Psykologia 2020
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Huomisen pitikin olla koko kevään tärkein päivä!
Vierailija kirjoitti:
Psykologian yhteisvalinnan sivuilla päivitys!!!! Todistusvalinnan tulokset tavoitteena 20.5 eli HUOMENNA!!!!
Lankesin, menin tarkistamaan, josko tällainen tieto olisikin tullut helpottamaan tätä tuskaa. Viimeksi sivu päivitetty 7.5. Samoilla siis mennään kun tähänkin asti, alunperin tavoite oli tuo, nyt ei tiedä yrittävätkö edes tuohon, kun koepäivä on muuttunut. Toivoa sopii toki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologian yhteisvalinnan sivuilla päivitys!!!! Todistusvalinnan tulokset tavoitteena 20.5 eli HUOMENNA!!!!
Lankesin, menin tarkistamaan, josko tällainen tieto olisikin tullut helpottamaan tätä tuskaa. Viimeksi sivu päivitetty 7.5. Samoilla siis mennään kun tähänkin asti, alunperin tavoite oli tuo, nyt ei tiedä yrittävätkö edes tuohon, kun koepäivä on muuttunut. Toivoa sopii toki.
Siellä lukee että todistusvalinnan tulokset ovat tavoitteena saada ulos 20.5...... etpä tainnut lukea koko sivua....
Aika jännä, että psykologian valinnat tehdään 2 tuntisen kokeen perusteella.
T. Oikkiksen 4 tuntisissa tenteissä istunut.
On muuten sen jälkeen takki ihan tyhjä...
Eihän tossa kahdessa tunnissa ehdi ku vasta lämpeemään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologian yhteisvalinnan sivuilla päivitys!!!! Todistusvalinnan tulokset tavoitteena 20.5 eli HUOMENNA!!!!
Lankesin, menin tarkistamaan, josko tällainen tieto olisikin tullut helpottamaan tätä tuskaa. Viimeksi sivu päivitetty 7.5. Samoilla siis mennään kun tähänkin asti, alunperin tavoite oli tuo, nyt ei tiedä yrittävätkö edes tuohon, kun koepäivä on muuttunut. Toivoa sopii toki.
Todistusvalintaotsikon alla lukee tämä tieto että tavoite 20.5 saada todistusvalinnan tulokset....
:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologian yhteisvalinnan sivuilla päivitys!!!! Todistusvalinnan tulokset tavoitteena 20.5 eli HUOMENNA!!!!
Lankesin, menin tarkistamaan, josko tällainen tieto olisikin tullut helpottamaan tätä tuskaa. Viimeksi sivu päivitetty 7.5. Samoilla siis mennään kun tähänkin asti, alunperin tavoite oli tuo, nyt ei tiedä yrittävätkö edes tuohon, kun koepäivä on muuttunut. Toivoa sopii toki.
Todistusvalintaotsikon alla lukee tämä tieto että tavoite 20.5 saada todistusvalinnan tulokset....
:)
Tuo tavoite on ollut siellä jo ennen koronaa, oletin siis, että olisi tullut jotain uutta tietoa tai päivitystä, pyrkivätkö siihen vai suosiolla sysäävät odotuksen viimeistään 27.5. Edelleen hienoa jos pitävät pääsykokeen siirtoa edeltäneistä tavoitteista kiinni, mutta vähän epäilen.
Vierailija kirjoitti:
Kauheen ikävää tekstiä tässä ketjussa :/ Kaikki me tiedetään, että psykalle on uskomattoman vähän paikkoja eikä ole mahdollista/järkevää tehdä niin montaa eri kiintiötä, että jokainen olisi täysin samalla viivalla. Vaikken ole ensikertalainen, ensikertalaiskiintiö on musta hyvä juttu, koska tiedetään, että siinä iässä syrjäytymisen mahdollisuus on suuri, jos jää vaille opiskelupaikkaa. Ja muistakaa, että se ensikertalaiskiintiö on tosi pitkälti suhteutettu siihen, moniko on ensikertalainen ja moniko ei eli se vaikuttaa todellisuudessa aika harvaan vuosittain :)
Ja tosta avoimesta yliopistosta; jos sitä alettaisiin kanssa katsomaan tossa sisäänpääsyssä niin sehän vaan veisi myöhemmäksi sisäänpääsyä monella. Paikkoja on joka vuosi ihan sama määrä, joten joltain se on aina pois, kun valintatapaa muutetaan. Musta paras oli kun noin puolet valittiin todistuksella ja loput kokeella, koska siinä musta oli ihmiset eniten samalla viivalla. Eihän abit/muut ensikertalaiset edes olisi oikeen ehtineet missään avoimessa opiskella, ja huomattavasti suurin osa hakijoista on kuitenkin aika nuoria. Saa olla eri mieltä toki, mutta mä jaksan uskoa, ettei näitä päätöksiä ilkeilläkseen tehdä.
Puhutaan paljon nuorten syrjäytymisestä, mutta nuorena on mahdollista rakentaa hyvä ura moneltakin alalta. Siksi ei ole mitään syytä suosia ensikertalaisia hakupainealoilla. Sen sijaan Suomessa alkaa olla 35:n jälkeen vaikeata päästä edes työhaastatteluun jos ei ole loistavaa työhistoriaa ja/tai hyvää koulutusta. Tässä ei riitä se, että on korkeakoulutettu ja aina valinnut koulutusta vastaamattoman työn mieluummin kuin työttömyyden. Ei voi olla niin, että nuorena valittu väärä ala tai eletty vaikea elämänvaihe pakottaa tekemään korkeakoulutettunakin matalapalkka-töitä eläkkeeseen asti. Kansantaloudenkaan kannalta ei ole hyvä, jos korkeakoulutettu tyyppi "gonahtaa" työelämään tehtyään vuosia raskaita ja huonopalkkaisia töitä kun omalla alalla ei ole töitä ja uuteen koulutukseen pääsy käy yhä hankalammaksi.
Mielestäni ketään ei kuitenkaan pitäisi suosia haussa yksipuolisesti. Kaikki kiintiöt pois ja 50 % todistuksella, 45 % kokeella ja 5 % mahdollisilla vaihtoehtoisilla valintatavoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiira Korpi ei taida olla pätevä Psykologi Suomessa. opiskellut New School yliopistossa jossa on lukenut mm positiivista psykologiaa. Kursseja ottanut laidasta laitaan buddalaisuudesta koodaukseen,. Aloitti 2018 ja nyt on valmistunut. Tosin sai hyväksi Tampereella taloustieteen opintoja. Kiira Korpi on maisteri.
Kandi se on ja ei tosiaan mitään psykologin pätevyyttä.
googletin että maisteri olisi, mutta mikä maisteri? ei pätevyyttä Suomessa.
Englannissa ei ainakaan silloin kun opiskelin tullut päteväksi kandi + maisteri opinnoissa. En siis koskaan ollut siellä pätevä. Siellä ei muutenkaan valmistuta päteväksi kaikkiin psykologin tehtäviin, vaan kandin jälkeen erikoistutaan ja ollaan päteviä vain yhden tyyppiseen psykologian tehtävään. Esimerkiksi jos erikoistut kliiniseksi psykologiksi, sinun täytyy yleensä kandin jälkeen tehdä vuosi töitä apulaispsykologina (tai edes hoitajana) jossain mielenterveyspaikassa, esimerkiksi itse olisin päässyt kehitysvammaisten yksikköön. Sen jälkeen sulla on jotain mahkuja päästä paljon kilpailtuun kliinisen psykan koulutukseen joka kestää kolme vuotta kandin jälkeen ja päätyy tohtoritasoiseen tutkintoon. Siinä on käsittääkseni noin puolet ohjattua työharjoittelua eli 1,5v. Joskus ennen vanhaan koulupsykologiksi pääsy oli hyvin kiemuraista. Ensin sinun piti kandin jälkeen saada opettajan pätevyys johon meni 1-2v. Sitten pari vuotta pätevänä opettajana ja sitten vasta pystyit hakemaan muistaakseni 2-vuotiseen koulupsykologin koulutukseen. Se taisi olla maisteritasoinen. Tämä systeemi muuttui kuitenkin samantyyppiseksi kuin tuo kliininen psykologi eli ei tarvinnut ensin toimia pätevänä opettajana. Siihen koulutukseen oli tullut aivan hirveä hakijatunku, koska sitä muutosta oltiin lupailtu jo useita vuosia. Pääsin yhteen yliopistoon vikaan vaiheeseen eli haastatteluun, mutta menin täysin lukkoon. Mutta mulla siis ei ole ihan koko ajan ollut psykologiksi pätevöityminen se kirkkain ajatus. Silloin tietysti kun kandiin hain (en koskaan hakenut Suomessa, asuin jo Englannissa). Kandista nautin tosi paljon, mutta päädyin menemään töihin heti sen jälkeen ja tekemään maisterin tutkinnon työn ohessa. Oli myös rahakysymys, että menin töihin. Muutamien työvuosien jälkeen alkoi tuo koulupsykologi juttu vetää puoleensa. En sitten kuitenkaan hakenut sinne enää uudestaan. Nyt haen ekaa kertaa tosissani Suomessa sisään.
Liberté, Égalité, Fraternité ou la mort!!!
Allons enfants de la Patrie,
Le jour de gloire est arrivé.
Contre nous, de la tyrannie,
L'étendard sanglant est levé,
L'étendard sanglant est levé.
Entendez-vous, dans les campagnes
Mugir ces féroces soldats?
Ils viennent jusque dans nos bras
Égorger nos fils et nos compagnes.
Aux armes, citoyens!
Formez vos bataillons!
Marchons, marchons!
Qu'un sang impur
Abreuve nos sillons!
Miulla vähän yli 135 pointsii ja LLELM enkä usko että tulisin Jyväskylään pääsemään jos vähäänkään on samat rajat kuin lääkikseen. (Harmillista)
* Ja anteeksi tuo mun pitkä sepustus oli hänelle joka kysyi tutkinnoistani. Ei ollut Kiira Korpi täällä kirjoittamassa! :)
En oo todellakaan pääsemässä todistuksella kun en oo edes matikkaa kirjoittanut, mutten jaksaisi millään odottaa todistusvalintatuloksia että pääsen arvioimaan mitä kannattaa ensi lukuvuonna suurinpiirtein kirjoittaa ja millä arvosanoilla :'D
Sosiaalinenpsykopaatti kirjoitti:
Miulla vähän yli 135 pointsii ja LLELM enkä usko että tulisin Jyväskylään pääsemään jos vähäänkään on samat rajat kuin lääkikseen. (Harmillista)
Kyllä pääset viimeistään ainereaalissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheen ikävää tekstiä tässä ketjussa :/ Kaikki me tiedetään, että psykalle on uskomattoman vähän paikkoja eikä ole mahdollista/järkevää tehdä niin montaa eri kiintiötä, että jokainen olisi täysin samalla viivalla. Vaikken ole ensikertalainen, ensikertalaiskiintiö on musta hyvä juttu, koska tiedetään, että siinä iässä syrjäytymisen mahdollisuus on suuri, jos jää vaille opiskelupaikkaa. Ja muistakaa, että se ensikertalaiskiintiö on tosi pitkälti suhteutettu siihen, moniko on ensikertalainen ja moniko ei eli se vaikuttaa todellisuudessa aika harvaan vuosittain :)
Ja tosta avoimesta yliopistosta; jos sitä alettaisiin kanssa katsomaan tossa sisäänpääsyssä niin sehän vaan veisi myöhemmäksi sisäänpääsyä monella. Paikkoja on joka vuosi ihan sama määrä, joten joltain se on aina pois, kun valintatapaa muutetaan. Musta paras oli kun noin puolet valittiin todistuksella ja loput kokeella, koska siinä musta oli ihmiset eniten samalla viivalla. Eihän abit/muut ensikertalaiset edes olisi oikeen ehtineet missään avoimessa opiskella, ja huomattavasti suurin osa hakijoista on kuitenkin aika nuoria. Saa olla eri mieltä toki, mutta mä jaksan uskoa, ettei näitä päätöksiä ilkeilläkseen tehdä.Puhutaan paljon nuorten syrjäytymisestä, mutta nuorena on mahdollista rakentaa hyvä ura moneltakin alalta. Siksi ei ole mitään syytä suosia ensikertalaisia hakupainealoilla. Sen sijaan Suomessa alkaa olla 35:n jälkeen vaikeata päästä edes työhaastatteluun jos ei ole loistavaa työhistoriaa ja/tai hyvää koulutusta. Tässä ei riitä se, että on korkeakoulutettu ja aina valinnut koulutusta vastaamattoman työn mieluummin kuin työttömyyden. Ei voi olla niin, että nuorena valittu väärä ala tai eletty vaikea elämänvaihe pakottaa tekemään korkeakoulutettunakin matalapalkka-töitä eläkkeeseen asti. Kansantaloudenkaan kannalta ei ole hyvä, jos korkeakoulutettu tyyppi "gonahtaa" työelämään tehtyään vuosia raskaita ja huonopalkkaisia töitä kun omalla alalla ei ole töitä ja uuteen koulutukseen pääsy käy yhä hankalammaksi.
Mielestäni ketään ei kuitenkaan pitäisi suosia haussa yksipuolisesti. Kaikki kiintiöt pois ja 50 % todistuksella, 45 % kokeella ja 5 % mahdollisilla vaihtoehtoisilla valintatavoilla.
Joo siis samaa mieltä todellakin, ettei tää 93%-7% tilanne on reilu, mut poikkeustilanteessa tehty päätös jolle ei voi mitään. Musta 50% todistuksel ja 50% kokeella paras. Ei tietenkään pidä olla niin, etteikö ei-ensikertaisilla olisi realistista mahdollisuutta päästä sisään, mutta pyrin ymmärtämään, miksi ensikertalaisuuskiintiö on olemassa ja itseasiassa ihan ok juttu :)
t. Edellinen
Väliinputoajia on paljon tässä ensikertalaisia suosivassa nykysysteemissä. Ensikertalaiskiintiöt sais poistaa.
Ensikertalaiskiintiössähän on se yksityiskohta, että joskus ennen vuotta x (en muista mikä vuosi) aloitettu kesken jäänyt koulutus ei vie ensikertalaisuutta. Tämähän johtaa siihen, että tutkintonsa loppuun tehnyt "varttuneempi" hakija on huonommassa asemassa kuin sellainen, joka on jättänyt sen kesken.
Kun et tajua geometriastakaan mitään mutta niin vaan koejonossa yrität selvitä
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaiskiintiössähän on se yksityiskohta, että joskus ennen vuotta x (en muista mikä vuosi) aloitettu kesken jäänyt koulutus ei vie ensikertalaisuutta. Tämähän johtaa siihen, että tutkintonsa loppuun tehnyt "varttuneempi" hakija on huonommassa asemassa kuin sellainen, joka on jättänyt sen kesken.
Hetkinen! MUlla on tutkinto kesken. Olenko siis ensikertalainen? Toki siitä ei ole mitään hyötyä, koska yo todistus on huono.
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaiskiintiössähän on se yksityiskohta, että joskus ennen vuotta x (en muista mikä vuosi) aloitettu kesken jäänyt koulutus ei vie ensikertalaisuutta. Tämähän johtaa siihen, että tutkintonsa loppuun tehnyt "varttuneempi" hakija on huonommassa asemassa kuin sellainen, joka on jättänyt sen kesken.
sinulla ei ole yhteishaun hakuajan loppuun mennessä suoritettua Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa ja
et ole ottanut vastaan opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavasta koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen.
Tossa kyllä painotetaan sitä, että on ottanut paikan vastaan syksyllä 2014 jälkeen. Ei siitä, että onko jättänyt kesken.
Valintakokeella tässä itsekin sisään ollaan pyrkimässä, sinällään meni ennakko-oletukset pieleen tässä. En missään nimessä väitä, etteikö valintakokeeseen jopa vuosia panostaneet ole kaikista kurjimmassa tilanteessa, mutta negatiivissävytteistä kirjoittelua en silti ymmärrä. Paha olo saa olla, sen ilmaisuun toivoisin aikuisilta ihmisiltä vähän pohdintaa.