Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Moni hakija koki vääryyttä yliopistojen toiminnasta ja se toi kantelutulvan – nyt apulaisoikeusasiamies kertoo, mitä voi olla luvassa
Tiivistettynä: yliopistoille voidaan sanoa soosoo, jos todetaan että on toimittu lainvastaisesti ja sitten kovasti opitaan jatkoa varten. Käytännön toimenpiteitä turha odottaa.
Tätä yritettiin selittää täälläkin niille muutamalle valitusmeuhkaajalle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksiköhän Joensuun yliopistosta lopetettiin se maisteriohjelma? Siellähän piti hakukelpoisuuteen olla jo valmiiksi jonkin alan maisteri, ja sitten 60 op psykan opintoja. Tuollaisia ohjelmia saisi tulla lisää, ja joka yliopistoon. Sehän se vasta olisi nopeaa ja kannataavaa yliopiston näkökulmasta. Psykologin tutkintoon kuuluu myös paljon kieliopintoja, sivuainetta jne., ja ne olisi tuossa edellisessä maisterissa jo valmiiksi suoritettu. Maailma myös muuttuu, ja monet joutuvat joka tapauksessa uransa aikana kouluttautumaan hyvin moneen asiaan tulevaisuudessa.
Esim. oma tapaukseni on sellainen, että minulla on jo OTM, ja tosi mielelläni opiskelisin sitten oikeuspsykologiaa, joista on huutava pula (ala uusi meillä), ja yliopiston saisi nopeasti rahat valmistuneesta jne.
Onko noita maisteriohelmia muualla Euroopassa? Onko joku valmistunut sellaisesta ja saanut myös Valviran myöntämät oikeudet? Millainen on pyrkimis-systeemi ja millaista opiskelu? Olisi hienoa jos joku ulkomailla opiskellut / opiskeleva tulisi tänne kertomaan.
Nyt vaan kaikki vielä valittamaan (jos ehtii, 2 vkoa yleensä se aika siitä kun tulokset ja tiedot tulleet). Nimittäin jos noita valituksia on tosi, tosi paljon niin joukkovoima kyllä vaikuttaa. Tämän illan uutisissa (pääuutislähetys) on asiasta jo juttua. Nyt oikeasti ne valitukset voi vielä johonkin johtaakin......
Ihan turha ja tarpeeton toimenkuva, psykologi....Siis ei mitään virkaa, naurattaa moiset logit, joutaisi lakkauttaa moiset opintosuunnat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko noita maisteriohelmia muualla Euroopassa? Onko joku valmistunut sellaisesta ja saanut myös Valviran myöntämät oikeudet? Millainen on pyrkimis-systeemi ja millaista opiskelu? Olisi hienoa jos joku ulkomailla opiskellut / opiskeleva tulisi tänne kertomaan.
Valvira myöntää oikeuden vain jos tutkinto on opiskelumaassa johtanut psykologin pätevyyteen ja jos se vastaa Suomen opintoja. Minun tietääkseni ulkomailla pätevyyden saa yleensä vain kandi + maisteri psykologiassa tutkinnolla tai kandi + tohtoritasoinen psykologiassa. Harjoitteluineen päivineen. Hakupaineala myös ulkomailla. Hakuprosessi jonka tunnen sisälsi kirjallisen CV:n, kirjallinen motivaatiokirje, haastattelu. Todella vaikea päästä sisään. Ottavat lähinnä oman maan kansalaisia ja tarpeeksi nuoria. Yli 30v ei saanut edes hakea. Piti myös osoittaa halukkuus pysyä töissä siinä maassa valmistumisen jälkeen. Tämä siis laillisen psykologin johtava koulutus. Muut maisteritutkinnot psykologiassa helpompi päästä sisään, mutta Valviralle ne ovat ilmaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän Joensuun yliopistosta lopetettiin se maisteriohjelma? Siellähän piti hakukelpoisuuteen olla jo valmiiksi jonkin alan maisteri, ja sitten 60 op psykan opintoja. Tuollaisia ohjelmia saisi tulla lisää, ja joka yliopistoon. Sehän se vasta olisi nopeaa ja kannataavaa yliopiston näkökulmasta. Psykologin tutkintoon kuuluu myös paljon kieliopintoja, sivuainetta jne., ja ne olisi tuossa edellisessä maisterissa jo valmiiksi suoritettu. Maailma myös muuttuu, ja monet joutuvat joka tapauksessa uransa aikana kouluttautumaan hyvin moneen asiaan tulevaisuudessa.
Esim. oma tapaukseni on sellainen, että minulla on jo OTM, ja tosi mielelläni opiskelisin sitten oikeuspsykologiaa, joista on huutava pula (ala uusi meillä), ja yliopiston saisi nopeasti rahat valmistuneesta jne.
Oli aika vähän hakijoita (pohjakoulutusvaatimuksista johtuen) eivätkä valmistuneet jääneet Itä-Suomeen.
Ne paikat olisi pitänyt siirtää Helsinkiin, kun hesalaiset senkin linjan täyttivät, mutta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko ottaa nyt osaa tähän ikään liittyvään keskusteluun, anteeksi jo nyt kärkäs ja kärjistetty kommenttini. Toinen näkökulma: kuinkahan monella suoraan lukiosta psykologiaa opiskelemaan päässeellä menee sormi suuhun työelämässä 25-vuotiaana? Asiantuntijana esim. tukea tarvitsevan lapsen perheelle, päihdekuntoutujalle tai työnohjaajana? Kirjoja voi aina lukea, mutta elämänkokemusta ei voi korvata.
Joten nelikymppisenä opiskelemaan: Oi kyllä!
Totta tämäkin, mutta onhan muitakin aloja joilla saattaa joutua tiukkoihin paikkoihin jo nuorena vastavalmistuneena. Esim. jos pääset suoraan lukiosta sosionomikoulutukseen ja valmistut 22 tai 23-vuotiaana. Sosionomeja työskentelee just lastensuojelussa, jonka näkisin aika haastavana alana. Kyllä se on varmasti yksilöstä kiinni miten niissä tilanteissa pärjää.
Armeijan lentäjän koulutus
eikö kiinnosta horneteilla lentää? Oletko nainen jos oot niin Wow.
Vierailija kirjoitti:
Nyt vaan kaikki vielä valittamaan (jos ehtii, 2 vkoa yleensä se aika siitä kun tulokset ja tiedot tulleet). Nimittäin jos noita valituksia on tosi, tosi paljon niin joukkovoima kyllä vaikuttaa. Tämän illan uutisissa (pääuutislähetys) on asiasta jo juttua. Nyt oikeasti ne valitukset voi vielä johonkin johtaakin......
Jos luit uutisen:
Oikeusasiamies voi puuttua jos on käytetty virheellistä tai lainvastaista menettelyä
Oikeusasiamies ei voi suoraan vaikuttaa siihen, miten paljon yliopistot hyväksyvät uusia opiskelijoita, emmekä voi määrätä valintakokeita mitätöitäväksi tai määrätä opiskelupaikkaa annettavaksi
Hakijakohtaisen oikaisuvaatimuksen voi tehdä jos koe on suoritetty virheellisesti tai siinä on virheitä tai kokeen arvostelussa on tehty virhe. Se ei siis ole kollektiivinen vaatimus
Ns luottamuksen suoja testattiin yliopiston oikeustieteen professoreilla, joten en usko että asiassa olisi menetelty virheellisesti.
Suomen oikeuskäytäntö ei nojaa miten joukkovoimaan, muutenhan lakien noudattaminen menisi täysin huutoäänestykseen.
Kannattaa lukea mitä esim oikaisuvaatimuksessa pitää esittää asiansa perusteeksi. Hyvät ohjeet löytyvät mm. HY:n netisivuilta. Huomautus tai vaatimus ei voi perustua siihen että "mua harmittaa"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni hakija koki vääryyttä yliopistojen toiminnasta ja se toi kantelutulvan – nyt apulaisoikeusasiamies kertoo, mitä voi olla luvassa
Tiivistettynä: yliopistoille voidaan sanoa soosoo, jos todetaan että on toimittu lainvastaisesti ja sitten kovasti opitaan jatkoa varten. Käytännön toimenpiteitä turha odottaa.
Tätä yritettiin selittää täälläkin niille muutamalle valitusmeuhkaajalle...
... jos on toimittu lainvastaisesti - enpä usko
Tuota Joensuun maisteriohelmaa ei oikein laajasti tiedetty jo muilta aloilta valmistuneiden maistereiden joukossa, ja ehkä siksi hakijamäärät olivat pienempiä kuin olettaisi. Eli markkinointi oli vähän pielessä tai vaatimatonta. Mutta olen edellisen kanssa samaa mieltä, maisteriohjelmia pitäisi saada paljon lisää, monillekin aloille, koska alanvaihtajat ja jatkuva kouluttautuminen jne. ovat tulevaisuutta. Etenkin psykalle maisteriohjelmia tarvittaisiin siis ihan joka ikiseen yliopistoon. Esim. Oulu (tai vaikka Vaasa) joka havittelee psykan tutkinto-oikeutta voisi tässä kunnostautua Maisteriohjelmalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molempiin maistereihin ei aiemmin oikein voinut hakea samalla kertaa, kun pääsykokeet olivat niin erilaiset.
Onkohan tyypillisellä maisterihakijalla pohjakoulutuksena toinen maisteri? Täällä keskustelussa on ainakin useita gradua vaille valmiita alanvaihtajia.
Jostain löysin listan seuraavista ilmaisista psykan ulkomaisista maisteriohjelmista: Oslon yliopisto, Bergenin yliopisto, Kööpenhaminan (kognitio), Lundin yliopisto, Uppsalan yliopisto, Etologia (eläinten psyka) Tukholma. En tiedä onko näihin tullut muutoksia, tämä oli hiukan vanhempaa tietoa, mutta olisi tosi kiva kuulla, jos joku on näissä opiskellut, miten pyrkiminen tapahtui jne. Voisi kuvitella että kun kerran suomalaisistakin maisteriohjelmista voi saada psykologin pätevyyden, niin myös näistä ulkomaisista, jos siis sisältävät sen kliinisen puolen ja harjoittelun tai jos tuovat ko. maassa psykologin pätevyyden. Bolognan sopimuskin jo edellyttää tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jostain löysin listan seuraavista ilmaisista psykan ulkomaisista maisteriohjelmista: Oslon yliopisto, Bergenin yliopisto, Kööpenhaminan (kognitio), Lundin yliopisto, Uppsalan yliopisto, Etologia (eläinten psyka) Tukholma. En tiedä onko näihin tullut muutoksia, tämä oli hiukan vanhempaa tietoa, mutta olisi tosi kiva kuulla, jos joku on näissä opiskellut, miten pyrkiminen tapahtui jne. Voisi kuvitella että kun kerran suomalaisistakin maisteriohjelmista voi saada psykologin pätevyyden, niin myös näistä ulkomaisista, jos siis sisältävät sen kliinisen puolen ja harjoittelun tai jos tuovat ko. maassa psykologin pätevyyden. Bolognan sopimuskin jo edellyttää tätä.
Kannattaa ottaa selvää. Ei välttämättä ole samanlainen systeemi kuin Suomessa. Monessa maassa voi opiskella tutkintoja jotka johtaa pätevyyteen ja tutkintoja jotka eivät. Suomessa on vain se FM joka ei johda pätevyyteen, mutta monessa maassa on paljon tällaisia tutkintoja. Eri maiden psykologiliitoista saa usein listan tutkinnoista jotka johtaa pätevyyteen. Tietenkin myös oppilaitoksista.
Ja eri maissa psykologikoulutus on myös eri pituinen ja samaten työnkuva erilainen. Käsittääkseni jenkeissä psykologit tekevät diagnooseja. Englannissa psykologin koulutus on 3 + 3 vuotta ja käsittääkseni on pakko käydä myös tuo ekat 3 vuotta eli psykologian kandi (eikä muu tutkinto käy).
Kun minä aikanaan pääsin Joensuuhun niin maisteriohjelmia oli todella useana vuonna jo toisen maisterin tutkinnon tehneitä , useimmiten myös perheellisiä ja etelä-Suomesta
Psykologi kirjoitti:
Kun minä aikanaan pääsin Joensuuhun niin maisteriohjelmia oli todella useana vuonna jo toisen maisterin tutkinnon tehneitä , useimmiten myös perheellisiä ja etelä-Suomesta
Kaikki olivat maistereita, koska se oli valintakelpoisuuden edellytys.
Vierailija kirjoitti:
Ja eri maissa psykologikoulutus on myös eri pituinen ja samaten työnkuva erilainen. Käsittääkseni jenkeissä psykologit tekevät diagnooseja. Englannissa psykologin koulutus on 3 + 3 vuotta ja käsittääkseni on pakko käydä myös tuo ekat 3 vuotta eli psykologian kandi (eikä muu tutkinto käy).
Englannissa tuo vaihtelee. Yleensa alla on psykan kandi (3-4 vuotta). Kandin jalkeen erikoistutaan. Usein tehdaan vuoden maisteri (MSc) ja sen jalkeen tohtorin tutkinto (3v).
Psykan aloja on taalla monia, esim. Sports psychologist, clinical psychologist, counselling psychologist jne. Useisiin vaaditaan tohtorin tutkinto. Kannattaa katsoa British Psychological Societyn (BPS) sivut. Sielta loydat myos listat accredited tutkinnoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja eri maissa psykologikoulutus on myös eri pituinen ja samaten työnkuva erilainen. Käsittääkseni jenkeissä psykologit tekevät diagnooseja. Englannissa psykologin koulutus on 3 + 3 vuotta ja käsittääkseni on pakko käydä myös tuo ekat 3 vuotta eli psykologian kandi (eikä muu tutkinto käy).
Englannissa tuo vaihtelee. Yleensa alla on psykan kandi (3-4 vuotta). Kandin jalkeen erikoistutaan. Usein tehdaan vuoden maisteri (MSc) ja sen jalkeen tohtorin tutkinto (3v).
Psykan aloja on taalla monia, esim. Sports psychologist, clinical psychologist, counselling psychologist jne. Useisiin vaaditaan tohtorin tutkinto. Kannattaa katsoa British Psychological Societyn (BPS) sivut. Sielta loydat myos listat accredited tutkinnoista.
Joo, vedin vähän kurveja suoriksi. :) Silloin kun itse opiskelin Briteissä, niin koulutuksen pituus vaihteli sen mukaan mihin erikoistui. Tuo 3 + 3 oli sellainen tiivistelmä ja pyrkimys osoittaa, että millään maisterintutkinnolla ei kaikissa maissa tästä selviä. Puhumattakaan, että voisi suomalaisena tulla sen rykäisemään taskuun ja pätevöityä Valvirasta.
Moni hakija koki vääryyttä yliopistojen toiminnasta ja se toi kantelutulvan – nyt apulaisoikeusasiamies kertoo, mitä voi olla luvassa
https://yle.fi/uutiset/3-11405406