Psykologia 2020
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kevään 2020 ylioppilastilastot julkaistu.
Pitkästä matikasta, fysiikasta ja psykasta E/L kirjoittaneita on 39 kpl. Bilsa (mikä viittaa vahvasti lääkikseen) noista oli vain kolmanneksella.
Kolmella oli psykalle täydet pisteet antava rivi. Näistä kukaan ei ollut kirjoittanut bilsaa.
öö eli tarkottaako tää, että niiden ensikeretalaisten joukossa on ehkä 20 huippupaperit kirjoittaneita? Osa hakenut lääkkikseen tai nää kaikki. Psykalle pääsee ihan suht normaaleillapapereilla? Paitsi toki tossa tämän vuoden todistushaussa on useamman vuoden L rivejä kirjottaneita
Vertailuksi: lääkiksen täydet pisteet oli 26:lla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kevään 2020 ylioppilastilastot julkaistu.
Pitkästä matikasta, fysiikasta ja psykasta E/L kirjoittaneita on 39 kpl. Bilsa (mikä viittaa vahvasti lääkikseen) noista oli vain kolmanneksella.
Kolmella oli psykalle täydet pisteet antava rivi. Näistä kukaan ei ollut kirjoittanut bilsaa.
öö eli tarkottaako tää, että niiden ensikeretalaisten joukossa on ehkä 20 huippupaperit kirjoittaneita? Osa hakenut lääkkikseen tai nää kaikki. Psykalle pääsee ihan suht normaaleillapapereilla? Paitsi toki tossa tämän vuoden todistushaussa on useamman vuoden L rivejä kirjottaneita
Ei tarkoita. Suurimmalla osalla psykalle hakijalla on reaalina joku muu kuin fysiikka.
Vierailija kirjoitti:
Vertailuksi: lääkiksen täydet pisteet oli 26:lla.
Ai todistuksesta?
Entä AMK kokeesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertailuksi: lääkiksen täydet pisteet oli 26:lla.
Ai todistuksesta?
Entä AMK kokeesta?
Kevään 2020 ylioppilaiden joukosta. En tiedä (enkä voikaan tietää) kuinka moni heistä haki juuri lääkikseen tai kuinka moni aiemman vuoden ylioppilas sinne haki täysillä pisteillä.
Lastentarhanopettajien ja koulupsykologien palkat ja työolot pitäisi saada kuntoon. Opettajien etuja heillekin. Varsinkin lt opettajilla palkka naurettavan pieni, mutta ei psykologillakaan paljon parempi ole, kun huomioi, että koulutus puolet pidempi ja tienaamisvuosia tulee vähemmän. Luokanopet saa kaikista tukiopetukdista ym ekstraa ja palkka nousee niiden myötä mukavasti, eikä luokanopen todella tarvi iltaisin tai vkl töitä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Lastentarhanopettajien ja koulupsykologien palkat ja työolot pitäisi saada kuntoon. Opettajien etuja heillekin. Varsinkin lt opettajilla palkka naurettavan pieni, mutta ei psykologillakaan paljon parempi ole, kun huomioi, että koulutus puolet pidempi ja tienaamisvuosia tulee vähemmän. Luokanopet saa kaikista tukiopetukdista ym ekstraa ja palkka nousee niiden myötä mukavasti, eikä luokanopen todella tarvi iltaisin tai vkl töitä tehdä.
Olen tehnyt sekä luokan, että lastentarhanooettajan töitä. Samaa mieltä lastentarhanopettajien huonosta palkasta. Nyt Hesassa 2600€/kk, mutta vielä muutama vuosi sitten 2300€/kk jota se on suurimmassa osassa Suomea. Yksityisellä pari kolme sataa euroa HUONOMPI mikä on minusta epäloogista. Lisiä tulee kvtesin mukaisesti 3% + 8% ja that's it. Eli max Hki n. 2900€/kk kaikilla lisillä ja muualla 2600€/kk. Lomat on myös aluksi huonot jotain luokkaa 20pv/v. Lomia ei myönnetä ajoissa (ei voi suunnitella esim. matkoja), vaikka "pyritään" mtöntämään 2 vko ennen. Riippuu aina perheiden tarpeista. Kesällä ei välttämättä saa lomaa putkeen, vaan se pätkitään 10pv jaksoihin ja välillä töihin. Lisäkoulutuksesta (esim. vaka maisteri, jatkokoulutukset) ei saa lisäkorvausta. Epäpätevällä on sama palkka kuin pätevällä...näin ihana kvtes on. Mistään lisävelvollisuuksista, haastavista erityislapsista tai s2-lapsista ei tule lisäkorvausta. Varajohtajan velvollisuuksista maksetaan ruhtinaalliset 50€/kk, vaikka olet vastuussa kaikista päiväkodin lapsista kun johtaja pois. Päivään kuuluu vain 10 minsan kahvitauko (jota ei usein ehdi pitää, jos joku aikuisista kipeä tai siirretty toiseen ryhmään, eikä ole lupaa hakea sijaista tai sitä ei saada). Usein voi mennä vaikka puolet päivistä, että et ehdi pitää tota taukoa, hyvä jos vessaan pääset. Työaika suoraan lasten kanssa noin 8h. Työaikalta ei saa poistua. Lakeja ei noudateta (ryhmäkoko, lapsimäärä, tilamitoitus, suunnitteluaika). Opella 5h/vko suunnitteluaikaa joka monessa paikassa pitää tehdä siinä ryhmäkoneella kun lapsiryhmä meluaa ympärillä. Vaikka olet suunnitteluajalla (jota yleensä ei ehdi pitää), niin olet vastuussa lapsista, ihan hullua sekin. Yms.yms. Surkeet työolot ja heijastuu työilmapiiriin.
Kyllä minä jouduin luokanopena tekemään illat ja viikonloput töitä, kun suunnittelin 24 oppituntia ja korjasin kokeita. Opettajien työaika on jakautunut niin, että lukuvuonna tehdään normia pidempiä viikkoja. Oliko se 1,5h suunnittelu/korjaus per oppitunti? Siitä tulis 60h/vko. No en muista oliko noin paljon, mutta kuitenkin siksi tasoittuu koulun lomilla. Sain pitää tietyn määrän tukiopetusta viikossa (n. 5h muistelen), mutta sitä on tiukennettu. Muista nakituksista ei saanut palkkiota. Mutta ovtes on kuitenkin aika hyvä kokemuslisien, lomien ja muiden ehtojen puolesta. Ja siinä saa korvauksen tuplapätevyydestä ym.ym. Paljon paremmat lisät kuin vakassa ja ilmeisesti kunnallisilla psykologeilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kevään 2020 ylioppilastilastot julkaistu.
Pitkästä matikasta, fysiikasta ja psykasta E/L kirjoittaneita on 39 kpl. Bilsa (mikä viittaa vahvasti lääkikseen) noista oli vain kolmanneksella.
Kolmella oli psykalle täydet pisteet antava rivi. Näistä kukaan ei ollut kirjoittanut bilsaa.
öö eli tarkottaako tää, että niiden ensikeretalaisten joukossa on ehkä 20 huippupaperit kirjoittaneita? Osa hakenut lääkkikseen tai nää kaikki. Psykalle pääsee ihan suht normaaleillapapereilla? Paitsi toki tossa tämän vuoden todistushaussa on useamman vuoden L rivejä kirjottaneita
kyllä siellä on korottajia kolmelta vuodelta ainakin.
No jos psykoilla on niin huono palkka miksi haette sinne? Matemaattisilta aloilta muutenkin saa parempaa palkkaa. Onneksi matematiikan painoarvo tulee nousemaan.
Vierailija kirjoitti:
No jos psykoilla on niin huono palkka miksi haette sinne? Matemaattisilta aloilta muutenkin saa parempaa palkkaa. Onneksi matematiikan painoarvo tulee nousemaan.
Ei minusta ainakaan ole lääkäriksi tai diplomi-insinööriksi. Vaikka kuinka hakisin jonnekin lääkikseen niin en pääsisi.
Vielä on monilla aloilla etäkokeita edessä. Kuinkakohan niissä googletetaan. ? Tuskin kaikki on rehellisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkauksia mille alalle hakeneille psykologia on kakkosvaihtoehto?
Mietin, että ehkä lääkkikseen ja eläinlääketieteelliseen hakeneissa on niitä, jotka varalta ovat hakeneet myös psykaan?
Logopediaan on varmasti.
Ai meinaatteko, että jotku hakee logopediaan tai sosiaalityöhön ja sitten laittaa psykologian vaikka kolmos tai nelosvaihtoehdoksi?
En oikeen usko...
Luulen että kaikki psykologiaan hakeneet on hakeneet psykologia 1. Helsinki 2. Turku 3. Tampere 4. Jyväskylä 5. Itä-Suomi
Mutta Itä-Suomen yliopiston psykologiaan taisi olla noin 1000 hakijaa vähemmän kuin esim. Helsinkiin. Eli oletuksesi ei liene oikea.
Vierailija kirjoitti:
No jos psykoilla on niin huono palkka miksi haette sinne? Matemaattisilta aloilta muutenkin saa parempaa palkkaa. Onneksi matematiikan painoarvo tulee nousemaan.
Itse mietin lääkistä ja psykiatriaan erikoistumista, mutta itseä ei henkilökohtaisesti sote-alat kiinnosta pätkääkään. Todistusvalinnalla pääsisin nyttenkin lääkikseen, jos niin olisin halunnut. Lääkishommat nyt sitovat siihen auttamis/parantamisduuneihin suureltaosin.
Psykologialla tehtäväkenttä erittäin laaja, eikä sinne kouluihin, sairaalaan tai kuntapuolelle kukaan pakota menemään.
Vierailija kirjoitti:
Vielä on monilla aloilla etäkokeita edessä. Kuinkakohan niissä googletetaan. ? Tuskin kaikki on rehellisiä.
Sehän riippuu testaajista. Lääkiksessä oli kuulemma esitestattu, että googlella ei löytäisi. Oli huonot testaajat. Vakavan kysymykset ovat vaikuttaneet sille, että ei ole voinut googlata. Oikis saa samanlaiset aineistokysymykset, sellaisiin ei pysty googlaamaan. Knoppitietoa lääkikseen ja farmasiaan pystyy googlaamaan helposti ja myös osan laskettavaksi tarkoitetun asian lääkikseen oli pystynyt googlaamaan nopeammin kuin laskeminen olisi onnstunut.
Kaikkia helppoja laskuja ei pysty googlaamaan. Esim. "Ollilla on 3 omenaa. Villellä on 6/9 osaa tästä. Kuinka monta omenaa Villellä on?" ei google auta ja jos tuollainen lasku tarvitsee laskea koneella, on jo vaikeuksia hahmottaa mitä laskimeen pitää edes syöttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos psykoilla on niin huono palkka miksi haette sinne? Matemaattisilta aloilta muutenkin saa parempaa palkkaa. Onneksi matematiikan painoarvo tulee nousemaan.
Itse mietin lääkistä ja psykiatriaan erikoistumista, mutta itseä ei henkilökohtaisesti sote-alat kiinnosta pätkääkään. Todistusvalinnalla pääsisin nyttenkin lääkikseen, jos niin olisin halunnut. Lääkishommat nyt sitovat siihen auttamis/parantamisduuneihin suureltaosin.
Psykologialla tehtäväkenttä erittäin laaja, eikä sinne kouluihin, sairaalaan tai kuntapuolelle kukaan pakota menemään.
Minä pääsisin myös lääkikseen, mutta uskon psykologian kentän tavallaan antavan monipuolisempia mahdollisuuksia ja niitä mistä itse olen kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
No jos psykoilla on niin huono palkka miksi haette sinne? Matemaattisilta aloilta muutenkin saa parempaa palkkaa. Onneksi matematiikan painoarvo tulee nousemaan.
Mua ei kiinnosta edes palkka juurikaan :D kyllä tärkeemmältä tuntuu että saa tehdä elämällään jotain oikeasti mieluista ja kiinnostavaa. Ensisijaisesti haluan opiskelemaan psykaa ihan koska se aihepiiri kiinnostaa niin paljon ja haluan oppia ihan itseäni sivistääksenikin. Ylipäätään oon kyllä jo monta vuotta tottunut elämään keikkaduunipalkalla/tuilla ilman ongelmia, niin joku 3000e palkkakin kuulostaa jo aivan ruhtinaalliselta.
Ei se psykologin työ mitään herkkua ole. Rankkaa duunia ja pitkiä päiviä. Täytyy keskittyä ja kuunnella muiden mitä erilaisempia ja vaikeampia ongelmia koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Lastentarhanopettajien ja koulupsykologien palkat ja työolot pitäisi saada kuntoon. Opettajien etuja heillekin. Varsinkin lt opettajilla palkka naurettavan pieni, mutta ei psykologillakaan paljon parempi ole, kun huomioi, että koulutus puolet pidempi ja tienaamisvuosia tulee vähemmän. Luokanopet saa kaikista tukiopetukdista ym ekstraa ja palkka nousee niiden myötä mukavasti, eikä luokanopen todella tarvi iltaisin tai vkl töitä tehdä.
Nykyään nimitys on varhaiskasvatuksen opettaja. Palkat tulisi todellakin saada kuntoon heille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä on selvästi tulevia psykologeja paikalla. Samanlaista jankuttamista sivukaupalla ja toisten dissaamista kuin ihan oikeilla psykologeilla. T. Kollegoihinsa täysin kyllästynyt surkeaa palkkaa saava työhönsä kyllästynyt psykologi. Ps. Älkää ainakaan koulumaailmaan suunnatko töihin, kurjin työ, mitä psykologi voi tehdä.
Mä mietin just tuota koulu- ja päiväkotimaailmaa, kun olen molempiin tehnyt open sijaisuuksia. Veri vetäisi sinne siis lapset, lapsuus ja oppiminen ovat mulle todella lähellä sydäntä. Mutta ainakin opettajille vedetään resurssit niin tiukoille ja vaaditaan ihan ihme venymistä (varsinkin päiväkodissa), että oisko viisaampaa välttää? Mitä erikoistumisia suosittelet työolosuhteiden näkökulmasta?
Täällä yksi työhönsä tyytyväinen koulupsykologi. Ikävä, että tuolla yhdellä psykologilla on ikäviä kokemuksia psykologikollegoista ja koulumaailmasta. Minulla taas on päinvastaiset kokemukset, tosin 3600e palkka on ainoa mistä valitan. Mutta psykologikollegat (naapurikouluilta) on ihania. Aina saa kysyä apua ja saa tukea, tavataan toisiamme säännöllisesti työajalla; tsempataan toisia, pohditaan yhdessä omaa jaksamista ja mietitään hankalia tapauksia yhdessä.
Myös koulumaailmasta pidän. Vaatii tosin psykologilta oma-alotteisuutta, ulospäinsuuntautuneisuutta ja tiettyä rohkeutta heittäytyä tilanteisiin. Ei saa jäädä omaan huoneeseensa arkana odottamaan asiakkaita eikä pelätä koulumaailman vilinää. Työpäivät kuluvat nopeasti kun koko ajan on kaikenlaisia tekemistä monipuolisesti. Aika paljon voi itse myös vaikuttaa työnkuvaan, esim. itse teen paljon ryhmien kanssa töitä ja yhteisöllistä työtä. Esim. joka toinen viikko pidän yläastelaisille pitkällä välkällä psykologin kahvi/mehutaukoa, jossa jutellaan epämuodollisesti erityisesti mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Opiskelijat saavat laittaa pitkin viikkoa nimettömänä erilaisia kysymyksiä postilaatikkooni, ja näihin kysymyksiin myös vastailen tuolla kahvitapaamisessa. Joka toinen viikko taas vedän opiskelijoille mindfullness/rentous-hetkeä. Minusta tuollainen työ on ihan älyttömän kivaa ja samalla tavoitan ison joukon oppilaita. Jotta olen saanut noihin ryhmätapaamisiin tilat ja tarvikkeet (mm. tilattiin lisää joogamattoja koululle, koulun budjetista kahvit, keksit, mehut, tilavaraukset psykologin tunneille, lupa rehtorilta jne) pitää välillä vähän "vääntää" rehtorin kanssa ja vetää oppilaskuntaa oikeista naruista jne. mutta sitten kun hommat saa toimimaan on ihan älyttömän palkitsevaa.
Minulla on tosin isona etuna, että työskentelen vain yhdessä isossa peruskoulussa, jossa olen ollut jo muutaman vuoden ajan. Minut tunnetaan koulussa ja uskoisin, että työtäni myös arvostetaan. Mutta ymmärrän, että asiat voi olla ihan eri lailla kollegalla, jolla on tyyliin 5 eri koulua eikä siten muodostu oikeaa työyhteisöä eikä aikaa muuhun kuin ihan perustyöhön. Mutta kaiken kaikkiaan välillä ärsyttää kun kuvitellaan, että koulupsykologin työ on joko a) pelkkää pa*kaa tai b) tosi helppoa, joka on hyvä vaihtoehto vastavalmistuneelle psykologille. Kumpikaan ei pidä paikkaansa. Koulupsykologin työssä on paljon isoja plussia, kuten monipuolinen työnkuva, suuri itsenäisyys ja valta vaikuttaa oman työn sisältöön. Esim. neuropsykologisesti orientoitunut koulupsykologikaveri vetää adhd- ja lukivaikeus kuntoutusryhmiä koulullaan, toinen koulupsykologituttu taas tekee terapiakoulutusta ja ottaa yläasteelta harjoitusasiakkaita terapiakoulutukseensa. Vasta-alkajalle koulupsykologin työ voi vaikuttaa pettymykseltä, etenkin jos ei ole tehnyt harjoittelua koululla eikä tiedä mitä odottaa. Olisi tosi hyvä, jos yliopistoilla olisi erityisiä koulupsykologia-kursseja syventävässä vaiheessa ja siihen kuuluen vaikka joku 2kk harjoittelu koululla. Mutta jos sinua kiinnostaa koulumaailma ja olet tehnyt open sijaisuuksia niin suosittelen koulupsykologiaa uravaihtoehtona. Töitä riittää ja jos joku koulu/koulukombo ei tunnu sopivalta niin voi aina vaihtaa toiseen kouluun. Jos olet valmis muuttamaan työn perässä maakuntiin niin palkatkin nousevat reippaasti verrattuna pk-seutuun. Ja mitä tulee henkilöstöresursseihin koulumaailmassa niin käsittääkseni oppilasmäärä/psykologi suhde on koko ajan mennyt parempaan päin. Yksi vanhempi kollega muisteli, että hänellä oli uran alkuvaiheessa 2000-luvun alussa 1800 oppilasta koulupaketissa, nyt vaan 700.
Nyt on kevään 2020 ylioppilastilastot julkaistu.
Pitkästä matikasta, fysiikasta ja psykasta E/L kirjoittaneita on 39 kpl. Bilsa (mikä viittaa vahvasti lääkikseen) noista oli vain kolmanneksella.
Kolmella oli psykalle täydet pisteet antava rivi. Näistä kukaan ei ollut kirjoittanut bilsaa.