Lue keskustelun säännöt.
Alue: Arkisto
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Vierailija kirjoitti:
Rikokko nää yliopistomies jotain vaitiolosääntöjä?
meiaan et tähän asti ei oo kukaan hiiskunu yhtään mitään mut sinä tunnut tietävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kolmatta kertaa kirjoitti:
Montakohan hakijaa helsingin maisteriin oli? Tuskin on mahdollista valita kaikkia hakukelpoisia hakijoita toisin kuin tuossa yhdessä itä-suomen maisterihaun kohteessa päätetty :(
207 ensisijaista ja 253 kaikkiaan.
Eikös tohon maisteriin pidä olla jo joku tutkinto takana ja ne perus- ja aineopinnot? Ei kai siinä ensikertalaiset hae?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmatta kertaa kirjoitti:
Montakohan hakijaa helsingin maisteriin oli? Tuskin on mahdollista valita kaikkia hakukelpoisia hakijoita toisin kuin tuossa yhdessä itä-suomen maisterihaun kohteessa päätetty :(
207 ensisijaista ja 253 kaikkiaan.
Eikös tohon maisteriin pidä olla jo joku tutkinto takana ja ne perus- ja aineopinnot? Ei kai siinä ensikertalaiset hae?
Psykasta en ole perillä, mutta voihan maisteriin hakea esimerkiksi ulkomaalaisella kandilla ja jos on vain ulkomaalainen tutkinto, niin on ensikertalainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmatta kertaa kirjoitti:
Montakohan hakijaa helsingin maisteriin oli? Tuskin on mahdollista valita kaikkia hakukelpoisia hakijoita toisin kuin tuossa yhdessä itä-suomen maisterihaun kohteessa päätetty :(
207 ensisijaista ja 253 kaikkiaan.
Eikös tohon maisteriin pidä olla jo joku tutkinto takana ja ne perus- ja aineopinnot? Ei kai siinä ensikertalaiset hae?
Psykasta en ole perillä, mutta voihan maisteriin hakea esimerkiksi ulkomaalaisella kandilla ja jos on vain ulkomaalainen tutkinto, niin on ensikertalainen.
Tutkinnon tarvitsee olla vain alempi ja olla valmiina vasta heinäkuun lopussa. On siis ihan mahdollista olla saanut opinto-oikeuden ennen vuotta 2014 mutta ei vaan ole ottanut kandinpapereita ulos. Silloin voi hakea ensikertalaiskiintiössä kandiin ja maisteriin, jossa ko. kiintiöitä ei tietenkään ole, yhtä aikaa. Hyvin harvinaisia tapauksia toki ovat.
Tosin tässähän oli kyse ensisijaisuudesta, ei ensikertalaisuudesta. Täysin eri asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja näköjään koekiintiöissä trendinä ettei ensikertalaisia suosita... 3000 hakijaa tappelee niistä 10 paikasta, upeaa
Nyt ihan oikeasti korottamaan niitä arvosanoja kun kerran on mahdollista, niin pääsee papereilla. Helpompaa kuin taistella muutamasta hassusta koekiintiöpaikasta.
Eipä se ole kaikille niin helppoa käydä vain korottelemassa yo-arvosanoja. Itse kirjoitin vuonna 2017 sellaiset aineet, joilla ei olisi asiaa psykalle, vaikka korottaisinkin kaikki seitsemän kirjoittamaani ainetta laudaturiin.
Käytännössä joutuisin ensin käymään puolet lukiosta uudelleen eli lukemaan pitkän matematiikan, psykologian, ja esim. fysiikan alusta asti, koska en niitä vielä lukiossa ollessani opiskellut.
Ehkä kuitenkin mielummin luen pääsykokeisiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä hyötyä on käydä ulkomainenv tutkinto kun ei oo Suomessa pätevä vai????? Vai onko EU:n ulkopuolinen tutkinto?
Pääsykokeella sisään kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja näköjään koekiintiöissä trendinä ettei ensikertalaisia suosita... 3000 hakijaa tappelee niistä 10 paikasta, upeaa
Nyt ihan oikeasti korottamaan niitä arvosanoja kun kerran on mahdollista, niin pääsee papereilla. Helpompaa kuin taistella muutamasta hassusta koekiintiöpaikasta.
Eipä se ole kaikille niin helppoa käydä vain korottelemassa yo-arvosanoja. Itse kirjoitin vuonna 2017 sellaiset aineet, joilla ei olisi asiaa psykalle, vaikka korottaisinkin kaikki seitsemän kirjoittamaani ainetta laudaturiin.
Käytännössä joutuisin ensin käymään puolet lukiosta uudelleen eli lukemaan pitkän matematiikan, psykologian, ja esim. fysiikan alusta asti, koska en niitä vielä lukiossa ollessani opiskellut.
Ehkä kuitenkin mielummin luen pääsykokeisiin...
Itse lähtisin riemusta kiljuen korottamaan arvosanoja jos olisin ensikertalainen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa itse enkkua (taikka ruotsia, keskipitkän ällästähän saa enemmän pisteitä kun pitkän E:stä) yhtä hyvin kuin lukion priimukset (vaikka silti pärjään sillä sekä opinnoissa että ulkomaalaisten työkavereidenkin kanssa). Siitä lähtisi jo niin paljon pisteitä, että matikan olisi pakko olla pitkä. Se vaatisi niiden kurssienkin käymisen.
En ole ensikertalainen, joten ihan sama. Järjettömän työn takana se kuitenkin olisi. Helpointa olisi käydä kirjoittamassa pari reaalia, niistä hyvin todennäköisesti saisikin E/L. Se ei vain riittäisi mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Ja näköjään koekiintiöissä trendinä ettei ensikertalaisia suosita... 3000 hakijaa tappelee niistä 10 paikasta, upeaa
Se nyt vielä puuttuisi, että ensikertalaisia suosittaisiin kokkenkin suhteen kun heille menee muutenkin jo suurin osa paikoista todistusvalinnan kautta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ero on ensikertalaisella ja ensisijaiseksi? Onko tässä siis ensikertalaisia hakijoita, ensisijaisia hakijoita ja sitte loput muut sekalaiset?
Pääsykokeella sisään kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja näköjään koekiintiöissä trendinä ettei ensikertalaisia suosita... 3000 hakijaa tappelee niistä 10 paikasta, upeaa
Nyt ihan oikeasti korottamaan niitä arvosanoja kun kerran on mahdollista, niin pääsee papereilla. Helpompaa kuin taistella muutamasta hassusta koekiintiöpaikasta.
Eipä se ole kaikille niin helppoa käydä vain korottelemassa yo-arvosanoja. Itse kirjoitin vuonna 2017 sellaiset aineet, joilla ei olisi asiaa psykalle, vaikka korottaisinkin kaikki seitsemän kirjoittamaani ainetta laudaturiin.
Käytännössä joutuisin ensin käymään puolet lukiosta uudelleen eli lukemaan pitkän matematiikan, psykologian, ja esim. fysiikan alusta asti, koska en niitä vielä lukiossa ollessani opiskellut.
Ehkä kuitenkin mielummin luen pääsykokeisiin...
Mulla just sama tilanne (kirjoitusvuotta myöten :D), kirjoitettu vääriä aineita, lähinnä kielistä olin sillon kiinnostunut enkä kauheasti mistään muusta. Sen sijaan tilasto jo viime kevään jäljiltä niin hyvin hallussa, että koen pääsykokeen olevan helpompi reitti. Jos en nyt pääse niin saatan kyllä silti mennä kirjottamaan ensi syksynä... Ei kyllä kiinnosta matikan opiskelu noin yleensä enkä tiedä miten onnistuisin saamaan siitä E/L, mutta onpahan joku random haaste sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä uskon et todistusvalintaa nostetaan... näi on tehty ainakin monessa UEF:n Hakukohteissa.
Tosiaan lääkiksiihän tuli 75% todistusvalinta, josta 65% ensikertalaisille ja 25% valintakokeella, ei ensikertalaiskiintiötä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkikseen hakevat saivat äsken tiedon muutoksista (laaketieteelliset.fi/hakeminen/valinnat2020). Tulispa meillekin jo tieto :)
Lääkiksen valintaperusteet on julkaistu! Todistusvalintaa laajennettiin 65% -> 75%, mutta 65% ensikertalaiskiintiö pysyi samana eli 10% todistusvalintapaikoista ei vaadi ensikertalaisuutta. Loput 25% kaksivaiheisella valintakokeella sisään, eka vaihe etänä AMK-alustalla ja toinen valvottuna.
Tiedot löytyy laaketieteelliset.fi
Pääsykokeella sisään kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja näköjään koekiintiöissä trendinä ettei ensikertalaisia suosita... 3000 hakijaa tappelee niistä 10 paikasta, upeaa
Nyt ihan oikeasti korottamaan niitä arvosanoja kun kerran on mahdollista, niin pääsee papereilla. Helpompaa kuin taistella muutamasta hassusta koekiintiöpaikasta.
Eipä se ole kaikille niin helppoa käydä vain korottelemassa yo-arvosanoja. Itse kirjoitin vuonna 2017 sellaiset aineet, joilla ei olisi asiaa psykalle, vaikka korottaisinkin kaikki seitsemän kirjoittamaani ainetta laudaturiin.
Käytännössä joutuisin ensin käymään puolet lukiosta uudelleen eli lukemaan pitkän matematiikan, psykologian, ja esim. fysiikan alusta asti, koska en niitä vielä lukiossa ollessani opiskellut.
Ehkä kuitenkin mielummin luen pääsykokeisiin...
Jep mulla täysin sama. Oon itekki miettiny korottelua mut ei lämmitä ko kirjoittaisin sen 5 ainetta uusiksi. Jos vielä haluaisin taktisesti tämän toteuttaa, joutuisin kirjoittamaan aineita, joita en ole alustavasti ees kirjottanu🤷♀️ tämä prosessi veis yli vuoden, joka tarkoittaa taloudellista haittaa. En pysty tämmöstä toteuttaa...
Vierailija kirjoitti:
Lääkiksen valintaperusteet on julkaistu! Todistusvalintaa laajennettiin 65% -> 75%, mutta 65% ensikertalaiskiintiö pysyi samana eli 10% todistusvalintapaikoista ei vaadi ensikertalaisuutta. Loput 25% kaksivaiheisella valintakokeella sisään, eka vaihe etänä AMK-alustalla ja toinen valvottuna.
Tiedot löytyy laaketieteelliset.fi
Todistusvalinta nousi. Ennen 51% ja kaikki ensikertalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikokko nää yliopistomies jotain vaitiolosääntöjä?
meiaan et tähän asti ei oo kukaan hiiskunu yhtään mitään mut sinä tunnut tietävän.
Hän sanoi saman mikä on jokapaikassa sanottu. Joka tiedotustilaisuudessa ja haastattelussa.
Ei mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkiksen valintaperusteet on julkaistu! Todistusvalintaa laajennettiin 65% -> 75%, mutta 65% ensikertalaiskiintiö pysyi samana eli 10% todistusvalintapaikoista ei vaadi ensikertalaisuutta. Loput 25% kaksivaiheisella valintakokeella sisään, eka vaihe etänä AMK-alustalla ja toinen valvottuna.
Tiedot löytyy laaketieteelliset.fi
Todistusvalinta nousi. Ennen 51% ja kaikki ensikertalaisia.
Joo mun moka! Aiemmin oli siis tosiaankin 51% todistusvalinta. Jännää tässä on myös se, että ensikertalaisille onkin varattu todistusvalinnan paikoista tuo 65% ja enää ei ole erillistä koekiintiötä ensikertalaisille, eli ensikertalaiskiintiö itseasiassa pieneni! 0,65×0,75=0,4875 on koko ensikertalaiskiintiö, aiemmin 65%. Esim. Helsingin yleiselle tullaan 108 aloituspaikasta jakamaan 81 paikkaa todistusvalinnalla, joista vain 53 on varattu ensikertalaisille.
Ketju on lukittu.
Alue: Arkisto
Rikokko nää yliopistomies jotain vaitiolosääntöjä?