Mitä väärinkäsityksiä sinun ammatista on olemassa?

Että osastonsihteerinä olen jonkun erikoislääkärin henkilökohtainen sihteeri

Olen työtön. 

Luullaan että makoilen päivät pitkät sohvalla kaljaa juoden.

Kyllä sitä tekisin, jos rahat riittäisivät sellaiseen.

Olen kustannustoimittaja. Monet ihmettelevät, mihin minua oikeastaan edes tarvitaan, kun kerran kirjailija kirjoittaa kirjan ja sitten kirjapaino painaa sen.

Vierailija kirjoitti:

Että jokainen osaa siivota, ja se on lähinnä mopin työntelyä.

Tämä. Todella moni uusi työntekijä siivousyrityksessä ei osaa siivota edes auttavasti ja joillekin saat yrittää vääntää aivan rautalangasta, että jos paikka on otettu, se ei välttämättä ole puhdas. Siivosin joskus baaria työkaverini kanssa ja annoin hänelle tehtäväksi siivota juomista märän lattian. Hän otti sen kerran ja kysyin, että tuliko puhdas ja vastaus oli "Joo, kyllä minä sen otin.". Kävin tepastelemassa lattialla ja kenkäni liimaantuivat suorastaan siihen kiinni.

Komppaan siis viestiäsi. Jokainen ei todellakaa osaa siivota.

Olen koulunkäynninohjaaja. Usein opettajat luulevat, että olen heidän avustajansa ja kopiokoneen napinpainaja.

Teen töitä auttaakseni oppilaita, en luokassa opettavaa opettajaa

Että me juristit ollaan muka viisaita ja pystytään puolustamaan asiakasta kaikkea scheissea vastaan. Ei todellakaan, monta kertaa ihan itkettää, kun ei mitään keksitä päämiehen avuksi, mutta sitä sille vaan ei saa näyttää, että kusessa olet, etkä kuule rassuparka tuosta selviä.

Exvartija40 kirjoitti:

Olin vartija. Niissä hommissa on todella paljon erilaisia tehtäviä, joissa vain ammattinimike on sama. Myymälävartijana ja kauppakeskuksissa usein monet ihmettelivät miten jaksan vaan päivästä toiseen kytätä toisten ostoksia kun työpäivästäni puolet menivät erilaisten talonmiestehtävien parissa kuten työntäessä kärryjä parkkipaikalta sisälle, viemällä koreja kassoilta sisääntuloille, selvittäessä jatkuvia ja yleensä aiheettomia kylmälaitehälytyksiä (pakastealtaissa tonnien tavarat), hiekottaessa ulko-ovien edustoja, tarkastamassa mistä mikäkin harakka tai talitintti tällä kertaa löytyy myyjien soitettua asiasta, joskus haavillakin joutunut pyydystämään myymäläpäällikön käskystä (epätoivoista touhua), kiertäen tarkastaen lukituksia, sulkemassa auki jätettyjä ovia milloin missäkin takaseinustoilla (riski, että asiattomat tulevat sisään esim.varastotiloihin), ensisammutuskalustoa, hätäpoistumisteitä joista sai aina olla huomauttamassa kun myyjät/kuljettajat tukkineet ne rullakoilla yms. Toki työhön sisältyi kameravalvontaa, ns.näkyvää valvontaa myymälätiloissa,asiakkaiden opastusta, kadonneiden lasten ja eläinten etsimistä, kameratallenteiden perkomista p-paikalla sattuneen pyörävarkauden tai auton kolhimisen jäljiltä (todella aikaavievää), järjestyksenpitoa, tuotesuojaporttien (yleensä aiheettomien) selvitystä ja näiden kaikkien työtehtävien kellontarkkaa raportointia. Joskus kahdeksan tunnin työpäivästä meni neljä tuntia odotellessa poliisia kiinniottotilassa kahdestaan narkomaanin kanssa. Parin tunnin odotukset olivat ihan normisettiä.

Yleensä kiitoksena kaikesta oli kommentti, että talon turhin mies, lelupoliisi, ei tee muuta kuin kyttää ja juo kahvia, laiska...

Oletko koskaan kuullut sanontaa : Laiska töitään luettelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että jokainen osaa siivota, ja se on lähinnä mopin työntelyä.

Tämä. Todella moni uusi työntekijä siivousyrityksessä ei osaa siivota edes auttavasti ja joillekin saat yrittää vääntää aivan rautalangasta, että jos paikka on otettu, se ei välttämättä ole puhdas. Siivosin joskus baaria työkaverini kanssa ja annoin hänelle tehtäväksi siivota juomista märän lattian. Hän otti sen kerran ja kysyin, että tuliko puhdas ja vastaus oli "Joo, kyllä minä sen otin.". Kävin tepastelemassa lattialla ja kenkäni liimaantuivat suorastaan siihen kiinni.

Komppaan siis viestiäsi. Jokainen ei todellakaa osaa siivota.

Minäkin komppaan, vaikka ei ole siivousalasta omakohtaista kokemusta, mutta näitä huolimattomia rähmäsiivouksien jälkiä on itsekin tullut todistettua julkisilla paikoilla, ja lisäksi av:n siivousta käsittelevistä ketjuista huomannut, että moni ihminen ei osaa siivota hygieenisesti. Iso kiitos hyville ja asiansa osaaville siivoojille!

En viitsi paljastaa mitä teen, mutta moni tuntuu olettavan että vähintäänkin omistaisin itsekin valmistamani kaltaisen tuotteen, olisin kovan luokan harrastaja vapaa-ajallani ja olisin muutenkin täydellä kiihkolla hommaa tekemässä. Vaikka todellisuudessa teen sitä duunia hampaat irvessä vain rahan takia.

Koska olen puutarhuri, tiedän kaiken kaikista maailman kasveista ja lisäksi osaan antaa parhaat kasvisreseptit. Jotta olisin todella uskottava ammattilainen, pitäisi minun hääriä illat ja muut vapaa-aikani perunamaillani ja omenatiluksillani (asun kaupungissa). Itse työnkuva on kukkien poimimista auringonpaisteessa ruusukuvioissa haalareissa.

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Exvartija40 kirjoitti:

Olin vartija. Niissä hommissa on todella paljon erilaisia tehtäviä, joissa vain ammattinimike on sama. Myymälävartijana ja kauppakeskuksissa usein monet ihmettelivät miten jaksan vaan päivästä toiseen kytätä toisten ostoksia kun työpäivästäni puolet menivät erilaisten talonmiestehtävien parissa kuten työntäessä kärryjä parkkipaikalta sisälle, viemällä koreja kassoilta sisääntuloille, selvittäessä jatkuvia ja yleensä aiheettomia kylmälaitehälytyksiä (pakastealtaissa tonnien tavarat), hiekottaessa ulko-ovien edustoja, tarkastamassa mistä mikäkin harakka tai talitintti tällä kertaa löytyy myyjien soitettua asiasta, joskus haavillakin joutunut pyydystämään myymäläpäällikön käskystä (epätoivoista touhua), kiertäen tarkastaen lukituksia, sulkemassa auki jätettyjä ovia milloin missäkin takaseinustoilla (riski, että asiattomat tulevat sisään esim.varastotiloihin), ensisammutuskalustoa, hätäpoistumisteitä joista sai aina olla huomauttamassa kun myyjät/kuljettajat tukkineet ne rullakoilla yms. Toki työhön sisältyi kameravalvontaa, ns.näkyvää valvontaa myymälätiloissa,asiakkaiden opastusta, kadonneiden lasten ja eläinten etsimistä, kameratallenteiden perkomista p-paikalla sattuneen pyörävarkauden tai auton kolhimisen jäljiltä (todella aikaavievää), järjestyksenpitoa, tuotesuojaporttien (yleensä aiheettomien) selvitystä ja näiden kaikkien työtehtävien kellontarkkaa raportointia. Joskus kahdeksan tunnin työpäivästä meni neljä tuntia odotellessa poliisia kiinniottotilassa kahdestaan narkomaanin kanssa. Parin tunnin odotukset olivat ihan normisettiä.

Yleensä kiitoksena kaikesta oli kommentti, että talon turhin mies, lelupoliisi, ei tee muuta kuin kyttää ja juo kahvia, laiska...

Oletko koskaan kuullut sanontaa : Laiska töitään luettelee.

...ja jokainen jota syytetään laiskaksi...

Olen litteroija, eli kirjoitan puhtaaksi tutkimushaastatteluja.

Lähes kaikki sukulaiseni luulevat, että olen kääntäjä, koska kukaan ei tiedä mitä litterointi tarkoittaa.

No, olisihan se tavallaan hohdokkaampi ammatti, tämä on aika perusnykertämistä.

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti kukaan ei tiedä mitään teen työkseni.

Terveisin,

Controller

Eihän me usein tiedetä itsekään mitä päivä tuo tullessaan. 

Yleisin väärinkäsitys meillä julkisen terveydenhuollon puolella on, että me tunnemme jokaisen potilaamme pelkästä lempinimestä, tiedämme jokaisen potilaan perhesuhteet (no sehän on mun veljenpojan tyttöystävä!) ja kummalla vanhemmalla lapset asuvat milloinkin, koska potilaat ovat matkoilla, ja että meillä on pääsy heidän verotustietoihinsa. Käytännössä siis, että julkisen terveydenhuollon työntekijät lääkäreistä laskuttajiin tietävät kaiken heidän elämästään, ja että meillä on pääsy kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin, virallisiin ja epävirallisiin rekistereihin.

Olen Subwaylla töissä, ammattikorkeakouluopintojeni ohella. Me ollaan tyhmiä, me emme ole ihmisiä. Pelkkiä robotteja joilta tulee ruokaa. Työ on helppoa. Kaikissa ammateissa on vaikeat puolet, henkisesti tai fyysisesti, ja tässä se on ehdottomasti molempia. Useimmiten ollaan yksin töissä, jolloin sämpylän paistot (miksei teillä TAASKAAN ole sitä hujanakauraa??? Koska joudumme ihan arvalla tekemään kutakin leipää määrän X, emme nää tulevaisuuteen. Uuden leivän paisto vie 3 tuntia), kasvisten pilkkominen, lihojen valmistus, liikkeen siivoaminen, hymyileminen ja pyörtymättä oleminen ovat yksin vain minun tehtäväni. "Ruokataukoni" pidän samalla kun tiskaan tai teen muita hommia takahuoneessa, tiskaan samalla kun pureskelen ruokaa ja äkkiä seuraava lusikallinen (nopeampaa lusikalla kuin haarukalla) suuhun. 

Lähihoitaja.

Että olen tyhmä wt, joka ei päässyt muuhun kouluun, ja koko työni on vanhusten p*rseiden pesemistä.

Vierailija kirjoitti:

Olen Subwaylla töissä, ammattikorkeakouluopintojeni ohella. Me ollaan tyhmiä, me emme ole ihmisiä. Pelkkiä robotteja joilta tulee ruokaa. Työ on helppoa. Kaikissa ammateissa on vaikeat puolet, henkisesti tai fyysisesti, ja tässä se on ehdottomasti molempia. Useimmiten ollaan yksin töissä, jolloin sämpylän paistot (miksei teillä TAASKAAN ole sitä hujanakauraa??? Koska joudumme ihan arvalla tekemään kutakin leipää määrän X, emme nää tulevaisuuteen. Uuden leivän paisto vie 3 tuntia), kasvisten pilkkominen, lihojen valmistus, liikkeen siivoaminen, hymyileminen ja pyörtymättä oleminen ovat yksin vain minun tehtäväni. "Ruokataukoni" pidän samalla kun tiskaan tai teen muita hommia takahuoneessa, tiskaan samalla kun pureskelen ruokaa ja äkkiä seuraava lusikallinen (nopeampaa lusikalla kuin haarukalla) suuhun. 

Kyllä aika moni nykyään tajuaa, että noita hommia tehdään välivuosi tai opintojen ohessa. Itsekin tehnyt aikoinaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen Subwaylla töissä, ammattikorkeakouluopintojeni ohella. Me ollaan tyhmiä, me emme ole ihmisiä. Pelkkiä robotteja joilta tulee ruokaa. Työ on helppoa. Kaikissa ammateissa on vaikeat puolet, henkisesti tai fyysisesti, ja tässä se on ehdottomasti molempia. Useimmiten ollaan yksin töissä, jolloin sämpylän paistot (miksei teillä TAASKAAN ole sitä hujanakauraa??? Koska joudumme ihan arvalla tekemään kutakin leipää määrän X, emme nää tulevaisuuteen. Uuden leivän paisto vie 3 tuntia), kasvisten pilkkominen, lihojen valmistus, liikkeen siivoaminen, hymyileminen ja pyörtymättä oleminen ovat yksin vain minun tehtäväni. "Ruokataukoni" pidän samalla kun tiskaan tai teen muita hommia takahuoneessa, tiskaan samalla kun pureskelen ruokaa ja äkkiä seuraava lusikallinen (nopeampaa lusikalla kuin haarukalla) suuhun. 

Kyllä aika moni nykyään tajuaa, että noita hommia tehdään välivuosi tai opintojen ohessa. Itsekin tehnyt aikoinaan.

Onneksi näin, ihania asiakkaita on välillä ja he auttavat jaksamaan koko päivän. Valitettavasti löytyy myös täydellisiä moloja joita valitettavasti kohtaa varmasti joka ammatissa. Terkuin subityöläinen

Vierailija kirjoitti:

Koska olen puutarhuri, tiedän kaiken kaikista maailman kasveista ja lisäksi osaan antaa parhaat kasvisreseptit. Jotta olisin todella uskottava ammattilainen, pitäisi minun hääriä illat ja muut vapaa-aikani perunamaillani ja omenatiluksillani (asun kaupungissa). Itse työnkuva on kukkien poimimista auringonpaisteessa ruusukuvioissa haalareissa.

Puutarhureissakin on erikoistuneita, itse olen viljelylinjan käynyt ja puutarhapuolen kasvit ei ole niin hyvin hallussa kuin perunan tai tomaatin viljely mutta niistähän sitä aina kysytään että milloin mikäkin puska pitää alasleikata tai mitä voi savimaalle istuttaa. Eikait kukaan silmälääkäriltä kysele jos sydän reistaa. Toiseksi usein naurattaa kun täysin kouluja käymätön ihminen kysyy 40v ammattiaan yrittäjänä harjoittaneelta jotain ihan perusasiaa, että onko tämä kuullut sellaisesta.

Joskus naurattaa esimies, joka on olevinaan hirmuisen pätevä ja osaava, mutta alaiset valittaa aina selän takana kuinka kukaan ei perehdytä eikä kerro mistään talon asioista. Se että on kaikkien kaveri ja juttelee kivoja, ei tee kenestäkään hyvää esimiestä. Ja mitään koulutustahan ei tarvitse kun kaikki sujuu niin hyvin.