiselle masennukselle ja vaikuttaa varhaiseen vuorovaikutukseen. Rintamaito on vauvalle tärkeää, mutta kyllä toimintakykyinen järjissään pysyvä hoitaja on vielä tärkeämpi. Prioriteetit aivan hukassa jos ei tätä ymmärretä.

Kerroin vain faktat. Jokainen tekee itse päätöksen miten toimii, mutta mitään korvikevastaisuutta ei ole kertoa, että tuo menee ohi ja imetys vielä helpottuu hurjasti.

Edelleenkin, kyse on todella pienestä vauvasta! Ja mitä korvikkeisiin tulee, suosittelen kokeilemaan luomuja. Nan ei ole ainoa vaihtoehto. Arlan Little Baby Organic on hyvä vaihtoehto.

Tottakai se menee joskus ohi. Mutta on perheitä, joissa se menee ohi siten, että äiti sairastuu vakavasti ja joutuu sairaalaan. Pahimmassa tapauksessa äidin uupumisen seuraukset luetaan lööpeissä. Pienen vanhemman uupumusta on todella vaarallista vähätellä. Joskus se korvike on kirkkaasti pienin paha.

Korviketta parempi apu on kotiapu, antaa sitä sitten kaveri, oma äiti tai naapuri tai vaikka kunnan työntekijä. Ihan oikeasti.

Vauvat on tuollaisia ensimmäiset kolme kuukautta. Se tulee aluksi shokkina, mutta toisen kanssa jo pärjää kun alistuu kohtaloonsa. Kolme kuukautta on kuitenkin lyhyt aika, ja sen jälkeen voi jo lähteä sinne kahviloihin ja kauppaan vauvan kanssa. Aluksi kannattaa vaan antaa vauvan pesiä ja syödä rintaa niin paljon kuin hän haluaa, siinä kolmen kuukauden kohdalla vauva tavallaan herää maailmaan ja muutkin asiat alkavat kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä korvikevastaisuus menee liian pitkälle siinä vaiheessa, kun täysin uupunutta äitiä pidetään vauvalle parempana vaihtoehtona kuin satunnaista korvikelisää. Väsymys on pikkuvauva-aikana normaalia, mutta vaikea uupumus voi altistaa raskauden jälkeiselle masennukselle ja vaikuttaa varhaiseen vuorovaikutukseen. Rintamaito on vauvalle tärkeää, mutta kyllä toimintakykyinen järjissään pysyvä hoitaja on vielä tärkeämpi. Prioriteetit aivan hukassa jos ei tätä ymmärretä.

Kerroin vain faktat. Jokainen tekee itse päätöksen miten toimii, mutta mitään korvikevastaisuutta ei ole kertoa, että tuo menee ohi ja imetys vielä helpottuu hurjasti.

Edelleenkin, kyse on todella pienestä vauvasta! Ja mitä korvikkeisiin tulee, suosittelen kokeilemaan luomuja. Nan ei ole ainoa vaihtoehto. Arlan Little Baby Organic on hyvä vaihtoehto.

Tottakai se menee joskus ohi. Mutta on perheitä, joissa se menee ohi siten, että äiti sairastuu vakavasti ja joutuu sairaalaan. Pahimmassa tapauksessa äidin uupumisen seuraukset luetaan lööpeissä. Pienen vanhemman uupumusta on todella vaarallista vähätellä. Joskus se korvike on kirkkaasti pienin paha.

Korviketta parempi apu on kotiapu, antaa sitä sitten kaveri, oma äiti tai naapuri tai vaikka kunnan työntekijä. Ihan oikeasti.

Jos ongelma on se, että äiti uupuu olemaan koko ajan tissi vauvan suussa, niin siihen ei kyllä auta mikään muu kuin syöttäjän vaihto silloin tällöin.

Me nukutettiin myös vatsallaan. Pääsi pierut paremmin pois ja nukkui paremmin.

Jatkan vielä että esikoiseni en antanut roikkua minussa kiinni, vaan epäilin juuri kaikkea muuta vaivaa, kun en tajunnut että vauva tosiaan haluaa olla niin paljon rinnalla ja lähellä, olin aika puhki. Hän on nyt todella tarvitseva leikki-ikäinen, nukkuu vieläkin sylissä ja hätääntyy helposti. Toinen lapseni taas, joka sai vastasyntyneenä elää sylissä ja rinnalla, on todella tyytyväinen ja rohkea lapsi. Tietenkin tempperamentti vaikuttaa, mutta silti mietin useasti että onko esikoiselle jäänyt jokin turvattomuus siitä että pyrin saamaan välillemme etäisyyttä kun hän oli aivan pieni. Vauvan tarvitsevuus voi yllättää uuden äidin.

Vierailija kirjoitti:

Apua mitä kommentteja! Vauvalle pitää opettaa rajoja, koska myöhemmin ei sitten enää voi?!?! Ei ole todellista enää.

Njaa. Turha demonisointi. Mut mieti nyt, on monia asioita, joita voi tehdä koko perheen hyvinvointi huomioon ottaen. Ei koko perheen hyvinvointi ole vauvalta pois. Ja rajat on todella kaunis sana. Jokainen tekee ne omat ratkaisut. Kyl niitä rajoja myöhemminkin laitetaan. Monet vaan on kyl aika lepsuja nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan näistä painosta jankkaajista ajatellut, että kaikki korvikkeen ehdottajat eivät ajattele sitä maidon riittävyyttä, vaan isän mahdollisuutta tarjota äidille edes kohtuulliset yöunet silloin tällöin tilanteessa jossa äiti on lopen uupunut eikä pumppaaminen onnistu?

No miksi nämä korvikkeen tuputtajat sitten kertovat faktana, että maito ei riitä?

Joku tai jotkut sanoo. Monissa korviketta ehdottavissa kommenteissa ei maidon riittävyydestä ole sanottu mitään.

Eikö se ole vielä kummallisempaa, ettei edes perustella, millä mekanismilla korvike voisi helpottaa arkea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan näistä painosta jankkaajista ajatellut, että kaikki korvikkeen ehdottajat eivät ajattele sitä maidon riittävyyttä, vaan isän mahdollisuutta tarjota äidille edes kohtuulliset yöunet silloin tällöin tilanteessa jossa äiti on lopen uupunut eikä pumppaaminen onnistu?

No miksi nämä korvikkeen tuputtajat sitten kertovat faktana, että maito ei riitä?

Joku tai jotkut sanoo. Monissa korviketta ehdottavissa kommenteissa ei maidon riittävyydestä ole sanottu mitään.

Eikö se ole vielä kummallisempaa, ettei edes perustella, millä mekanismilla korvike voisi helpottaa arkea?

Kannattaa ihan kokeilemalla testata, millä tavalla se voi helpottaa arkea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan näistä painosta jankkaajista ajatellut, että kaikki korvikkeen ehdottajat eivät ajattele sitä maidon riittävyyttä, vaan isän mahdollisuutta tarjota äidille edes kohtuulliset yöunet silloin tällöin tilanteessa jossa äiti on lopen uupunut eikä pumppaaminen onnistu?

No miksi nämä korvikkeen tuputtajat sitten kertovat faktana, että maito ei riitä?

Joku tai jotkut sanoo. Monissa korviketta ehdottavissa kommenteissa ei maidon riittävyydestä ole sanottu mitään.

Eikö se ole vielä kummallisempaa, ettei edes perustella, millä mekanismilla korvike voisi helpottaa arkea?

Eikös tuossa juuri perusteltu..? 1) isä voi silloin tällöin antaa äidille lepohetken 2) korvike voi täyttää vauvan vatsan pidemmäksi aikaa. Ole hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apua mitä kommentteja! Vauvalle pitää opettaa rajoja, koska myöhemmin ei sitten enää voi?!?! Ei ole todellista enää.

Njaa. Turha demonisointi. Mut mieti nyt, on monia asioita, joita voi tehdä koko perheen hyvinvointi huomioon ottaen. Ei koko perheen hyvinvointi ole vauvalta pois. Ja rajat on todella kaunis sana. Jokainen tekee ne omat ratkaisut. Kyl niitä rajoja myöhemminkin laitetaan. Monet vaan on kyl aika lepsuja nykyään.

Rajat on kaunis sana sille, joka ei kestä pienen vauvan rajatonta tarvitsevuutta.

Suurimmalla osalla suomalaisista on lievästi välttelevä kiintymyssuhdemalli, ja tällöin vauvan tarpeet käyvät erityisen rankoiksi henkisesti. Vaikeinta tämä on yleensä ensimmäisen vauvan kanssa. Itsekin olin ihan puhki, koska omasta varhaislapsuudesta puski niin vahva pärjäämisen vaatimus. Miksi tämä vauva ei jätä minua rauhaan, mietin. Pötkötin peiton alla vauvan kanssa ja kuvittelin olevani vauva itsekin. Seuraavien lasten kanssa jatkuva hoivaaminen kävi jo kuin itsestään, ja nykyään olen joka tavalla kypsempi ihminen. Toisten tarpeet eivät enää kiukuta.

Tällä en mitenkään halua väheksyä ap:n univelkaa, joka on todellinen kokemus. Kunhan ohiksena kerroin.

Esikoiseni oli samanlainen vauvana. Söi yöllä tunnin välein, eikä päivällä viihtynyt missään muualla kuin sylissä ja tuttikaan ei kelvannut. Mies oli toisella paikkakunnalla töissä ja tuli vain viikonlopuksi kotiin, joten olin tavallaan yksinhuoltaja työviikon aikana. Onneksi sukulaisia asui lähellä ja heiltä sai apua, niin sai joskus hengähdystaukoja.

Annoin vauvan nukkua vieressäni, menimme aikaisin nukkumaan ja nukuimme pitkään, kun vauva oli herätellyt tunnin välein. Onneksi saimme molemmat äkkiä unen päästä kiinni, niin sain kuitenkin nukuttua tarpeeksi. Kaikki vapaa-ajat käytin siihen, että etsin netistä tai kirjoista neuvoja miten saisin lapsen nukkumaan yönsä, mutta en yksin uskaltanut pitää unikoulua, koska olisin joutunut valvomaan ja sitten väsyneenä hoitamaam yksin lasta. Vasta 8 kuukauden iässä saimme pidettyä unikoulua, kun mieheni oli lomalla. Jos voisin antaa neuvoja itselleni siihen aikaan. Sanoisin, että ota rennosti ja nuku aina kun voit. Kyllä se vielä oppii nukkumaan. Lapsi on nyt 12-vuotias ja tosi kiltti ja rauhallinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan näistä painosta jankkaajista ajatellut, että kaikki korvikkeen ehdottajat eivät ajattele sitä maidon riittävyyttä, vaan isän mahdollisuutta tarjota äidille edes kohtuulliset yöunet silloin tällöin tilanteessa jossa äiti on lopen uupunut eikä pumppaaminen onnistu?

No miksi nämä korvikkeen tuputtajat sitten kertovat faktana, että maito ei riitä?

Joku tai jotkut sanoo. Monissa korviketta ehdottavissa kommenteissa ei maidon riittävyydestä ole sanottu mitään.

Eikö se ole vielä kummallisempaa, ettei edes perustella, millä mekanismilla korvike voisi helpottaa arkea?

Kannattaa ihan kokeilemalla testata, millä tavalla se voi helpottaa arkea.

Miksi pitäisi jos ei halua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan näistä painosta jankkaajista ajatellut, että kaikki korvikkeen ehdottajat eivät ajattele sitä maidon riittävyyttä, vaan isän mahdollisuutta tarjota äidille edes kohtuulliset yöunet silloin tällöin tilanteessa jossa äiti on lopen uupunut eikä pumppaaminen onnistu?

No miksi nämä korvikkeen tuputtajat sitten kertovat faktana, että maito ei riitä?

Joku tai jotkut sanoo. Monissa korviketta ehdottavissa kommenteissa ei maidon riittävyydestä ole sanottu mitään.

Eikö se ole vielä kummallisempaa, ettei edes perustella, millä mekanismilla korvike voisi helpottaa arkea?

Eikös tuossa juuri perusteltu..? 1) isä voi silloin tällöin antaa äidille lepohetken 2) korvike voi täyttää vauvan vatsan pidemmäksi aikaa. Ole hyvä.

Kai se isä voi viedä vauvan vaunulenkillekin? Ja vauva kasvaa hyvin parhaalla ravinnolla.

Toki voi kokeilla, mutta voi kokeilla monia muitakin asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apua mitä kommentteja! Vauvalle pitää opettaa rajoja, koska myöhemmin ei sitten enää voi?!?! Ei ole todellista enää.

Njaa. Turha demonisointi. Mut mieti nyt, on monia asioita, joita voi tehdä koko perheen hyvinvointi huomioon ottaen. Ei koko perheen hyvinvointi ole vauvalta pois. Ja rajat on todella kaunis sana. Jokainen tekee ne omat ratkaisut. Kyl niitä rajoja myöhemminkin laitetaan. Monet vaan on kyl aika lepsuja nykyään.

Rajoja aletaan asettaa siinä vaiheessa kun vauva lähtee tutkimaan maailmaa. Sitten opetetaan että vaikka koiraa ei kiskota turkista ja että kukkia ei revitä jne. Sinä puhut rajoista kun puhutaan kaksi kuukautta vanhasta vauvasta! Ja vielä niin, että vauvalle pitää asettaa rajat että muu perhe voisi paremmin.

Se muu perhe (isä ja äiti) ovat sen vauvan tänne maailmaan saattaneet. Vauva toimii vaistojen varassa, ei uhmatakseen olemassa olevia asioita kuten että nukumme illasta aamuun ja menemme aamulla töihin ja että äidin nyt pitäisi tehdä muutakin kuin hoitaa vauvaa.

Vauva vain on sellainen kuin on. Viestii tarpeistaan, ja hädästään. Nykyaika on hukannut ne viestit, tehnyt elämästä oikeastaan (turvallisen synnytyksen) jälkeen hyvin hankalaa kaikkine vaatimuksineen ja sääntöineen.

Me on annettu ihan alusta asti (noin viikon iästä eteenpäin) vähintään yksi syöttö korviketta päivässä. Iltapullon antaa mies ja pääsen itse silloin koiran kanssa ulos ja suihkuun. Aivan mieletön apu on ollut korvikeesta omalle jaksamiselle. Vauva on nyt 2kk ja ollut paljolti tuollainen aloituksessa kuvattu sylissä eläjä. Rintareppuun kyllä rauhoittuu.

Lisäyksenä vielä, että maitoa tulee enemmän kuin riittävästi joten korvikkeen antamiselle ei ole mitään muuta perustetta kuin tuo oman huilihetken mahdollistaminen. Suosittelen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apua mitä kommentteja! Vauvalle pitää opettaa rajoja, koska myöhemmin ei sitten enää voi?!?! Ei ole todellista enää.

Njaa. Turha demonisointi. Mut mieti nyt, on monia asioita, joita voi tehdä koko perheen hyvinvointi huomioon ottaen. Ei koko perheen hyvinvointi ole vauvalta pois. Ja rajat on todella kaunis sana. Jokainen tekee ne omat ratkaisut. Kyl niitä rajoja myöhemminkin laitetaan. Monet vaan on kyl aika lepsuja nykyään.

Rajat on kaunis sana sille, joka ei kestä pienen vauvan rajatonta tarvitsevuutta.

Suurimmalla osalla suomalaisista on lievästi välttelevä kiintymyssuhdemalli, ja tällöin vauvan tarpeet käyvät erityisen rankoiksi henkisesti. Vaikeinta tämä on yleensä ensimmäisen vauvan kanssa. Itsekin olin ihan puhki, koska omasta varhaislapsuudesta puski niin vahva pärjäämisen vaatimus. Miksi tämä vauva ei jätä minua rauhaan, mietin. Pötkötin peiton alla vauvan kanssa ja kuvittelin olevani vauva itsekin. Seuraavien lasten kanssa jatkuva hoivaaminen kävi jo kuin itsestään, ja nykyään olen joka tavalla kypsempi ihminen. Toisten tarpeet eivät enää kiukuta.

Tällä en mitenkään halua väheksyä ap:n univelkaa, joka on todellinen kokemus. Kunhan ohiksena kerroin.

Siinä tapauksessa joku voi myös olla koukussa siihen vauvan tarvitsevuuteen. Siltä monet nykykotkotukset lähinnä vaikuttaa.

Vauvallasi on nälkä, kun olo ei ole kylläinen, ei nukuta. Anna korviketta niin paljon kuin jaksaa juoda. Jos sama jatkuu senkin jälkeen niin vie lääkäriin.

Vierailija kirjoitti:

Vauvallasi on nälkä, kun olo ei ole kylläinen, ei nukuta. Anna korviketta niin paljon kuin jaksaa juoda. Jos sama jatkuu senkin jälkeen niin vie lääkäriin.

Vauva saa tarpeeksi maitoa. Sen tietää painon noususta.